Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa addiktio on jäänyt syrjään? 9.9.2010 THL Pia Mäkelä 1

Suomi Juo (2010) Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Suunnattu päihdeasioiden kanssa tekemisissä oleville ammattilaisille, toimittajille, poliitikoille, opiskelijoille ym. 22 lyhyehköä lukua Tutkimukseen perustuva synteesi suomalaisten juomatavoista ja niiden muutoksista ja policyimplikaatioista Aineistona erityisesti juomatapatutkimukset 1968-2008 11/10/2010 2

Nyt puheena luku 15: Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Mihin kulutusryhmiin haitat kohdistuvat? Eikö meitä kohtuukuluttajia voi jättää rauhaan ja keskittyä tekemään jotakin juopoille? 11.10.2010 THL 3

Kumulatiivinen osuus juodusta alkoholista, % Miten juotu alkoholi jakaantuu juojien kesken? 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kumulatiivinen juojien osuus, % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 50,3 68,4 80,0 87,7 92,8 96,3 98,4 99,5 99,9 100,0 Lähde: Juomatapatutkimus 2008 11.10.2010 THL 4

Juojien % ja kuolemien lukumäärä RR - suhteellinen riski Ehkäisyn paradoksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 lkm % Kul. Juojia RR Kuolemia Käyttäjiä RR lkm % lkm Hyvin pieni Pieni Keski Suuri Hyvin suuri Riskitekijän taso % lkm % lkm % 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 11.10.2010 THL 5

Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: miehet 2008. Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa MIEHET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista 10 25 31 25 8 100 - juodusta alkoholista 0 9 22 34 35 100 - humalahaitoista 0 10 27 40 22 100 - hallintaongelmista 0 9 29 40 22 100 11.10.2010 THL 6

Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: miehet 2008. Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa MIEHET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista 10 25 31 25 8 100 - juodusta alkoholista 0 9 22 34 35 100 - humalahaitoista 0 10 27 40 22 100 - hallintaongelmista 0 9 29 40 22 100 11.10.2010 THL 7

Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: miehet 2008. Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa MIEHET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista 10 25 31 25 8 100 - juodusta alkoholista 0 9 22 34 35 100 - humalahaitoista 0 10 27 40 22 100 - hallintaongelmista 0 9 29 40 22 100 11.10.2010 THL 8

Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: miehet 2008. Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa MIEHET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista 10 25 31 25 8 100 - juodusta alkoholista 0 9 22 34 35 100 - humalahaitoista 0 10 27 40 22 100 - hallintaongelmista 0 9 29 40 22 100 11.10.2010 THL 9

Juomisen ja haittojen jakautuminen kulutusryhmiin: NAISET 2008. Raitis Kohtuu- Humalassa Humalassa NAISET: %.. käytt. toisinaan kuukausitt. kulutt. Suur- Kaikki - vastaajista 10 35 36 14 5 100 - juodusta alkoholista 0 14 31 26 29 100 - humalahaitoista 0 11 41 36 12 100 - hallintaongelmista 0 13 40 31 16 100 11.10.2010 THL 10

Alkoholinkulutuksesta johtuvat sairaalahoidot ja kuolemat, miehet. Lähtöpisteen (1968/ 1976 / 1984) kulutus Kohtuukuluttajat Suurkuluttajat Ei 5+ Juo 5+ Yht. Miehiä (%) 32 58 10 100 Miehiä joilla alk. sairaalahoitoja (%) 9 62 29 100 Hoitokertoja (%) 6 64 30 100 Alk.kuolemia (%) 6 58 36 100 Lähde: Poikolainen, Paljärvi ja Mäkelä 2007 11.10.2010 THL 11

Osuus väestöstä Vrt. strategiat ehkäisevän päihdetyön kohderyhmän valinnassa Riskiryhmästrategia Väestöstrategia Keskiarvo Riskitekijän taso Riskitekijän taso 11.10.2010 THL 12

Mikä ennustaa haittojen määrää väestötasolla? Ylivoimaisesti paras yksittäinen mittari: alkoholin kokonaiskulutuksen muutokset. Siksi helposti mitattavaa kokonaiskulutusta käytetään vertailuissa ja seurannassa. 11.10.2010 THL 13

1970 1974 1978 1982 1986 1990 1994 1998 2002 2006 Litroja; Pahoinpitelyjä per 1000 Kokonaiskulutuksen ja haittojen yhteys 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Pahoinpitelyt Kokonaiskulutus Lähde: Tilastokeskus ja THL 11.10.2010 THL 14

1970 1974 1978 1982 1986 1990 1994 1998 2002 2006 Litroja; Pahoinpitelyjä per 1000; Kuolemia per 100 000 Kokonaiskulutuksen ja haittojen yhteys 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Pahoinpitelyt Maksasairaudet Kokonaiskulutus Lähde: Tilastokeskus ja THL 11.10.2010 THL 15

Mistä kokonaiskulutuksen tärkeys syntyy? 1) prevention paradoksi: suuri massa, jolla kohtuullinen riski, voi olla tärkeämpi kuin huomattavasti pienempi suuren riskin ryhmä 2) Suurkuluttajat eivät ole erillinen ryhmä johon ei mikään vaikuta, vaan heidän määränsä on tiiviissä yhteydessä kokonaiskulutuksen määrään 3) Kaikki pitävät itseään kohtuukuluttajina, kunnes haitat ovat niin merkittäviä että muutos on jo vaikeaa (TTL: erittäin suuren riskin ryhmästä lähes puolet arvioi itsensä kohtuukuluttajiksi) 4) suurkulutus ja alkoholiongelmat prosessina 11.10.2010 THL 16

Mistä kokonaiskulutuksen tärkeys syntyy? 1) prevention paradoksi: suuri massa, jolla kohtuullinen riski, voi olla tärkeämpi kuin huomattavasti pienempi suuren riskin ryhmä 2) Suurkuluttajat eivät ole erillinen ryhmä johon ei mikään vaikuta, vaan heidän määränsä on tiiviissä yhteydessä kokonaiskulutuksen määrään 3) Kaikki pitävät itseään kohtuukuluttajina, kunnes haitat ovat niin merkittäviä että muutos on jo vaikeaa (TTL: erittäin suuren riskin ryhmästä lähes puolet arvioi itsensä kohtuukuluttajiksi) 4) suurkulutus ja alkoholiongelmat prosessina 11.10.2010 THL 17

Mistä kokonaiskulutuksen tärkeys syntyy? 1) prevention paradoksi: suuri massa, jolla kohtuullinen riski, voi olla tärkeämpi kuin huomattavasti pienempi suuren riskin ryhmä 2) Suurkuluttajat eivät ole erillinen ryhmä johon ei mikään vaikuta, vaan heidän määränsä on tiiviissä yhteydessä kokonaiskulutuksen määrään 3) Kaikki pitävät itseään kohtuukuluttajina, kunnes haitat ovat niin merkittäviä että muutos on jo vaikeaa (TTL: erittäin suuren riskin ryhmästä lähes puolet arvioi itsensä kohtuukuluttajiksi) 4) suurkulutus ja alkoholiongelmat prosessina 11.10.2010 THL 18

Mistä kokonaiskulutuksen tärkeys syntyy? 1) prevention paradoksi: suuri massa, jolla kohtuullinen riski, voi olla tärkeämpi kuin huomattavasti pienempi suuren riskin ryhmä 2) Suurkuluttajat eivät ole erillinen ryhmä johon ei mikään vaikuta, vaan heidän määränsä on tiiviissä yhteydessä kokonaiskulutuksen määrään 3) Kaikki pitävät itseään kohtuukuluttajina, kunnes haitat ovat niin merkittäviä että muutos on jo vaikeaa (TTL: erittäin suuren riskin ryhmästä lähes puolet arvioi itsensä kohtuukuluttajiksi) 4) suurkulutus ja alkoholiongelmat prosessina 11.10.2010 THL 19

Haittojen synty prosessina Alkoholinkulutus Riskikäyttö: humalakulutus, suurkulutus Riippuvuus, alkoholismi Haitat Syrjäytyminen 0 THL 20

Lopuksi Edellä puhuttu ei ole ristiriidassa sen kanssa, että riippuvuus on erittäin tärkeä kysymys kun mietitään sopivaa hoitoa tai interventiota tietylle yksilölle, siis yksilötasolla Väestötasolla on tehokkaampaa vähentää ongelmia rajoittamalla alkoholinkulutuksen määrää, siis puuttumalla ongelmien määrää ennustaviin rakenteellisiin taustasyihin (lait, säännökset, hinta, saatavuus) kuin sorvaamalla intensiivistä hoitoa vaativia ratkaisuja jo syntyneisiin ongelmiin 11.10.2010 THL 21