Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa ( vai käyttäjien terveyden turvaaminen talousveden saastuessa) Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi
Talousvesiasetuksessa tarkoitetaan Talousveden saastumisella talousveden mikrobiologisen, kemiallisen tai radioaktiivisen laadun muuttumista niin, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa Häiriötilanteella yllättävää tai äkillistä tilannetta, joka voi aiheuttaa talousveden saastumista ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää Erityistilannesuunnitelmalla ohjeistusta*, jonka avulla kunnan terveydensuojeluviranomainen yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianosaisten kanssa varautuu talousveden saastumisesta aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisyyn, selvittämiseen ja poistamiseen häiriötilanteissa terveydensuojelulain 8 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla *ohjeistus = mielellään yhteneväinen terveydensuojeluviranomaisen ja laitoksen toimintakortti
11 a : Erityistilannesuunnitelma Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla talousveden laadun turvaamiseksi Oltava yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa. Sovitettava yhteen muiden viranomaisten ja toimijoiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa. Vesihuoltolain 15 a :n mukainen vesihuoltolaitoksen suunnitelma Kunnan vesihuollon valmiussuunnitelma Kunnan ympäristöterveydenhuollon toimialan valmiussuunnitelma Pelastusviranomaisen suunnitelmat Ympäristölupavelvollisten laitosten ympäristönsuojelulain 15 :n mukainen varautumisvelvollisuus Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (vesien- ja merenhoitolain 10 e )
11 b : Suunnitelman sisältö Riskinarvioinnin perusteella laadittu luettelo häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueilla Häiriötilanteissa toimivien viranomaisten, laitosten sekä vastuuhenkilöiden nimet ja ajantasaiset yhteystiedot, toteutettavat toimenpiteet, vastuunjako ja säännöllinen harjoittelu Viestintä häiriötilanteiden aikana ja niiden jälkeen
Laitoskohtaisten suunnitelmien laatiminen ja yhteen sovittaminen 119/2001 15 a :n mukainen suunnitelma / laitos päävastuussa 1) Raakaveden määrään ja laatuun kohdistuvat riskit ja laitteiston kunto - WSP-työkaluilla - terveydensuojeluviranomainen osallistuu 2) Toimenpiteet haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi 461/2000 11 a-b :n mukainen suunnitelma / tesu-viranomainen päävastuussa 1) Luettelo häiriötilanteista, joista voi aiheutua talousveden saastumisen vaaraa. 2) Toimenpiteet terveyshaittojen ehkäisemiseksi Käyttötarkkailu Valvontatutkimusohjelma 3) Ajantasaiset yhteystiedot, erityistilanteissa toteutettavat toimenpiteet (ml. viestinä ja harjoittelu), vastuunjako ja suunnitelmien yhteensovittaminen - Toimintakortit (461/2000 11 b :n mukaiset TOIMINTATAVAT) 4) Sovitetaan yhteen kunnan vesihuollon ja ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaisissa valmiussuunnitelmissa
Miten tehdä käytännössä? Vaarat tunnistetaan WSP-riskinhallintatyökaluilla Keskeiset raportit WSP:stä: - Riskiraportit - Toimenpideohjelma - Seurantaohjelma Toimenpideohjelma (WSP) = Yhteenveto toimenpiteistä, jotka laitoksen pitää tehdä tunnistettujen riskien hallintaan saattamiseksi. Toimenpiteet määritellään hallintakeinoja valittaessa. Seurantaohjelma (WSP) = Yhteenveto menetelmistä, joilla seurataan, että valittu hallintakeino toimii ja riskit ovat hallinnassa. Menetelmät määritellään viimeistään, kun hallintakeino otetaan käyttöön. Vaaratilanteisiin laaditaan toimintakortit (ml. yhteystiedot) - laitoskohtaiset, joissa yhteystiedot; tai - riskiskenaariokohtaiset, ja yhteystiedot erillisinä - yhtenevät vesilaitoksella ja viranomaisilla Toimintakortit ja yhteystiedot pidetään ajan tasalla
Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa -opas TsL 8 Valviran on laadittava suunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa erityistilanteissa. tietoa toisiinsa kytköksissä olevista valmiussuunnitelmista tietoa häiriötilanteista käytännönläheisiä ohjeita häiriötilanteiden hoitamiseen kuvaus eri tahojen yhteistoiminnasta malleja tiedottamiseen malli toimintakortista tietoa taudinaiheuttajamikrobeista ja kemikaalien terveysvaikutuksista sekä niiden poistamisesta talousvedestä
WSP- valmiussuunnittelutyöryhmä 2013-2014 Aila Halonen Ari Hörman Erja-Riitta Tarhanen Heidi Meronen Heidi Rauhamäki Heikki Kangas Ilona Hatakka Ilkka Miettinen Jaana Kilponen Jari Keinänen Jari Rintala Jarkko Rapala Jarmo Siekkinen Jussi Rahikainen Kaija Joensuu Kaisa Mäntynen Karim Peltonen Kimmo Rintamäki Kyllikki Aakko Markku Myllylä P-S AVI (siht.) PV E-S AVI (siht.) IL Tampereen Vesi K-U PELA SPEK THL Valvira (pj.) STM SYKE STM P-S ELY Kuntaliitto Pirkanmaan ELY-keskus Valvira (vara pj.) SPEK Nurmijärven Vesi STUK KVVY Matti Vänskä Mia Kunnaskari Mika Aho Mika Rontu Outi Zacheus Petri Keskinen Pia Vesterbacka Riina Liikanen Ritva Britschgi Sari Hartonen Sini Mustakallio Sirpa Väntsi Taina Rautio Tarja Hartikainen Tiina Tiainen Tuula Laakso Tuula Tuhkanen Veli-Pekka Vuorilehto Pirkanmaan ELY-keskus SPEK PV VVY THL SPR STUK VVY SYKE IL E-S AVI (siht.) KVVY I-S AVI Kuntaliitto Porvoo HSY SPR HSY
Asiantuntijat Ava Sovijärvi Erja Alanen Hannu Komulainen Heikki Laurikainen Heikki Väätämöinen Heli Härkki Jaana Pönni Jouko Rissanen Jyrki Landstedt Kari Pyötsiä Katariina Rautalahti Kimmo Söderholm Klaus Berghem Markku Savolainen Markku Seppänen Markus Henriksson Meri Hietala Mirjam Orvomaa Nina Muukkonen Outi Lepistö Pirjo Takku PV L-S AVI THL SPEK SPR Solinatech LUVY ry. SYKE KU PELA Pirkanmaan ELY Valvira SYKE SOL Oy. SPEK IL Valvira SYKE SYKE Valvira Pirteva Oulun seudun Ympäristötoimi liikelaitos Reetta Honkanen Ruska Rimhanen-Finne Saana Laakkonen Sampsa Marttila Seppo Lokka Stina Brännare Tapio Tourula Tarja Wiikinkoski Tuomo Halmeslahti Tuula Hietala Tuula Luoma Veli-Pekka Hautamäki Virpi Ala-Risku Voitto Kiviharju Valvira THL JIK Poliisi E-Savon PELA YLE Trafi LS-S AVI E-Savon PELA Valkeakoski SPR SM JIK Valvira
Oppaan sisältö 1. Varautumis-, erityistilanne- ja valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen 2. Kytkös WSP-työkaluihin 3. Tilannejohtaminen, tilannetoiminta kappale 4. Talousveden saastuminen tautia aiheuttavilla mikrobeilla 5. Talousveden saastuminen sinilevillä ja niiden tuottamilla myrkyillä 6. Talousveden saastuminen kemikaalilla 7. Talousveden saastuminen radioaktiivisesti 8. Luonnonilmiöt, muuttuva vesitilanne ja sään ääri-ilmiöt 9. Ilkivalta, sabotaasi, kyberturvallisuus 10. Saatavuushäiriöt 11. Tiedottaminen LIITE 1 Mallitiedote, kun vesi on saastunut ulosteperäisesti LIITE 2 Veden käyttöohjeita keittokehotuksen aikana LIITE 3 Malli toimintaohjeista erityistilanteissa LIITE 4 Suolistoperäistä saastumista osoittavia ja vesivälitteisiä epidemioita aiheuttaneita mikrobeja LIITE 5 Kemikaalien terveysvaikutukset
Häiriötilanne tulee yleensä yllättäen! Toimittava heti! Toimintatavat oltava kaikkien toimijoiden tiedossa: Terveydensuojeluviranomainen Talousvettä toimittava laitos Laboratorio Terveydenhuolto Pelastuslaitos Erityistilannesuunnitelman säännöllinen päivitys ja harjoitukset Hyvin hoidetun häiriötilanteen takana hyvät suunnitelmat, joita on testattu harjoituksilla.
Vastuut epidemiaepäilyssä Terveydensuojelulain valvontaa johtava viranhaltija (terveysvalvonnan johtaja) on johtovastuussa, kun epäillään talousveden mikrobiologista saastumista. Talousvettä toimittava laitos vastaa toimittamansa veden laadusta. Talousvettä toimittavan laitoksen on ilmoitettava välittömästi kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jos se epäilee talousveden voivan aiheuttaa terveyshaittaa. Epidemiaa epäiltäessä kunnan epidemioiden selvitystyöryhmä kokoontuu ja vastaa sille säädetyistä tehtävistä. Asiantuntija-apu vesivälitteisessä epidemiatilanteessa: THL:n Vesi ja terveys -yksikkö; www.thl.fi/vesi
Talousvesivälitteisiä epidemioita keväisin, kun maa on vielä roudassa ja lumien sulamisvedet valuvat vedenottokaivoon rankkasateiden yhteydessä, kun pintavettä pääsee pohjavedenottokaivoon kesäaikaan leiri- ja lomakeskuksissa, kun kauan käyttämättä ollut kaivo otetaan käyttöön jätevesiputkirikkojen yhteydessä talousvesiputkirikkojen yhteydessä eläinten päästyä vesisäiliöön (hiiret, linnut, oravat ) laittomien eri vesijärjestelmien välille tehtyjen putkiliitosten takia Vihti 2005: 620 sairastunutta - pohjavettä, vesitornissa 10 kuollutta oravaa - Kampylobakteeri
Mikrobiologisen saastumisen havaitseminen Laboratorio Valvontatutkimuksissa poikkeavia tuloksia Käyttötarkkailussa poikkeavia tuloksia Terveydensuojeluviranomainen Valvontatutkimuksissa poikkeavia tuloksia Valituksia kuluttajalta Tietoa toiselta viranomaiselta Vesilaitos Valvontatutkimuksissa poikkeavia tuloksia Käyttötarkkailussa poikkeavia tuloksia tai havaintoja Valituksia kuluttajalta Terveyskeskus, sairaala, työterveys Vastaanotolle samanaikaisesti useampia potilaita, joilla tyypillisiä oireita Kuluttaja Muutos veden hajussa tai maussa Oireita: oksentelu, ripuli Pelastuslaitos Valituksia kuluttajalta Tietoa toiselta viranomaiselta Vuosina 1998-2012: 76 talousvesivälitteistä epidemiaa 27 910 sairastunutta
Tampereen pelastuslaitos kysyy yhteydenottajalta: Pelastuslaitokselta yhteydenotto terveydensuojeluviranomaiseen AINA, jos kyllä-vastaus kysymyksiin 1, 2 tai 3 1.Onko kyseessä vahva epäily veden saastumisesta? 2.Onko verkostoon voinut päästä jotain saastuttavaa esim. putkirikon yhteydessä? Jos on, mitä? 3.Onko tullut ilmoituksia veteen liittyvistä vatsatautioireista? Tarkentavat kysymykset: Jos kyseessä on putkirikko, kulkeeko rikkoutuneen putken lähistöllä viemäriputki? Jos kulkee, onko myös se rikkoutunut? Onko kaivantoon päässyt pintavesiä? Ovatko kotitaloudet kokonaan ilman vettä? Ovatko vedenkäyttäjät saaneet ohjeita? Onko alueella riskikohteita, kuten sairaala, vanhainkoti, päiväkoti tai elintarvikeyritys, jossa vesi päätyy elintarvikkeeseen? Onko alueen verkosto yhteydessä muuhun verkostoon? Onko vaurioitunut putki / saastunut verkoston osa ainoa mahdollisuus toimittaa vettä kuluttajille? Kuinka montaa käyttäjää häiriö koskee? Kuinka laaja alue maantieteellisesti on?
Mikrobiologisten tulosten tulkinta: Jos näytteessä on Escherichia coli bakteereita ja suolistoperäisiä enterokokkeja, vesi on saastunut suolistoperäisesti. Epidemian vaara on erittäin suuri ja sairastuneita voi olla jo useita. Jos näytteessä on suolistoperäisiä enterokokkeja tai Clostridium perfringens -bakteereita, mutta ei Escherichia coli -bakteereita, kyse voi olla eläinten ulosteen tai pintavesivaluntojen aiheuttamasta saastumisesta tai kauan ennen näytteenottoa tapahtuneesta jätevesisaastumisesta. Epidemian vaara on erittäin suuri ja sairastuneita voi olla jo useita. Jos vesinäytteessä on koliformisia bakteereita, vesi voi olla saastunut pintavedellä ja epidemian vaara on olemassa. Jos vesinäytteen heterotrofinen pesäkeluku on epätavanomaisen suuri, veden laadun heikentyminen voi johtua bakteerien kasvusta vesijohtoverkostossa, vedenkäsittelyn puutteellisuudesta tai siitä, että verkoston biofilmit ovat irronneet esim. paineiskun takia. Selvitettävä syy ja se, onko terveyshaitan mahdollisuutta.
Mikrobiologiset näytteet: Jos valvontatutkimusnäytteestä tai vesilaitoksen käyttötarkkailunäytteestä löytyy yksittäinenkin Escherichia coli -bakteeri, suolistoperäinen enterokokki bakteeri, koliforminen bakteeri tai Clostridium perfringens bakteeri: Varmista tulos mahdollisimman pikaisesti otetulla uudella näytteellä ja tutki myös muut indikaattorimikrobit Valvontatutkimuksissa käytettävän 100 ml:n lisäksi tee analyysi myös suuremmasta vesitilavuudesta (1 10 litraa) Näytteenottaja Terveydensuojeluviranomainen ja vesilaitos sopivat, kuka ottaa näytteet. Terveydensuojeluviranomainen varmistaa, että näytteenottaja osaa ottaa näytteet oikein ja valvoo näytteenottoa tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Epidemioiden varalta tarvitaan 20 50 kpl litran steriilejä näytepulloja puhtaita muovikanistereita, muovipulloja steriiliä natriumtiosulfaattipentahydraattiliuosta (pitoisuus 18 mg/ml) Mieluiten käytetään steriilejä pulloja. Steriloimattomat astiat on huuhdeltava näytevedellä huolellisesti ennen näytteen ottamista.
Välittömät toimenpiteet epidemiaepäilyssä: Terveydensuojeluviranomainen Kirjaa yhteydenotot ja toimenpiteet tilannepäiväkirjaan. Ilmoita epidemiaepäilystä talousvettä toimittavalle laitokselle. Jos epäilyilmoitus tulee veden käyttäjältä, kysy ilmoittajan osoite muiden yhteystietojen ohella ja soita johonkin ilmoittajan naapurikiinteistöön sen selvittämiseksi, onko naapurustossa havaittu ilmoitusta vastaavia virheitä veden laadussa. Hyvä kohde varmistussoitolle on esimerkiksi päiväkoti, jos sellainen on ilmoittajan lähellä. Ilmoita laboratorioon epidemiaepäilystä ja kiireellisistä näytteistä. Ota tarvittavat vesinäytteet ja arvioi veden laatu aistinvaraisesti (haju, ulkonäkö + kirjaa havainnot näytteenottolomakkeeseen) eri puolilta verkostoa ml. vesisäiliöt, raakavedestä, lähtevästä vedestä ja epäillystä saastelähteestä yhteistyössä vesilaitoksen kanssa. Vesilaitoksen verkostokarttoja pitää hyödyntää näytteenottopaikoista päätettäessä. Näytteet: E. coli -bakteerit, suolistoperäiset enterokokit, koliformiset bakteerit, Clostridium perfringens, heterotrofiset bakteerit, myös 100 ml suuremmasta vesitilavuudesta. Näytteet on tutkittava pikaisesti, tarvittaessa laboratorion yli- tai viikonlopputyönä. Neuvottele epidemioiden selvitystyöryhmän kanssa. Ryhmässä kootaan kaikki tiedot asiasta sekä sovitaan työnjaosta ja tiedottamisesta ennalta laaditun suunnitelman pohjalta.
Välittömät toimenpiteet: Terveydensuojeluviranomainen Tiedota terveyskeskukseen ja kunnan niille henkilöille ja laitoksille, joille on sovittu ilmoitettavan (esimerkiksi kunnan johtaja / johtoryhmä, tekninen johtaja, sosiaali- ja terveystoimen johtaja, pelastuslaitos). Pelastuslaitosta voi pyytää tiedottamaan asianosaisen kunnan johtoryhmää. Tee epidemiaepäilyilmoitus rymy-järjestelmään, jos vähintään kaksi henkilöä on saanut oireiltaan samanlaatuisen taudin nautittuaan samaa alkuperää olevaa talousvettä. Tiedota heti veden käyttäjille ja erityistilannesuunnitelmassa luetelluille tahoille, jos veden saastumiseen voi liittyä sairastumisen mahdollisuus, ja anna veden keittokehotus tai veden käyttörajoitus. Tiedote epidemiaepäilystä ja toimintaohjeista on saatava julkaistua ainakin paikallisradiossa. Tarvittaessa vaaratiedote. Määrää talousvettä toimittava laitos desinfioimaan vesi (jos kyseessä on pohjavesilaitos, jolla ei käytetä desinfiointia) tai tehostamaan desinfiointia. Saastunut vesijohtoverkosto on desinfioitava kloorikemikaaleilla. Yhteys THL:n Vesi ja terveys-yksikköön asiantuntija-avun saamiseksi Näytteiden lähettäminen asiantuntijalaboratorioon joko paikallisen laboratorion tai terveydensuojeluviranomaisen toimesta. Taudinaiheuttajien mahdollista tutkimista varten ota jääkaappiin 12 litraa näytettä jokaisen näytteenottokerran yhteydessä. Tiedota käyttörajoituksesta, jos vettä joudutaan tehoklooraamaan (> 5 mg/l klooria)
Välittömät toimenpiteet: Talousvettä toimittava laitos Ilmoita saastumisepäilystä välittömästi terveydensuojeluviranomaiselle ja terveyskeskukseen. Jos et tavoita virka-ajan ulkopuolella terveydensuojeluviranomaista, ryhdy toimenpiteisiin itse ja ilmoita epidemiaepäilystä pelastuslaitokselle. Jos veden käyttäjä ilmoittaa talousveden laadun muutoksesta tai epäilee oireitaan talousvedestä johtuviksi, kirjaa ylös yhteystiedot, kartoita tilannetta ja ilmoita saamasi tiedot terveydensuojeluviranomaiselle. Jos epäillään veden mikrobiologista saastumista, terveydensuojeluviranomainen tiedottaa toimintaohjeista kuten keittokehotuksesta veden käyttäjille ja erityistilannesuunnitelmassa luetelluille tahoille. Virka-ajan ulkopuolella tiedota itse ja pyydä apua tiedottamiseen pelastuslaitokselta (sovittava etukäteen). Pelastuslaitoksella on yhteystiedot mm. kunnan johtoryhmään. Kirjaa kaikki päätökset, toimenpiteet ja yhteydenotot tilannepäiväkirjaan. Ilmoita laboratorioon epidemiaepäilystä ja kiireellisistä näytteistä. Ota tarvittavat vesinäytteet ja arvioi veden laatu aistinvaraisesti (haju, ulkonäkö + kirjaa havainnot näytteenottolomakkeeseen) eri puolilta verkostoa ml. vesisäiliöt, raakavedestä, lähtevästä vedestä ja epäillystä saastelähteestä yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Verkostokarttoja pitää hyödyntää näytteenottopaikoista päätettäessä. Taudinaiheuttajien mahdollista tutkimista varten ota jääkaappiin 12 litraa näytettä jokaisen näytteenottokerran yhteydessä. Lähetä näytteet laboratorioon, mutta älä jää odottamaan tuloksia. Näytteet on tutkittava pikaisesti, tarvittaessa laboratorion yli- tai viikonlopputyönä.
Välittömät toimenpiteet: Talousvettä toimittava laitos Jos mahdollista, sulje vedenottamo tai kaivo, jonka veden epäillään saastuneen, ja ota tarvittaessa käyttöön varavesijärjestelmä ja/tai varavedenjakelu. Estä likaantuneen veden kulkeutuminen verkostossa esimerkiksi venttiilien avulla, jos se on mahdollista. Jos kyseessä on pohjavesilaitos, jonka vettä ei desinfioida, ota käyttöön desinfiointi mahdollisen epidemian leviämisen ehkäisemiseksi. Jos vettä jo desinfioidaan, tehosta desinfiointia lisäämällä klooriannosta ja/tai alentamalla veden ph-arvoa. Aloita verkoston huuhtelut Ota käyttöön vaihtoehtoinen vedenhankinta. Suunnitelma pitää olla etukäteen tehty ja terveydensuojeluviranomaisen hyväksymä. Tee veden tehoklooraus (5-10 mg klooria litrassa ainakin 24 tuntia), jos vesijohtoverkoston saastuminen sitä edellyttää. Muista tiedottaa käyttäjille ja erityistilannesuunnitelmassa mainituille tahoille, että tehokloorauksen aikana vettä ei saa juoda, käyttää ruuanlaittoon eikä käyttää peseytymiseen ja että vettä pitää juoksuttaa kiinteistöjen kaikista hanoista. Päivitä näytteenottovälineistöä jatkuvasti, jos näytteenotto tapahtuu laitoksen toimesta. Toimita terveydensuojeluviranomaiselle verkostokartta, johon kaikki näytteenottopisteet on merkitty. Laadi valmistuvista tutkimustuloksista taulukko, josta tulosten kehitystä pidemmällä aikavälillä/näytteenottopiste on helppo seurata.
Välittömät toimenpiteet Laboratorio Jos vesilaitoksen valvontatutkimusohjelman mukaisissa näytteissä ja/tai laitoksen käyttötarkkailussa todetaan Escherichia coli -bakteereita, suolistoperäisiä enterokokkeja tai koliformisia bakteereita, on ilmoitettava välittömästi puhelimitse terveydensuojeluviranomaiselle ja vesilaitokselle. Jos henkilöä ei heti tavoiteta, edetään valvontatutkimusohjelmassa ilmoitetun puhelinketjun mukaisesti. Pelastuslaitos Valmistaudu vaaratiedotteen antamiseen. Anna vaaratiedote terveydensuojeluviranomaisen tai vesilaitoksen sitä pyytäessä. Hälytä Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Vapepa, terveydensuojeluviranomaisen tai vesilaitoksen sitä pyytäessä, jos esim. tarvitaan apua ovelta ovelle tiedottamisessa tai varaveden jakelussa (sovittava etukäteen). Tiedota tarvittaessa asianosaisen kunnan johtoryhmää Terveyskeskus (ja työterveyshuolto) Jos epidemiaepäily perustuu sairaustapauksiin, ilmoita välittömästi terveydensuojeluviranomaiselle ja vesilaitokselle. Anna väestölle ohjeet hoidosta ja tartunnan ehkäisystä. Kerää edustavat ulostenäytteet 5 10 henkilöltä, mieluiten oireilevilta. Ohjeet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi pitää olla laadittuna etukäteen epidemiaselvitystyöryhmässä.
Epidemian selvittäminen: Epidemiaselvitystyöryhmä Vahvistaa terveydensuojeluviranomaisen johtamis- ja tiedottamisvastuun, jonka on oltava jo ennalta suunniteltu ja päätetty. Vastuu tiedottamisesta ja johtamisesta on aina samalla toimijalla. Ottaa yhteyttä THL:n Vesi ja terveys -yksikköön asiantuntija-avun saamiseksi. Varmistaa, onko kyseessä talousvesivälitteinen epidemia. Vertaa tautitapauksista laadittua karttaa vesinäytteiden tuloksiin ja vesijohtoverkostokarttoihin. Jos on annettava vaaratiedote, ottaa yhteyttä pelastuslaitokseen ja valmistelee vaaratiedotteen sisällön suomeksi ja ruotsiksi. Järjestää säännöllisesti tiedotustilaisuuksia ja tiedottaa muutenkin. Tiedottamisessa on huomioitava paikallisesti tärkeät kieliryhmät. Järjestää puhelinpäivystyksen ja neuvonnan veden käyttäjille. Saastuneelle talousvedelle altistuneiden kyselylomakkeiden suunnittelemisessa asiantuntija-apua saa THL:n infektiotautien torjuntayksiköstä. Organisoi potilaiden haastattelemisen, jos se on mahdollista. Määrittelee tyypillisen tautitapauksen: oireet, kliiniset löydökset, epidemian ajanjakson ja alueen. Käy läpi järjestelmällisesti terveyskeskuksen ja sairaalan sairauskertomustietoja. Luetteloi kaikki tapaukset, pyrkii löytämään myös oireettoman ja vähäoireiset. Otattaa tarvittaessa lisää potilasnäytteitä. Tekee kuvailevan epidemiologisen tutkimuksen. Vesilaitoksen, terveydensuojeluviranomaisen ja terveyskeskuksen antamat ohjeet eivät saa olla ristiriitaisia!
Epidemian selvittäminen: Terveydensuojeluviranomainen Pitää keittokehotuksen voimassa desinfioinnista huolimatta siihen asti, kunnes riittävä klooripitoisuus on varmistettu verkoston ääripäissä saakka ja veden käyttö on laboratoriotutkimusten ja muiden selvitysten perusteella varmistettu turvalliseksi. Päättää epidemian laajuuden ja vakavuuden etenemisen perusteella mahdollisista muutoksista veden käyttörajoituksiin ja rajoitusten poistamisesta. Jatkaa tehostettua näytteenottoa yhdessä vesilaitoksen kanssa Lähettää vesinäytteitä laboratorioihin sen selvittämiseksi, mikä mikrobi epidemian on aiheuttanut. Osallistuu epidemiaselvitystyöryhmän toimintaan.
Epidemian selvittäminen: Talousvettä toimittava laitos Korjaa saastumisen syyn (jos korjattavissa). Jatkaa tehostettua näytteenottoa yhdessä terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Varmistaa desinfioinnin ulottumisen kaikkialle saastuneeseen verkostoon. Jatkaa tehostettua desinfiointia ja verkoston huuhtelua siihen asti, kunnes terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei verkostoon ole jäänyt liian korkeita klooripitoisuuksia tehokloorauksen jälkeen. Jatkaa tehostettua desinfiointia siihen asti, kunnes varmistusnäyttein on todettu, että koko verkosto on puhdistunut epidemian aiheuttaneesta mikrobista ja terveydensuojeluviranomainen antaa luvan vähentää desinfiointia. Osallistuu epidemiaselvitystyöryhmän toimintaan.
Laboratorio Käytä ensisijaisesti pikamenetelmiä, joilla tuloksen saa mahdollisimman nopeasti. Varaudu käyttämään tutkimuksissa tavallista suurempia vesitilavuuksia ja varusta näytteenottajille riittävästi näytteenottoastioita. Varaudu tekemään yli- ja viikonlopputöitä. Ilmoita alustavasti tuloksista mahdollisimman nopeasti terveydensuojeluviranomaiselle ja vesilaitokselle. Varmista ilmoituksen perille meno soittamalla. Tallenna vesinäytteiden mikrobikannat mahdollisia lisätutkimuksia varten. Kantojen lähettämisestä THL:ään on Valviran ohje: http://www.valvira.fi/files/ohjeet/talousvesiraportit/valvira_ohje_viranomaisille_1_2013.pdf Terveyskeskus Jatka potilaiden hoitamista ja hoito-ohjeiden antamista sekä mahdollisesti syvähaastattele potilaat. Huolehdi, että potilasnäytteitä otetaan ja kantoja eristetään. Tilaa ruokamyrkytysepidemioiden selvittämistä varten suunniteltu tutkimuspaketti (F-BaktVi3 ja F-VirEpid). Jos on syytä epäillä alkueläimiä, kirjaa tutkimuspyynnöksi ulosteen kvalitatiivinen parasiittitutkimus ja spesifinen Cryptosporidium värjäys. Huolehdi, että potilaista eristetyt mikrobikannat toimitetaan THL:ään. THL:n infektiotautien torjuntayksikkö kertoo minne. THL Vesi ja terveys -yksikkö: antaa asiantuntija-apua desinfioinnissa, epidemiaselvityksessä ja määrittää tautia aiheuttavia mikrobeja sekä vastaanottaa vedestä eristettyjä mikrobikantoja, genominäytteitä ja sekvenssejä. Infektiotautien torjuntayksikkö: hyväksyy rymy-järjestelmään liitetyt epidemiaepäilyilmoitukset ja antaa asiantuntija-apua siitä, mitä mikrobeja potilasnäytteistä tutkitaan, sekä auttaa terveydensuojeluviranomaisia kyselylomakkeen ja epidemiaselvityksen tekemisessä.
Epidemian jälkeen: Epidemiaselvitystyöryhmä Tukee terveydensuojeluviranomaisen päätöstä varotoimenpiteiden purkamisesta ja talousveden normaalista käytöstä sitten, kun on varmaa että vesi ja verkosto ovat puhdistuneet. Tiedottaa veden käyttäjille epidemian loppumisesta ja talousveden laadun puhdistumisesta. Tekee epidemiaselvitysilmoituksen rymy-järjestelmään. Ilmoitus on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua epidemian päättymisestä. Terveydensuojeluviranomainen Tarkistaa erityistilannesuunnitelman ja toimintatavat Uudistaa valvontatutkimusohjelman Toimittaa AVI:lle ja Valviralle yhteenvedon häiriötilanteen (tilanteen, jossa ei sairastuneita) hallintaan saamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Talousvettä toimittava laitos Poistaa tai estää esim. rakenteiden korjaamisella epidemian aiheuttaneet syyt Tarvittaessa tehostaa vedenkäsittelyä Tarkistaa varautumissuunnitelman ja toimintatavat yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisen kanssa
Desinfiointi Keittokehotus on pidettävä voimassa kloorauksen ajan ja se päätetään vasta, kun näytetulokset ja muutkin havainnot tukevat päätöstä. Veden käyttäjille on syytä tiedottaa aina tavanomaista korkeammasta klooripitoisuudesta, vaikka klooripitoisuutta ei nostettaisikaan yli 5 mg/l. Vedenkäyttäjille on tiedotettava käyttörajoituksista, kun tehokloorataan eli kloorin pitoisuus nostetaan suuremmaksi kuin 5 mg/l. Vettä ei saa silloin käyttää juomavetenä, ruuanlaittoon eikä peseytymiseen ja käyttäjille on järjestettävä korvaavaa vettä. Lisättävä klooriliuos on talousvettä raskaampaa ja on huolehdittava, että klooriliuos sekoittuu kunnolla talousveteen! Kloorauksen aloittamisen jälkeen näytteet on otettava mikrobiologisia analyyseja varten näyteastioihin, joihin on lisätty natriumtiosulfaattia desinfiointikemikaalin inaktivoimiseksi. Laitoksella on hyvä olla valmiina näyteastioita, joihin on annosteltu valmiiksi tarpeellinen määrä natriumtiosulfaattia. Riittävä määrä natriumtiosulfaattia on 7,1 mg / 1 mg klooria.
Klooripitoisuuksia ja tavoiteltu vaikutus Kloorin pitoisuus talousvedessä, mg CL 2 /l Vaikutus alle 0,5 Tavallinen pitoisuus, jos laitoksella on jatkuva klooridesinfiointi 0,5 Pitkäkestoinen klooraus pesäkeluvun alentamiseksi 0,5 1,0 Indikaattorimikrobien tappaminen Taudinaiheuttajamikrobien tappaminen epidemian aikana 1 2 5 10 Taudinaiheuttajamikrobien tappaminen tehokloorauksella
Kloorattaessa: Tekninen valmius natriumhypokloriitin syöttämiseen Sopiva annostelulaitteisto Sopivat liitokset vedenottamolla, vesilaitoksella tai vesijohtoverkkoon Käyttökelpoista natriumhypokloriittia (liuos säilyy huonosti) Jäännöskloorin mittauslaite Toimintaohje tarvittavista säädöistä ja annostelussa käytettävän liuoksen väkevyydestä Koulutettu henkilökunta Laitteistojen kunnosta ja toimintakyvystä huolehtiminen sekä koeajot THL:n koorausvideo jatkuvalle annostelulle: https://www.youtube.com/watch?v=eb5b3h1kadc
Hyvä osaa toimia ongelmatilanteessa Taitava osaa välttää ongelmat jo etukäteen