Jarkko Rapala Talousvesiasetuksen uudistus 2017 laboratorioiden näkökulmasta

Transkriptio

1 Jarkko Rapala Talousvesiasetuksen uudistus 2017 laboratorioiden näkökulmasta 1

2 Tausta Juomavesidirektiivin (98/83/EY) liitteiden muutos Komission direktiivi (EU) 2015/1787 Muutokset saatettava kansallisesti voimaan viimeistään Riskinarvioinnin ja riskienhallinnan korostuminen talousveden valvonnassa WHO: Water Safety Planning (WSP) vuodesta 2003 Kansallinen voimaan saattaminen (ja häiriötilanteisiin varautumisen tarkentaminen) Terveydensuojelulain 2, 8 ja16 20 muutos Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun STM:n asetuksen (1352/2015) muutos, tulee voimaan

3 Muutosten pääasiallinen sisältö Riskinarviointi keskeisessä asemassa vaikuttaa: omavalvontaan (ennen käyttötarkkailu) ja siihen mitä muuttujia sisällytetään valvontatutkimusohjelmaan tulosten perusteella tutkittava muitakin kuin asetuksessa esitettyjä muuttujia tulosten perusteella muuttujan tutkimustiheyttä voi harventaa tai jättää kokonaan tutkimatta Kupari-, nikkeli- ja lyijynäytteet otettava ilman edeltävää veden juoksuttamista asetukseen lisätty juoksuttamisen määritelmä vettä saa laskea 2 5 sekuntia (= ei ole juoksuttamista) näytteenotto-ohje tulossa pian Direktiivin mukaan valvonnassa on otettava huomioon muuttujat, joiden avulla arvioidaan, miten kiinteistön vesilaitteisto vaikuttaa veden laatuun muuttujataulukot (liite I) muokattu siten, että niistä selviää entistä paremmin, mihin muuttujiin kiinteistön laitteisto voi vaikuttaa lukuun ottamatta kuparin, nikkelin ja lyijyn näytteenottoa ei muita käytännön vaikutuksia Kemiallisissa tutkimuksissa käytettäville tutkimusmenetelmille mittausepävarmuus ja määritysraja (ennen oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja) 3

4 3 Määritelmät veden käyttäjän omat laitteet kiinteistön vesilaitteisto ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista annetaan 2017 loppuun mennessä (korvaa rakentamismääräyskokoelman osan D1) erityistilannesuunnitelma häiriötilannesuunnitelma muutettu myös terveydensuojelulain 8 :ssä vedentuotantoketju kokonaisuus, joka alkaa raakaveden muodostumisalueelta veden oton, käsittelyn, varastoinnin ja jakelun kautta siihen kohtaan, jossa veden käyttäjä ottaa vettä talousvetenä käytettäväksi riskinhallinta vedentuotantoketjulle tehtävä talousveden laatua uhkaavien vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi sekä riskien hallintakeinojen ja niiden seurantamenetelmien määrittämistä ja käyttöönotto tehtävä WSP-periaatteen mukaisesti (standardi SFS-EN ) veden juoksuttaminen kylmän veden laskeminen vedenottopisteestä tasaisella virtaamalla siten, että vesi vaihtuu kiinteistön vesilaitteistosta ja veden lämpötila vakiintuu 4

5 4 Talousveden laatuvaatimukset ja -tavoitteet 5 Enimmäisarvojen täyttymiskohta (myös muissa pykälissä) Laatusuositus laatutavoite koko asetuksessa 5

6 7 Talousveden laadun ja vedentuotantoketjun viranomaisvalvonta TsL 20 kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvottava talousveden laatua talousveden valvontaohjelmien avulla on todennettava, että riskien hallintatoimenpiteitä toteutetaan koko vedentuotantoketjussa ja että hallintatoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita Lisätty vedentuotantoketju Koottu, mitä talousveden valvontaohjelmat viranomaisvalvonnan osalta ovat valvontatutkimusohjelma (tämä asetus) terveydensuojelun valvontasuunnitelma (TsL 6 ): olosuhdevalvonta koska direktiivi edellyttää, että valvonta kohdistuu koko vedentuotantoketjuun mutta ei aiheuta käytännössä paljonkaan muutoksia nykykäytäntöihin 6

7 7 a Riskinarvioinnin hyväksyminen TsL 20 kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hyväksyttävä riskinarviointi riskinarviointi on tehtävä toiminnan harjoittajien ja viranomaisten välisenä yhteistyönä Onko tehty WSP-periaatteen mukaisesti?* Onko otettu huomioon koko vedentuotantoketju? Onko riskejä ollut arvioimassa riittävän laaja ryhmä? Miten vesimuodostumien ominaispiirteiden ja tilan seurannan tulokset on otettu huomioon?* Ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin tallennettujen tulosten hyväksi käyttö, yhteistyö ELY-keskuksen kanssa Luettelot tunnistetuista riskeistä, käytössä ja suunnitteilla olevista riskienhallintatoimenpiteistä, seurantaohjelma toimenpiteiden varmistamiseksi? saa suoraan WSP-työkalusta ( ), ellei työkalua ole käytetty, sisällytettävä vastaavat tiedot Yhteenveto riskinhallinnan tuloksista vedenkäyttäjien tiedottamista varten?* HUOM! Ei saa sisältää liian tarkkoja tietoja, joita voitaisiin käyttää laitoksen toiminnan vahingoittamiseen *direktiivi edellyttää 7

8 8 Valvontatutkimusohjelma Myös muita kuin asetuksessa lueteltuja muuttujia tutkittava Ennen: erityisvalvonta ja paikallisten olojen huomioon ottaminen Nyt: viitataan riskinarviointiin 8

9 9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (1) Näytteenottajan pätevyyden arvioinnissa on käytettävä näytteenottajan koulutukselle asetettuja tavoitteita, jotka on lueteltu standardissa SFS-ISO (luku 13.3, oma käännös): vedenjakelun periaatteet ja käytännöt vedentuotannon hygienian periaatteet ja käytännöt vesikemian ja -mikrobiologian perustiedot vesihuollon haavoittuvuus, mukaan lukien oikeat saastumis-caset kokemusta in alla aspects of sampling ohjattua kokemusta laboratoriomenetelmistä, jos tekee analyyttisiä mittauksia tai käyttää on-line mittareita yhteenveto standardista SFS-ISO ja viitestandardien merkityksellisistä lausekkeista näytteenottokäsikirjan koko sisältö (standardin luku 13.2) 9

10 9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (2a) Näytteenottajan on tunnettava näytteenoton yleiset periaatteet LIITE II, luku 1 1. Näytteenottajan on tiedettävä, mitä tarkoitusta varten näyte otetaan. Vedenjakelualueella vaatimusten täyttymiskohdasta otettavan näytteen tarkoituksena voi olla: a) toimitetun talousveden vaatimustenmukaisuuden määrittäminen; b) kiinteistön vesilaitteiston vaikutuksen selvittäminen talousveden laatuun; c) kiinteistön vesilaitteistosta johtuva talousveden saastumisen syyn tai lähteen selvittäminen. Raakavedestä, vedenkäsittelylaitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkostosta otettavan näytteen tarkoituksena voi olla: d) omavalvonta; e) toimitetun veden vaatimustenmukaisuuden määrittäminen sellaisten muuttujien osalta, joiden arvo ei heikkene näytteenottopaikan jälkeen; f) talousveden saastumisen syyn tai lähteen selvittäminen. 10 Etunimi Sukunimi

11 9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (2b) 2. Mikrobiologiset tutkimukset Näytteet on otettava ja käsiteltävä standardin SFS-EN ISO mukaisesti. Näytteenottotarkoitus (a-c) on otettava huomioon taulukossa esitetyllä tavalla. Vedenjakeluverkostosta otettaviin mikrobiologisiin näytteisiin sovelletaan näytteenottotarkoitusta a). Taulukko 1. Mikrobiologisten näytteiden otto ja käsittely vaatimusten määrittelykohdasta. Tarkoitus Näytetyyppi (veden Liitetyt laitteet ja liitoskappaleet Hanan Veden vaatimustenmukaisuus) desinfiointi juoksuttaminen a) Talousvettä toimittavan Poistetaan Kyllä Kyllä laitoksen toimittama vesi b) Kiinteistön verkostovesi Poistetaan Kyllä Vähän 1 c) Saastumisen syyn tai Ei poisteta Ei Ei lähteen selvittäminen 1 Vettä juoksutetaan lyhyesti, jotta vältetään hanan desinfioinnin vaikutukset. 11 Etunimi Sukunimi

12 9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (3) Vedenjakeluverkostosta otettavien muiden kuin mikrobiologisten näytteiden osalta on noudatettava standardia SFS-ISO Radonin aktiivisuuspitoisuus on pyrittävä tutkimaan vedenkäsittelylaitokselta lähtevästä vedestä, koska vedenjakeluverkoston kauimmaisista osista otetun näytteen perusteella ei välttämättä saada oikeaa kuvaa radonin aktiivisuuspitoisuudesta jakeluverkon alkupäässä. Yhteisessä käytössä olevasta vesisäiliöstä, kaivosta tai muusta vedenottamosta otettavan talousveden tutkimukset voidaan tehdä veden käyttäjälle lähtevästä vedestä tai, jos vettä ei käsitellä, raakavedestä otetusta näytteestä. 12 Etunimi Sukunimi

13 9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (4) Näytteet kuparin, lyijyn ja nikkelin määrittämiseksi on otettava ilman, että vettä juoksutetaan 3 :n 10 kohdassa tarkoitetulla tavalla Vettä saa laskea hanasta 2 5 sekuntia (= ei ole veden juoksuttamista) Hanaa ei käännetä kiinni ennen näytteenottoa Otetaan litran suuruinen näyte Veden hanassa seisomisaika ennen näytteenottoa olisi hyvä tietää suositeltu aika 4 tuntia seisomisaika kirjataan ylös, jos se on tiedossa tai voidaan arvioida 13

14 Veden seisomisaika hanassa vaikuttaa nikkelipitoisuuteen Nikkeli 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 µg/l 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 8-10h 4h 2h Juoksutettu Seisotusaika 14 Meri Sipilä

15 Hanatyyppi vaikuttaa nikkelipitoisuuteen Hana A Muut hanat 80,0 80,0 70,0 70,0 60,0 60,0 50,0 50,0 µg/l 40,0 40,0 30,0 30,0 20,0 20,0 10,0 10,0 0,0 Nikkeli, Ni 0,0 Nikkeli, Ni 15 Meri Sipilä

16 μg/l Hanan ikä vaikuttaa nikkelipitoisuuteen Hana 0-2kk Hana alle 1v. Hana 1-2 Hana 2-5 Hana yli Hanan ikä, vuosi 16 Meri Sipilä

17 Tyypillisesti suurin nikkelipitoisuus ensimmäisessä 250 ml:ssa µg/l h_1 8-10h_2 8-10h_3 8-10h_4 4h_1 4h_2 4h_3 4h_4 2h_1 2h_2 2h_3 2h_4 0h 17 Meri Sipilä

18 JUOKSUTUSKYSELY kesällä 2017: Juoksutatteko vettä hanasta ennen kuin otatte sitä juomiseen tai ruuanlaittoon? Vastaajia Meri Sipilä

19 19 Meri Sipilä

20 9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (5) Jatkuvatoimiset mittaukset sallitaan jatkuvatoiminen mittari, automaattinen näytteenotin tai analysaattori tms: luotettavuus on varmistettava validoimalla ja dokumentoimalla validointi standardin SFS-EN ISO/IEC mukaisesti (14 ) Kemiallisten tutkimusten oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja määritysraja korkeintaan 30% muuttujan enimmäisarvosta mittausepävarmuus muuttujasta riippuen 15-50% LIITE III, Taulukko 2 14 : Mittausepävarmuus ei ole sallittu poikkeama muuttujan enimmäisarvosta 20 Etunimi Sukunimi

21 9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (6) Näytteenottopaikka määritetään muuttujan alkuperän mukaan Hanasta voi yhä vieläkin ottaa kaikki näytteet Esim. LIITE I, taulukko 1: A) Näyte voidaan tutkia vaatimusten täyttymiskohdan sijasta raakavedestä, laitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkostosta. B) Näyte voidaan tutkia vaatimusten täyttymiskohdan sijasta laitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkostosta. C) Muuttujan pitoisuus vedessä määritetään laskemalla. D) Näyte on tutkittava vaatimusten täyttymiskohdasta. 21

22 LIITE I, Taulukko 2: Kemialliset laatuvaatimukset Uusi ilme ja ryhmittely sen perusteella, mistä muuttuja todennäköisimmin on veteen tullut raakavesi desinfioinnin sivutuotteet vedenkäsittely ja verkostomateriaalit kiinteistön vesilaitteisto Taulukkoon lisätty ph 9,5 Taulukosta poistettu kloorifenolit tutkimistarve arvioidaan riskinhallinnan kautta 22

23 Taulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset Muuttuja Enimmäisarvo ja yksikkö Huomautukset Pääosin raakavedestä peräisin olevat muuttujat (A) Arseeni 10 μg/l Bentseeni 1,0 μg/l Boori 1,0 mg/l 1,2-dikloorietaani 3,0 μg/l Elohopea 1,0 μg/l Fluoridi 1,5 mg/l Nitraatti (NO - 3 ) 50 mg/l (1) Seleeni 10 μg/l Syanidit 50 μg/l Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yhteensä 10 μg/l Torjunta-aineet 0,10 μg/l (2 ja 3) Torjunta-aineet yhteensä 0,50 μg/l (2 ja 4) Uraani 30 µg/l Desinfioinnin sivutuotteet (B) Bromaatti 10 μg/l (5) Trihalometaanit yhteensä 100 μg/l (5 ja 6) Pääosin vedenkäsittelykemikaaleista ja verkostomateriaaleista peräisin olevat muuttujat ph 9,5 (7) Akryyliamidi 0,10 μg/l (C tai D) Epikloorihydriini 0,10 μg/l (C tai D) Vinyylikloridi 0,50 μg/l (C tai D) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt yhteensä 0,10 μg/l (D ja 8) Bentso(a)pyreeni 0,010 μg/l (D) Muuttujat, joihin kiinteistön vesilaitteisto voi vaikuttaa merkittäväsi (D) Antimoni 5,0 μg/l Kadmium 5,0 μg/l Kromi 50 μg/l Kupari 2,0 mg/l Lyijy 10 μg/l Nikkeli 20 μg/l Nitriitti (NO - 2 ) 0,50 mg/l (1) 23 Etunimi Sukunimi

24 LIITE I, Taulukko 4: Laatutavoitteet Uusi ilme Uusi ryhmittely mikrobiologiset muuttujat syövyttävyyteen vaikuttavat tekijät muut muuttujat, joihin vedenkäsittely voi vaikuttaa merkittävästi veden laadun yleisindikaattorit muuttujat, joihin kiinteistön vesilaitteisto voi vaikuttaa merkittävästi Ryhmiin luokittelu oli hankalaa, osa muuttujista kuuluu useampaan ryhmään Silti toivottavasti informatiivisempi kuin ennen 24

25 Taulukko 4. Laatutavoitteet Muuttuja Arvo ja yksikkö Huomautukset Mikrobiologiset muuttujat Koliformiset bakteerit 1 0 pmy/100 ml (B ja 1) Clostridium perfringens, mukaan lukien itiöt 0 pmy/100 ml (A, 1 ja 2) Pesäkkeiden lukumäärä 1 (22 C) ei epätavallisia muutoksia (B ja 3) Veden syövyttävyyteen vaikuttavat muuttujat ph 6,5 9,5 (A) Kloridi alle 250 mg/l (B ja 4) Sulfaatti alle 250 mg/l (B ja 4) Sähkönjohtavuus alle μs/cm (4 ja 5) Muut muuttujat, joihin vedenkäsittely voi vaikuttaa merkittävästi Alumiini alle 200 μg/l (A) Ammonium (NH + 4 ) alle 0,50 mg/l (A) Natrium alle 200 mg/l (A) Veden laadun yleisindikaattorit Haju ja maku 1 ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä (B) Väri 1 ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä (B) Sameus 2 ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä (3 ja 6) Lämpötila alle 20 C (7) Muuttujat, joihin kiinteistön vesilaitteisto voi vaikuttaa merkittävästi Orgaanisen hiilen 2 kokonaismäärä (TOC) ei epätavallisia muutoksia (B ja 3) Hapettuvuus (COD Mn -O 2 ) 2 alle 5,0 mg/l (B ja 3) Mangaani 2 alle 50 μg/l (B ja 3) Rauta 2 alle 200 μg/l (B ja 3) 1 Kiinteistön vesilaitteisto voi vaikuttaa merkittävästi näihin muuttujiin. 2 Vedenkäsittely voi vaikuttaa merkittävästi näihin muuttujiin. 25 Etunimi Sukunimi

26 9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (7) Jatkuvaan valvontaan vain pieniä muutoksia Clostridium perfringens pois ammonium vain, jos veden desinfioinnissa käytetään klooriamiinia Ei enää listaa muuttujista, jotka voi tutkia viiden vuoden välein, eikä muuttujista, joiden tutkimukset voi jättää pois pois jätettävien osalta käytäntöjä ei tarvitse muuttaa, periaatteet siirretään soveltamisoppaaseen (= yleistä ja kaikille yhteistä riskinarviointia) 26

27 9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (8) Yksittäisen muuttujan tutkimustiheyttä voi vähentää (paitsi Escherichia coli ja koliformiset bakteerit) Edellytykset tutkimustiheyden vähentämiselle (LIITE II, luku 5): Tutkimustiheyttä voi vähentää riskinarvioinnin tulosten perusteella, jos a) tutkimuspaikka määritetään muuttujan alkuperän mukaan siten, että muuttujan arvo ei heikkene vedenjakeluketjussa näytteenottopaikan jälkeen; b) tutkimustiheys määritetään ottamalla huomioon muuttujan pitoisuuden vaihtelu ja pitkän aikavälin kehityssuunta; c) vähintään kolmen vuoden ajan säännöllisin väliajoin koko vedenjakelualuetta edustavat tutkimustulokset ovat alle 60 prosenttia muuttujan enimmäisarvosta; ja d) riskinarvioinnilla voidaan osoittaa, että mikään kohtuudella ennakoitavissa oleva tekijä ei todennäköisesti heikennä talousveden laatua. 27

28 9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (9) Muuttujan voi poistaa kokonaan valvonnasta (paitsi mikrobiologisen muuttujan) Edellytykset poistamiselle (LIITE II, luku 6) Muuttuja voidaan poistaa viranomaisvalvonnasta, jos: a) vähintään kolmen vuoden ajan säännöllisin väliajoin koko vedenjakelualuetta edustavat tutkimustulokset ovat alle 30 prosenttia muuttujan enimmäisarvosta; b) poistaminen perustuu riskinarviointiin, jossa on otettu huomioon raakaveden lähteenä käytettävien vesimuodostumien seurannan tulokset ja jonka perusteella on määritelty hallintakeinot veden saastumisen ehkäisemiseksi; ja c) riskinarvioinnilla voidaan osoittaa, että mikään kohtuudella ennakoitavissa oleva tekijä ei todennäköisesti heikennä talousveden laatua. 28

29 9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (10) Elintarvikehuoneiston, jolla on oma kaivo, tutkimustiheys elintarvikehuoneisto on vedenjakelualue, jonne toiminnan harjoittaja ottaa omalla kiinteistön vesilaitteistolla vettä talousvetenä käytettäväksi näytteenottosuunnitelma (8 a ) tutkimustiheys määräytyy käytettävän veden määrän mukaisesti (liite II, taulukko 3) minimitutkimustiheys 1 jatkuvan valvonnan ja 1 jaksottaisen seurannan näyte vuodessa (myös alle 10 m 3 /vrk käyttäville huoneistoille) Lisävalvontaa eli tutkittava muita kuin liitteen 1 taulukkojen mukaisia muuttujia tai lisättävä tutkimustiheyttä), jos riskinarvioinnin perusteella on tarpeen toiminnan luonteen ja laajuuden vuoksi perusteltua Tutkimustiehyttä voi harventaa tai muuttujan poistaa tutkimuksista, jos liitteen II luvuissa 5 ja 6 säädetyt edellytykset täyttyvät Riskinarvioinnilla tarkoitetaan elintarvikelain mukaista omavalvontaa onko talousveden laatua heikentävät tekijät otettu huomioon riittävässä laajuudessa HUOM! Terveydensuojeluviranomainen ei hyväksy eikä tarkasta elintarviketoimijan omavalvontasuunnitelmaa. Toiminnan harjoittajan on itse esitettävä tutkimustiheyden harventamista tai muuttujan poistamista valvonnasta ja perusteltava esitys. 29 Etunimi Sukunimi

30 9 Tutkimukset ja tutkimustiheys (11) Osana julkista tai kaupallista toimintaa käytettävän talousveden tutkimustiheys, jos on oma kaivo toiminnan kohde on vedenjakelualue, jonne toiminnan harjoittaja ottaa omalla kiinteistön vesilaitteistolla vettä talousvetenä käytettäväksi näytteenottosuunnitelma (8 a ) tutkimustiheys määräytyy käytettävän veden määrän mukaisesti (liite II, taulukko 3) minimitutkimustiheys 1 jatkuvan valvonnan ja 1 jaksottaisen seurannan näyte vuodessa (myös alle 10 m 3 /vrk käyttävälle toiminnalle) Lisävalvontaa eli tutkittava muita kuin liitteen 1 taulukkojen mukaisia muuttujia tai lisättävä tutkimustiheyttä), jos riskinarvioinnin perusteella on tarpeen toiminnan luonteen ja laajuuden vuoksi perusteltua Tutkimustiehyttä voi harventaa tai muuttujan poistaa tutkimuksista, jos liitteen II luvuissa 5 ja 6 säädetyt edellytykset täyttyvät Riskinarvioinnilla tarkoitetaan terveydensuojelulain 2 :n mukaista omavalvontaa onko talousveden laatua heikentävät tekijät otettu huomioon riittävässä laajuudessa HUOM! Toiminnan harjoittajan on itse esitettävä tutkimustiheyden harventamista tai muuttujan poistamista valvonnasta ja perusteltava esitys. 30 Etunimi Sukunimi

31 10 Omavalvonta (talousvettä toimittava laitos) TsL 2 : Elinympäristöön vaikuttavan toiminnan harjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta) Käyttötarkkailu omavalvonta Tarkennettu, mikä on omavalvonnan tarkoitus ja mitä siihen sisältyy: ei ainoastaan vesinäytteiden tutkimista vaan myös olosuhteiden tarkastelua seurantaohjelma riskinhallintatoimenpiteiden varmistamiseksi vesihuoltolain 15 :n mukainen tarkkailu (raakaveden laatu ja määrä, laitteistojen kunto, vuotovesien määrä) veden laadun tarkkailu koko vedentuotantoketjussa Omavalvonnan tuloksella voi korvata viranomaisvalvonnan tutkimuksen soveltuu etenkin jatkuvatoimisiin mittauksiin näytteenotto- ja menetelmävaatimusten on täytyttävä (9 ja 14 ) 31

32 LIITE III, Määritysmenetelmät Mikrobiologiset menetelmät Clostridium perfringens SFS-EN ISO (ei enää direktiivin kumotussa liitteessä esitettyä m-cp-agar-menetelmää) Kemialliset menetelmät määritysraja & mittausepävarmuus 32