Toimialakatsaus 27 Metalliteollisuus ja autoala Metallin toimialojen tuotannon määrä, indeksi (1995=1) 75 Koko teollisuus 65 55 45 35 25 15 Perusmetallien valmistus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus 5 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27e 28e Koko Metalli Lähde: Tilastokeskus 8 Työllisten määrä metallin toimialoilla 1 henkeä 7 6 5 4 3 Perusmetallien valmistus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus 2 1 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27E 28E Lähde: Tilastokeskus METALLITYÖVÄEN LlITTO RY Tutkimustoiminta/syksy 27
2 (32) LUKIJALLE Yleinen suhdannetilanne heikkenee jonkin verran ensi vuoden aikana, tai jo vuoden vaihteessa. Metalliteollisuuden yrityksiin tämä huipputasoltaan heikentyvä kysyntä vaikuttaa vuodesta 29 eteenpäin. Suhdannekäänteen alkulähteet voi paikantaa Pohjois- Amerikkaan. Kansainvälisen taloustilanteen keskeisin huolenaihe on ollut kevät-kesästä 27 lähtien USA:n asuntomarkkinat. Amerikkalaiset pankit ovat lainoittaneet massiivisesti myös sellaista asiakaskuntaa, joiden luottokelpoisuus on huonoa tasoa. Kun korot ovat viime vuoden aikana nousseet, näihin lainoihin liittyvät takaisinmaksuongelmat ovat karanneet käsistä. Vaikutukset ovat toistaiseksi näkyneet kansainvälisten luottomarkkinoiden kiristymisenä ja suurten rahoitusyritysten tekeminä alaskirjauksina tuloksiin. Keskeinen kysymys jatkossa on se, kuinka paljon rahoitusmarkkinakriisi vaikuttaa USA:n nk. reaalitalouteen eli työllisyyteen ja ihmisten kulutukseen. Lähinnä tähän voisi johtaa asuntojen hintojen lähteminen voimakkaaseen laskuun, mistä on havaittu pientä esimakua. Parhaassa tapauksessa vaikutukset ovat kuitenkin lieviä, ja kyseessä olisi perustaltaan kertaluonteinen shokki. Suomen kansantalous on kasvanut nopeasti vuodesta 24 lähtien eikä kuluva vuosi ainakaan katkaise kehitystä. Ensi vuoden BKT-kasvuksi ennustetaan kuitenkin noin prosenttiyksikköä pienempää lukua kuin tälle vuodelle. Epävarmuudet 28 jälkeen ovat hyvin suuret, mutta liittyvät enemmän kansainvälisen talouden kuin kotimaisen talouden ongelmiin. Jos kotimainen tilanne heikkenee samaan aikaan, kun kansainvälinen kysyntä vaimenee, seuraukset voivat olla vakavampiakin. Konepajateollisuus menestyy Suomessa hyvin nyt, mutta on esitetty myös arveluja sen kilpailukyvystä huippukysynnän vaimentuessa. Elektroniikka- ja sähköteollisuus keskittyy Suomessa Nokia-klusterin ympärille, ja tilanne on kaiken kaikkiaan valoista. Nokia porskuttaa edelleen hurjaa vauhtia sekä kannattavuuden että markkinaosuutensa kasvun osalta. Menneet vuodet ovat olleet raskaita sen alihankkijaverkostolle Suomessa, mutta tästä eteenpäin tilanne ei enää pahemmaksi voi oikein mennä alihankinta on tämän sektorin osalta muiden maiden varassa. METALLITEOLLISUUDEN KEHITYS 24-28E Määrän muutos prosentteina edellisvuodesta 24 25 26 27E 28E Vienti 8 17 11 9 7 Tuotanto 5 12 16 9 6 Työllisyys -2 4 1 3 1
3(32) Metalliteollisuuden toimialakatsaus on osa liiton tutkimustoiminnan yritys- ja toimialaseurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yritysten kehitystä toimialan kehitykseen. Katsaus on toteutettu tutkimustoiminnan yhteistyönä. Metalliteollisuuden tuotannon ja työllisyyden sekä palkkojen kehityksestä on kirjoittanut Ville Kopra. Katsauksen kannattavuuteen ja omavaraisuuteen on tehnyt Kari Sairo. Toimialakohtaiset näkymät on toteutettu toimialaseurantavastuiden perusteella, ja autoalan katsauksen on tehnyt Jorma Antila. Metalliteollisuuden toimialakatsaus julkaistaan nyt 21. kerran. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia katsauksen kehittämisestä. Helsingissä, marraskuussa 27
4 (32) Sisältö LUKIJALLE... 2 1. METALLITEOLLISUUDEN KEHITYS VUOSINA 1996-27... 5 TALOUDELLINEN KEHITYS SUOMESSA... 5 METALLITEOLLISUUDEN TUOTANTO... 7 TYÖLLISYYS... 7 VIENTI... 1 TUOTTAVUUS... 11 PALKAT... 12 VÄLITUOTEKÄYTTÖ... 13 INVESTOINNIT... 14 2. METALLITEOLLISUUDEN KANNATTAVUUS JA VAKAVARAISUUS VUOSINA 2-25... 18 METALLIEN JALOSTUS... 19 METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS... 19 KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS... 21 3. KEHITYS VUONNA 27 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT... 23 METALLITEOLLISUUS... 23 METALLITUOTE- JA KONEPAJATEOLLISUUS... 24 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS... 24 KULKUNEUVOTEOLLISUUS... 24 METALLIEN JALOSTUS JA KAIVOKSET... 25 4. AUTOALAN KATSAUS... 26 AUTOALAN TYÖLLISYYS... 27 MOOTTORIAJONEUVOJEN VÄHITTÄISKAUPAN TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT... 28 AUTOALAN PALKKAKEHITYS... 3 AUTOALAN KEHITYS VUONNA 27 JA ENSI VUODEN NÄKYMÄT... 32
5(32) 1. METALLITEOLLISUUDEN KEHITYS VUOSINA 1996-27 TALOUDELLINEN KEHITYS SUOMESSA TAULUKKO 1 Maailmantaloudessa eletään pitkää supersykliä, kun kuluva vuosi tulee olemaan jo kuudes peräkkäinen reilusti yli 4 % kasvuvuosi maailman yhteenlasketulla reaalituotannon arvolla mitattuna. Syklin huippuvuodeksi on silti jäämässä vuosi 26 (5,4 %), ja tänä sekä seuraavana vuonna kasvun odotetaan hidastuvan 5 %:iin ja vähän sen alle. Kasvun dynamiikka on lähtöisin paljolti Aasian suurista talouksista, joiden keskipitkän aikavälin näkymä viittaa edelleen kasvun jatkumiseen. Toisaalta USA:n kansantalous on edelleen arvoltaan maailman suurin, ja sen yskimisellä on vaikutuksensa ympäri maailmaa. Todennäköistä silti on, Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä kasvuprosentit ensi vuonna tippuvat vain hieman, ja näin metalliteollisuuden kysyntä säilyy vahvana. Ulkomainen kysyntä on vetänyt myös Suomen kansantalouden kovaan kasvupyrähdykseen. Suomi on hyötynyt globalisaation etenemisestä valtavasti, kun kehittyvien maiden investointikysyntä on lisännyt perinteisen metalliteollisuuden vientiä. Teollisuudessa kaikki päätoimialat ovat lisänneet vientimääriään merkittävästi viime vuosina, metalliteollisuus näistä merkittävimpänä. Suomenkin osalta kasvuluvut ovat kuitenkin jo hidastumassa viime vuodesta. Talouskasvu on pitänyt myös työllisyyskehityksen hyvällä uralla. Viime vuonna Suomeen syntyi noin 5 uutta työpaikkaa, joista valtaosa yksityisille palvelualoille. Kuluvana vuonna uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän suunnilleen samaa tahtia kuin viime vuonna. Työttömyys laskee jo alle 7 prosentin, kun se viime vuonna oli vielä 7,8 %. Työllisyysaste nousee tänä vuonna vihdoin yli 7 %, ja jatkaa hidasta kasvuaan myös ensi vuonna. Inflaation odotetaan kiihtyvän ensi vuonna selvästi kuluvaan vuoteen verrattuna. Kun kuluttajahintaindeksin muutos tänä vuonna on noin 2,6 %, saatetaan ensi vuonna päätyä tätäkin nopeampaan vauhtiin lähinnä välillisen verotuksen kiristymisen ja ansiotason kohoamisen vuoksi. Inflaation odotetaan kuitenkin hidastuvan jälleen 29. Julkisen talouden tila on Suomessa vahva. Kuluvana vuonna valtiontalouden ylijäämä nousee 1,5 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon, ja koko julkisen talouden ylijäämä (sisältäen työeläkerahastot) 4,3 prosenttiin. Ensi vuonna ylijäämät edelleen kasvavat, ja valtion velka suhteessa BKT:hen painuu alle 3 prosentin. Suomen taloudellinen kehitys 25 26 % % Bruttokansantuote 2,9 * 5 Tehdasteollisuuden tuotanto 4,3 11,4 Metalliteollisuuden tuotanto 12 15,5 Tavaroiden ja palvelusten vienti 7,1 1,4 Tavaroiden ja palvelusten tuonti 12,2 8,3 Kulutusmenot 3,2 3,3 Investoinnit 3,7 4,1 Työttömyysaste 8,4 7,7 Inflaatio,9 1,6 * Metsäteollisuuden työsulku pienensi BKT:n kasvua vuonna 25 noin prosenttiyksiköllä.
6 (32) Metalliteollisuuden ja koko teollisuuden tuotannon kehitys, indeksi (1995=1) 33 28 Koko teollisuus Metalliteollisuus 23 18 13 8 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Tilastokeskus Toimialojen suhteelliset osuudet koko metallin jalostusarvosta, % 1 % 9 % Kulkuneuvojen valmistus 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1996 Lähde: Tilastokeskus 1999 22 25 Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Perusmetallien valmistus
7(32) METALLITEOLLISUUDEN TUOTANTO Vuonna 26 tuotanto kasvoi metalli- ja elektroniikkateollisuudessa 14,3 % ja koko teollisuudessa 1,5 % kansantalouden tilinpidon mukaan. Metallin kasvu on siten ollut selvästi nopeampaa kuin teollisuuden keskimäärin. Metalliteollisuus on teollisuuden päätoimialoista kaikilla mittareilla suurin. Sen osuus koko teollisuuden jalostusarvosta oli viime vuonna noin 53 prosenttia. Nopeinta tuotannon kasvu oli kulkuneuvoteollisuudessa, jossa tuotannon määrä lisääntyi viime vuonna noin 18 % edellisvuoteen verrattuna. Koneiden ja laitteiden tuotanto lisääntyi 16,2 %, ja elektroniikka- ja sähköteollisuuskin kasvoi 15,4 % vauhtia. Metallituotteiden valmistus kasvoi 1,7 % ja metallien jalostus noin 8 % vuodesta 25. Liikevaihdon kasvu oli vahvaa viime vuonna kaikilla kolmella metalliteollisuuden päätoimialalla. Metallien jalostuksessa liikevaihto kasvoi jopa 26 prosentilla vuoteen 25 verrattuna. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihtokin lisääntyi viime vuonna vajaalla 2 prosentilla. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta. TYÖLLISYYS Metalliteollisuuden koko henkilöstömäärä oli vuonna 26 noin 217, jossa oli lisäystä edellisvuoteen lähes 8 henkilöä. Koko teollisuus työllisti samana vuonna yhteensä noin 437 suomalaista. Työttömyyspäivärahan saajamäärä kasvoi vuodesta 21 vuoteen 23 asti. Vuodesta 23 eteenpäin määrä on ollut laskussa. Vuonna 26 työttömyyspäivärahan saajia oli 22 4 ja kuluvana vuonna päivärahan saajien kertymä tulee jäämään selvästi viimevuotista pienemmäksi. Myönteinen suhdannekehitys on heijastunut alan työllisyyteen ja työttömyyteen. Suomalaisen metalliteollisuuden kansainvälistyminen heijastuu selvästi myös alan työllisyyskehitykseen. Työllisyyden kasvu kohdistuu yhä selvemmin suomalaisten metallialan yritysten ulkomaisiin tytäryrityksiin. Vuoden 26 lopulla ulkomaisissa tytäryrityksissä työskenteli 23 ihmistä, kun luku vielä vuonna 1998 oli 15. Erityisesti elektroniikka-alan yritykset mutta myös muiden päätoimialojen yritykset ovat kasvattaneet henkilöstömääriään selvästi erityisesti kehittyvissä talouksissa.
8 (32) Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstömäärän kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä 1998-26* *Kunkin vuoden lopussa Lähde: Teknologiateollisuus ry 14 Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden suhteellinen työvoimakehitys, indeksi (1995=1) 13 12 11 Metalliteollisuus 21 henkeä 1 Koko teollisuus 417 henkeä 9 8 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Tilastokeskus
9(32) Työntekijöiden määrä metallin toimialoilla 1995 26* 4 35 3 25 2 15 1 5 Metallien jalostus Metallituoteteollisuus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Kulkuneuvoteollisuus Lähde: Tilastokeskus, teollisuustilasto, 26 ennakkotieto 25 Työttömyyspäivärahan saajat kuukausittain 1996 27 (tuorein havainto syyskuu 27) 2 15 1 5 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Lähde:Metallityöväen Työttömyyskassa
1 (32) VIENTI Metalliteollisuuden viennin määrä kasvoi viime vuonna edellisvuodesta noin 11 prosenttia. Metalliteollisuuden viennin arvo oli viime vuonna noin 36 miljardia euroa, jossa kasvua edellisvuodesta noin 16 prosenttia. Metalliteollisuuden osuus Suomen kaikesta tavaraviennistä oli viime vuonna reilut 58 prosenttia. Tämä rakentui siten, että elektroniikka- ja sähköteollisuuden osuus oli noin 25 %, jalostuksen 12,5 %, koneiden ja laitteiden 12 %, kulkuneuvojen 7,5 % ja metallituotteiden 2 % kaikesta tavaraviennistä. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa metalliteollisuuden kokonaisviennin arvo kasvoi 13 prosentti verrattuna vuoden 26 vastaavaan jaksoon. Jalostuksen vienti lisääntyi 36 prosenttia ja kone- ja metallituoteteollisuuden vienti 17 prosenttia, mutta elektroniikkaja sähköteollisuuden vienti jäi nollakasvun tasolle. Syksyllä 27 on havaittu myös jalostuksen viennin kasvun alkaneen hidastua selvästi. Metalliteollisuuden vienti alueittain 1995 26E 1 % 8 % Muut maat Kauko-Itä 6 % 4 % 2 % Pohjois- Amerikka Keski- ja Itä- Eurooppa Muu EU15 ja EFTA Euroalue % 1995 2 21 22 23 24 25 26E Lähde: Tullihallitus
11(32) TUOTTAVUUS Metalliteollisuuden työn tuottavuuskehitys on ollut kaiken kaikkiaan vahvaa 199-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Erityisesti elektroniikka- ja sähköteollisuus on parantanut tuottavuutta huimasti viimeisen kymmenen vuoden ajanjaksolla. Metallituoteteollisuudessa tuottavuuden kasvu on ollut hitaampaa. Viime vuonna metalli- ja elektroniikkateollisuuden tuottavuus kasvoi 11,2 prosenttia vuoteen 25 verrattuna. Metalliteollisuus ilman elektroniikka- ja sähkö -toimialaa kasvatti tuottavuuttaan myös 1 prosentilla viime vuonna. Koko teollisuuden tuottavuus lisääntyi 9,3 prosentin vauhdilla vuodessa. Mittarina tuottavuudelle olemme käyttäneet kiinteähintaista tuotosta palkansaajien ja yrittäjien yhteenlaskettua työn tuntimäärää kohden. Tuottavuuden kehitys metalliteollisuudessa ja koko teollisuudessa, indeksi (1995=1) 24 22 2 18 16 Koko teollisuus Metalliteollisuus Metalliteollisuus ilman sähköteknistä 14 12 1 8 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Tilastokeskus
12 (32) PALKAT Säännöllisen työajan tuntiansiot nousivat metalliteollisuudessa viime vuonna nimellisesti 2 prosenttia ja reaalisesti,3 prosenttia. Vuoden 26 toisen neljänneksen ja kuluvan vuoden toisen neljänneksen välisenä aikana metalliteollisuuden tuntiansio nousi 4 senttiä eli noin 3 prosenttia, mikä merkitsee noin puolen prosenttiyksikön luokkaa olevaa reaaliansiokehitystä. Autoalan tieto vuoden 27 toiselta neljännekseltä puuttuu. Palkkakehitys 1995 27 2. neljänneksen palkkatilastot 155 145 135 125 115 15 95 senttiä/tunti METALLITEOLLISUUS Metallien jalostus Metallituoteteollisuus Kone- ja kukuneuvoteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Autokorjaamot * KOKO TEOLLISUUS 85 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Lähde:Teknologiateollisuus ry ja AKL * Vuoden 2 havainto 3. neljännekseltä Nimellis- ja reaalituntipalkkojen kehitys metalliteollisuudessa vuosina 1995 26, indeksi (1995=1) 15 14 Nimellispalkka Reaalipalkka 13 12 11 1 9 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 Lähde: TT, Tilastokeskus
13(32) VÄLITUOTEKÄYTTÖ Välituotekäytöksi kutsutaan niitä tavaroita ja palveluita, joita toimialayksikkö hankkii ulkopuolelta tuotoksensa aikaansaamiseksi. Välituotekäytöksi lasketaan myös esimerkiksi kaluston ja rakennusten säännölliset huollot ja korjaukset sekä erilaiset aputoiminnot kuten kirjanpito tai markkinointi. Välituotekäytön osuus metalliteollisuuden tuotoksesta on lisääntynyt hiljalleen mutta selvästi 198-luvulta lähtien. Taustalla on kulkenut yritysten pyrkimys keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja rönsyjen karsimiseen, mikä on näkynyt toimintojen ulkoistamisina ja alihankinnan yleistymisenä. Aivan viime vuosina välituotekäytön kasvu on jälleen kiihtynyt etenkin tietyillä toimialoilla kuten kulkuneuvojen valmistuksessa. Suomalaiset telakat osoittavat yhä suuremman osan matkustaja-alusten rakennustöistä kokonaistoimittajilleen. Välituotekäytön osuus tuotoksesta metalliteollisuuden toimialoilla, % 85 8 75 7 65 6 Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkötekn. tuott. ja optisten laitteiden valm. Kulkuneuvojen valmistus Metalliteollisuus 55 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Tilastokeskus, kansatalouden tilinpito
14 (32) INVESTOINNIT Investointien suhde metalliteollisuuden arvonlisäykseen laski lievästi vuonna 26 edellisvuoteen verrattuna. Investointiaste on laskenut edelleen etenkin metallien jalostuksessa, kun se puolestaan kulkuneuvoteollisuudessa kasvoi. Muilla metallin päätoimialoilla investointiaste pysyi suurin piirtein ennallaan. Koko teollisuudessa investoinnit kasvavat tänä vuonna noin 4 % vauhtia. Tahti kiihtyy ensi vuonna merkittävästi, mutta kyseessä on tällöin energiasektorille osuvat kertahankinnat eli Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin rakennustyöt. Tehdasteollisuudessa investoidaan kuitenkin myös koneisiin ja laitteisiin lähivuosina kiihtyvään tahtiin. Investointiaste metalliteollisuudessa 14 12 12,8 13,2 11,8 1 1,2 9,7 9,7 9,3 8 6 7,3 8,2 6,7 6,1 4 2 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Tilastokeskus
15(32) Investointiaste, metallien jalostus 6 5 48,4 4 35,3 4,4 35,5 3 28, 2 17,1 21,2 18,1 21,7 1 1,3 7,2 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Tilastokeskus Investointiaste, metallituotteiden valmistus 6 5 4 3 2 1 8,4 12,6 14,9 12,5 12,8 11,8 11,1 1,4 8, 1, 9,4 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Tilastokeskus
16 (32) Investointiaste, koneiden ja laitteiden valmistus 45 4 35 3 25 2 15 1 5 8,8 8,9 8,1 7,5 6,7 5,9 6, 7,6 3,8 4,7 4,7 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Tilastokeskus Investointiaste, sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus 45 4 35 3 25 2 15 1 5 11,5 1, 9,6 9,6 8,1 9,3 4,8 4,2 4,6 5,6 4,9 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Tilastokeskus
17(32) Investointiaste, kulkuneuvojen valmistus 45 4 35 3 25 2 15 1 5 9,4 9,3 11,6 11, 1,5 1,4 6,6 5,7 8,7 8,9 1,5 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Tilastokeskus
18 (32) 2. METALLITEOLLISUUDEN KANNATTAVUUS JA VAKAVARAISUUS VUOSINA 2-25 Kannattavuuskatsaus perustuu pääosin Tilastokeskuksen tuottamiin teollisuuden tilinpäätöstilastoihin, jossa vuoden 26 tiedot ovat ennakkotietoja. Sen mukaan metalli- ja elektroniikkateollisuudessa oli vuonna 25 kaikkiaan 1 656 yritystä, joista pkyrityksiä oli 1 294. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden aiempi suhdannehuippu osui vuosien 2-22 paikkeille, jolloin myös yritys kannattavuus saavutti korkean käyttökatteen pyöriessä 15-12,5 % välillä. Viimeisen parin vuoden tuotannon reipas kasvu ei ole näkynyt alan yritysten kannattavuuden kasvuna, sillä vuonna 25 käyttökate oli 1,2 % ja säilyi tällä tasolla myös seuraavan vuoden 26. Vuonna 26 toimialan yritysten nettotulos kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Oheisessa kuviossa se näkyy nettotulososuuden kasvuna 12,4 %:iin. Kehitys selittyy yhden yrityksen poikkeuksellisen suurella rahoitustuottojen lisäyksellä. Nokian (emoyhtiö) rahoitustuotot olivat vuonna 26 4,4 miljardia euroa (ed. vuonna,7 miljardia euroa) johtuen osinkotuotoista konsernin yrityksistä. Siten toimialan kotimaisen toiminnan kannattavuudessa ei liikevaihdon reippaasta kasvusta huolimatta tapahtunut erityistä muutosta. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden kannattavuus 2-26 16 14 12 1 % Käyttökate-% 8 Nettotulos-% 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26* Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto Vuoden 26 kokonaistulosta kasvattivat myös poikkeuksellisen suuret käyttöomaisuuden myyntivoitot ja fuusiovoitot, jotka olivat lähes 1,2 miljardia euroa (ed. vuonna,35 miljardia euroa). Metalli- ja elektroniikkayritysten kokonaistulos vuonna 26 oli 11 miljardia euroa. Edellisenä vuonna se oli 4,9 miljardia.
19(32) METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostusyritysten kasvu jatkui vuonna 25 viidettä perättäistä vuotta. Kasvu ei kuitenkaan siirtynyt kokonaisuutena kannattavuuteen. Metallien jalostusyritysten kannattavuus kävi aallonpohjassa vuonna 22. Sen jälkeen yritykset ovat parantaneet varsinaista toimintaansa ja se näkyy käyttökatteen vakaana paranemisena. Vuonna 25 käyttökate oli reilut 12 %. Vuonna 25 toimialan nettotuloksella mitattava kannattavuus kuitenkin romahti vajaaseen 3 %. Syynä tähän oli rahoituskulujen reipas kasvu. Metallien jalostuksen kannattavuus 16 14 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 Käyttökate-% Nettotulos-% Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto Metallien jalostuksen omavaraisuusaste säilyi edellisten vuosien tasolla 42 %:ssa, joka on hyvä. METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Metallituotteiden valmistusyritysten liikevaihto on kasvanut tasaisesti vuosina 2-25. Kasvua ei kuitenkaan pystytty siirtämään kannattavuuteen vasta kuin tarkastelujakson loppupuolella. Käyttökatteella mitattuna alan kannattavuus heikkeni tasaisesti vuoteen 24 asti, jolloin käyttökate oli 1 %. Johtuen kysynnän jatkuneesta kasvusta ja kapasiteetin käyttöasteesta kannattavuus alkoi vihdoin parantua vuonna 25, jolloin se nousi 12 %:iin. Varsinaisen toiminnan kannattavuus näkyi nettotuloksessa, joka nousi 6 %:iin liikevaihdosta. Myös sijoitetun pääoman tuotto nousi 14 %:iin. Uskomme metallituoteteollisuuden edelleenkin hyötyvän toimialan kasvusta ja siten kannattavuuden parantuvan.
2 (32) Metallituotteiden valmistuksen kannattavuus 14 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 Käyttökate-% Nettotulos-% Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto Vaikka oheinen kuvio näyttääkin toimialan omavaraisuuden laskeneen tarkastelujakson aikana reilusta 5 %:sta, on se edelleen hyvällä 46 %:n tasolla. Metallituotteiden valmistuksen omavaraisuusaste 52 5 48 46 44 42 4 38 2 21 22 23 24 25 Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto
21(32) KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS Koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialan liikevaihdon kasvu jatkui vuonna 25 kolmatta perättäistä vuotta. Liikevaihtoa kertyi 12,7 miljardia euroa. Hyvistä kasvunäkymistä johtuen on harmillista, että toimialalla on kannattavuusongelma. Toimiala ei ole pystynyt nostamaan käyttökateastettaan yli 1 prosentin tarkastelujakson aikana kuin vuosina 2 ja 21. Koneiden ja laitteiden valmistuksen kannattavuus 1 8 6 4 Käyttökate-% Nettotulos-% 2 2 21 22 23 24 25 Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto Tämä luonnollisesti näkyy sijoitetun pääoman tuotossa, joka on pysynyt alle 1 %:ssa kolme viimeistä vuotta. Sijoitetun pääoman tuotto koneiden ja laitteiden valmistuksessa 16 14 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto
22 (32) Kannattavuuden heikko tason on pohjimmiltaan seurasta alan huonosta tuottavuuskehityksestä. Tästä johtuen ala on jo pitkään potenut investointien puutteesta. Ilman investointeja tuottavuus ei kehity ja kannattavuus pysyy heikkona. Onneksi alan yritysten omavaraisuusaste on vahva, sillä heikon kannattavuus ei kestä raskasta velkataakkaa. Omavaraisuusaste oli 51,5 % vuonna 25. Omavaraisuusaste koneiden ja laitteiden valmistuksessa 52 51 5 49 48 47 46 45 2 21 22 23 24 25 Lähde: Tilastokeskus 27, teollisuuden tilinpäätöstilasto
23(32) 3. KEHITYS VUONNA 27 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT Maailman kokonaistuotannon kasvu pysyy tänä vuonna yli 5 prosentin tasolla, ja laskee ensi vuonnakin vain hieman sen alle. Kasvun painopiste siirtyy USA:n hyytyessä yhä selvemmin Aasiaan, Venäjälle sekä Keski- ja Itä-Eurooppaan. Maailmankauppa jatkaa kasvuaan 7-9 prosentin vauhdilla vuosina 28-21. Voimakas ja pitkään jatkunut globaali investointikysyntä on nostanut raaka-aineiden ja energian hintoja viime vuosina. Raakaöljyn hinta nousi lokakuun lopulla 27 yli 93 euroon barrelilta. Suomen teollisuuden osalta ongelmana on vientihintojen heikko kehitys suhteessa tuontihintoihin, eli heikkenevä vaihtosuhde. Laskeva vientihintatrendi koskee lähinnä elektroniikka- ja sähköteollisuutta, mikä voi ennen pitkää heijastua kauppataseen ylijäämän kutistumisena. Toisaalta toimialan suurin yritys Nokia on pystynyt pitämään kannattavuutensa erittäin hyvällä tasolla. Raaka-aineiden hintojen nousu on johtanut kasvaviin inflaatiopaineisiin myös kehittyvissä talouksissa. Myös palkoista ja elintarvikkeista aiheutuvat kulut kasvavat, ja välittyvät myös maailmanmarkkinoilla kaupattavien lopputuotteiden hintoihin. Globaalin kilpailun voima ei enää riitä rajoittamaan hintojen nousua samalla lailla kuin aiemmin. Joiltakin osin tämä voi johtaa jopa suomalaisen teollisuuden hintakilpailukyvyn suhteelliseen paranemiseen. Suomen kansantalouden osalta kasvuluvut ovat olleet viime ja tänä vuonna ennusteita suurempia. Jatkossakin talouskehitys voi selättää ennusteet, mutta tämä käy kuitenkin vuosi vuodelta vaikeammaksi. Tehdasteollisuuden käyttöaste on 84 prosentin tasolla, eivätkä uusinvestoinnit luo juurikaan uutta kapasiteettia kotimaahan. Paikka paikoin pula osaavista metallialan työntekijöistä hidastaa kasvua. Kun kysyntä todennäköisesti vuosina 28-29 myös heikkenee, tulee sekä teollisuustuotannon että kansantalouden kokonaistuotannon kasvu hidastumaan. Se, kuinka paljon kasvu hidastuu, riippuu USA:n talouden hyytymisen tarttumisesta muualle maailmaan. METALLITEOLLISUUS Suomalainen metalliteollisuus jatkaa tänä vuonna vahvalla kasvu-uralla. Tuotannon arvo kasvaa vuonna 27 noin 9 prosentilla vuoteen 26 verrattuna. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan metalliteollisuuden yritykset saivat kaiken kaikkiaan uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 26 vastaavalla jaksolla, mutta 14 prosenttia vähemmän kuin tämän vuoden toisella neljänneksellä. Paksut tilauskirjat pitävät tuotannon volyymin hyvällä tasolla ensi vuonna, vaikka uusissa tilauksissa notkahduksia tulisikin. Jos kansainvälinen kysyntä heikkenee, erot yritysten kesken toimialojen sisällä kasvavat. Viimevuodet ovat merkinneet vahvaa kysyntää poikkeuksellisen laajalla rintamalla, ja suhdanteen hiipuminen todennäköisesti kohtaa yrityksiä eri tahtisesti.
24 (32) METALLITUOTE- JA KONEPAJATEOLLISUUS Metallituote- ja konepajateollisuudessa oli vuonna 25 hiukka vajaa 8 yritystä, joiden liikevaihto oli yhteensä 18,2 miljardia euroa. Liikevaihto kääntyi toimialalla nousukiitoon vuonna 24. Kasvu jatkui ripeänä vuonna 26 ja jatkuu myös kuluvana vuonna. Metalli- ja konepajateollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) tuotannon kasvu jatkui voimakkaana ja oli vuonna 26 lähes 8 %. Kuluvana vuonna tuotannon kasvu jatkuu 1 % tasolla. Korkean tilauskannan pohjalta voidaan ennustaa kasvun jatkuvan myös ensi vuonna. Kasvun veturina on varsinkin koneiden ja laitteiden vienti, joka kasvaa tänä vuonna 15 %. Metallituotteiden viennin kasvu on sekin vahvaa, vaikkakin koneiden vientiä maltillisempaa 6 % tasoa. Ammattitaitoisen kotimaisen työvoiman saanti on selvästi noussut alan kasvua rajoittavaksi tekijäksi ja yritykset rekrytoivat kiihtyvällä vauhdilla ulkomaista työvoimaa. Ripeästä kasvusta huolimatta yritysten investoinnit olivat 26 edelleen vaatimattomalla tasolla. Investointien matala taso asettaa alan kasvulle omat rajoitteensa. Vaikka investoinnit ovat säilyneet matalina jo 9-luvun puolivälistä lähtien, tämä ei toistaiseksi ole pysäyttänyt kasvua. Miten investointivaje näkyy suhdanteen kääntyessä, jää nähtäväksi. Yritykset jatkavat verkostomaisen toimintamallin kehittämistä ja erikoistumista, sillä varsinkin koneenrakennuksen yritysten välituotekäytön osuus tuotoksesta on kasvanut ja oli jo 75 % vuonna 26. Metallituoteteollisuudessa välituotekäytön osuus tuotoksesta oli 62 %. ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Toimialan tunnusluvut kehittyvät vahvasti yhden yrityksen eri Nokian tahdissa. Muiden yritysten osalta kehitys on melko hajanaista, kun etenkin elektroniikka-alan yritykset taistelevat kovasti kustannuskilpailukyvyltään kovempien aasialaisten kanssa ja toisaalta sähkötekninen ala etenkin ABB:n vetämänä menestyy Nokian veroisesti tai jopa paremmin. Nokian alihankintaverkoston siirtyminen pois Suomesta on kuluvan vuoden aikana käytännössä sinetöitynyt, kun Elcoteq lopetti Lohjan tehtaansa ja Aspocomp Salon tehtaansa. Metalliteollisuuden rakennemuutos etenee näin myös korkeasuhdanteiden vallitessa. Matkapuhelimien tuotannon kasvu Suomessa perustuu pääasiassa jatkuvasti laadukkaampien puhelimien valmistamiseen, lähinnä Nokian Salon tehtaalla. Puhelimien massatuotanto tapahtuu kehittyvissä talouksissa ympäri maailmaa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotanto kasvaa tänä vuonna noin 5 prosenttia edellisvuodesta, ja kasvuvauhti pysyy Nokian ja ABB:n erittäin hyvän tuloskehityksen myötä samantasoisena myös ensi vuonna. KULKUNEUVOTEOLLISUUS Aker Yardsin Suomen telakoiden tilauskanta on edelleen hyvä, mutta uusiakin tilauksia aletaan jo odotella Raumalla ja Helsingissä. Muutokset yhtiön omistuksessa herättävät keskustelua, mutta esimerkiksi risteilijärakentamisen konseptia on vaikea kovin nopeasti kopioida tai viedä muualle. Osassa toimialaa on odotettavissa ensi vuodelle lomautuksiakin, ellei Tehcnip Offshore Finland saa loppuvuodesta tai alkukeväästä uutta tilausta öljy-yhtiöiltä.
25(32) Valmet Automotive Oy teki pitkän sopimuksen Porchen kanssa kahden automallin valmistuksen jatkamisesta Uudessakaupungissa. Sopimus ulottuu vuoteen 211. Tuotantomääriä leikattiin alkuvuonna 27 kansainvälisen autokysynnän hiipuessa, mutta lähitulevaisuudessa ei ole näkyvissä lisätiputusta. Kulkuneuvoteollisuuden tuotanto kasvaa tänä vuonna noin 8 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna on odotettavissa kasvun selvää hidastumista, kun etenkin telakkateollisuudessa jo tuotettua kuormaa puretaan luovuksina eikä täyttä kuormaa koko vuodelle ja joka paikkaan enää ole. METALLIEN JALOSTUS JA KAIVOKSET Metallien jalostuksen tuotanto kasvaa kuluvana vuonna 5,5 ja ensi vuonna arviolta 4,3 prosenttia. Metallin jalostusyritysten liikevaihto oli tammi-heinäkuussa euromääräisesti 28 prosenttia suurempi kuin vuonna 26 vastaavaan aikaan. Liikevaihtoa alkuvuonna on kasvattanut erityisesti viimevuotista korkeampi hintataso. Tuotantomäärät sen sijaan ovat vähentyneet viime vuodesta. Ruukin ja Bolidenin viime vuonna alkanut hyvä tuloskausi on jatkunut erittäin hyvänä. Outokummulla tämän vuoden osalta huomattavat nikkeliin liittyvät varastotappiot johtavat kuitenkin tämänhetkisten arvioiden mukaan siihen, että vuoden 27 liikevoitto jää vuoden 26 tasolle. Terästuotteiden tuotanto oli tämän vuoden tammi-elokuussa noin 15 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Värimetallien tuotanto on pysynyt suunnilleen viimevuotisella tasolla. Sen sijaan valujen tuotanto on kasvanut noin kuusi prosenttia samalla ajanjaksolla. Arvioiden mukaan ensi vuonna metallin jalostuksen tuotteiden vientihinnat tulevat hieman laskemaan, mutta vienti kasvaa noin 5,4 prosenttia. Malminetsintä on voimakkaassa nousussa Suomessa. Arvioiden mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä noin 4 malminetsintää harjoittavaa organisaatiota. Suomen kaivosteollisuuden tulevaisuus on luonnollisesti riippuvainen alan globaaleista kulutus- ja hintatrendeistä. Alan kehitykselle on tärkeää, että yhteiskunnan on luotava edellytykset alan kehittymiselle. Meneillään olevassa kaivoslain uudistamisessa on otettava huomioon alan erityisluonne. Luonnonsuojelulliset ja kaivostoiminnan osin ristikkäiset maankäyttöintressit on pystyttävä sovittamaan yhteen. Todennäköisesti useita uusia kaivoksia avataan lähivuosina merkittävissä määrin, mikäli alan perusedellytykset sekä raaka-aineiden hintakehitys jatkuvat suotuisina. Yksittäisistä hankkeista arvioiden mukaan Suurikuusikon kultakaivoskaivos työllistää toteutuessaan noin kaksisataa ihmistä. Kerrannaisvaikutusten myötä työpaikkojen määrä kasvaa moninkertaiseksi. Esiintymän kultamääräksi on arvioitu noin 3,7 miljoonaa unssia. Maailman suurimman liuotusmenetelmää käyttävän nikkelikaivoksen rakennustyöt ovat puolestaan käynnistyneet Sotkamon Talvivaarassa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 4 miljoonaa euroa ja se tulee työllistämään lähivuosien aikana jopa neljäsataa suoraa työpaikkaa. Näillä näkymin Keivitsan kaivoksen tuotanto alkaa vuoden 29 lopulla ja käynnistyessään se toisi suoraan jopa noin 1 työpaikkaa.
26 (32) 4. AUTOALAN KATSAUS Uusien henkilöautojen myynti nousi voimakkaasti vuonna 23, kun autoverotusta kevennettiin, mutta sen jälkeen myytyjen henkilöautojen määrä on polkenut suunnilleen paikallaan vuoteen 26 asti. Vuonna 26 myytiin 145.7 uutta henkilöautoa. Muiden autojen myyntimäärät ovat vaihdelleet vuosittain jonkun verran. Vuonna 26 myytiin kaikkiaan 2.973 muuta autoa. Vaikka autojen myyntimäärät eivät ole viime vuosina kasvaneet, on moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihto kasvanut hieman. Autoalan vähittäiskaupan rakenne on viime vuosina muuttunut siten, että jälleenmyyjäyritysten lukumäärä on vähentynyt, mutta toimipaikkojen lukumäärä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Vuonna 26 jälleenmyyjiä oli 25 ja toimipaikkoja 617. 16 Kuvio 1. Uusien autojen ensirekisteröinnit 14 12 1 8 6 4 2 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7e Henkilöautot Lähde: Tilastokeskus, moottoriajoneuvot ja Metalliliiton tutkimustoiminta Muut autot
27(32) AUTOALAN TYÖLLISYYS Autoala työllisti vuonna 26 yhteensä 32. henkeä, mikä oli noin kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Moottoriajoneuvojen kaupan työllisyys heikkeni hieman viime vuonna. Kauppa työllisti 18. henkilöä vuonna 26. Sen sijaan huollon ja korjauksen työllisyys kasvoi yli kahdella tuhannella hengellä viime vuonna. Huolto- ja korjaustoiminta työllisti viime vuonna 16. henkilöä. Alan työllisyys kasvanee tänä ja myös ensi vuonna hieman. 2 Kuvio 2. Moottoriajoneuvojen kaupan, huollon ja korjauksen työlliset vuosina 1996-26 18 16 14 12 1 8 6 4 2 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 Moottoriajoneuvojen kauppa Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilasto Autoalan työttömien työnhakijoiden määrä on jatkuvasti laskenut. Erityisen voimakkaasti on laskenut työttömien työntekijöiden määrä. Viime vuoden lopussa autoalan työttömiä työnhakijoita oli noin 3.2. Tämän vuoden syyskuussa alan työttömiä työnhakijoita oli enää reilut 2.4. Kuviossa 3. vuosien 1996 26 tiedot ovat kunkin vuoden joulukuun lopun tietoja. Lomautetut eivät sisälly lukuihin.
28 (32) 7 Kuvio 3. Autoalan työttömät työnhakijat 6 5 vuoden 27 tieto SYYSKUULTA 4 3 2 1 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 Työntekijät Varaosa- ja automyyjät Lähde: Työministeriö MOOTTORIAJONEUVOJEN VÄHITTÄISKAUPAN TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT Autoalan taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen lähteenä on Balance Consulting Oy:n keräämät tiedot moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä ja niistä lasketut tunnusluvut. Kuvioissa tunnusluvuista esitetään mediaani, alakvartiili ja yläkvartiili. Kvartiilien laskemista varten kukin tunnusluku on asetettu järjestykseen pienimmästä suurimpaan. Alakvartiili osoittaa, että 25 prosentilla yrityksistä tunnusluku on alakvartiilia pienempi ja 75 prosentilla tätä suurempi. Yläkvartiili osoittaa, että 75 prosentilla yrityksistä tunnusluku on yläkvartiilia pienempi ja 25 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on keskimmäinen havainto, jolloin 5 prosentilla yrityksistä tunnusluku on pienempi kuin mediaani ja 5 prosentilla tätä suurempi. Mediaani on siis keskiarvoluku ja kvartiilit kuvaavat hajontaa. Annettujen tunnuslukujen avulla voidaan muodostaa neljä luokkaa, joiden perusteella yksittäisen yrityksen tunnusluku voidaan arvioida suhteessa koko toimialan tilanteeseen. Jos yrityksen tunnusluku on pienempi kuin alakvartiili, voidaan sitä pitää huonona. Jos tunnusluku on välillä alakvartiili-mediaani, voidaan sitä pitää välttävänä. Jos tunnusluku on välillä mediaani-yläkvartiili, voidaan sitä pitää kohtuullisena. Jos tunnusluku on suurempi kuin yläkvartiili, voidaan sitä pitää hyvänä. Yritysten varsinaisen toiminnan tehokkuutta kuvataan nettotulosprosentilla. Sen pitää olla vähintään nollaa suurempi, jotta yritysten toiminta on kannattavaa. Viime vuosina nettotuloskehitys on ollut huolestuttavasti aleneva, mutta mediaaniyrityksen nettotulosprosentin taso oli vuonna 26 vielä kohtuullisella tasolla. Myös alakvartiilin yrityksen nettotulosprosentti on pysynyt nollan yläpuolella, joten valtaosalla moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan yrityksistä varsinaisen toiminnan tulos on pysynyt kannattavuusrajan yläpuolella.
29(32) 3,5 Kuvio 4. Nettotulosprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa 3 2,5 2 % 1,5 Yläkvartiili 1 Mediaani,5 Alakvartiili 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 Lähde: Balance Consulting Sijoitetun pääoman tuottoprosentti mittaa suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle tuottoa vaativalle pääomalle. Tuoton tulisi olla vähintään yritykseen sijoitetun vieraan pääoman käytöstä maksetun korvauksen suuruinen. Käytännössä se tarkoittaa pitkäaikaisten markkinakorkojen tasoa. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa sijoitetun pääoman tuottoprosentti on ollut viime vuosina selvästi aleneva, mutta mediaaniyrityksellä se oli vielä vuonna 26 kuitenkin yhä varsin hyvällä tasolla, noin kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin pitkäaikaisten lainojen korot. Alakvartiilin yrityksillä sijoitetun pääoman tuottoprosentti painui viime vuonna lähelle markkinakorkotasoa. 45 Kuvio 5. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa 4 35 3 25 % 2 15 1 Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili 5 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 Lähde: Balance Consulting
3 (32) Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappionsietokykyä ja ylipäänsä yrityksen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste kertoo kuinka suuren osuuden yrityksen oma pääoma muodostaa oman ja vieraan korollisen pääoman summasta. Jos omavaraisuusaste on alle 2 prosenttia, se on heikko ja jos se on yli 4 prosenttia, se on hyvä. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa mediaaniyrityksen omavaraisuusaste on pysynyt viime vuosina suunnilleen 4 prosentissa eli hyvällä tasolla. Alakvartiilin yrityksellä omavaraisuusaste on pysytellyt hieman yli 2 prosentin tasolla viime vuosina. Siten suurimmalla osalla alan yrityksistä omavaraisuus on ollut vähintään kohtuullisella tasolla. 7 Kuvio 6. Omavaraisuusaste moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa 6 5 4 % 3 2 Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili 1 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 Lähde: Balance Consulting AUTOALAN PALKKAKEHITYS Autokorjaamoiden työntekijöiden tuntipalkat ovat viime vuosina nousseet suunnilleen samaa vauhtia kuin metalliteollisuudessa ja autoalan tuntipalkat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin metalliteollisuudessa. Vuoden 27 toisen neljänneksen tietoa ei ole autoalalta vielä saatu.
31(32) Kuvio 7. Säännöllisen työajan tuntiansiot autokorjaamoissa ja metalliteollisuudessa vuosina 1996-27 Kunkin vuoden toisen neljänneksen palkkatieto 1 5 1 4 1 3 1 2 1 1 1 9 8 7 6 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 Metalliteollisuus Autokorjaamot Autokaupan toimihenkilöistä varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön sekä konttorihenkilöstön ansiokehitys on ollut suhteellisen vakaasti nouseva. Sen sijaan myyntihenkilöstön keskimääräinen kuukausiansio laski vuonna 26. 3 5 euroa kuukaudessa Kuvio 8. Auto- ja konekaupan toimihenkilöiden ansiokehitys vuosina 1996-26 3 2 5 2 1 5 1 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 Myyntihenkilöstö Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstö Konttorihenkilöstö
32 (32) AUTOALAN KEHITYS VUONNA 27 JA ENSI VUODEN NÄKYMÄT Tänä vuonna uusien henkilöautojen myynti laskee selvästi viime vuodesta. Kuluvan vuoden alusta lähtien syyskuun loppuun mennessä uusia henkilöautoja on rekisteröity 18.687 kappaletta, mikä on 9,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Ennakkoarvion mukaan tänä vuonna myydään noin 135. uutta henkilöautoa, mikä olisi reilut 1. autoa vähemmän kuin viime vuonna. Pakettiautojen myynti on tänä vuonna kehittynyt myönteisesti. Niitä oli syyskuun loppuun mennessä rekisteröity 13.414 kappaletta, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kuorma-autoja rekisteröitiin alkuvuoden aikana 3.746 kappaletta eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Linja-autoja rekisteröitiin 415 kappaletta eli noin 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kokonaisuutena muita kuin henkilöautoja myytäneen tänä vuonna hieman enemmän kuin viime vuonna ja myynnin ennakoidaan hieman kasvavan myös ensi vuonna. Kaikkiaan uusia autoja rekisteröidään tänä vuonna arvioiden mukaan reilut 156. kappaletta, mikä on noin 1. vähemmän kuin viime vuonna. Henkilöautojen myynnin heikko kehitys viime vuosina on ristiriidassa Suomen taloudellisen kehityksen kanssa. Talouskasvu on ollut reipasta, työllisyys on parantunut ja ansiokehityskin on ollut suhteellisen myönteistä. Näin myönteisen talouskehityksen pitäisi näkyä suurempana uusien autojen myyntimääränä. Heikon myyntimäärän taustalla on ilmeisesti ollut kuluttajien odotukset autoverotuksen keventämisestä. Tämä odotus palkittiin marraskuun alussa, kun hallitus ilmoitti autoverotuksen muutoksesta, joka astuu voimaan ensi vuoden alusta. Autovero muuttuu päästöistä riippuvaiseksi. Nykyisin autovero on keskimäärin vajaa 3 prosenttia auton myyntihinnasta. Uudessa verojärjestelmässä autoveron osuus vaihtelee 1 prosentista 4 prosenttiin päästöistä riippuen. Käytännössä muutos merkitsee, että joidenkin vähäpäästöisten autojen myyntihinnat laskevat jopa useita tuhansia euroja. Vastaavasti joidenkin runsaspäästöisten autojen myyntihinnat nousevat useita tuhansia euroa. Myyntihintojen muutokset tapahtuvat luonnollisesti vain siinä tapauksessa, että tehtaat eivät muuta omia hintojaan ja autokauppa siirtää veroalennukset myyntihintoihin. Jo aikaisemmin on päätetty vuosittaisen käyttömaksun muuttumisesta päästöperusteiseksi vuonna 21. Ennen veropäästöstä uusia henkilöautoja ennakoitiin myytävän ensi vuonna suunnilleen sama määrä kuin tänä vuonna eli noin 135. kappaletta. Veropäätös varmasti laukaisee patoutunutta kysyntää, jos myyntihinnat alenevat. On vaikea arvioida, kuinka paljon autojen myynti kasvaa, mutta ei liene mahdotonta, että uusia henkilöautoja myyntäisiin ensi vuonna yli 15. kappaletta. Muutos merkinnee myös dieselautojen myynnin voimakasta kasvua. Dieselautojen osuus on ollut noin 3 prosenttia Suomessa myydyistä uusista autoista. Veromuutoksen jälkeen dieselautojen osuus noussee lähemmäksi länsieurooppalaista noin 5 prosentin tasoa. Autojen myyntimäärän kasvu parantanee myös autoalan, erityisesti automyyjien, työllisyyttä.