Katsaus itsemääräämisoikeuteen ja YK:n sopimukseen opetuksen näkökulmasta Perusopetuksen iltapäivä 28.9.2016 Jutta Keski-Korhonen jutta.keski-korhonen@kvtl.fi Vaikuttamistoiminnan päällikkö
Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa? Itsemääräämisoikeus tarkoittaa oikeutta tehdä valintoja ja päättää omasta elämästään. Itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös Oikeus hallittuihin riskeihin ja Oikeus tehdä huonojakin valintoja. 2
Lähtökohta Itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle ihmiselle. 3
Itsemääräämisoikeus Se ei ole mielipidekysymys Se ei ole kaupankäynnin kohde Se on paljon muutakin kuin juridiikkaa Sen voi tahallisesti ymmärtää väärin 4
Osallisuuden ulottuvuudet Thomasin (2002) osallisuuden ulottuvuudet Orasen (2008, 11) mukaan.
Tuettu päätöksenteko Henkilön kyky tehdä päätöksiä vaihtelee sosiaalisten, ympäristön ja henkilökohtaisten tekijöiden vuoksi. Tuetussa päätöksenteossa henkilö tekee aina itse päätöksen, mutta saa tarvitsemansa/haluamansa tuen päätöksentekoon toiselta/toisilta henkilöiltä. Henkilön pitää saada valita, kuka häntä tukee sekä missä ja milloin hän haluaa tukea. Tuki on vapaaehtoista ja perustuu luottamukseen. Tuettu päätöksenteko lisää itsemääräämisoikeutta. Tarkoituksena on tukea henkilöä tekemään oman tahtonsa ja mieltymystensä mukaisia päätöksiä. Tukihenkilön oma mielipide tai objektiivisesti ajatellen paras mahdollinen ratkaisu eivät saa vaikuttaa asiaan. 6
Tuettu päätöksenteko Tuettu päätöksenteko käytännössä Vaikeiden asioiden selventämistä, motivointia päätöksentekoon, erilaisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen ja niiden seurausten selvittämistä, tukea oman tahdon muodostamisessa ja ilmaisemisessa, tukea päätösten toteuttamisessa, tukea tunteiden käsittelemisessä ja ilmaisemisessa. 7
YK:n vammaissopimus Sopimus on ratifioinnin jälkeen laillisesti sitova. Suomessa voimaan 10.6.2016. Sopimuksen toimeenpanoa valvoo Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea. Komitea seuraa, kuinka uudistusten toimeenpano on vaikuttanut vammaisten ihmisten jokapäiväiseen elämään. Keinoina raportointi ja yksilövalitukset (erillinen pöytäkirja) 8
YK:n vammaissopimus Vammaissopimus tuo ihmisoikeusnäkökulman vammaisten ihmisten kohteluun ja palveluihin. Sopimus edellyttää suuria muutoksia asenteisiin ja tapaan, jolla vammaisten ihmisten tarpeisiin vastataan. Lääketieteellisestä mallista kohti ihmisoikeudellista mallia Ihmisoikeudellisessa mallissa yksilöitä tuetaan, jotta heistä tulee yhteisöidensä aktiivisia kansalaisia. 9
YK:n vammaissopimus Sopimus käsittelee monia aiheita eri elämänalueilta. Sen alussa (2. artikla) on määritelty käsitteet, joiden samanlainen ymmärtäminen helpottaa sopimuksen tulkintaa. Käsitteitä: kieli, syrjintä, kohtuullinen mukauttaminen, kaikille sopiva suunnittelu Sopimusta tulee lukea ja tulkita kokonaisuutena, koska oikeudet ja velvollisuudet liittyvät toisiinsa. 10
1 1 Sopimuksen sisältö Sopimuksessa on 50 artiklaa. Artikloita 1-9 sovelletaan läpileikkaavasti koko sopimukseen: 1.Sopimuksen tarkoitus 2.Määritelmät 3.Yleiset periaatteet 4.Yleiset velvoitteet 5.Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 6.Vammaiset naiset 7.Vammaiset lapset 8.Tietoisuuden lisääminen 9.Esteettömyys
1 2 Tarkoitus (1 artikla) Edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Täysimääräinen yhdenvertaisuus kaikilla yhteiskunnan osaalueilla Ihmisoikeuksien edistäminen Tulevaisuuteen suuntautuva aktiivinen toiminta, esim. koulutus, ohjaus, neuvonta, tiedonjako, asenteisiin vaikuttaminen Suojelu Valtion suora ja välillinen suojeluvelvoite oikeuksien loukkauksia vastaan. Myös ei-valtiollisten toimijoiden oikeuksien loukkaukset. Ihmisoikeuksien takaaminen Valtion tehtävä tosiasiallisia toimia, jotta täysimääräiset ja yhdenvertaiset ihmisoikeudet varmistetaan Edistettävä taattuja oikeuksia sekä tarkoitusperien toteutumista Vaatii riittäviä resursseja
1 3 Vammaisuuden käsite (1 artikla) Vammaisuus on seurausta sellaisesta vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden ja ympäristöstä sekä asenteista johtuvien esteiden välillä, joka estää täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuus on kehittyvä, muuttuva käsite. Vammaisuuden kattaminen mahdollisimman laajasti ottaen huomioon myös yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Lähtökohtana oltava henkilön suhde ympäröivään yhteiskuntaan, ei diagnoosipohjainen määrittely. Lähtökohta myös Suomen vammaispolitiikassa.
1 4 Yleiset periaatteet (3 artikla) a) Henkilön synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen b) Yhdenvertaisuus (Tähän liittyy oikeus kohtuulliseen mukauttamiseen, joka edellyttää toimintaympäristön mukauttamista siten, että kaikki voivat toteuttaa ihmisoikeuksiaan yhdenvertaisesti.) c) Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan
1 5 Yleiset periaatteet d) Erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisen henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa e) Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus f) Esteettömyys ja saavutettavuus (kommunikaation mahdollistaminen eri keinoin) g) Miesten ja naisten välinen tasa-arvo h) Vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä
1 6 Yleiset velvoitteet (4 artikla) Syrjivät määräykset, tavat ja käytännöt tulee muuttaa tai poistaa. Valtiolla on suora vastuu velvoitteiden toteuttamisesta. Valtiolla on lisäksi huolellisuusvelvoite eli vastuu myös ei-valtiollisten toimijoiden aktiivisista toimista ja mahdollisista laiminlyönneistä. Ulottuu myös toimenpiteisiin, jotka valtio on jättänyt toteuttamatta, vaikka sen olisi pitänyt ymmärtää toimen tarpeellisuus oikeuksien toteutumiseksi. Toimenpiteet, joilla taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet saadaan asteittain täysimääräisesti toteutettua. Vammaisten henkilöiden osallistaminen heitä koskevaan asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin.
1 7 Yleiset velvoitteet Vammaisten henkilöiden edustamisen on tapahduttava järjestöjen kautta. Koskee lainsäädännön ja yleissopimuksen laatimis- ja toimenpanoprosessia, mutta ulottuu myös kaikkeen muuhun vammaisia koskevaan päätöksentekoon. Edellyttää viranomaisilta oma-aloitteista aktiivisuutta ottaa mukaan vammaiset henkilöt prosesseihin (esim. vammaisneuvostot, asiakasneuvostot, uudet osallistumismallit). Ihmisoikeudet ja perusvapaudet on toteutettava samantasoisesti kuin muidenkin henkilöiden kohdalla. Yleissopimuksen määräyksiin on sovellettava ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa.
1 8 Artiklat 10-31 Käsittelevät yleissopimuksen edellyttämiä kansallisia toimenpiteitä eli ovat varsinaisia sisältöartikloita: Artikla 10: oikeus elämään Artikla 11: vaaratilanteet ja humanitaariset hätätilat Artikla 12: yhdenvertaisuus lain edessä Artikla 13: oikeusjärjestelmän saavutettavuus Artikla 14: henkilön vapaus ja turvallisuus Artikla 15: vapaus kidutuksesta epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta tai rangaistuksesta Artikla 16: vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä Artikla 17: henkilön koskemattomuuden suojelu Artikla 18: liikkuminen ja kansalaisuuden vapaus Artikla 19: eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Artikla 20: henkilökohtainen liikkuminen
1 9 Artiklat 10-31 Artikla 21: sanan- ja mielipiteenvapaus ja tiedonsaanti Artikla 22: yksityisyyden kunnioittaminen Artikla 23: kodin ja perheen kunnioittaminen Artikla 24: koulutus Artikla 25: terveys Artikla 26: kuntoutus Artikla 27: työ ja työllistyminen Artikla 28: riittävä elintaso ja sosiaaliturva Artikla 29: osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään Artikla 30: osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun Artikla 31: tilastot ja tiedonkeruu
Artikla 7 (vammaiset lapset) Varmistettava, että lapset voivat nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Kaikissa toimissa otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu. Vammaisilla lapsilla on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa. Näkemyksille on annettava asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti, yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa Oikeus saada vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua tämän oikeuden toteuttamiseksi. 20
Artikla 24 (koulutus) Vammaisten henkilöiden oikeus koulutukseen. Jotta oikeus varmistuu syrjimättä ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien pohjalta, on varmistettava osallistava koulutusjärjestelmä kaikilla tasoilla sekä elinikäinen oppiminen. Tarkoituksena on: Kehittää täysimääräisesti inhimillisiä voimavaroja, omanarvontuntoa ja itsearvostusta, vahvistaa ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja moninaisuuden kunnioitusta. Mahdollistaa vammaisille henkilöille persoonallisuutensa, lahjakkuutensa ja luovuutensa sekä henkisten ja ruumiillisten kykyjen kehittäminen mahdollisimman pitkälle. Mahdollistaa vammaisten henkilöiden tehokas osallistuminen vapaaseen yhteiskuntaan. 21
Artikla 24 (koulutus) On varmistettava, että vammaisia henkilöitä ei suljeta yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vammaisuuden perusteella ja ettei vammaisia lapsia suljeta maksuttoman ja pakollisen 1. asteen tai 2. asteen koulutuksen ulkopuolelle vammaisuuden perusteella. Vammaiset henkilöt pääsevät osallistavaan, hyvälaatuiseen ja maksuttomaan 1. ja 2. asteen koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa niissä yhteisöissä, joissa he elävät. Vammaisille henkilöille tehdään heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset Vammaiset henkilöt saavat yleisessä koulutusjärjestelmässä tuen, jota tarvitaan helpottamaan heidän tehokasta koulutustaan 22
Artikla 24 (koulutus) Toteutetaan tehokkaat yksilöidyt tukitoimet ympäristöissä, jotka mahdollistavat oppimisen ja sosiaalisen kehityksen maksimoinnin täysimääräisen osallisuuden tavoitteen mukaisesti. On mahdollistettava vammaisille henkilöille elämänhallinnan ja sosiaalisen kehityksen taitojen oppiminen, jotta helpotetaan heidän täysimääräistä ja yhdenvertaista osallistumistaan koulutukseen ja yhteisöön. Helpotetaan mm. puhetta tukevien ja puhetta ja kirjoitusta tukevien viestintätapojen, - keinojen ja muotojen sekä erilaisten liikkumistaitojen oppimista, vertaistukea ja mentorointia. Viittomakielen oppimista ja kuurojen yhteisön kielellisen identiteetin edistämistä. Varmistetaan aistivammaisten lasten koulutus mahdollisimman tarkoituksenmukaisilla kielillä, viestintätavoilla ja keinoilla sekä ympäristöissä, jotka mahdollistavat oppimisen ja sosiaalisen kehityksen maksimoinnin. 23
Artikla 24 (koulutus) On palkattava opettajia, myös vammaisia opettajia, joilla on tarvittava viittomakielen ja/tai pistekirjoituksen taito. On koulutettava kaikilla koulutustasoilla työskenteleviä ammattihenkilöitä ja henkilöstöä. Koulutukseen on sisällytettävä tietoa vammaisuudesta sekä asianmukaisten vammaisten henkilöiden tukemiseen tarkoitettujen puhetta tukevien ja korvaavien viestintätapojen, -keinojen ja muotojen, opetustekniikan ja materiaalin käyttöä. Vammaisille henkilöille on annettava syrjimättä ja yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus yleiseen 3. asteen koulutukseen, ammattikoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Vammaisia henkilöitä varten tehdään kohtuulliset mukautukset. 24
Poiminta Artikla 30 (osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun) varmistetaan, että vammaiset lapset voivat yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa osallistua leikki-, virkistys-, vapaa-ajan- ja urheilutoimintaan, mukaan lukien koulujärjestelmässä tarjottava toiminta. 25
Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean kommentteja art.24 Inklusiivisen opetuksen pääpiirteet: Johdon sitoutuminen Jokaisen henkilön oppimiskyvyn tunnustaminen Tarvittavan tuen antaminen Opettajien tukeminen ja kouluttaminen Erilaisuuden kunnioitus Oppimista tukeva ympäristö Kumppanuudet Inklusiivisen koulutuksen säännöllinen valvonta ja seuranta 26
Mistä lisää tietoa? Itsemääräämisoikeus http://verneri.net/yleis/itsemaaraamisoikeus Tuetusta päätöksenteosta http://verneri.net/yleis/tuettu-paatoksenteko http://www.savas.fi/userfiles/file/tuepa/tuepa_mita_on_tuettu_paat oksenteko.pdf Yleissopimuksen käännös: http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/vammaisten_oikeudet_201 6_net.pdf Verneristä löytyy niin yleis- kuin selkokielellä tietoa sopimuksesta: http://verneri.net/yleis/ykn-vammaisia-henkiloita-koskevayleissopimus http://verneri.net/selko/yhteiskunta/ykn-vammaissopimus/ Ihmisoikeudet.net: www.ihmisoikeudet.net Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentit: http://www.ohchr.org/en/hrbodies/crpd/pages/gcrighteducation.a spx 27