Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Valtioneuvosto asettaa talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavat oikeusministeriön toimialaa koskevat tavoitteet: Oikeuden saatavuuden nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi parannetaan valtioneuvoston lainvalmistelua ja lakiehdotusten vaikutusten arviointia, kehitetään oikeudellisia neuvonta- ja sovittelumenettelyjä, parannetaan oikeusturvan joutuisuutta, alueellista tasapuolisuutta ja huolehditaan kustannusten kohtuullisuudesta. Valmistellaan toimenpiteet, joilla vähennetään erityisesti huumausaine-, väkivalta-, talous- ja uusintarikollisuutta ja lisätään kiinnijäämisriskiä sekä parannetaan rikoksen uhrin asemaa ja todistajansuojaa. Uusintarikollisuuden alentamiseksi kehitetään rangaistuksen suunnitelmallista toimeenpanoa ja parannetaan vapautuvien vankien jälkihuoltoa. Velkahallintaohjelman mukaisin toimenpitein vähennetään maksuhäiriöitä ja niiden haittoja. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman mukaisin toimenpitein parannetaan kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, aktivoidaan osallistumista, tuetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä sekä selvitetään demokratia-asioiden hallinnon kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Oikeusministeriö asettaa valtioneuvoston asettamien tavoitteiden pohjalta niitä täydentävät seuraavat alustavat tulostavoitteet: Oikeusturva Oikeudellinen sääntely lisääntyy ja kohdistuu uusille erityisasiantuntemusta vaativille elämänalueille kuten ympäristönsuojeluun liittyvä päästökauppa, tekijänoikeudet verkkoympäristössä ja geeniteknologia. Lainsäädännön kansainvälistyminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen muodostavat oikeusturvajärjestelmän kehittämisessä huomioon otettavan tekijän. Väestön muuttoliikkeen myötä oikeuspalvelujen kysyntä siirtyy yhä selvemmin suuriin asutuskeskuksiin. Tavoitteena on parantaa kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeusturvaa joutuisasti asiaan parhaiten soveltuvassa menettelyssä, kohtuullisin kustannuksin ja tasapuolisesti maan eri osissa. Kaava-, rakennuslupa- ja tieasioita koskevien valitusten käsittelyn nopeuttaminen on tärkeää yhteiskunnan ja alueiden kehittämisen kannalta. Lisääntyneiden ulkomaalaisasioiden joutuisa käsittely on tärkeää ihmisoikeuksien toteuttamiseksi ja myös yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten välttämiseksi. Esimerkiksi talousrikosasioiden käsittelyn viiveet aiheuttavat taloudellisia menetyksiä ja haittaa normaalille liiketoiminnalle. Erityisesti asumiseen ja lastenhuoltoon liittyvien riita-asioiden tarkoituksenmukainen käsittely parantaa perheiden ja lasten elinolosuhteita. Resursseja kohdennetaan uudelleen, tuomioistuinyksiköitä yhdistetään ja niiden piirirajoja muutetaan. Oikeudellista neuvontaa tehostetaan. Lisäämällä menettelyn joustavuutta, avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta niin oikeudenkäynnissä kuin vaihtoehtoisessa riidanratkaisussakin pyritään alentamaan osapuolille aiheutuvia kustannuksia ja lyhentämään prosessin kokonaiskestoa. Parannetaan erikoistumismahdollisuuksia tuomioistuinten sisällä ja niiden kesken. Selvitetään laajapohjaisesti muutoksenhaun merkitys oikeusturvan ja oikeusvarmuuden lisääjänä. Parannetaan rikosasioiden käsittelyketjun toimivuutta. Kriminaalipolitiikka Rikollisuustilanne on viime vuosina ollut jokseenkin vakaa. Kuitenkin väkivaltarikollisuuden taso on jatkuvasti korkea verrattuna läntisiin naapurimaihin ja huumausainerikollisuus on viimeisen vuosikymmen aikana voimakkaasti lisääntynyt, joskin jyrkin kasvu näyttää taittuneen. Alkoholin kulutuksen ennakoitu lisääntyminen on omiaan lisäämään erityisesti liikenne- ja väkivaltarikollisuutta. EU:n laajeneminen voi lisätä myös rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta. Vaikka terrorismiyhteyksiä esiintyy Suomessa vähän, uhkaan on varauduttava. Rikollisuutta vähennetään laaja-alaisen kriminaalipolitiikan, ennakollisten toimenpiteiden ja rikoksentorjunnan keinoin. Erityisesti pyritään vähentämään väkivalta-, huume-, talous- ja uusintarikollisuutta sekä nuorten rikoksia. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan. Tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Rikosvastuun toteuttamista joudutetaan. Seuraamusjärjestelmää monipuolistetaan ja tehostetaan rangaistusjärjestelmän toimintaa ja sosiaalisia tukitoimia. Rikoksen uhrin tuki- ja korvausjärjestelmää kehitetään. Rikoksia ennalta estävää työtä tehostetaan. Paikallisia turvallisuussuunnitelmia kehitetään ja keskitytään väkivaltarikollisuuden vähentämiseen. Väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomittujen toimintaohjelmia tehostetaan vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamuksissa. Huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoitoonohjausta parannetaan. Talousrikosten käsittelyä tehostetaan syyttäjäntoimessa ja kehitetään rikoshyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia ulosotossa ja konkurssivalvonnassa. Vankeinhoidon suunnitelmallisuutta parannetaan ja lisätään tavoitteellisia toimintoja, mm. päihdetyötä sekä tehostetaan vapautuvien vankien jälkihuoltoa ja sosiaalisia tukitoimia. Maksuhäiriöt ja velkahallinta Kotitalouksien velkaantumisaste on viime vuosikymmenen loppupuolelta alkaen tasaisesti kasvanut, mikä hitaan taloudellisen kasvun ja korkean työttömyyden olosuhteissa lisää riskejä ylivelkaantumiseen. Kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina yksityishenkilöiden ja yritysten velkaongelmien määrä on kuitenkin pysynyt useimmilla mittareilla tarkasteltuna jokseenkin vakaana. Kulutusluotoista aiheutuvien maksuhäiriöiden määrä on kuitenkin noussut vuonna. Tavoitteena on vähentää velkaongelmia, tehostaa ja nopeuttaa maksukyvyttömyystilanteiden selvittämistä sekä alentaa perintäkustannuksia. Tavoitteiden saavuttamiseksi on luotava kestävät puitteet sekä tehokkaat ja joustavat toimintatavat, joilla velkaongelmien syntymistä ja syvenemistä voidaan ehkäistä ja joilla maksukyvyttömyystilanteita voidaan hoitaa. Näin vahvistetaan osaltaan tervettä taloutta ja luotonantoa, ehkäistään sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä sekä vastustetaan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Eri hallinnonalojen ja viranomaistahojen sekä keskeisten velkoja- ja velallistahojen yhteistyönä on valmisteltu velkahallintaohjelma, jossa täsmennetään pitkän aikavälin kehittämislinjat ja toimenpiteet erityisesti velkaongelmien syntymisen ja syvenemisen estämiseksi. Maksukyvyttömyystilanteiden ja maksukyvyttömyyden jälkitilanteen hoitamiseksi parannetaan ulosoton palvelukykyä sekä kehitetään ulosottomenettelyä ja ulosoton organisaatiota. Kansalaisten oikeussuhteet Väestön elinikä on pidentynyt ja perheellistymisen muodot ovat muuttuneet moninaisemmiksi. Perimystä koskevan lainsäädännön uudistamisen kannalta keskeiseksi kysymykseksi nousee tasapainon löytäminen yksilöllisyyttä ja perhevastuuta korostavien näkökulmien välillä. EU:n laajeneminen lisää yritysten mahdollisuuksia siirtää toimintaansa uusiin matalalampien kustannusten jäsenvaltioihin. Yleisen yhteiskuntapolitiikan, verotuksen ja sosiaaliturvan ohella yritysten kotipaikan valinnassa tärkeä osatekijä on jäsenvaltion yhtiöoikeudellisen sääntelyn kilpailukyky. Osakeyhtiölainsäädäntöä uudistetaan niin, että se turvaa Suomen kilpailukykyä ja antaa yrityksille mahdollisuudet järjestää toimintansa tehokkaalla tavalla samalla kun turvataan riittävä oikeussuoja osakkeenomistajille ja velkojille. Säädösvalmistelun johdonmukaisuus Suomessa säädöskokoelmassa vuosittain julkaistujen säädösten määrä lisääntyi selvästi 1980-luvun lopulla, minkä jälkeen erityisesti säädösten laajuus ja lakien suhteellinen osuus säädöksistä ovat kasvaneet. Lisääntynyt lainvalmistelutyö on aiheuttanut ongelmia sääntelyn laadun ja hallittavuuden kannalta. Tavoitteena on lainsäädännön ja lainvalmistelun johdonmukaisuuden parantaminen sekä sen varmistaminen, että lainsäädäntöä käytetään vain silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja että sääntely on selkeää ja korkeatasoista. Lainsäädännön laadun parantaminen edistää kansalaisten oikeuksien toteutumista, julkisen hallinnon toimivuutta ja luotettavuutta sekä estää tarpeettomia kustannuksia ja edistää yritysten kilpailukykyä. Vakiinnutetaan säädösvalmistelun suunnittelua, johtamista ja laadunvalvontaa koskevat valtioneuvoston yhteiset toimintaperiaatteet ja työskentelytavat. Tehostetaan niin kansallista kuin EU-liitännäistä säädösvalmistelua koskevia menettelyjä sääntelyn vaikutusten arvioimiseksi. Varmistetaan säädösten toimivuus kiinnittämällä riittävästi huomiota niiden soveltamiseen hallinnossa ja lainkäytössä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Euroopan oikeudellinen kehittäminen Oikeus- ja sisäasioiden painoarvo EU:ssa kasvaa edelleen erityisesti laajentumisen myötä. Ehdotus EU:n perustuslailliseksi sopimukseksi siirtäisi merkittävän osan rikosoikeutta yhteisen päätöksenteon piiriin. Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastainen kansainvälinen yhteistyö on vahvistunut. Tavoitteena on Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti todellinen eurooppalainen oikeusalue, jolla kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein. Edistetään erityisesti tuomioiden ja päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle perustuvia hankkeita. Kuluttajansuojassa pyritään korkeaan kuluttajansuojan tasoon koko unionin alueella ja huolehditaan siitä, ettei Suomen kuluttajansuojan taso heikkene. Tavoitteena on myös EU:n säännöstön täysimääräinen soveltaminen uusissa jäsenvaltioissa. Jatketaan yhteistyötä erityisesti Baltian maiden ja Venäjän kanssa tavoitteena Suomen lähialueiden vakauden edistäminen ja kansainvälisen rikollisuuden torjunta. Kehitetään sujuvia kansainvälisen oikeusavun yhteistyömuotoja myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Valmistaudutaan huolellisesti Suomen puheenjohtajuuskauteen vuonna 2006 muun muassa osallistumalla neuvoston työohjelman valmisteluun ja kohdentamalla oikeusasioiden puheenjohtajuustehtäviin korkealuokkaista osaamista. EU:n perustuslaillisen sopimuksen voimaantulon valmistelussa korostetaan mm. perusoikeuksien merkitystä ja hyvän hallinnon periaatteiden vakiinnuttamista unionin toiminnassa. Tuottavuuden parantaminen ja henkilöstön kehittäminen Lähivuosien kehittämislinjat oikeusturvassa, rikosvastuun toteuttamisessa, rangaistusten täytäntöönpanossa ja ulosottotoimessa edellyttävät organisaation, viranomaisten palvelujen ja työprosessien sekä henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon pitkäjänteistä kehittämistyötä. Kehittäminen voi perustua pääosin vain tuottavuuden parantamiseen, missä kehittyneen tietotekniikan soveltaminen on avainasemassa, ja hallinnonalan voimavarojen uudelleen suuntaamiseen. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden vaikeutumisen ja henkilöstön kasvavan eläkkeelle siirtymisen lähivuosina johdonmukainen ja pitkäjänteinen henkilöstöstrategia ja sen toteuttaminen on uudistumisen kannalta avainasemassa. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 80 119 87 112 86 265-847 - 1 10. Tuomioistuinlaitos 211 544 218 673 219 920 1 247 1 30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu 48 064 54 514 55 300 786 1 40. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 78 568 78 937 79 056 119 0 50. Rangaistusten täytäntöönpano 179 090 186 303 186 650 347 0 60. Syyttäjälaitos 29 553 30 061 30 061 70. Vaalimenot 13 775 14 966 3 110-11 856-79 Yhteensä 640 714 670 566 660 362-10 204-2 Henkilöstön kokonaismäärä 9 531 9 500 9 500 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
S e l v i t y s o s a : Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriön pitkän aikavälin tavoitteet ja kehittämislinjat vuoteen 2012 on määritetty ministeriön strategia-asiakirjassa. Pääluokkaperustelujen selvitysosassa on esitetty keskeiset näiden linjausten mukaiset vaikuttavuustavoitteet. Näitä sekä hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjassa esitettyjä tavoitteita toteuttavat toiminnalliset ja muut tavoitteet on esitetty tässä ja muissa pääluokan luvuissa. Oikeusministeriön alustavat tavoitteet vuodelle ovat: Kehitetään oikeudellista neuvontaa ja vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä, jatketaan tuomioistuinorganisaation, menettelyn, työmenetelmien ja sähköisten palvelujen kehittämistä resurssien kohdentamiseksi oikeusturvatarpeiden kannalta tasapainoisesti ja tuetaan oikeusturvasektorin henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä. Kehitetään oikeusturvan saatavuutta, kustannuksia ja oikeuspalvelujen laatua koskevia seuranta- ja arviointimenetelmiä. Tuetaan rikosasiain toimintoketjun kehittämistyötä, jatketaan vankeudelle vaihtoehtoisten seuraamusten kehittämistä, rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän uudistamista ja tähän liittyvää sosiaalisten tukitoimien kehittämistä sekä kehitetään yhteistyössä rikoksentorjunnan neuvottelukunnan kanssa rikoksentorjuntaa. Koordinoidaan velkahallintaohjelman toteuttamista ja huolehditaan ohjelman toteuttamisesta oikeusministeriön toimialalla, huolehditaan ulosoton ja konkurssivalvonnan organisaation, menettelyjen ja työmenetelmien sekä ulosotto- ja konkurssivalvontahenkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittämisestä uudistettujen lainsäädännön ja tietojärjestelmän pohjalta. Jatketaan ylivelkaantumiseen ja maksuhäiriömenettelyyn liittyvien seuranta- ja arviointimenettelyjen kehittämistä. Annetaan esitys uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi ja jatketaan perimystä koskevan lainsäädännön valmistelua. Jatketaan yhteistyötä valtioneuvostossa säädösvalmistelun yhteisten toimintaperiaatteiden ja työskentelytapojen vakiinnuttamiseksi, vahvistetaan oikeusministeriön koordinoivaa roolia valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämisessä ja turvataan laintarkastuksen asianmukainen toteutus. Valmistaudutaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen kehittämällä oikeusasiain EU-koordinaatiota ja puheenjohtajuustehtävissä toimivan henkilöstön valmiuksia. Jatketaan eurooppalaisen oikeusalueen edistämistä EU:ssa ja kansallisesti, kehitetään yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa EU:ssa ja myös suhteessa Suomelle tärkeisiin EU:n ulkopuolisiin maihin kuten Venäjään. Jatketaan oikeusvaltiokehityksen ja siviilikriisinhallinnan tukemista sekä järjestetään Euroopan Neuvoston oikeusministerikokous keväällä. Jatketaan hallinnonalan tuottavuusohjelman kehittämistä ja toimeenpanoa osana valtionhallinnon yleistä tuottavuusohjelmaa. Keskeisiä tuottavuuden kehittämiskohteita ovat hallinnonalan viranomaismenettelyjen keventäminen, tehostaminen ja sähköisten palveluiden lisääminen sekä viranomaisten välisen työnjaon ja organisaation kehittäminen, hankintatoimi, hallinnonalan tukipalvelut ja johtamisen tietotuen kehittäminen. Hallinnonalan pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamisessa henkilöstö ja työyhteisöjen tila ovat avainasemassa. Osaavan henkilöstön saaminen palvelukseen myös pitkällä tähtäimellä, oikeushallinnon työyksiköissä työskentelevien hyvinvointi ja jaksaminen sekä kulttuurin luominen johtajuudelle ja esimiestyölle ovat oikeushallinnon henkilöstöjohtamisen kehittämisen lähtökohtia. Keskeinen lähivuosien haaste on tuottavuuden kehittämistoimista syntyvän liikkumavaran kohdentaminen niihin tehtäviin, jotka ovat kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta kaikkein keskeisempiä. Vuonna valmistunut oikeushallinnon henkilöstöstrategia sisältää keskeiset näiden tavoitteiden saavuttamisessa huomioon otettavan näkökulmat. Tietojärjestelmien kehittämistä jatketaan, painopistealueina hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan sisältyvät sähköinen oikeusprosessi, sähköiset palvelut kansalaisille ja sidosryhmille sekä oikeussaliteknologian kehittäminen samoin kuin poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten tiedonvaihdon kehittäminen rikosasiain toimintoketjun sujuvuuden parantamiseksi. Vankeinhoidon tietojärjestelmähankeella on merkittävä osuus vankeinhoidon toimintaprosessien uudistamisessa. Vaalivarmuuden kannalta tärkeä hanke on vuoteen 2009 jatkuva vaalitietojärjestelmän uusimistyö. Sähköisten asiointipalvelujen edellytysten parantamiseksi kehitetään hallinnonalan verkkoviestintää ja internetpalveluja, sähköisiä lomakkeita ja sähköpostijärjestelmiä hyväksytyn verkkopalvelustrategian mukaisesti. Hallinnonalan tietoresurssien Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
hyväksikäyttöä toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä tehostetaan jatkamalla tietovarastojen rakentamista. Tietohallinnon palvelujen tehostamista ja kehittämistä jatketaan, tavoitteena nostaa käyttäjien tyytyväisyyttä ja alentaa tietohallinnon kustannuksia. 19. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 39 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. talousarvio 39 000 000 talousarvio 41 000 000 tilinpäätös 35 863 590 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 215 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 250 000 euroa, joka on tarkoitettu kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman rahoitukseen. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) TP TA TAE Tulot 86 20 30 maksullinen toiminta 33 20 30 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta 24 - - muut tulot 29 - - Menot 24 420 29 318 31 245 henkilöstömenot 16 082 17 478 18 349 toimitilavuokrat 2 340 2 434 2 654 palvelujen ostot 3 667 7 176 7 000 muut toiminnan menot 2 331 2 230 3 242 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 86 20 30 toimintamenomomentille budjetoidut menot 24 420 29 318 31 245 toimintamenorahoitus, netto 24 334 29 298 31 215 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 395 myönnetty 24 819 käytetty 24 334 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 879 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 154 000 euroa kolmen henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 25.40.21. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Ministeriötehtävät 17 414 000 Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma 1 391 000 Komiteat ja neuvottelukunnat 310 000 Ministeriön tietohallintomenot 1 400 000 Hallinnonalan tukipalvelutehtävät 10 700 000 Yhteensä 31 215 000 Nettoutettavia tuloja ovat julkaisutoiminnasta sekä EU:lta saatavat tulot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Varsinaisten ministeriötehtävien osuus ministeriön menoista on 63 % ja hallinnonalan yhteisten tukipalvelujen (tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto) osuus 37 %. talousarvio 31 215 000 talousarvio 29 298 000 tilinpäätös 24 819 000 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 450 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös Kriminaalipolitiikan instituutin apurahojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Oikeuspoliittisella tutkimuslaitoksella on päävastuu rikollisuuden määrää, laatua ja kehitystä koskevan tiedon tuottamisesta sekä keskeisten oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvien lainuudistusten seurannasta ja arvioinnista. Laitoksen tutkimus tukee oikeusministeriön lainvalmistelua ja tuottaa perustietoa oikeusja kriminaalipolitiikkaa koskevan yhteiskunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Rikollisuustilanteen seurannassa kehitetään henkirikollisuuden seurantajärjestelmää ja rikollisuuden alueellisia osoittimia sekä lisätään verkkotiedottamista. Rikollisuustutkimuksen erityispainotuksia ovat uusintarikollisuus ja nuorisorikollisuus, huumausainerikosten seuraamusjärjestelmän toimivuus sekä alkoholiolojen muutosten rikollisuusvaikutukset. Oikeusolot -projektissa tarkastellaan keskeisten oikeudellisten instituutioiden toimintaa sekä kansalaisten oikeusongelmia ja niiden ratkaisukeinoja. Jatketaan riitaprosessin ja oikeudenkäyntikulujen seurantaa. Kartoitetaan parisuhteen osapuolten varallisuussuhteita koskevan sääntelyn toimivuutta, luottotietojen tietosuojaa ja otetaan tutkittavaksi kansalaisten arkielämän kannalta keskeisiä lakiuudistuksia. Kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusyhteyksiä lisätään. Maksullisella tutkimustoiminnalla pyritään jatkossakin hankkimaan viidesosa laitoksen kokonaismenoista. Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset. Tietosuojavaltuutetun toimiston toiminnassa painottuvat erityisesti tietoyhteiskunnan kehittämiseen ja kansallisen tietoturvastrategian toteuttamiseen liittyvät tehtävät, joissa tärkeitä näkökulmia ovat kansalaisten luottamuksen lisääminen ja oikeudenloukkausten ennaltaehkäisy. Keskeinen tavoite on integroida tietosuoja ja henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö kiinteäksi osaksi tietoyhteiskunnan kehitystä. Tähän pyritään lisäämällä kansalaisten tietoisuutta oikeuksistaan, edistämällä rekisterinpitäjien, opetushenkilöstön, järjestelmä- ja ohjelmistotoimittajien sekä kansalaisten tietosuoja- ja tietoturvaosaamista, edistämällä avoimuutta henkilötietojen käsittelyssä ja näin lisäämällä luottamusta tietoyhteiskunnan palveluihin, edistämällä tietosuoja- ja tietoturvaa koskevan opetuksen sisällyttämistä opetusohjelmiin kaikilla opetuksen tasoilla ja edistämällä yksityisyyttä suojaavien tekniikoiden käyttöönottoa. Näiden tavoitteiden edistämiseksi tietosuojavaltuutetun toimistoosallistuu tietoyhteiskunnan kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistyöhön. Vuonna tavoitteena on saada aikaan ohjausmateriaalia tai käytännesääntöjä ainakin viidellä toimialalla. Kirjallisesti vireilletulevien toimenpide- ja ohjauspyyntöjen kokonaismäärän arvioidaan pysyvän entisellä tasolla. Tarkastustoiminta kohdennetaan erityisesti verkossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Avoimuuden kehittymistä seurataan vuosittain tehtävän selvityksen avulla. Viestinnässä tehostetaan erityisesti ajankohtaisuutta, oikeaa kohdentamista sekä lisätään vuorovaikutteisuutta Viestintää sekä ohjausta ja neuvontaa tehostamalla pyritään vähentämään oikeudenloukkauksia koskevien toimenpidepyyntöjen osuutta ja lisäämään toimiston omaaloitteisten vireillepanojen määrää. Kansalaisilta vireille tulleiden toimenpidepyyntöjen keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 6 kk ja enimmäiskäsittelyaikatavoite ilman erityistä syytä enintään 10 kk. Kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 4 kk. Maksullisen koulutustoiminnan määräksi arvioidaan 10 000 euroa. Tietosuojavaltuutetun kustannuksista 33 % aiheutuu ennaltaehkäisevän toiminnan toiminnoista, 31 % ratkaisutoiminnan ja neuvontapalvelujen toiminnoista, 8 % kansainvälisen toiminnan toiminnoista, 5 % jälkikäteisvalvonnan toiminnoista ja 24 % tukitoiminnoista. Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksia, niiden syitä sekä tiedottaa ja antaa suosituksia näistä syistä yleisen turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien estämiseksi. Tiedottamisen oikea suuntaaminen ja turvallisuussuositusten toimeenpanon aktiivinen seuranta varmistavat keskuksen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteutumisen. Onnettomuustutkintakeskus ylläpitää laadukasta ja joutuisaa tutkintaa, toteuttaa suuronnettomuusvalmiutta varten laaditun suunnitelman toimenpiteet sekä seuraa tutkinnan kustannuksia. Toimintakäsikirjan ja tutkijain ohjeiden perusteella kehitetään tutkintakäytäntöjä. Suuronnettomuuden tutkinta (A-tutkinta) tai suuronnettomuu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
den vaaratilanteen tai vakavan onnettomuuden tutkinta (Btutkinta) valmistuu keskimäärin yhdessä vuodessa ja vähäisen onnettomuuden tutkinta (C-tutkinta) keskimäärin puolessa vuodessa. Lisäksi tavoitteena on, että 80 prosentista annettuja turvallisuussuosituksia tiedetään toteutuksen tilanne ja yhdestä kolmasosasta tutkintoja järjestetään asianosaisille tutkinnan aikana informaatiotilaisuus. Oikeusrekisterikeskuksen yleistavoitteena on, että perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti ja oikeusturvanäkökohdat huomioonottaen. Oikeusrekisterikeskuksen perustehtäviin liittyvä työmäärä on kasvanut merkittävästi ensinnäkin luovutettavien rikostaustaotteiden johdosta, kun laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä astui voimaan Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 1.1.. Vuonna annettiin ennakoidun 20 000 rikostaustaotteen sijasta yli 60 000 otetta. Toiseksi täytäntöönpanotehtävissä 1.10.2002 voimaan tullut laki sakon täytäntöönpanosta on lisännyt maksuaikahakemusten määrää. Erityistavoitteena vuonna on uuden toimintamallin ja uusitun rikosasioiden perintäjärjestelmän tehokas käyttöönotto sekä yksityisoikeudellisten rekisterien hallittu alustan vaihto. Oikeusrekisterikeskuksen kustannuksista 56 % aiheutuu täytäntöönpanotoiminnoista, 22 % rekisteritoiminnoista ja 22 % tukitoiminnoista. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. TP TA TAE Tulot 857 834 600 maksullinen toiminta 336 670 350 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 41 - - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta 356-250 muut tulot 124 164 Menot 7 676 8 048 7 050 henkilöstömenot 4 986 5 350 5 012 toimitilavuokrat 552 557 533 palvelujen ostot 1 746 1 720 1 163 muut toiminnan menot 392 421 342 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 857 834 600 toimintamenomomentille budjetoidut menot 7 676 8 048 7 050 toimintamenorahoitus, netto 6 819 7 214 6 450 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 701 myönnetty 6 992 käytetty 6 819 siirtynyt seuraavalle vuodelle 874 Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 090 000 euroa Konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen siirtona momentille 25.40.21. Nettoutettavia tuloja ovat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Oikeusrekisterikeskuksen, tietosuojavaltuutetun toimiston ja Kriminaalipolitiikan instituutin maksullisen toiminnan tulot sekä EU:lta saatavat tulot. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Oikeusrekisterikeskus 2 730 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Tietosuojavaltuutetun toimisto 1 350 000 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 1 060 000 Onnettomuustutkintakeskus 840 000 Kriminaalipolitiikan instituutti 450 000 Tietosuojalautakunta 20 000 Yhteensä 6 450 000 talousarvio 6 450 000 talousarvio 7 214 000 tilinpäätös 6 992 000 29. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen. talousarvio 500 000 talousarvio 500 000 tilinpäätös 1 975 750 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomituille valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä, sekä oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevan toiminnan avustamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta syystä avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä. Käyttösuunnitelma Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset 7 250 000 Avustukset rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille 310 000 Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen 1 270 000 Muut avustukset 270 000 Yhteensä 9 100 000 talousarvio 9 100 000 talousarvio 9 100 000 tilinpäätös 10 468 718 10. Tuomioistuinlaitos S e l v i t y s o s a : Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan takaamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota lainsäädännön toteuttamisen ja tuomiovallan käytön edellytyksiin. Korkeimmat oikeudet edistävät perustuslaissa säädetyn asemansa mukaisesti tuomioistuinlaitoksen toimintaa ja oikeusturvan kehittämistä. Tuomioistuimissa ratkaistavien asioiden käsittelyaikoja lyhennetään ja käsittelyaikojen tuomioistuinkohtaisia eroja vähennetään. Käsittelyaikaerojen tasoittamiseksi henkilöstöresursseja suunnataan palveluiden kysyntää vastaavasti. Tuomioistuinlaitoksen kanssa käytäviä tulosneuvotteluja varten määritellään tuomioistuimille kaikissa asteissa optimaaliset käsittelyajat asiaryhmittäin. Yleistavoitteena on, ettei mikään asia viivy tuomioistuimessa vuotta pitempään. Tuomioistuinten tulosohjausta lainkäytön laadullisten tavoitteiden määrittelyn ja arvioinnin osalta kehitetään. Yleisten tuomioistuinten osalta tämä toteutetaan korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien yhteistyönä. Hallintolainkäytön arvi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
ointia ja siihen liittyvää vuorovaikutusta hallintotuomioistuinten välillä kehitetään korkeimman hallinto-oikeuden asettaman työryhmän esittämien suuntaviivojen mukaisesti. Korkeimman oikeuden ratkaisukokoonpanoja kevennetään tietyissä asiaryhmissä. Hovioikeuksien toiminta on vuonna tehostunut seulontamenettelyn käyttöönoton ansiosta. Hovioikeuksien asiamääriä tasataan tarkistamalla piirirajoja vuoden alusta lukien. Työmenetelmien ja hovioikeuksien henkilöstörakenteen kehittämistä uudistetun oikeudenkäyntimenettelyn vaatimuksia vastaavaksi jatketaan. Käräjäoikeuksissa otetaan käyttöön selvien rikosasioiden kirjallinen käsittely. Riita-asioiden sovittelu otetaan käyttöön ja siihen liittyvä koulutus käynnistetään. Resursseja kohdennetaan uudelleen käräjäoikeusverkostoa kehittämällä tavoitteena yhdistää vuosittain 2 3 käräjäoikeutta. Hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien yhteistä laatutyötä tuetaan. Hallintolainkäytön toimintaedellytyksiä vahvistetaan ja hallinto-oikeuksien käsittelykokoonpanoja joustavoitetaan ja henkilöstörakennetta kehitetään. Hallintotuomioistuimissa erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävien päätösten käsittelyaikoihin. Luodaan tuomareiden koulutus- ja valvontajärjestelmä sekä laajennetaan asteittain oikeuslaitoksen kansliahenkilöstön ammatillista koulutusohjelmaa. 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 7 100 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Korkeimman oikeuden tärkein tehtävä on oikeuskäytännön ohjaaminen ennakkopäätöksillä. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä. Toiminnan menot (1 000 euroa) Vuonna korkeimpaan oikeuteen saapui 3 185 ja ratkaistiin 3 123 asiaa, myönnettiin 179 valituslupaa ja julkaistiin 138 ratkaisua. Valituslupahakemusten suurimpia asiaryhmiä riita-asioissa olivat ulosottovalitukset ja vahingonkorvauslakiin perustuvat riita-asiat. Rikosasioiden osalta yleisimmät nimikkeet olivat pahoinpitely, törkeä pahoinpitely ja törkeä huumausainerikos. Oikeudenkäyntimenettelyyn ja oikeudenkäyntikulujen korvaukseen liittyvät asiat muodostivat edelleen huomattavan suuren osan julkaistuista ratkaisuista. Keskimääräinen käsittelyaika valituslupa-asioissa oli 4 kk ja asiaratkaisuissa 18,2 kk. Korkein oikeus pyrkii edelleen kehittämään asiaratkaisujen perustelujen avoimuutta ja ymmärrettävyyttä. Huomiota kiinnitetään myös käsittelyaikojen lyhentämiseen. Vuosina ja arvioidaan saapuvan ja ratkaistavan 3 100 asiaa. Käsittelyajaksi arvioidaan valituslupa-asioissa 4 kk ja asiaratkaisuissa 16 kk. TP TA TAE Menot 6 884 7 298 7 100 henkilöstömenot 5 658 5 850 5 830 toimitilavuokrat 645 728 730 palvelujen ostot 273 340 240 muut toiminnan menot 308 380 300 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 522 myönnetty 7 034 käytetty 6 884 siirtynyt seuraavalle vuodelle 672 Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 120 000 euroa momentille 12.25.01. talousarvio 7 100 000 talousarvio 7 298 000 tilinpäätös 7 034 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 8 600 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hallintotuomioistuimissa ratkaistaan oikeusriitoja kaikilta julkishallinnon aloilta ja asteista. Päätöksillä on paitsi olennainen merkitys asianosaisille usein myös huomattavan laajoja yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemissa asioissa on kysymys huomattavista lainsäädännön tulkintakysymyksistä ja siten oikeus- ja hyvinvointivaltion toimivuuden perusedellytyksistä. Esimerkiksi maankäytön suunnittelua ja rakentamista sekä liikenneyhteyksien ja tietojärjestelmien muodostamista koskevien valitusten ratkaisemisella on laajalle ulottuvia vaikutuksia työllisyyteen. Verotusta, etenkin kansainvälistä tuloverotusta, sekä taloudellista kilpailua ja julkisia hankintoja koskevat ratkaisut vaikuttavat välittömästi taloudelliseen toimintaan. Kun väestörakenteen muutokset edellyttävät jatkuvasti lainsäädännön uudistamista, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tulee useita hyvinvointiyhteiskunnan perusteita koskevia sosiaali- ja terveydenhoidon kysymyksiä. Toiminnan menot (1 000 euroa) Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi tulevista asioista pääosa on valituksia alueellisten hallinto-oikeuksien sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, kunnallishallinto, kilpailuasiat ja julkiset hankinnat, virkamiesasiat sekä ulkomaalaisasiat. Korkeimman hallintooikeuden tehtävänä on lisäksi valvoa lainkäyttöä omalla toimialallaan. Aineistoltaan laajojen ja oikeudellisesti vaativien asioiden määrän arvioidaan entisestään lisääntyvän. Yleisenä kehityspiirteenä on lisäksi oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen. Noin kolmasosassa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemistä asioista sovelletaan EY-oikeutta. Vuonna korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 3 806 asiaa. Näistä 81 prosentissa haettiin muutosta alueellisen hallinto-oikeuden päätökseen. Ratkaistujen asioiden määrä oli 3 879, joista yli puolet oli asiaratkaisuja. Keskimääräinen käsittelyaika oli 11 kuukautta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi on tärkeää, että lainkäyttöasiat voidaan ratkaista nykyistä joutuisammin. Vuonna arvioidaan saapuvan noin 3 800 asiaa ja tavoitteena on ratkaista noin 3 900 asiaa. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 10 kuukautta siten, että asioista 25 % saadaan ratkaistuksi alle kuudessa kuukaudessa ja 35 % 6 9 kuukaudessa. TP TA TAE Menot 7 968 8 412 8 600 henkilöstömenot 6 343 6 700 6 750 toimitilavuokrat 838 980 1 010 palvelujen ostot 423 420 480 muut toiminnan menot 364 312 360 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 482 myönnetty 8 027 käytetty 7 968 siirtynyt seuraavalle vuodelle 541 Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 280 000 euroa momentille 12.25.01. talousarvio 8 600 000 talousarvio 8 412 000 tilinpäätös 8 027 000 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 197 820 000 euroa. Lapuan ja Kauhavan sekä Alavuden ja Seinäjoen käräjäoikeuksien yhdistämiseen liittyen voidaan 1.1. lukien perustaa kaksi käräjätuomarin virkaa (T11) edellyt- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
täen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan kaksi laamannin virkaa (T15). Hallinto-oikeuksiin voidaan henkilöstörakenteen kehittämiseksi 1.3. lukien perustaa kuusi hallinto-oikeustuomarin virkaa (3 T13 ja 3 T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien vähennetään vastaavasti määräaikaisia hallinto-oikeustuomareita ja hallinto-oikeussihteereitä. Vakuutusoikeuteen voidaan 1.3. perustaa neljä vakuutusoikeustuomarin virkaa (2 T13 ja 2 T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien vähennetään neljä määräaikaista vakuutusoikeustuomaria. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän tuloista asetuksen (278/) perusteella oikeusministeriölle jakamat osuudet sekä EU:lta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Hovioikeuksiin saapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan noin 12 500 asiana. Näistä 25 % on riita-asioita ja 67 % rikosasioita. Ratkaistujen asioiden määrän arvioidaan ns. seulontamenettelyn ja työmenetelmien kehittämisen vuoksi kasvavan ja käsittelyaikojen lyhenevän. Käsittelyajoissa on huomattavia hovioikeuskohtaisia eroja: kun vuonna asiat Rovaniemen hovioikeudessa ratkaistiin 5,5 kuukaudessa viipyivät ne Helsingin hovioikeudessa 11,7 kk. Vuonna ratkaistuista asioista neljäsosa oli viipynyt hovioikeuksissa yli vuoden. Työmäärien ja käsittelyaikojen tasoittamiseksi hovioikeuksien piirirajoja tarkistetaan vuoden alussa. Hallinto-oikeuksien asiamäärien arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin vuonna, jolloin asioita saapui noin 20 800. Suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaaliasiat (30 %), veroasiat (23 %), rakennus- ja ympäristöasiat (12 %) sekä ulkomaalaisasiat (10 %). Keskimääräinen käsittelyaika oli 9,4 kuukautta vaihdellen Vaasan hallintooikeuden 7 kuukaudesta Kouvolan hallinto-oikeuden 11,6 kuukauteen. Vuonna ratkaistuista asioista 29 % oli viipynyt hallinto-oikeuksissa yli vuoden. Ratkaistavien asioiden määrän arvioidaan vuonna kasvavan, kun ratkaisukokoonpanoja kevennetään. Käräjäoikeuksiin saapui vuonna yhteensä 780 000 asiaa ja ratkaistiin 781 000 asiaa. Rikosoikeudellisia asioita ratkaistiin kaikkiaan noin 87 000 asiaa, joista 58 000 oli varsinaisia rikosasioita ja muut pakkokeinoasioita ja sakon muuntoasioita. Riita-asioiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta ja oli 160 000. Muutos johtui velkomusasioiden lisääntymisestä. Suurimman asiaryhmän ratkaistuista asioista muodostivat kiinteistöasiat (62 %), joita ratkaistiin noin 485 000. Vuonna lautamieskokoonpanossa ratkaistiin 41 000 rikosasiaa. Ratkaistuista varsinaisista rikosasioista noin 35 % oli rattijuopumuksia tai törkeitä rattijuopumuksia, 12 % pahoinpitelyjä ja 16 % varkauksia. Rikosasioiden määrän arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan ja erityisesti rattijuopumusten ja pahoinpitelyjen asiaryhmissä. Rikosprosessia kevennetään yksinkertaisissa rikosasioissa, mikä vähentää istunnossa ratkaistujen asioiden määrää. Keskimääräiset käsittelyajat rikosasioissa pitenivät hieman vuonna ja vaihtelivat merkittävästi käräjäoikeuksittain. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 3,9 kk ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4,3 9,6 kk. Käsittelyaikaerojen tasaamiseksi kiinnitetään huomiota tiedoksiantomenettelyn toimivuuteen ja istuntojen peruuntumisten estämiseen. Vuonna tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään kaksi kuukautta. Käsittelyaika saa ylittää yhdeksän kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista. Kirjallisessa valmistelussa ratkaistujen riita-asioiden käsittelyaika oli 2,2 kk, mutta istunnossa käsiteltyjen noin 6 000 riita-asian (3,8 % riita-asioista) 10,3 kk. Yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistiin 5 500 riita-asiaa ja loput istunnossa käsitellyt asiat ratkaistiin lautamieskokoonpanossa tai kolmen tuomarin kokoonpanossa. Hakemusasioista 4 700 asiaa käsiteltiin istunnossa, joista 150:ssä oli muu kuin yhden tuomarin kokoonpano. Vuonna tavoitteena on, ettei asioiden käsittely käräjäoikeudessa kestä yli vuotta. Tavoitteena on myös lyhentää istunnossa ratkaistavien riita-asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa siten, että valtakunnallinen keskiarvo olisi 10 kk. Markkinaoikeuteen saapui vuonna noin 250 asiaa, joista yli 80 % koski julkisia hankintoja. Ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika, 3,8 kk, vaihteli huomattavasti asiaryhmittäin: julkisia hankintoja koskevat asiat käsiteltiin 2,8 kuukaudessa, sen sijaan kilpailurajoitusasioissa keskimääräinen käsittelyaika oli 14 kk. Vuonna saapuvien asioiden määrä on kasvussa ja käsittelyajat pidentymässä. Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on kasvanut lähes joka vuosi. Vuonna asioita saapui noin 10 800, mikä on 8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimpia asiaryhmiä ovat työttömyysturva-, opintotuki-, työtapaturma- sekä työ- ja kansaneläkeasiat. Vuonna vakuutusoikeuden organisaatiota uudistettiin ja käynnistettiin työmenetelmien kehittämistyö. Ruuhkautumiskehitys jatkui kun saapuneiden asioiden määrä ylitti runsaalla tuhannella asialla ratkaistujen määrän. Keskimääräinen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
käsittelyaika tosin jonkin verran lyheni, mutta oli silti 12,6 kuukautta. Vuosina ja asiamäärien arvioidaan edelleen kasvavan. Työmenetelmien tehostamistoimenpiteitä on edelleen jatkettava. Työtuomioistuimeen saapui vuonna noin 150 asiaa ja asiamäärien arvioidaan pysyvän tällä tasolla. Tuomioistuimille asetetaan talousarvion valmistelun yhteydessä alustavasti vuodeksi seuraavat toiminnalliset tavoitteet: toteutuma arvio tavoite Hovioikeudet Ratkaistut asiat, kpl 12 413 13 550 13 700 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 8,7 8 7 Taloudellisuus ( /ratk. asia) 2 619 2 505 2 482 Tuottavuus (ratk. asiat/htv) 24 26 26 Käräjäoikeudet Ratkaistut asiat, kpl 781 397 770 000 750 000 Istuntoasiat, kpl 97 632 97 600 90 000 Painotettu työmäärä 179 616 178 800 178 000 Keskimääräinen käsittelyaika, kk Rikosasiat 3,9 3,5 3,5 Laajat riita-asiat 8,6 8,4 8 Summaariset asiat 2,1 2,3 2,2 Velkajärjestelyasiat 6,2 6,3 6,3 Taloudellisuus ( /ratk. asia) 656 700 710 Tuottavuus (pain. työmäärä/htv) 81 80 80 Istuntoasiat/tuomarihtv 113 113 100 Hallinto-oikeudet Ratkaistut asiat, kpl 21 236 21 000 21 500 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 9,4 8,5 8 Taloudellisuus ( /ratk. asia) 1 172 1 240 1 219 Tuottavuus (ratk. asiat/htv) 50 49 50 Vakuutusoikeus Ratkaistut asiat, kpl 10 782 11 000 11 000 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 12,6 12 12 Taloudellisuus ( /ratk. asia) 538 534 536 Tuottavuus (ratk. asiat/htv) 104 111 111 Markkinaoikeus Ratkaistut asiat, kpl 247 230 230 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 3,8 5 7 Taloudellisuus ( /ratk. asia) 3 700 4 130 4 130 Tuottavuus (ratk. asiat/htv) 19 18 18 Työtuomioistuin Ratkaistut asiat, kpl 133 135 135 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,5 5 5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Taloudellisuus ( /ratk. asia) 6 586 6 704 6 741 Tuottavuus (ratk. asiat/htv) 5,5 5 5 Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) TP TA TAE Tulot 4 441 3 430 2 160 maksullinen toiminta 4 441 3 430 2 160 Menot 191 693 199 993 199 980 henkilöstömenot 147 661 153 000 153 400 toimitilavuokrat 21 157 23 800 25 000 palvelujen ostot 14 046 14 000 13 500 muut toiminnan menot 8 829 9 193 8 080 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 4 441 3 430 2 160 toimintamenomomentille budjetoidut menot 191 693 199 993 199 980 toimintamenorahoitus, netto 187 252 196 563 197 820 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 570 myönnetty 189 533 käytetty 187 252 siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 851 Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Hovioikeudet 33 500 000 Hallinto-oikeudet 25 800 000 Käräjäoikeudet 125 000 000 Erityistuomioistuimet 7 700 000 Tietohallinto- ja muut menot 5 820 000 Yhteensä 197 820 000 Tuomioistuinten suoritteista lain mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 29 600 000 euroa momentille 12.25.01. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 46 %. talousarvio 197 820 000 talousarvio 196 563 000 tilinpäätös 189 533 000 29. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 6 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen sekä valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen. talousarvio 6 400 000 talousarvio 6 400 000 tilinpäätös 6 950 018 S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. 30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu Kesäkuussa 2002 voimaan tulleen oikeusapu-uudistuksen toteutumista seurataan. Oikeudellista neuvontaa oikeusavun laadun ja saatavuuden turvaamiseksi kehitetään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Hallitus antaa eduskunnalle esityksen kuluttajavalituslautakunnan siirtämisestä oikeusministeriön hallinnonalalle 1.9. lukien. Henkilöstövoimavaroja suunnataan väestökehityksen myötä muuttuvaa kysyntää vastaavaksi ja Helsinkiin perustetaan toinen oikeusaputoimisto 1.9.. Henkilöstön ammatillista kehittämistä tuetaan. 21. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 900 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tulot oikeusapumaksusta, oikeusavun saajan osittaiset korvaukset samoin kuin hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Vuonna oikeusaputoimistoihin saapui noin 53 200 asiaa, mikä oli hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asioista valtaosa oli perhe- ja perintöoikeudellisia asioita. Rikosasioiden osuus oli 18 %. Saapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän entisellä tasolla. Käsitellyistä asioista 34 prosentissa annettiin oikeudellinen neuvo, 23 % käsiteltiin tuomioistuimessa, 24 % päättyi asiakirjan laatimiseen ja loput 19 % joko hallintoviranomaisen käsittelyyn tai muuhun toimenpiteeseen. Uuden oikeusapulain myötä oikeusaputoimistot tekevät oikeusapupäätökset sekä yksityisten asiamiesten hoitamissa että oikeusaputoimistoissa hoidettavissa asioissa. Vuonna yksityisten asiamiesten asiakkaille tehtiin noin 22 200 oikeusapupäätöstä ja noin 1 600 taloudellista selvitystä. Talousarvion valmisteluun liittyen oikeusministeriö asettaa alustavasti oikeusaputoimistoille seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle : toteutuma arvio tavoite Käsitellyt asiat, kpl 52 317 53 600 54 000 Oikeusapupäätökset, kpl 22 229 22 100 22 100 Taloudellisuus ( /painotettu työmäärä) 74 73 74 Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv) 549 592 600 Näiden lisäksi oikeusaputoimistoissa seurataan myös jonotusaikoja, joille määritellään tavoitetaso vuoden aikana. Oikeusaputoimistojen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot liiketaloudellisten suoritteiden myyntituotot 790 900 900 julkisoikeudellisten suoritteiden myyntituotot 2 749 2 800 2 800 Yhteensä 3 539 3 700 3 700 Maksullinen toiminnan kokonaiskustannukset liiketaloudelliset suoritteet 847 900 900 julkisoikeudelliset suoritteet 5 062 5 000 5 000 Yhteensä 5 909 5 900 5 900 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) liiketaloudelliset suoritteet -57 0 0 julkisoikeudelliset suoritteet -2 313-2 200-2 200 Yhteensä -2 370-2 200-2 200 Kustannusvastaavuus, % liiketaloudelliset suoritteet 93 100 100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
julkisoikeudelliset suoritteet 54 56 56 Yhteensä 60 63 63 Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) TP TA TAE Tulot 3 537 3 500 3 700 maksullinen toiminta 3 537 3 500 3 700 Menot 23 561 24 214 24 600 henkilöstömenot 18 200 18 700 19 100 toimitilavuokrat 1 734 1 800 2 000 palvelujen ostot 2 310 2 500 2 300 muut toiminnan menot 1 316 1 214 1 200 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 3 537 3 500 3 700 toimintamenomomentille budjetoidut menot 23 561 24 214 24 600 toimintamenorahoitus, netto 20 024 20 714 20 900 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 891 myönnetty 17 826 käytetty 20 024 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 693 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 500 000 euroa 29 henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 32.40.24, joka aiheutuu kuluttajavalituslautakunnan siirrosta oikeusministeriön hallinnonalalle 1.9. lukien. Kuluttajavalituslautakunnan tavoitteet on esitetty momentin 32.40.24 selvitysosassa. talousarvio 20 900 000 talousarvio 20 714 000 tilinpäätös 17 826 000 50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 34 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää oikeusapulain (257/2002), yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993), oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) sekä konkurssilain (120/) soveltamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma Oikeusapu ja puolustus 30 400 000 Asianomistajan avustaminen 200 000 Yksityishenkilön velkajärjestely 1 600 000 Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus 1 450 000 Konkurssilain mukaisten selvitysmiesten ja pesänhoitajien palkkiot 750 000 Yhteensä 34 400 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon oikeusavun palkkioperusteiden tarkistaminen 1.6. lukien. talousarvio 34 400 000 talousarvio 33 800 000 tilinpäätös 30 238 343 40. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15