LUKIOVERKON TOIMIPISTEVAIHTOEHTOJEN ESITTELY

Samankaltaiset tiedostot
Heinolan kaupunki. Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys Johannes Rinkinen

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille Oheismateriaali/koultk

Ruununmyllyn koulu. Hankesuunnitelma vaihe A:n pohjalta

YHALL Valmistelija: Kari Puumalainen p , Matti Kauppinen p

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti Valtuustoseminaari

Riihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS

ENON JAUIMAHARJUN YLÄKOULUJEN YHDISTÄMINEN. Riitta Huurinainen

YHALL Valmistelija: Kari Puumalainen p , Matti Kauppinen p

Espoon kaupunki Pöytäkirja Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen tarveselvityksen hyväksyminen

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille KUNTAYHTYMÄ

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Koulutuskuntayhtymän kiinteistöt ja niiden kunnossapito. Riikka Kaarnamo /

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto NAL/

Verkostotyön eteneminen. Yleinen kuuleminen Opetusjohtaja Leena Auvinen

HANKESUUNNITELMA HANKESUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki Hallituskatu Rovaniemi. Runko / ohje. xx.xx.20xx Sivu 1/10.

VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE

Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija (Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja)

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto NAL/

Esikoulun tilaratkaisu. Valtuuston iltakoulu Lukion auditorio

Hakaniemen Kauppahalli

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

TIIVISTELMÄ LOPPURAPORTEISTA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU

Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu. 2018, esitys Nastolan alue

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Pohjoisen alueen palveluverkkosuunnittelu. 2018, esitys

KOULUJÄRJESTELYT NYKYTILA ALUEEN ALAKOULUT

Kouluverkkoselvityksen ja ratkaisun päätavoitteet

HANKE- JA YLEISUUNNITTELUN TOTEUTTAMISESTA JOENSUUN KONSER- VATORION LAAJENNUSOSAN RAKENTAMISESTA ITÄ-SUOMEN YLIOPIS- TON CARELIA RAKENNUKSEEN.

Suunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset

Porin kaupungin kouluverkon muutosesitys

KOULUINVESTOINNIT /VAIHTOEHDOT /TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET

Kouluverkkoselvityksen ja ratkaisun päätavoitteet

Kouluverkkoselvitys - peruskoulu- ja lukioverkon vaihtoehdot. Valtuustoinfo

Nuorisotoimen verkko. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta /00.01.

Staran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan esirakentaminen ja alueella sijaitsevien rakennusten purkaminen

INFO: Opetus ja varhaiskasvatus Yleistä Perusopetus Lukiokoulutus Varhaiskasvatus (päiväkotihoito & perhepäivähoito)

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke

Valtuuston iltakoulu

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/

Järvenpään kaupungin tilaratkaisut kaupungintalon väistötilat. Päivitys Antti Nikkanen, Veikko Simunaniemi

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

Joroisten kunta kiinteistöstrategia. Vuosille

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA

Ajatus purkamisesta on esitelty rakennusvalvonnalle. Esteitä purkamisluvanmyöntämiselle ei ole havaittu.

Hangon länsisataman asemakaavan kaavatalousselvityss

HANKESELVITYS PÄIVÄKOTI LISÄTARKASTELU

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

Ruokolahden kunta Kh / 38 1 Kv / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat:

JOKILAAKSON KOULUN LUONNOSPIIRUSTUSTEN JA URAKKATARJOUSVAIHEEN KUSTANNUSARVION HYVÄKSYMINEN

Åkerlundinkadun toimipisteestä luopuminen ja vuokrasopimuksen irtisanominen. Elinvoima- ja osaamislautakunta

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA

KIINTEISTÖLIIKELAITOS

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS

LAAJUUS. LIIKUNTASALILAAJENNUKSEN JÄLKEEN Mitoitusoppilasmäärä (5)

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteinen selvitys Jyväskylän lukiokoulutuksesta

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

JYVÄSKYLÄN LUKIOKOULUTUS JA KESKI-SUOMI

HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus

LOPPURAPORTTI

Sivistyslautakunnan talousarvio 2016

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

RAPORTTI. Gymnasiet Grankulla samskola tilaselvitys. Kauniaisten kaupunki Juha Heino Arkkitehti SAFA

MYYNTIESITE MAHDOLLISUUKSIEN KIINTEISTÖ HYVÄLLÄ SIJAINNILLA - PUINNINTIE 2

TOT. % TOT M TOIMINTATUOTOT 68,4 16,7 24,5 % 18,6 TOIMINTAKULUT 64,7 16,4 25,3 % 17,4 - SIITÄ:

Tilapalvelut. Tilannekatsaus Yhtymähallitus RIVERIA.FI

Tekniset palvelut / tekninen johtaja Hannu Seppälä. Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen

LOPPURAPORTTI Jämsän kaupunki. Jämsän lukion toimitilaratkaisun suunnittelu Sivu 1/18

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (7) Kiinteistölautakunta Tila/

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146

Hankesuunnitelman liite 6 KUSTANNUSSELVITYS SIPOONLAHDEN KOULU SIPOO

Skanssin monitoimitalon tarveselvitys

ao Harjun kampuksen peruskorjaus ja laajennus /RK

GRANKULLA SVENSKA SAMSKOLA MEDIATEEKKI LUONNOSVAIHTOEHTO B ALUSTAVA

JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS > VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

JOENSUUN INARINKULMA

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela

GRÄNNÄS SKOLAN UUDISRAKENNUKSEN JA PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITTELUVAIHEEN KUSTANNUSARVION JA LUONNOSSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN

Pasilan peruskoulu. Savonkatu 4, Helsinki. Tilakeskus. Kouluverkkopäätöksistä johtuvat muutokset. Hankesuunnitelma. Hankenumero

RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 UUDISRAKENNUS. HANKESUUNNITELMA päivitetty Nykyinen liikuntahalli

Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75

Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU

Päiväkoti- ja kouluverkkopäätösten kustannusvaikutukset ja alustava aikataulusuunnitelma. Kaupunginhallitus

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus

MONITOIMITALO UUDISRAKENNUS

Espoon kaupunki Pöytäkirja 369. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio:

05.01.2012 Sivu 1/15 Tilaaja: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Hanke: Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioverkko vuonna 2020 LUKIOVERKON TOIMIPISTEVAIHTOEHTOJEN ESITTELY 05.01.2012 Haahtela kehitys Oy Bulevardi 16 B, 00120 Helsinki, puhelin +358 9 7771 820, fax +385 9 7771 8250, sähköposti haahtela@haahtela.fi

Sivu 2/15 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 LUKIOVERKON TOTEUTUKSEN VAIHTOEHDOT... 4 2.1 Vaihtoehtojen tutkiminen... 4 2.2 Vaihtoehto A1: Harju 1200 - Viitaniemi 1200... 5 2.3 Vaihtoehto A2: Lyseo 300 - Harju 900 - Viitaniemi 1200... 6 2.4 Vaihtoehto C: Voionmaa 1200 - Harju 600 - Viitaniemi 600... 9 2.5 Vaihtoehto D: Harju 1 200 - Voionmaa 600 - Viitaniemi 600... 11 2.6 Laskennan tunnusluvut... 12 3 LYSEON TONTIN KEHITTÄMINEN... 12 4 VÄISTÖTILOJEN TARVE... 13 5 VAIHTOEHTOJEN YHTEENVETO... 14

Sivu 3/15 1 JOHDANTO Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Haahtela Oy:llä teettämä Jyväskylän keskusta-alueen lukioverkko vuonna 2020 -selvitys valmistui 11.5.2011. Julkistamisen jälkeen lukiokoulutuksen johto on selvittänyt lukio-opetuksen pedagogisia ja toiminnallisia näkökantoja sekä seurannut yleistä keskustelua selvityksessä esitetyistä vaihtoehdoista ja ohjannut lukioverkkosuunnittelun jatkotyöskentelyä. Nykyisin Jyväskylän keskusta-alueella toimii neljä koulutuskuntayhtymän lukiota. Yksi lukio on Tikkakoskella. Lukioverkkoselvityksessä tutkittiin opiskelijoiden määrän ja toimipisteiden määrän muutosten vaikutusta lukioiden tilatarpeisiin, tilakustannuksiin ja tuleviin investointitarpeisiin. Mitoittavana oppilaspaikkamääränä keskusta-alueen lukioihin käytettiin 2 400 opiskelijaa, joka mahdollistaa ikäluokalle riittävän lukio-opetustarjonnan ja Tikkakosken lukion toimintojen siirtämisen tarvittaessa keskustaan. Myös järjestettävien kurssien määrän nähtiin olevan riippuvainen siitä kuinka monessa eri toimipisteessä lukiokoulutusta järjestetään. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen suunnittelu arvioi, että erillisen neljän lukion kurssitarjonnan kustannukset tulevat vuodessa noin 400 000 euroa kalliimmaksi kuin saman opiskelijamäärän kurssitarjonnan järjestäminen kahdessa lukiossa. Selvityksessä esitettiin kahden, kolmen ja neljän toimipisteen lukioverkkovaihtoehdot. Vaihtoehtoja syntyi kahdeksan erilaista toimipisteiden sijoittumisen ja lukion oppilaspaikkamäärän variaatioina. Kalleimmaksi vaihtoehdoksi todettiin nykyisten neljän keskusta-alueen noin 600 opiskelijan lukion, sekä Tikkakosken lukion ylläpito, koska ylläpidettävien tilojen neliömäärä muodostuu tässä vaihtoehdossa suurimmaksi ja investointitarve on lähivuosina yhteensä noin 25 M, kun sekä Lyseon että Voionmaan lukiot kaipaavat peruskorjausta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen johtoryhmä on ohjannut lukioverkkoselvityksen jatkotyöskentelyä karsien pois kalleimmat lukiokoulutuksen resursseja kohtuuttomasti kiinteistökuluihin sitovat toimitilavaihtoehdot ja tuoden uusia mahdollisia toimintamalleja tutkittavaksi. Tähän selvitykseen on koottu jatkotyöskentelyn tuloksena tarkentuneiden neljän vaihtoehtoisen toimitilaratkaisun kehittämistarpeiden kuvaukset, sekä vaihtoehtojen ylläpito- ja investointikustannukset. Alkuperäisen selvityksen vaihtoehdot A, C ja D, jotka on todettu toiminnan kannalta mahdollisiksi, on päivitetty. Uusi vaihtoehto on nimetty A2:ksi. Mitoittava opiskelijapaikkamäärä on aiemman mukaisesti 2 400 opiskelijaa.

Sivu 4/15 Selvityksen ovat laatineet projektipäälliköt Minna Moisio ja Raili Kuosmanen, työtä on johtanut dosentti Ari Pennanen Haahtela Oy:stä. 2 LUKIOVERKON TOTEUTUKSEN VAIHTOEHDOT 2.1 Vaihtoehtojen tutkiminen Lukioverkon toteutuksen vaihtoehdot on tutkittu opetustoiminnan wopmittauksilla muodostettujen lukioiden mallitilaohjelmien avulla ja tarkemmin tarvittavien tilojen sijoitustestauksella nykyisiin lukioiden ja koulutuskuntayhtymän tiloihin. Jos tilatarve on jossakin toimipisteessä nykyistä suurempi, ratkaisuksi on esitetty rakennuksen laajentamista (uudisrakennus). Myös tilojen sijoittamisen toiminnallisia eroja on huomioitu. Esim. Sepän lukion (Harjulla) musiikin opetus on nykyisin järjestetty Konservatoriolla (Pitkäkadulla) ja oletuksena on ollut, että käytäntö jatkuu ja että sama käytäntö tulee toimimaan Voionmaan lukiossa tulevaisuudessa. Tai esim. oppilashuollon tilat, jotka Sepän lukiossa (Harjulla) ovat viereisessä rakennuksessa, mutta muissa lukioissa mukana toimipisteen tilatarpeessa. Alla on luettelo lukioverkon toteutuksen vaihtoehdoista. Vaihtoehdot on jaettu kahden lukion lukioverkkomalliin, vaihtoehdot A1 ja A2, sekä kolmen lukion lukioverkkomalliin, vaihtoehdot C ja D. Vaihtoehdon kirjaintunnuksen lisäksi vaihtoehdon nimenä on käytetty toimipisteen sijaintia ja oppilasmäärää. Esim. Harju 1 200 opiskelijaa. Vaihtoehdot ovat seuraavat: Vaihtoehto A1: Harju 1200 Viitaniemi 1200 Vaihtoehto A2: Harju + Lyseo 1200 Viitaniemi 1200 Vaihtoehto C: Voionmaa 1200 Harju 600 Viitaniemi 600 Vaihtoehto D: Harju 1200 Voionmaa 600 Viitaniemi 600 Vaihtoehdot on avattu tarkemmin jäljempänä. Jyväskylän aikuislukion opetuksen hallinnon ja henkilöstön tilatarve on yhteensä noin 300 m2. Aikuislukion toivotaan olevan sijainniltaan keskeisellä paikalla, toimivien julkisen liikenteen kulkuyhteyksien piirissä. Aikuislukion sijoittaminen esitetään ratkaistavaksi nuorisokoulutuksen lukioverkkoratkaisun edetessä. Aikuislukiolle on mahdollista osoittaa koko toimintaa palvelevat tilat Harjulle tai Viitaniemeen. Lyseon suojellun rakennuksen tilat, jotka sisältyvät vaihtoehtoon A2, eivät pelkästään riitä tyydyttämään aikuislukion tilatarvetta eli Lyseon tilojen lisäksi tarvitaan opetustiloja esim. Harjulta. Jatkotyöskentelyn aikana tutkittiin myös yhden lukion malli, 2 400 opiskelijaa. Yhden 2 400 opiskelijan lukion tilatarve on 17 800 m2 ja se on tilankäytöltään

Sivu 5/15 tehokkain. Tarvittavat toiminnot olisi mahdollista sijoittaa esim. Harjun toimipisteeseen, kun tontille rakennetaan lisää liikuntatiloja ja kun ammattiopiston nykyisin Harjulla oleville toiminnoille osoitetaan korvaavat tilat. Tämän ratkaisun todettiin eriyttävän 2. asteen lukio- ja ammattiopetus kokonaan eri kampuksille ja tätä toimintamallia ei haluttu valita jatkotyöskentelyn vaihtoehdoksi. 2.2 Vaihtoehto A1: Harju 1200 - Viitaniemi 1200 Kahden lukion malli, jonka tilatarve 1 200 opiskelijan lukion mallitilaohjelman mukaan on 2 x 9 600 m2. Harju 1200 Harjulla lukio saa käyttöönsä nykyisen lukion tilojen lisäksi sähköalan koulutukselta vapautuvat tilat (2 750 m2). Tilat peruskorjataan (4,4 M ). Tilojen peruskorjaus on tarpeellinen ja ajankohtainen myös tilojen teknisen kunnon vuoksi. Lukion musiikin opetus järjestetään Konservatoriolla, kuten nykyisin (tarve 2 luokkaa). Harjulle rakennetaan 600 m2:n liikuntasali oheistiloineen, yhteensä 1 000 m2. Harjulla on ammattiopiston kanssa yhteiskäyttöisiä tiloja juhlasali (396 m2, voidaan käyttää tanssiin yms.), voimistelusali (255 m2) ja kuntosali (99 m2) sekä ruokailutilat. Ylläpitokustannuksiin on huomioitu Harjulla nykyisin tarjolla olevista tiloista 9 400 m2. Lukion käytössä Harjulla 9 400 Musiikin tilat konservatoriolla, 2 luokkaa + varastot 200 Uusi liikuntasali 600 m2 oheistiloineen 1000 10 600 m2 Harjun nykyisten tilojen jakautuminen käyttäjittäin tulevaisuudessa Lukiokoulutus 9 400 Kahden tutkinnon opinnot 700 Painoviestinnän pt ja aikuiskoulutus 1 600 AV-viestinnän perustutkinto 1 200 Laboratorioalan pt 500 Yhteiset opinnot (sis liikuntatilat) 1 500 OKSA ja ammattistartti 1 500 Harjun yhteiset tukipalvelut 500 Kellarin huonosti hyödynnettävät tilat 750 17 650 m2 Harjun kampus nykyiset tilat yht Suunnitteluväljyys 18 800 m2 1 150 m2 6 %

Sivu 6/15 Viitaniemi 1200 Viitaniemessä nykyinen lukio käyttää EF:n vuokratiloja (4 600 m2) ja näiden lisäksi Viitaniemen kampukselle rakennetaan 3 300 m2 uudisrakennus (6,60 M ), jossa on mukana 800 m2 liikuntasali. Yhteiskäyttöisiä tiloja ammattiopiston kanssa ovat nykyiset liikuntatilat, ruokailutilat ja kirjasto. Lukion vuokravastuuksi on huomioitu 9 600 m2. Vaihtoehto A1:n investointi ja ylläpitokustannukset yhteensä Investoinnin kustannus yhteensä 13,00 M - peruskorjaus Harjulla 2 750 m2 4,40 M - laajennus Harjulla 1 000 m2 2,00 M - laajennus Viitaniemessä 3 300 m2 6,60 M Koulutuskuntayhtymän kannalta investointia pienentää Lyseon myyntitulo 1,14 M ja Voionmaan myyntitulo 1,46 M, jolloin investointitarve on 10,4 M. Ylläpitokustannukset yhteensä vuodessa 20 200 m2 2,86 M - Harju 9 400 m2 1,24 M - Harju, uudisrakennus 1 000 m2 0,13 M - Konservatorio 200 m2 0,03 M - Viitaniemi EF:n tilat 4 600 m2 0,72 M - Viitaniemi B1 1 700 m2 0,22 M - Viitaniemi, uusi 3 300 m2 0,51 M 2.3 Vaihtoehto A2: Lyseo 300 - Harju 900 - Viitaniemi 1200 Kahden lukion malli, jossa on kolme toimipistettä. Tilankäyttöä on Lyseon ja Harjun osalta tutkittu yhtenä 1 200 oppilaan lukiona. Tilantarve 1 200 opiskelijan lukion mallitilaohjelman mukaan on 2 x 9 600 m2. Lyseo 300 Lyseon suojeltu osa peruskorjataan lukion käyttöön, 2 400 m2 (9 M ) ja vuonna 1959 rakennetut osat (3 600 m2) puretaan (0,5M ). Lyseon tilat pienentävät Harjulla tilantarvetta opetustilojen osalta 12 kpl. Rakennukseen voidaan sijoittaa tilaohjelman mukaisia tiloja noin 1 100 m2. Tilankäyttö on tehotonta johtuen alimman kerroksen ikkunattomuudesta ja mataluudesta sekä leveistä käytävistä. Keski-Suomen museolla on tällä hetkellä käytössä tilo-

Sivu 7/15 ja alimmassa kerroksessa noin 400 m2. Suunnitteluväljyyttä (tarpeen ja tarjonnan erotuksen suhde) muodostuu runsaasti, 54% - 38% riippuen siitä, jatkuuko museon toiminta rakennuksessa myös peruskorjauksen jälkeen. Tähän rakennukseen syntyvä suunnitteluväljyys tulee hyväksyä, jotta suojeluvelvoitteet ja toiminnallisuus voidaan saavuttaa. Koulutuskuntayhtymä on teettänyt Lyseosta lokakuussa 2011 kuntotutkimuksen ja tavoitehintalaskelman Insinööritoimisto Vahanen Oy:llä. Peruskorjauksen kustannustason arviointi on tehty oletuksella, että perustuksia pitää vahvistaa, alapohja, välipohjat ja yläpohja aukaistaan ja uusitaan, ikkunat kunnostetaan ja vesikatto uusitaan. Julkisivuille riittää kevyt kunnostus ja sisätiloissa on entisöitäviä tiloja/pintoja (kirjasto, sali, aula). Harju 900 Harjulla lukio saa käyttöönsä nykyisen lukion tilojen lisäksi sähköalan koulutukselta vapautuvat tilat (2 750 m2). Tilat peruskorjataan (4,4 M ). Tilojen peruskorjaus on tarpeellinen ja ajankohtainen myös tilojen teknisen kunnon vuoksi. Lukion musiikin opetus järjestetään Konservatoriolla kuten nykyisin (tarve 2 luokkaa). Harjulle rakennetaan 600 m2:n liikuntasali oheistiloineen, yhteensä 1 000 m2. Harjulla on ammattiopiston kanssa yhteiskäyttöisiä tiloja juhlasali (396 m2, voidaan käyttää tanssiin yms.), voimistelusali (255 m2) ja kuntosali (99 m2) sekä ruokailutilat. Ylläpitokustannuksiin on huomioitu Harjun nykyisin tarjolla olevista tiloista 7 300 m2. Lukion käytössä Harjulla 7 300 Musiikin tilat konservatoriolla, 2 luokkaa + varastot 200 Lyseon tilat, tilaohjelman mukaisia tiloja 1100 Uusi liikuntasali 600 m2 oheistiloineen 1 000 9 600 m2 Tässä vaihtoehdossa Harjun tiloihin jää väljyyttä. Väljyys mahdollistaa ammattiopiston liiketalouden ja tietojenkäsittelyn opetuksen siirtämisen Viitaniemestä Harjulle. Tämän siirron jälkeen rakennuksen tilat ovat mittauksen mukaan erittäin tehokkaassa käytössä (ei suunnitteluväljyyttä). Tässä vaihtoehdossa tulee huomioida opiskelijoiden ja opettajien liikkumisen tarve Harjun ja Lyseon välillä (ruokailu, opiskelijapalvelut, erikoisluokat jne.).

Sivu 8/15 Harjun nykyisten tilojen jakautuminen käyttäjittäin tulevaisuudessa Lukiokoulutus 7 300 Kahden tutkinnon opinnot 700 Liiketalous ja tietojenkäsittely 3 800 Painoviestinnän pt ja aikuiskoulutus 1 600 AV-viestinnän perustutkinto 1 200 Laboratorioalan pt 500 Yhteiset opinnot (sis liikuntatilat) 1 500 OKSA ja ammattistartti 1 500 Harjun yhteiset tukipalvelut 500 Kellarin huonosti hyödynnettävät tilat 200 18 800 m2 Harjun kampus nykyiset tilat yht 18 800 m2 Suunnitteluväljyys 0 m2 Viitaniemi 1200 Viitaniemessä lukio käyttää EF:n vuokratiloja (4 600 m2) ja lisäksi lukio saa käyttöönsä liiketalouden ja tietojenkäsittelyn opetukselta vapautuvat tilat (B1 rakennus, 6 600 m2). Liikuntatilan nykyinen noin 600 m2 sali (tarve mittauksen mukaan 800 m2). B1 rakennuksen luokkiin tehdään muutostöinä tarvittavat erikoisluokat, investointi 1 M. EF:n vuokratilat 4 600 B1-rakennus 6 600 11 200 m2 Vaihtoehto A2:n investointi ja ylläpitokulut yhteensä Investoinnin kustannus yhteensä 16,40 M - peruskorjaus Harjulla 2 750 m2 4,40 M - uudisrakennus Harjulla 1 000 m2 2,00 M - Lyseon peruskorjaus 2 400 m2 9,00 M - muutostyöt Viitaniemessä 1 000 m2 1,00 M Koulutuskuntayhtymän kannalta investointia pienentää Voionmaan myyntitulo 1,46 M, jolloin investointitarve on 14,94 M. Mikäli Viitaniemeen halutaan rakentaa lisää liikuntatilaa (600 m2 sali), investointikustannus on noin 2 M ja vuotuinen vuokratarve noin 130 000. Vaihtoehtoisesti lisää liikuntatilaa on mahdollista vuokrata Hippoksen alueelta.

Sivu 9/15 Ylläpitokustannukset yhteensä vuodessa 22 100 m2 3,34 M - Harju 7 300 m2 0,96 M - Harju, uudisrakennus 1 000 m2 0,13 M - Konservatorio 200 m2 0,03 M - Lyseo 2 400 m2 0,63 M - Viitaniemi EF:n tilat 4 600 m2 0,72 M - Viitaniemi B1 6 600 m2 0,87 M Mikäli Keski-Suomen museo vuokraa edelleen peruskorjauksen jälkeen Lyseon rakennuksesta noin 400 m2 museon käyttöön, vuotuinen vuokra pienentää lukion vuokravastuuta noin 100 000 vuodessa (400 m2 x 21,91 /m2/kk x 12). 2.4 Vaihtoehto C: Voionmaa 1200 - Harju 600 - Viitaniemi 600 Kolmen lukion malli, jossa on kolme toimipistettä. Tilantarve 1 200 opiskelijan lukion mallitilaohjelman mukaan 9 600 m2 ja 600 opiskelijan lukiossa tilantarve on 5 500 m2. Voionmaa 1200 Voionmaan koulun tilat peruskorjataan (6 300 m2, 10,08 M ). Tilojen peruskorjaus on tarpeellinen ja ajankohtainen tilojen iän ja teknisen kunnon vuoksi. Rakennusta laajennetaan 3 600 m2 (7,20 M ). Laajennuksessa on mukana 800 m2 liikuntasali. Nykyinen liikuntasali kehitetään muuhun käyttöön. Musiikin opetus järjestetään Konservatoriolla (tarve 2 luokkaa). Nykyiset tilat, peruskorjattava 6 300 Laajennus 3 600 Musiikin tilat konservatoriolla, 2 luokkaa + varastot 200 10 100 m2 Harju 600 Lukion nykyiset tilat. Lukion musiikin opetus järjestetään Konservatoriolla kuten nykyisin (tarve 1 luokka). Yhteiskäyttöisiä tiloja ammattiopiston kanssa ovat ruokailu- ja liikuntatilat. Ylläpitokustannuksiin on huomioitu 30% Harjulla tarjolla olevista tiloista (5 600 m2). Osuus vastaa lukiolaisten lukumäärän osuutta kaikista Harjun opiskelijoista. Lukion käytössä Harjulla (nykyiset tilat) 5 600 Musiikin tilat konservatoriolla, 1 luokkaa + varasto 115 5 715 m2 Tässä vaihtoehdossa Harjun tiloihin jää väljyyttä. Väljyys mahdollistaa ammattiopiston liiketalouden ja tietojenkäsittelyn opetuksen siirtämisen Viitaniemestä

Sivu 10/15 Harjulle. Tilat vaativat peruskorjauksen (4,4 M ), joka on Koulutuskuntayhtymän investointi, mutta joka ei ole mukana lukioverkon investoinneissa. Harjun nykyisten tilojen jakautuminen käyttäjittäin tulevaisuudessa Lukiokoulutus 5 600 Kahden tutkinnon opinnot 700 Liiketalous ja tietojenkäsittely 3 800 Painoviestinnän pt ja aikuiskoulutus 1 600 AV-viestinnän perustutkinto 1 200 Laboratorioalan pt 500 Yhteiset opinnot (sis liikuntatilat) 1 500 OKSA ja ammattistartti 1 500 Harjun yhteiset tukipalvelut 500 Kellarin huonosti hyödynnettävät tilat 750 17 650 m2 Harjun kampus nykyiset tilat yht Suunnitteluväljyys 18 800 m2 1 150 m2 6 % Viitaniemi 600 Lukio saa käyttöönsä liiketalouden ja tietojenkäsittelyn opetukselta vapautuvat tilat (B1 rakennus, 6 600 m2). B1 rakennuksen luokkiin tehdään muutostöinä tarvittavat erikoisluokat, investointi 1 M. EF:n tiloista luovutaan. Vaihtoehto C:n investointi- ja ylläpitokustannukset yhteensä Investoinnin kustannus yhteensä 18,28 M - peruskorjaus Voionmaa 6 300 m2 10,08 M - uudisrakennus Voionmaa 3 600 m2 7,20 M - muutostyöt Viitaniemessä 1 000 m2 1,00 M Koulutuskuntayhtymän kannalta investointia pienentää Lyseon myyntitulo 1,14 M ja kasvattaa Harjun tilojen (2 750 m2) peruskorjaus 4,4 M, jolloin investointitarve on 21,22 M. Ylläpitokustannukset yhteensä vuodessa 22 415 m2 3,33 M - Voionmaa 9 900 m2 1,67 M - Harju 5 600 m2 0,74 M - konservatorio 315 m2 0,05 M - Viitaniemi B1 6 600 m2 0,87 M

Sivu 11/15 Viitaniemessä olevista EF:n vuokratiloista luovutaan (vuokrakulut 0,7 M vuodessa). 2.5 Vaihtoehto D: Harju 1 200 - Voionmaa 600 - Viitaniemi 600 Kolmen lukion malli, jossa on kolme toimipistettä. Tilantarve 1 200 opiskelijan lukion mallitilaohjelman mukaan 9 600 m2 ja 600 opiskelijan lukiossa tilantarve on 5 500 m2. Harju 1200 Harju kuten A1 vaihtoehdossa. Harjulla lukion nykyiset tilat ja lisäksi sähköalan koulutukselta vapautuvat tilat (2 750 m2). Tilat peruskorjataan (4,4 M ). Harjulle rakennetaan 600 m2:n liikuntasali oheistiloineen, yhteensä 1 000 m2. Ylläpitovastuulla on yhteensä 10 600 m2. Lukion käytössä Harjulla 9 400 Musiikin tilat konservatoriolla, 2 luokkaa + varastot 200 Uusi liikuntasali 600 m2 oheistiloineen 1000 10 600 m2 Voionmaa 600 Voionmaan koulun nykyiset tilat peruskorjataan (6 300 m2, 10,08 M ). Tilojen peruskorjaus on tarpeellinen ja ajankohtainen tilojen iän ja teknisen kunnon vuoksi. Nykyinen liikuntasali on 390 m2. Viitaniemi 600 Viitaniemessä lukio käyttää EF:n vuokratiloja (4 600 m2). Yhteiskäyttöisiä tiloja ammattiopiston kanssa ovat ruokailu- ja liikuntatilat sekä kirjasto. Ylläpitovastuulla on yhteensä 6 300 m2. EF:n vuokratilat 4 600 B1-rakennus 1 700 6 300 m2 Vaihtoehto D:n investointi- ja ylläpitokustannukset yhteensä Investoinnin kustannus yhteensä 16,48 M - peruskorjaus Harjulla 2 750 m2 4,40 M - laajennus Harjulla 1 000 m2 2,00 M - peruskorjaus Voionmaalla 6 300 m2 10,08 M

Sivu 12/15 Koulutuskuntayhtymän kannalta investointia pienentää Lyseon myyntitulo 1,14 M, jolloin investointitarve on 15,34 M. Ylläpitokustannukset yhteensä vuodessa 23 200 m2 3,39 M - Harju 9 400 m2 1,24 M - Harju, uudisrakennus 1 000 m2 0,13 M - Konservatorio 200 m2 0,03 M - Viitaniemi EF:n tilat 4 600 m2 0,72 M - Viitaniemi B1 1 700 m2 0,22 M - Voionmaa 6 300 m2 1,04 M 2.6 Laskennan tunnusluvut Vaihtoehtojen rakennusinvestoinnin määrä on laskettu tunnusluvulla (alv 0%) seuraavasti: Investoinnit - uudisrakennus 2 000 /m2 - peruskorjaus 1 600 /m2 - erikoisluokkien rakentaminen valmiiseen tilaan 1 000 /m2 - Lyseon peruskorjaus 3 750 /m2 Investoinnin tuoma rahoitusvastikkeen tarve on laskettu oletuksella, että oman pääoman tuotto on 4,5% ja yli 10 M investointiin tarvitaan lainaa. Hoitovastike on 5,5 /m2/kk ja se ei sisällä indeksikorotusta eikä siivousta. Arvioitu neliövuokra investointien jälkeen - Harju 11,00 /m2/kk - Konservatorio 12,00 /m2/kk - Viitaniemen B1-rakennus 11,00 /m2/kk - Viitaniemen laajennus 13,00 /m2/kk - EF-vuokratilat 13,00 /m2/kk - Lyseon peruskorjaus 21,91 /m2/kk - Voionmaan peruskorjaus ja laajennus 14,07 /m2/kk - Voionmaan peruskorjaus 13,79 /m2/kk 3 LYSEON TONTIN KEHITTÄMINEN Jyväskylän Lyseon tontin nykyinen asemakaava on vuodelta 1970. Kaavan päivitys tulee ajankohtaiseksi, kun tiedetään mihin käyttöön tontti tulee. Lyseon vanha rakennus ei ole kaavassa suojeltu, mutta muuttuu suojelluksi kaavan päivityksen yhteydessä.

Sivu 13/15 Lyseon tontti on kaupungin omistuksessa ja Koulutuskuntayhtymällä on siihen vuokrausoikeus niin kauan kuin tontilla järjestetään opetusta. Tontti sijaitsee keskustassa alueella, jossa on potentiaalia kehittämiseen ja alueen eheyttämiseen mm. lisärakentamalla. Lyseon vanha kiinteistö on rakennushistoriallisesti arvokas ja sen korjaaminen arvoiseensa käyttöön on nähty tärkeäksi. Mahdollinen lisärakentaminen edellyttää kaavan päivitystä, mutta ei vaikuta suojellun rakennuksen peruskorjauksen toteutusmahdollisuuksiin tai aikatauluun. Vaihtoehto A2:ssa tontin kehittämiseen avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia, kun opetuksen käyttöön tulee vain Lyseon suojeltu rakennus ja siihen liittyvät piha-alueet. 4 VÄISTÖTILOJEN TARVE Lukiot toimivat kaikissa lukioverkkovaihtoehdoissa nykyisissä tiloissaan vähintään vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen Harjulle on mahdollista sijoittaa toimintaa sähköalan koulutukselta vapautuviin peruskorjattuihin tiloihin. Lukioiden muuttoihin liittyvä aikataulutus tarkentuu, kun on valittu lukioverkkovaihtoehto, jota halutaan lähteä toteuttamaan.

Sivu 14/15 5 VAIHTOEHTOJEN YHTEENVETO Alla on esitetty toimipistevaihtoehtojen yhteenveto. Lukioiden tilat Viiden lukion malli Nykytilanne A1 kaksi toimipistettä "Harju 1200, Viitaniemi 1200" Kahden lukion malli A2 kolme toimipistettä "Harju 900, Lyseo 300, Viitaniemi 1200" C kolme toimipistettä "Harju 600, Viitaniemi 600, Voionmaa 1200" Kolmen lukion malli D kolme toimipistettä "Harju 1200, Viitaniemi 600, Voionmaa 600" m2 m2 m2 m2 m2 Viitaniemi / Cygnaeus-lukio EF:n tilat 4600 4 600 4 600 4 600 B1-rakennus 1734 1 700 6 600 6 600 1 700 laajennus 3 300 Harju / Sepän lukio 5399 9 400 7 300 5 600 9 400 laajennus 1 000 1 000 1 000 Lyseo 5947 2 400 Voionmaa 4526 9 900 6 300 Tikkakoski 1490 Konservatorio 200 200 200 315 200 Yhteensä, m2 23 896 20 200 22 100 22 415 23 200 M M M M Investoinnit 13,00 16,40 18,28 16,48 - Lyseon ja Voionmaan myyntitulo -2,6 M - Voionmaan myyntitulo -1,46 M - Lyseon myyntitulo -1,14 M Harjun peruskorjaus +4,4 M - Lyseon myyntitulo -1,14 M Vuokra-arvio investointien jälkeen M /vuosi 2,86 3,34 3,33 3,39 0,480 0,470 0,530 - Vuonna 2012 talousarvion mukaan lukioiden vuokrat ovat 2,67 M - Vuokra-arviot eivät huomioi indeksiä Tikkakoskelle ei selvityksessä ole osoitettu lukion toimitiloja. Tikkakosken lukion toiminnot ovat tarvittaessa sijoitettavissa kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa hahmottuviin kokonaisuuksiin. Vaihtoehto A1 on investoinneiltaan ja vuokra-arvioltaan edullisin. Vuokra on noin 2,86 M vuodessa. Vuosivuokrat ovat investointien aikaansaaman rahoitusvastikkeen kasvamisen johdosta noin 190 000 euroa korkeammat kuin nykyiset vuokrat. Valtionosuusrahoituksen lukio-opetukseen osoitetun korotuksen ansiosta lukion toimintatuotot kasvavat ja vaihtoehto A1:n vuokrien arvioidaan pysyvän suhteellisesti nykytasossa eli vuokrat ovat noin 18 % toimintatuotoista, kun oletetaan, että valtionosuus pysyy uudella tasolla.

Sivu 15/15 Vaihtoehtojen A2, C ja D vuokra-arviot ovat keskenään lähes samalla tasolla, 3,3-3,4 M vuodessa. Mikäli lukioverkon kehittäminen valitaan näiden vaihtoehtojen joukosta, tulee tiloihin menevä korkeampi vuokrakulu, noin 500 000 euroa vuodessa, kattaa säästöinä muusta toiminnasta kuten henkilöstön palkoista, ostopalveluista, materiaaleista jne, jotta tavoitteena oleva nollatulos toimintatuottojen ja toimintakulujen kesken on mahdollista saavuttaa. Näistä kolmesta vuokrakustannuksiltaan samantasoisista vaihtoehdoista investointitarpeeltaan edullisin on vaihtoehto A2: Harju+Lyseo 1200 Viitaniemi 1200. Tämä vaihtoehto on tehokas tilankäytöltään. Liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutus voi siirtyä Harjulle ja ko. toiminnalta vapautuvat tilat voidaan osoittaa kasvavan lukion käyttöön Viitaniemessä.