Suomalaisen kuusen näkymistä puutuotealalla ja pohjoisen kuusen kilpailuasema

Suomalaisen kuusen näkymistä puutuotealalla ja pohjoisen kuusen kilpailuasema Erkki Verkasalo Metla/Joensuu POHJOIS-SUOMEN KUUSEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET JA SAATAVUUS PUUTUOTEALALLA Digipolis Kemin teknologiakylä 15.04.2009 Erkki Verkasalo, 15.4.2009 1

SUOMEN PUUTUOTESEKTORI toimintaympäristö on muuttunut 2000-luvulla Puutuoteala on siirtynyt hitaan kysynnän kasvun vaiheeseen: 2006-2015 sahatavara 0,9 %/a, vanerit ja viilut 2,1 %/a Puutuotteet ovat kohdanneet kovenevaa kilpailua ei-puisten materiaalien puolelta sekä rakentamisessa että sisustamisessa (teräs, betoni, alumiini, muovit ja muovikomposiitit, MDF) - pitkälle käyttökohteen mukaan optimoituja materiaaleja, joilla hyvä elinkaarikestävyys. Loppukäyttäjien valintakriteerit sekä yritysten markkinoille asemoitumisen, tuoteryhmiin segmentoitumisen ja argumentoinnin tarpeet ovat muuttuneet. Asiakaskunta on vähitellen muuttunut sekä teollisten puunkäyttäjien että varsinkin kuluttajien piirissä. Tukkipuuvarannot ovat kasvaneet ja niistä on tultu entistä tietoisimmiksi kilpailijamaissa (esim. Saksa, Ranska, Uusi-Seelanti, Australia, Etelä- Amerikka; myös myrskytuhoalueiden puuta ollut tarjolla Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa). Erkki Verkasalo, 15.4.2009 2

Metsävarat puun saatavuus sahainvestoinnit Pohjoismaat ja Itämeren alue: hyvälaatuisesta tukista voi tulla pulaa, uusinvestoinnit sahaukseen 2002-2006, n. 7 milj. m3 L- Venäjällä ja Baltiassa Kanada: puun saatavuus supistumassa. Mountain pine beetle-tuhot valtavat ja vaikuttavat tuleviin hakkuumahdollisuuksiin (10v tähtäys) Keski-Eurooppa: puuvarat mahdollistavat sahatuotannon kasvun, esim. Saksa ja uudet EU-jäsenmaat (EU10). Kiina:omat metsävarat riittämättömät tukin tuontia mm. Venäjältä. Istutusmetsistä ei ehdi tulla puuta 10v. täht. Kaakkois-Aasia: tukin vienti ollut suurta,laittomat hakkuut E-Afrikka, Oseania, Lat.-Amerikka, nopeakasvuisia istutusmetsiä, vie raakapuuta ja wood chips (bioenergia) vajealueille, Kiinaan ja myös EU:hun Istutusmetsiä maailmassa alle 5% koko metsäalasta (FAO/YK 2005), mutta 20 % teollisuuden puuraaka-aineesta Erkki Verkasalo, 15.4.2009 3

Suomen kuusiteollisuus on kohdannut kovenevaa kilpailua muista tuotantomaista (Baltia, Venäjä, Saksa, Ruotsi) ja vaihtoehtoisista puulajeista (esim. douglaskuusi, radiatamänty, muut pohjoisamerikkalaiset havupuut). Kuusella on materiaalivahvuuksia, jotka tunnetaan ja ne pääsevät esille standardien kautta Euroopassa, mutta eivät uusilla markkinaalueilla kuten Japani, Kiina ja Intia tai edes Pohjois-Amerikassa - standardit eivät tunne siellä kuusta eivätkä sen ominaisuudet saa niissä ansaitsemaansa arvoa -> vaatii tunnetuksi tekemistä. Kuusituotteiden promotointi ja markkinointi on sinällään helpompaa kuin mäntytuotteilla - kuusi tunnetaan laajasti sekä puulajina että käytännön käyttökokemuksien kautta. Kuusen menekin edistämisen eteen tehtiin paljon työtä vientimarkkinoilla 1990-luvulla asia ei ole silti valmis! Kuluttajatutkimusten mukaan puuta pidetään inhimillisenä ja ekologisena materiaalina, jota halutaan käyttää - mikäli tuotteet ovat - pitkäikäisiä, turvallisia, terveellisiä ja helppohoitoisia - visuaalisesti vetoavia ja tuovat miellyttävää ilmapiiriä - antavat erilaisia toiminnallisia etuja arkipäivän elämään Erkki Verkasalo, 15.4.2009 4

Puulle on kehittynyt etulyöntiasema rakentamisen ja asumisen tuotemarkkinoilla uusiutuvana raaka-ainelähteenä ja hiilen sidonnassa Tämä voidaan hyödyntää jos a) rakennusten, tuotteiden ja materiaalien ympäristösuorituskyvyn standardit muotoutuvat käynnissä olevissa neuvotteluprosesseissa eri materiaaleja objektiivisin perustein vertaileviksi. b) tuotteiden hintakilpailukyky kehittyy myönteisesti c) tuotteet vastaavat asiakastarpeita d) suomalaisen teollisuuden hintakilpailukyky pitää pintansa suhteessa kilpailijamaiden teollisuuteen PUUPOHJAISTEN TUOTTEIDEN IMAGO ON JO NYT HYVÄ!! Erkki Verkasalo, 15.4.2009 5

Erkki Verkasalo, 15.4.2009 6 (Ole Salvén, Metsäliiton puutuoteteollisuus, 13.2.2008)

Ympäristösuorituskyky = yrityksen kyky hallita kokonaisvaltaisesti toimintaan liittyviä ympäristöasioita Hyvä ympäristösuorituskyky määritellään yleisesti tuotteen tai yrityksen mahdollisimman vähäisenä resurssien käyttönä suhteessa tuotettuun hyötyyn. Ympäristösuorituskykyä voidaan mitata ympäristökertoimien avulla suhteuttamalla tuotantotehokkuuden hyödyt ympäristöasioiden tasoon. Ympäristösuorituskyvyn arviointi koostuu toimintojen prosessien sekä tuotteiden ja niiden raaka-aineiden aiheuttamien ympäristökuormitusten ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Juho Matala, Metla, 13.11.2008 Erkki Verkasalo, 15.4.2009 7

Puutuoteteollisuuden tuoteryhmiä, joiden tuotekehityksessä ja markkinointiviestinnässä puun ympäristösuorituskykyä voidaan hyödyntää ovat: valmistalot ja hirsirakennukset: olennaista rakennuksen koko ympäristösuorituskyvyn ketju eri osatekijöineen sisustustuotteet eli lattia-, seinä- ja kattomateriaalit ja huonekalut: teemoina esim. tuotteiden kulutuskestävyys ja helppohoitoisuus ja sisäilman terveellisyys ulkorakentamisen tuotteet kuten ulkovuoraukset, porrasrakenteet yms.: pääteemana sään- ja lahonkestävyys pihapiiri- ja ympäristörakentaminen: teemoina sään ja lahonkestävyys, terveellisyys, turvallisuus ja yleinen pitkäaikaiskestävyys Erkki Verkasalo, 15.4.2009 8

Ympäristösuorituskyvyn tuotteistaminen on toimialalla ja varsinkin yrityksissä vielä melko kaukana, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta (hirsitalot ja -mökit, leikkikenttärakenteet, lämpöpuu ja muut luontaisin keinoin muunnellut sekä (tietyin varauksin) kyllästetyt puutuotteet. Tässä vaiheessa korostuu asioiden todennettavan mittaamisen kehittäminen ja faktatiedon tuottaminen ja testaaminen. Metsäpäässä tärkeimmät vaikutustiet ovat a) puun alkuperän osoittaminen ja seurantamahdollisuus b) hiilensidontaa vahvistavat ja energian kulutusta hillitsevät puuntuotanto- ja hankintaketjut c) puurakenteisten rakennusten pitkäikäisyyttä, käyttöturvallisuutta ja terveellisyyttä edistävän raaka-aineen tuotanto (kosteuden-, lahon-, homeen- ja UV-valon kestävyys, kasvunopeus ja puuaineksen lujuus, uuteaineet, sydänpuun määrä ja ominaisuudet, ) Erkki Verkasalo, 15.4.2009 9

Puutuotteet ja hintakilpailukyky? Useimpien puun kanssa kilpailevien materiaalien, kuten muovikomposiittien, alumiinin, rakennusteräksen ja betonin hinnat ovat nousseet 2000-luvulla selvästi nopeammin 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Index 1986 = 100 Steel Concrete Gravel Bricks Timber Sahatavaran ja kilpailevien rakennusmateriaalien hintakehitys Jouko Silén, Stora Enso Timber, 3.5.2007 Lähde: Statistic Austria Erkki Verkasalo, 15.4.2009 10

Puun kilpailukyvyn nousun odotetaan jatkuvan globaalin taloudellisen taantuman päätyttyä - puun kanssa kilpailevien materiaalien saatavuus on öljy- ja mineraalipohjaisuuden vuoksi jatkossa rajallinen - niiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa kehittyvillä talousalueilla Olennaisinta onkin jatkossa, miten suomalaisen tuotannon hinta- ja kustannuskilpailukykyä voidaan kohentaa ja samalla parantaa vanhoja ja kehittää uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluita monia keinoja mutta ei yhtä viisasten kiveä Puun hyvä saatavuus uusiutuvana materiaalina on jatkossa selvä vahvuustekijä!! Erkki Verkasalo, 15.4.2009 11

Arvioita alan uusista haasteista ja mahdollisuuksista: 1. Perustuotantoa ei voi kannattavasti kasvattaa nykyisellä raaka-ainepohjalla - kotimaan tarjonnassa epävarmuutta, Venäjän järeän raakapuu ei enää taloudellista 2. Kotimaan merkittävimmät puun kulutuksen kasvumahdollisuudet ovat: - pientalorakentamisen osuuden ja määrän kasvu - sisustus- ja pihapiirituotteiden tarjonnan ja kulutuksen lisäys - rakennusten julkisivujen saneeraaminen kehitettävillä puutuotejärjestelmillä 3. Merkittävimmät kasvumahdollisuudet ovat jalostetuotteiden viennissä: - puun käyttöään lisäävät maat kuten UK, Ranska ja Venäjä - tarvitaan uusia liiketoimintakonsepteja ja liittoutumia kohdemaan yritysten kanssa; rakentaminen, järjestelmätuotteita valmistava teollisuus sekä jakeluketjut 4. Sekä kotimaassa että viennissä kilpailukyvyn saavuttaminen edellyttää: - nykyistä parempaa rakentamisen ja sisustamisen osaamista ja tuotteistoja - yhteisesti käytettäviä tuotenormistoja sekä suunnittelu- ja toimintamalleja - uusimman teknologian, logististen järjestelmien ja tutkimustietojen käyttöä - kannattavuuden lisäämistä, jotta kehittämiseen voidaan panostaa - yritysten pääomarakenteen ja maksuvalmiuden parantamista ja velkaantumisasteen pienentämistä - alan imagon parantamista (hyvän koulutuksen ja haluttujen työtehtävien tarjonta) Erkki Verkasalo, 15.4.2009 12

Kuusitukin ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet Maarit Kallio. Metlan työraportteja 75/2008, ss. 16-17 Erkki Verkasalo, 15.4.2009 13

TUKKILAADUT SUURALUEILLA, KUUSI (Ahonen & Mäkelä 1995) 250 200 Tukkitilavuus Tukin laatuosuudet Milj. m3 / Tilavuus-% 150 100 50 0 A B C V A B C V Järvi-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi Erkki Verkasalo, 15.4.2009 14

KUUSI- JA MÄNTYSAHATAVARAN LAATULUOKKA- JAKAUMAT, SUOMALAISTEN SAHOJEN TUOTANTO 1997 Kuusi 5,7 milj. m 3, Mänty 4,9 milj. m 3 (Jussi Virtanen, TKK, 2004) U/S V VI ST Terveoksainen mänty VL, KL, HVS Yhteensä MÄNTY 20 30 21 12 4 13 100 KUUSI 11 15 17 41 16 100 Erkki Verkasalo, 15.4.2009 15

Kuusisahatavaran käyttökohteet Konstruktiiviset tuotteet eli rakentaminen ehdoton ykkönen (määrien suhteen): - rakennesahatavara (sahatuottoinen) - lujuuslajiteltu sahatavara - liimapuupalkit (myös hyvää ulkonäköä edellyttävät) - kattoristikot, alapohjat, välikatot, pilari-palkkijärjestelmät (mm. Japani) Huom! Käyttö kasvaa vientimarkkinoilla mutta paljon kilpailua ja pienet yksikkötuotot. Perustuotteissa ei nyt eikä varsinkaan jatkossa hintakilpailukykyä suomalaiselle tuotannolle. Sormijatkaminen tehostanut valmistusta mutta lyönyt korville suomalaista laatukilpailukykyä! Erkki Verkasalo, 15.4.2009 16

Kuusisahatavaran käyttökohteet Visuaaliset eli hyvää ulkönäköä ja työstettävyyttä edellyttävät tuotteet niitä on vähän mutta ovat taloudellisesti merkittäviä (vielä): - profiilihöylätyt laudat - sisä- ja ulkopaneelit - korkealaatuiset ovet - ikkunaluukut, lattiamateriaalit (Keski- ja Etelä-Euroopassa, lähinnä käsityönä tehtävässä korjausrakentamisessa) - Ns. Välimeren rakennuspuusepänlaadut: astetta heikompia mutta pysyvät elossa markkinoilla kun tehdään konetyötä Huom! Kilpailevat materiaalit ovat syöneet myös kuusimarkkinoita: profiililaudat -> muovit, lattialaudat -> pinnoitteet, ikkunat -> puualumiini, puu - muovit Erkki Verkasalo, 15.4.2009 17

Kuusisahatavaran käyttökohteet Konstruktiiviseen ja visuaaliset käyttöön alilaatuinen sahatavara: - rakentamisen tilapäiskäyttö (betonilaudoitukset, työmaiden tukirakenteet, kävelysillat, ) - kuormalavat, koneiden yms. kuljetuspakkaukset - pakkauslaatikot (elintarvikkeet) Huom! Näitä tuotteita voidaan tehdä missä vain ja halvemmalla kuin Suomessa -> tuotteet ensisijaisesti kotimaan käyttöön Elintarvikkeiden kuljetus- ja varastointiratkaisut silti todellinen laajenemisen mahdollisuus Erkki Verkasalo, 15.4.2009 18

Uudet ja parannetut kuusituotteet Erilaisia ideoita tuotekehittäjillä on riittänyt paljon enemmän kuin tuotteistajat ovat pystyneet viemään markkinoille ideasta tuotteeksi kestää usein 10-20 vuotta! Täysin uusia puutuotteita on syntynyt harvakseltaan markkinoille saakka, monet niistä muun puunjalostuksen jätteiden pohjalta Suomessa on kehitetty muutamia aidosti uusia tai uuteen teknologiaan perustuvia tuotteita 1990-luvulta lähtien: kuusivaneri, kertopuu, lämpöpuu Enemmänkin on ollut perinteisten tuotteiden parantamista ja niiden sovittamista uusiin käyttökohteisiin: esim. esim. ikkuna- ja ovikomponentit, sisäpaneelijärjestelmät, muut tee-se-itse tuotteet Puun kemiallisia modifiointitapoja ja puun ja muiden materiaalien komposiitteja on syntynyt maailmalla enemmänkin: esim. kuori/sahanpuru/lastut + muovit => levy- ja palkkituotteita asetyloitu puu, maleinoitu puu => materiaaleja hyvillä kestävyys- ja lujuusominaisuuksilla Erkki Verkasalo, 15.4.2009 19

Suomessa puun jatkojalostusta laajennettu olennaisesti 1990-luvulta rakennus-, rakennuspuusepän- ja sisustustuotteissa varsinkin pkyrityksissä, myös eräillä suurilla sahoilla aivan viime vuosina Jatkojalostusta on tehty ja tehdään jatkossa neljällä tavalla a) keski- tai huonolaatuista raaka-ainetta sovitetaan höyläyksellä, sormijatkamisella ja liimaamiselle asiakastuotteisiin (parannettu tuote- ja arvosaantoa) kysymys silti pohjimmiltaan massatuotteista b) hyvälaatuisen raaka-aineen käyttöä optimoidaan kalliisiin asiakastuotteisiin ja samalla tuotettu suuri arvonlisä tuotannolle tuotteilla kapeat markkinaraot mutta vakaat tai jopa kasvavat markkinat c) monenlaista raaka-ainetta käytetään puuelementti- ja hirsitalotehtailla, ja niiden kanssa verkottuneessa rakennuspuusepän- ja sisustustuoteteollisuudessa d) puun modifionti, mm. lämpökäsittely, puristuskuivaus voidaan parantaa olennaisesti puun eräitä luontaisia ominaisuuksia, pidentää käyttöikää ja parantaa käyttöominaisuuksia vaativissa kohteissa Erkki Verkasalo, 15.4.2009 20

Kasvavia käyttökohteita - korjausrakentaminen komponentteja ja järjestelmiä, liimatut ja tehdasmaalatut tai pintakäsitellyt/-kyllästetyt tuotteet - piha- ja ympäristörakentaminen perustuotteita, jalosteita, järjestelmiä - puuelementti- ja hirsitalojen vienti (Venäjään ja Itä-Eurooppaan) kohdemaiden asiakasvaatimuksiin ja maksukykyyn sovittaen - puupakkaukset eloperäisten aineiden ja elintarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin puun hajuttomuuden, mauttomuuden ja tulevaisuudessa orgaanisten aineiden laadun säilyttävien ominaisuuksien kautta - moderni puurakentaminen: matalaenergiatalot, pitkäikäiset talot, kasvukeskusten matala-tiivis pientalo- ja pienkerrostalokohteet aluerakentamiseen ja asumiseen optimoituja ja räätälöityjä ratkaisuja - tasokas, visuaalisuutta edellyttävä sisustaminen ja ajoneuvojen verhoilu - komponentteja ja järjestelmiä, laatupuutuotteita, erikoispuutuotteita Erkki Verkasalo, 15.4.2009 21

Uutta ja erikoista - puutuotteiden ominaísuuksien parantaminen biokemiallisin tai biologisin keinoin; esim. hometta hylkivää puuta kosteudelle alttiina oleviin kohteisiin, antiseptista puuta sisäverhous-, kaluste- tai elintarvikepakkauskäyttöön, itsepuhdistuvat tai likaantumattomat pinnat - biomassapohjaiset energiatuotteet puutuotetehtailta pelletit arkipäivää, mitä muuta? - erikoiskemikaalien valmistukseen käytettävät raaka-aineet puutuotetehtailta tiedossa jo mm. kuusen sisäoksat hakkeen seulontajätteestä - puukuitujen ja muoviraaka-aineiden komposiittimateriaalit tuotteistettu esim. erittäin kosteuden kestävät ikkunat esim. laivoihin, täysin mitta- ja muotopysyvä sähköisten kielisoitinten runko, komposiittikuksa HUOM! JATKOSSA PUUTUOTEALALLA TEHDÄÄN BUSINESSTA LIITTÄMÄLLÄ TUOTTEISIIN ERILAISIA PALVELUITA LIIKETOIMINNASSA PYRITÄÄN PIKEMMINKIN LÄHEMMÄS ASIAKKAITA KUIN LAAJENTAMAAN RADIKAALISTI TUOTEPALETTIA! Erkki Verkasalo, 15.4.2009 22

Miten uudet tuotteet hyödyttävät metsätaloutta Kotimainen teollisuus ja aluetaloudet säilyvät, vahvistuvat ja (hyvässä tapauksessa) monipuolistuvat Puun kysyntä säilyy ja (hyvässä tapauksessa) vahvistuu ja monipuolistuu Myös laadultaan epävarmalle puulle (pienpuu, viljelypuu, suopuu) ja puuteollisuuden sivutuotteille syntyy uusia markkinoita Puun hintataso säilyy hyvällä tasolla v. 2007 hintapiikkiä ei nähdä ainakaan vähään aikaan & uusien tuotteiden kohdalla tarvitaan malttia Maaseudun monitoimiyrittäjille voi syntyä uusia työmahdollisuuksia raaka-aineiden ja puolivalmisteiden hankkijoina ja esijalostajina Pk-yritysten asema vahvistuu puumarkkinoilla (mahdollisesti) Erkki Verkasalo, 15.4.2009 23

Mitä tähän tarvitaan metsätaloudessa Hyvää puun tarjontaa ja pitkäjänteistä ostopolitiikkaa Toimivat puumarkkinamekanismit, leimikoiden puutavaran käyttöarvoon pohjautuvat ja läpinäkyvät hinnoittelumenettelyt ja lisäarvon oikeudenmukainen jako arvoketjussa Runkojen katkontaa tuotevaatimusten mukaan ja tavaralajikäsitteistä vapauttaen mutta mahdollistaen seurannan Puun laadun säilyttäviä eli vikojen syntymisen ja kuivumisen estäviä ja alkuperätiedot varmistavia puunkorjuu- ja varastointiratkaisuja Pk-yritysten puun saannin varmistavia toimintamalleja puunhankinnassa Puun laatukasvatusta (sopivasti), kiertoajan liiallisen lyhentämisen välttämistä sekä hyvää nuorten metsien hoitoa Kuusen laatukasvatus = järeyttä, suoruutta, terve- ja pienioksaisuutta, ei lahoa, mahdollisimman vähän lylyä ja pihkataskuja Erkki Verkasalo, 15.4.2009 24

Kuusitukkileimikon arvosaanto sahaajan näkökulma Leimikoiden tukkien sahausarvo, isot sahat, Etelä-Suomi: Päätehakkuut * min max 7-10 /m 3 (poikkeustapauksissa 15 /m 3 ) * arvon vaihtelun osatekijät: järeys 60 %, laatu 40 % Harvennushakkuut * min max 3 /m 3 - parhaat keskim.päätehakkuuleimikoiden tasolla - kolmannes heikompia kuin huonoimmat päätehakkuuleimikot - arvoerojen syinä korkeammat sahauskustannukset ja huonompi käyttösuhde * arvon vaihtelun osatekijät: järeys 80 %, laatu 20 % Erkki Verkasalo, 15.4.2009 25

Kuusitukkien dimensioiden vaikutukset Minimiläpimitan vaikutus tukki- ja arvosaantoon - sahatukki & kuitupuu Tukkisaanto (%) 90.00 80.00 70.00 60.00 50.00 40.00 30.00 20.00 10.00 Suhteellinen arvo 130.00 125.00 120.00 115.00 110.00 105.00 100.00 95.00 90.00 85.00 Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m3 0.00 14 16 18 20 Sahatukin minimiläpitta 80.00 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Sahatukin minimiläpimitta Erkki Verkasalo, 15.4.2009 26

Kuusitukkien dimensioiden vaikutukset Minimiläpimitan vaikutus tukki- ja arvosaantoon - erikoispuutavaralajit 90.00 160.00 80.00 150.00 70.00 140.00 Tukkisaanto (%) 60.00 50.00 40.00 30.00 Tuk ki Sorvi Suhteellinen arvo 130.00 120.00 110.00 Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m3 20.00 100.00 10.00 90.00 0.00 14 16 18 20 Sahatukin minimiläpimitta 80.00 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Sa hatukin minimiläpimitta 90.00 130.00 Tukki saanto (% ) 80.00 70.00 60.00 50.00 40.00 30.00 Pik kutukk i Tukki Suhteellinen arvo 125.00 120.00 115.00 110.00 105.00 100.00 95.00 Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m3 20.00 90.00 10.00 85.00 0. 00 14 16 18 20 Sahatukin minimiläpimitta 80.00 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Sahatukin minimiläpimitta Erkki Verkasalo, 15.4.2009 27

Kuusitukkien dimensioiden vaikutukset Minimipituuden vaikutus tukki- ja arvosaantoon sahatukki & kuitupuu 80. 00 105.00 70. 00 60. 00 100.00 Tukkisaanto (%) 50. 00 40. 00 30. 00 Arvosaanto 95.00 90.00 20. 00 10. 00 85.00 Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m3 0.00 31 34 37 40 43 46 Saha tukin minimip ituus 80.00 28 31 34 37 40 43 46 49 Sahatukin minimipituus Erkki Verkasalo, 15.4.2009 28

Kuusitukkien dimensioiden vaikutukset Minimipituuden vaikutus tukki- ja arvosaantoon erikoispuutavaralajit 80.00 150.00 Tukkisaanto(%) 70.00 60.00 50.00 40.00 30.00 Tukki Sorvi Arvosaanto 140.00 130.00 120.00 110.00 20.00 10.00 100.00 90.00 Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m3 0.00 31 34 37 40 43 46 Sahatukin minimipituus 80.00 28 31 34 37 40 43 46 49 Sahatukin minimip ituus 90.00 80.00 70.00 110.00 105.00 Tukkisaanto(%) 60.00 50.00 40.00 30.00 Pik kut uk ki Tuk ki Arvosaanto 100.00 95.00 90.00 20.00 10.00 85.00 Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m3 0.00 31 34 37 40 43 46 Sahatukin minimipituus 80.00 28 31 34 37 40 43 46 49 Sahatukin minimip ituus Erkki Verkasalo, 15.4.2009 29

Puuston koon vaikutus tukkisaantoon apteeraus myyntiarvoa maksimoiden Kuusi R 2 0.744 4,276 2,161* Vk fk = 100 e Erkki Verkasalo, 15.4.2009 30

Puuston koon vaikutus tukkisaantoon eri minimiläpimitoilla 100 90 80 Tukkisaanto (%) 70 60 50 40 30 20 10 14 15 16 17 18 19 20 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 Keskijäreys (m3) Erkki Verkasalo, 15.4.2009 31

Puuraaka-aineen markkinat toimivat pääsääntöisesti tavaralajeihin pohjautuvilla yksikköhinnoilla Käytäntö ei tue laatupuun kasvatusta, markkinointia eikä hankintaa ja apteerausta oikeaan käyttöön Metsänomistaja tuntee yksikköhinnat, mutta ei osaa ennakoida tulevia kertymiä => Ostotarjousten analyyttinen vertailu vaikeaa / mahdotonta Tukkisaannon maksimointiin perustuva hinnoittelu ohjaa katkontaa Katkonnan markkinatilanteen mukainen ohjaus vaikeaa Tavaralajisaantoihin ja yksikköhintoihin pohjautuva metsänkasvatuksen taloudellinen optimointi johtaa lyhentyneisiin kiertoaikoihin Tukkisuman keskijäreys pienenee puuraaka-aineesta maksukyky heikkenee alemmat kantohinnat tuotannon väheneminen metsätalouden heikentynyt kannattavuus (Jukka Malinen, Metla, 12.2.2009) Erkki Verkasalo, 15.4.2009 32

Tavaralajihinnoittelulle vaihtoehtoisia hinnoittelumalleja Laatuhinnoittelu Tavaralajihinnoittelu painottaen puuston laatua Runkohinta Yksi hinta korjatulle käyttöosalle Osarunkohinta Kiinteä hinta tiettyjen läpimittojen ylittäville rungonosille Hintamatriisi (Ruotsi) Läpimitta/pituusluokittainen hinta kullekin puulajille ja laadulle Leimikkohinnoittelu Ostetaan leimikko kiinteään hintaan riippumatta korjattavasta puutavaralajikertymästä Laatuhinnoittelu (Ruotsi) Perusteena hintamatriisi Mallipohjainen laadun arviointi => puutavaran hinnan kalibrointi => Korjattavan puuston ominaisuuksista tarvitaan ennakkotietoa! Erkki Verkasalo, 15.4.2009 33

Pohjois-Suomen kuusen kilpailukyky osana suomalaista tuotantoa Tuloksia suomalaisen ja venäläisen kuusisahatavaran ominaisuuksien vertailuista (Metla / Verkasalo, Kilpeläinen, Hautamäki, Wall, Kannisto) Pohjois-Suomi = Kainuu Tukkien dimensiot ja laatu (tilastotieteellisesti merkitsevät erot alueiden välillä kursivoitu): Dimensiot Latvaläpimitta (cm, kuorineen): Karjalan tasavalta & Novgorod 27,3 - Vologda 24,2, suomalaiset alueet 23,8 Tilavuus (dm 3, kuorineen): Karjalan tasavalta & Novgorod 375 - Vologda 310, Itä-Suomi 300, Länsi-Suomi 294, Pohjois-Suomi 293 Suorien tukkien osuus (%): Itä-Suomi 79, Vologda 79, Länsi-Suomi 78 Karjalan tasavalta & Novgorod 72, Pohjois-Suomi 72 Hyvälaatuisten tukkien osuus yleislaatu (%): Tyvitukit: Itä-Suomi 89, Vologda 85, Länsi-Suomi 83 Karjalan tasavalta & Novgorod 77, Pohjois-Suomi 69 Väli- ja latvatukit: Itä-Suomi 88, Länsi-Suomi 86, Vologda 83, Pohjois-Suomi 78, Karjalan tasavalta & Novgorod 76 Kuorihävikki kuorellisesta tilavuudesta (%): Vologda 1,0, Pohjois-Suomi 3,4, Länsi-Suomi 3,6, Itä-Suomi 5,2 Karjalan tasavalta & Novgorod 9,3 Erkki Verkasalo, 15.4.2009 34

Lustonleveys, mm Pohjois-Suomen kuusen kilpailukyky osana suomalaista tuotantoa Tuloksia suomalaisen ja venäläisen kuusisahatavaran ominaisuuksien vertailuista (Metla / Verkasalo, Kilpeläinen, Hautamäki, Wall, Kannisto) Pohjois-Suomi = Kainuu Vuosilustot (tukin päiden keskiarvona): lukumäärä (vas.) ja leveys (oik.) Lukumäärä tukissa, kpl 100 2.0 75 1.5 50 1.0 25 0.5 0 61.7 70.3 107.8 100.4 91.1 Itä-Suomi Pohjois-Suomi Karjalan Länsi-Suomi Vologda tasavalta & Novgorod Erkki Verkasalo, 15.4.2009 35 0 2.19 1.93 1.31 1.39 1.76 Itä-Suomi Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Vologda Karjalan tasavalta & Novgorod

Pohjois-Suomen kuusen kilpailukyky osana suomalaista tuotantoa Tuloksia suomalaisen ja venäläisen kuusisahatavaran ominaisuuksien vertailuista (Metla / Verkasalo, Kilpeläinen, Hautamäki, Wall, Kannisto) Pohjois-Suomi = Kainuu Kesäpuun osuus (vuosilustojen kokonaisleveydestä) Kesäpuun osuus lustojen kokonaisleveydestä, % 30.0 20.0 10.0 0.0 30.0 26.5 24.5 22.5 24.4 It ä-suomi Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Novgorod & Itä-Karjala Vologda Erkki Verkasalo, 15.4.2009 36

Pohjois-Suomen kuusen kilpailukyky osana suomalaista tuotantoa Tuloksia suomalaisen ja venäläisen kuusisahatavaran ominaisuuksien vertailuista (Metla / Verkasalo, Kilpeläinen, Hautamäki, Wall, Kannisto) Pohjois-Suomi = Kainuu Sydänpuun osuus (tukin poikkileikkauksesta) 75 Sydänpuun osuus, % 50 25 0 63.0 65.8 68.1 75.1 71.4 Itä-Suomi Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Vologda Karjalan tasavalta & Novgorod Erkki Verkasalo, 15.4.2009 37

KAR Pohjois-Suomen kuusen kilpailukyky osana suomalaista tuotantoa Tuloksia suomalaisen ja venäläisen kuusisahatavaran ominaisuuksien vertailuista (Metla / Verkasalo, Kilpeläinen, Hautamäki, Wall, Kannisto) Pohjois-Suomi = Kainuu Sahatavaran oksaisuus - oksa-alasumma sydäntavarassa 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 0,21 0,19 0,17 0,17 0,19 Itä-Suomi Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Novgorod & Itä-Karjala Vologda Erkki Verkasalo, 15.4.2009 38

Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Tiheys Ru (kg/m3) Tiheys Ru (kg/m3) Pohjois-Suomen kuusen kilpailukyky osana suomalaista tuotantoa Tuloksia suomalaisen ja venäläisen kuusisahatavaran ominaisuuksien vertailuista (Metla / Verkasalo, Kilpeläinen, Hautamäki, Wall, Kannisto) Pohjois-Suomi = Kainuu Tiheys alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Tiheys sahedimensioittain ja alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) 38*100 50*100 50*150 63*200 44*200 450.0 400.0 450 350.0 300.0 436.8 440.7 456.7 420.4 436.2 Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Vologda Itä-Karjala & Novgorod 400 350 438 449 459 400 437 445 446 464 427 431 440 435 474 429 439 428 443 437 422 442 431 426 433 424 427 300 Erkki Verkasalo, 15.4.2009 39

Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Globaali MOE (N/mm2) Globaali MOE (N/mm2) Pohjois-Suomen kuusen kilpailukyky osana suomalaista tuotantoa Tuloksia suomalaisen ja venäläisen kuusisahatavaran ominaisuuksien vertailuista (Metla / Verkasalo, Kilpeläinen, Hautamäki, Wall, Kannisto) Pohjois-Suomi = Kainuu Kimmomoduuli alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Kimmomoduuli sahedimensioittain ja alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) 38*100 50*100 50*150 63*200 44*200 11000 12000 10000 9000 8000 7000 10730 11205 11218 10335 11189 Itä-Suomi Pohjois-Suomi Vologda Länsi-Suomi Itä-Karjala & Novgorod 11000 10000 9000 8000 7000 10711 11275 11315 9828 11239 11116 11396 11421 10390 11174 11013 11347 11883 10676 11287 10592 11175 10998 10524 11515 10021 10574 10046 10206 10417 Erkki Verkasalo, 15.4.2009 40

Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Lujuus (N/mm2) Lujuus (N/mm2) Pohjois-Suomen kuusen kilpailukyky osana suomalaista tuotantoa Tuloksia suomalaisen ja venäläisen kuusisahatavaran ominaisuuksien vertailuista (Metla / Verkasalo, Kilpeläinen, Hautamäki, Wall, Kannisto) Pohjois-Suomi = Kainuu Lujuus alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) Lujuus sahedimensioittain ja alueittain (keskiarvot ja niiden keskivirheet) 50.0 38*100 50*100 50*150 63*200 44*200 40.0 50 30.0 20.0 40 30 20 10.0 10 0.0 42.4 44.3 47.0 42.0 45.3 Itä-Suomi Pohjois-Suomi Vologda Länsi-Suomi Itä-Karjala & Novgorod 45 46 48 42 47 47 49 51 47 48 44 45 52 43 47 40 41 44 38 44 35 36 36 36 36 Erkki Verkasalo, 15.4.2009 41

Pohjois-Suomen kuusen kilpailukyky osana suomalaista tuotantoa Tuloksia suomalaisen ja venäläisen kuusisahatavaran ominaisuuksien vertailuista (Metla / Verkasalo, Kilpeläinen, Hautamäki, Wall, Kannisto) Pohjois-Suomi = Kainuu Tulosten vertailua Kaikki tukkiluokat ja sahedimensiot Suuralue Tiheys, kg/m3 (MC 12 %) Kimmomoduuli, Mpa Murtolujuus, Mpa A B C A B C A B C Itä-Suomi 437 433 10730 12600 42,4 47,4 Länsi-Suomi 441 433 452 11205 12700 12590 44,3 47,1 43,6 Pohjois-Suomi 457 457 462 11218 11760 47 49,5 43,5 Venäjä 422 467 10602 13100 10930 43 40 A = Tämä tutkimus B = Lindgren 1996 C = Lukkarinen 2005 Erkki Verkasalo, 15.4.2009 42

Sahatavaran lujuuslaatujakaumat, EN 338 säännöt kaikki saheet KUUSI 100 % Hylky C14 C16 80 % C18 C20 60 % C22 C24 40 % C27 C30 C35 20 % C40 C45 0 % C50 Itä-Suomi Länsi- Suomi Pohjois- Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda Erkki Verkasalo, 15.4.2009 43

Sahatavaran lujuuslaatujakaumat, EN 338 säännöt NT-laatu-luokkien BCD saheet (A-luokka ei mukana) KUUSI 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Hylky C14 C16 C18 C20 C22 C24 C27 C30 20 % C35 10 % C40 0 % Itä-Suomi Länsi- Suomi Pohjois- Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda C45 C50 Erkki Verkasalo, 15.4.2009 44

Sahatavaran lujuuslaatujakaumat, EN 338 säännöt NT-laatuluokkien CD saheet (A ja B-luokat eivät mukana) KUUSI 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Hylky C14 C16 C18 C20 C22 C24 C27 C30 20 % C35 10 % C40 0 % Itä-Suomi Länsi- Suomi Pohjois- Suomi Itä-Karjala & Novgorod Vologda C45 C50 Erkki Verkasalo, 15.4.2009 45

Sahatavaran laatuluokkajakaumat Sydäntavara, visuaalinen laatulajittelu (NT) 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- Suomi Vologda Karjalan tasavalta & Novgorod A B C D Erkki Verkasalo, 15.4.2009 46

Sahatavaran laatuluokkajakaumat Sydäntavara, visuaalinen lujuuslajittelu (INSTA 142) 60,0 50,0 % 40,0 30,0 20,0 T30 T24 T18 Hylky 10,0 0,0 Itä-Suomi Länsi- Suomi Pohjois- Suomi Vologda Karjalan tasavalta & Novgorod Erkki Verkasalo, 15.4.2009 47

Pohjois-Suomen kuusen kilpailuasema Puuaineksen ominaisuudet tuotteiden ja valmistuksen kannalta A. Luontaisia etuja - korkea tiheys ja pienet oksat -> keskimäärin korkea lujuus, erikoislujia saheita hyvin saatavilla mutta myös heikkoja saheita tavallista enemmän jäykkyys ei ole niin hyvä kuin lujuus (mutta silti vähintäänkin kohtuullinen) - ohuet lustot, pienehkö kutistuma/turpoama, suuri sydänpuuosuus -> vähäinen eläminen, hyvä stabiliteetti, hyvä kosteudensito (sydäntavaralla) - korkea leikkauslujuus -> pitävät mekaaniset liitokset, halkeilu pysyy kurissa kuivauksessa ja käytössä (vanhojen kuusten sisäviat vaikuttavat toiseen suuntaan) - vähän haitallista nuorpuuta (ytimen ympärillä) - poikkeava kemiallinen koostumus, esim. sisäoksien korkea lignaanipitoisuus > arvokkaita biotuotteita - tyvilahoa vain yli-ikäisissä kuusissa Erkki Verkasalo, 15.4.2009 48

Pohjois-Suomen kuusen kilpailuasema Puuaineksen ominaisuudet tuotteiden ja valmistuksen kannalta B. Luontaisia haittatekijöitä - mustaoksaisuus (tosin enimmäkseen pieniä) - lyhyet oksakiehkuravälit (haitta visuaalisten tuotteiden sormijatkamisessa) - pihkataskut yleisiä varsinkin korkeilla ja lumisilla alueilla - vinosyisyys ja lylyisyys yhteydessä tukkien lenkouteen, mutkaisuuteen ja kierteisyyteen - vanhojen kuusten sisäviat (halkeamat, joskus myös tyvilaho ja jopa vesisilo) - taipumus usein kieroontua ja vääntyillä vaatii tarkkaa kuivausta Erkki Verkasalo, 15.4.2009 49

Pohjois-Suomen kuusen kilpailuasema Otollisimmat kuusituoteryhmät -Lujuuslajiteltu sahatavara - Liimapuupalkit visuaalisella lajittelulla lisättynä myös näkyviin jääviin sisäkäyttökohteisiin - Rakennustuoteosat: runkorakenteet, liimapuupalkit, kattoristikot, alapohjat, välikatot, pilari-palkkijärjestelmät (Japani) - Profiilihöylätty sahatavara (määräpituuksin) - Puuelementtitalot - Höylä- ja liimahirsitalot - Eräät rakennuspuusepän tuotteet (ovet, ehkä lattiat) - Ulkorakentamisen tuotteet, sydäntavarasta (ulkopaneelit, räystäslaudat, ikkunoiden kehykset, eräät terassiosat) - Huonommat laadut rakennussahatavaraksi tilapäisrakenteisiin ja pakkaustarkoituksiin Huom! Pohjoisiin kuusituotteisiin näytetään suhtautuvan asiakkaiden piirissä äärevästi joko ehdottomasti halutaan tai ei haluta lainkaan Erkki Verkasalo, 15.4.2009 50

Pohjois-Suomen kuusiteollisuuden piirteitä Puuhuolto ja teollisuuden sijainti - nykyiset sahat ja talotehtaat ovat Pohjois-Suomen parhaiden kuusialueiden kupeissa suhteellisen lyhyet kuljetusmatkat tällä tuotantoyksiköiden koolla, haittana talvitiesidonnaisuus ja rajallinen kuljetusverkko kauempaa tehtaista - kuusitukin saatavuus koetaan uhaksi vaikka hakkuumahdollisuusarviot näyttävät kasvavaa trendiä 2010-luvulla ja valtio ja yhteismetsät ovat vakaita puuntoimittajia (yksityismetsänomistuksen rakenne, puun markkinoille tulo, maankäytön ratkaisut, maakuntakaavat, suojelupäätökset ja varaukset) - kuusta sahaavat yritykset sahaavat myös mäntyä - tuo joustavuutta puuhuoltoon ja tuotemarkkinatilanteisiin mutta myös järjestelykysymyksiä - kuusitukin ja pikkutukin hintataso normaalisuhdanteessa kohtuullinen onko silti oikeassa suhteessa laatuun - kotimaan jatkojalostajamarkkinoita lähellä (puuelementti- ja hirsitalotehtaat, rakennuskomponettien tekijät, ovi- ja ikkunatehtaat) - vientimarkkinat kaukana, haittaa kilpailukykyä Erkki Verkasalo, 15.4.2009 51

Pohjois-Suomen kuusiteollisuuden piirteitä Muut resurssit - ammattitaitoiset ja sitoutuneet puunhankinta- ja puukenttäyrittäjät, koneiden ja autojen kuljettajista pulaa - teollisuuden työvoiman saatavuus ja työpaikkauskollisuus parempi kuin etelässä - esimies- ja työnjohtoportaalla eli keskiasteen tutkinnon tehneistä ammattilaisista pulaa pahenee koulutusmäärien pienentyessä? - sahojen ja tehtaiden teknologian taso ja tehokkuus vaihtelee suurimmissa ja uusimmissa yksiköissä hyvä ja sen kehittämiseen panostetaan - pk-sektorin yrityksissä kokeneet johtajat, tiiviit organisaatiot ja melko pienet yleiskustannukset - riittävät ja saavutettavissa olevat rahoitusmarkkinat? - julkisten elinkeinotukien tulevaisuus - tarve, saatavuus ja mielekkyys? Erkki Verkasalo, 15.4.2009 52

Pohjois-Suomen kuusiteollisuuden piirteitä Markkinat ja yritystalous - pk-sektorin konsernit ja partneriverkostot tuovat ns. vertikaalisen integroitumisen etuja markkinoille asemoitumisessa ja tuoteryhmiin segmentoitumisessa - vientisahat ja talotehtaat tunnustettuja toimijoita myös vientimarkkinoilla uusille markkina-alueille asettuminen silti kesken, onko markkinointipanostus edelleenkään riittävä ja kohdentuuko se tärkeisiin asioihin - sivutuotteille ja kuitupuulle ollut toimituskohteita tähän asti kohtuullisen lähellä miten jatkossa (massa- ja paperitehtaiden sulkemiset -, bioenergian käyttöpisteiden lisääntyminen +, biojalostamo(t)???) - kärkiyritykset hyvin hoidettuja, vakavaraisia ja kannattavia mikä on kuusituoteyritysten tila muuten? - maakuntapäättäjät näyttävät tunnustavan puutuotesektorin merkityksen Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tukirankana mutta miten tämä näkyy maakuntien julkisessa kehittämis- ja investointipolitiikassa? Erkki Verkasalo, 15.4.2009 53

Lisätietoja Erkki Verkasalo 050 391 3020 erkki.verkasalo@metla.fi Erkki Verkasalo, 15.4.2009 54