SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business! Koulutuskalenteri/loppusyksy 2010...3 JÄSENTIEDOTE 5/2010 > 18.10. KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Rauman kauppakamarin skenaariohanke elinkeinopolitiikan kehittämiseksi on valmistunut...4 Valtatie 8:n kehittäminen nopealla aikataululla välttämätöntä...4 Kauppakamarin syyskokous 29.11.2010...4 Finncomm Airlines on aloittanut Porin lennot 3.10.... 4-5 Kansainvälisiä asoita Venäjän ja IVY-maiden matkustusuutisia...5 Metallit vetivät elokuun viennin kolmanneksen kasvuun...6 Sitra: Yritysten kansainvälistymiseltä riisuttava mystiikan viitta...6 Enterprise Europe Networkin neuvontapalvelut käytössäsi...6 EU lupaa muuttaa ideat työpaikoiksi ja vihreäksi kasvuksi... 6-7 EU-rahoitusopas pk-yrityksille on ilmestynyt...7 Muuta yritystietoa Työeläkelainsäädännön yrittäjämääritelmä laajenee...7 CE -merkintä avain Euroopan markkinoille...8 Vähäinen liiketoiminta arvonlisäverotuksessa... 8-9 Hallituksen vuoden 2011 talousarvioesityksen tunnuslukuja...9 Liikevaihtoon luettavat erät...9 Lakiasiat Osasairauspäiväraha... 10-11 Lakiesitys: Energiatehokkuusvaatimuksia uusille tuoteryhmille...11
YHTEYSTIEDOT Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin 02 8221 396 GSM 0500 593 531 Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin 02 822 6985 GSM 040 5853 803 KV-palvelut Projektipäällikkö Maria Perrakoski Puhelin 02 822 1099 GSM 0400 745 380 Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin 02 8240 618 GSM 0400 828 940 E-mail: juha.manner@brander-manner.fi www.brander-manner.fi työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin 02 8378 5100 GSM 050400 555 3773888 700 e-mail: tapani.kulmala@fi.ey.com elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin 02 822 0219 GSM 0400 591 312 jouko.tukkiniemi@junitra.inet.fi yrityskaupat sukupolvenvaihdokset 2 Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os. www.rauma.chamber.fi /Asiantuntijat
Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kauppakamarin koulutuskalenteri/loppusyksy 2010 Kaikki koulutuskalenterin seminaariohjelmat löytyvät kauppakamarin sivuilta www.rauma.chamber.fi /Koulutus/ Koulutuskalenteri Kannattaa muistaa: kauppakamari toteuttaa koulutuksia myös jäsenyritysten tilauksesta. Ota yhteyttä: Pirjo Koski-Hannula pirjo.koski-hannula@rauma.chamber.fi tai p. 02-8226 985, 040 58 53 803 Esimies-/asiantuntijakoulutus Asiantuntijasta esimieheksi esimiestyö haltuun 4.11.10, klo 9.00 16.00, Vuojoen kartano Kansainvälistyminen - Ajankohtaista kv. -arvonlisäverotuksesta 20.10.10, klo 9.00 16.00, Hotelli Cumulus Ulkomaankaupan maksutavat, maariskit, ja pankkitakaukset 27.10.10, klo 13.00 16.00, Hotelli Cumulus Uudet INCOTERMS 2010 säännöt 11.11.10, klo 12.00 16.00, Juhlahovi Taloushallinto Ajankohtaista kv. arvonlisäverotuksesta 20.10.10, klo 9.00 16.00, Hotelli Cumulus Tilinpäätös- ja veropäivä 26.11.10, klo 9.00 16.00, Juhlahovi Ennakkoverotus 9.12.10, klo 13.00 16.00, Hotelli Cumulus Kauppakamari kouluttaa Connecting Business!!! www.rauma.chamber.fi kauppakamari@rauma.chamber.fi 3
KAUPPAKAMARIASIAA Rauman kauppakamarin skenaariohanke elinkeinopolitiikan kehittämiseksi on valmistunut Rauman kauppakamarin johdolla on kevään ja syksyn aikana valmisteltu työtä,jossa laadittiin kauppakamarin alueen elinkeinoelämän toimintaympäristön skenaariot ja määriteltiin elinkeinoelämän kehittämislinjaukset. Työ tehtiin laajassa yhteistyössä alueen yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa. Prosessia ohjaisi johtoryhmä, johon kuuluin 14 henkilöä alueen keskeisten yritysten johdosta ja kaupunkien/kuntien johtajia. Sisällölliset linjaukset työstettiin kahdessa työpajassa, joihin osallistui yhteensä noin 70 henkeä yritysten johdosta ja julkiselta sektorilta. Näkemyksiä alueen kehittämisestä kerättiin lisäksi yhdeksässä haastattelussa ja 129 henkilölle lähetetyllä kyselyllä, johon vastasi 57 henkilöä (44 %) Skenaariot perustuvat EVA:n globaaleihin neljään skenaariovaihtoehtoon. Lisäksi analysoitiin alueen toimialoja ja tunnistettiin uusia kasvupotentiaalisia klustereita. Läpäisevät kehittämisteemat ovat alueen vetovoima ja houkuttelevuus, kärkiyritysten innovointi- ja uusiutumiskyky sekä logistiikka. Raportti on nähtävissä kauppakamarin kotisivuilla lokakuun aikana. Jatkossa raportin kehittämislinjauksia työstetään perustettavissa kehittämisryhmissä ja yritysten ja kuntien kehittämislinjauksissa. Lisätietoja: Jaakko Hirvonsalo 0500-593 531 Tien heikko kunto suhteessa kokonaisliikenteeseen näkyy erityisesti onnettomuustilastoissa. Erityisesti Turku Rauma - Pori yhteys on tällä hetkellä Suomen vaarallisimpia tieosuuksia, jossa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 41 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta/vuosi. Näissä on keskimäärin loukkaantunut 45 ja kuollut 2,5 ihmistä. Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihanke sisältää Raisio-Nousiainen -välin muuttamisen moottoritieksi, Laitilan kohdan eritasoliittymät, Eurajoen ohikulkutien sekä ohituskaista-, liittymä-, yksityistie- ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Koko hankkeen kustannusarvio on 180 milj. euroa. Yhteysvälin suunnittelu on tarvittavilta osiltaan valmis, joten toteutuksen aloittamiselle ei ole esteitä. Käytännössä Valtatie 8 on saatava Liikenneviraston kärkihankkeiksi ja keväällä valittavan uuden hallituksen liikennepoliittisen ohjelman 1. koriin. Ohjelman päättää lopullisesti tätä varten asetettava erillinen ministerityöryhmä ehkä vuoden 2011 lopulla. Lisätietoja: Jaakko Hirvonsalo 0500-593 531 Kauppakamarin syyskokous 29.11.2010 Valtatie 8:n kehittäminen nopealla aikataululla välttämätöntä Rauman kauppakamarin virallinen syyskokous pidetään maanantain 29.11 klo 14 Villa Jussoilassa. Kokousesitelmöitsijä on Sitran yliasiamies Mikko Kosonen aiheenaan Ketteryys yritysten strategioissa. Liite: Kokouskutsu Rauman, Satakunnan, Turun ja Pohjanmaan kauppakamarien Liikennevirastolle 5.10.2010 jätetyssä lausunnossa osoitetaan Valtatie 8:n Turku- Rauma-Pori yhteysvälin nopean kehittämisen tarve. Kauppakamarit edellyttävät kehittämishankkeen toteuttamista mahdollisimman nopealla aikataululla niin, että rakentaminen voidaan aloittaa jo heti seuraavan hallituskauden alussa. Kauppakamarien kannanoton mukaan Suomen tavaravienti koostuu yhä enemmän hyödykkeistä, joissa kuljetuserät ovat pieniä, kuljetusaikojen on oltava lyhyitä sekä aikataulujen tarkkoja. Tämä asettaa tiukat vaatimukset logistisen ketjun toimivuudelle. Valtatie 8 muodostaa tärkeimmän tavara- ja henkilöliikenneväylän yhdistäen kaikki Länsi-Suomen satamat Turusta Tornioon. Tien nykyinen välityskyky ei vastaa sen merkitystä osana Suomen tärkeimpiä ulkomaankaupan kuljetusreittejä. Liikennetiheys yhteysvälillä Turku Rauma - Pori on 5 800 23 000 ajoneuvoa/vrk ja raskaan liikenteen osuus on korkeat 720 1 350 raskasta ajoneuvoa /vrk. Liikenteen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, mutta tien heikko taso ruuhkauttaa liikennettä koko yhteysvälillä. Finncomm Airlines on aloittanut Porin lennot 3.10.10 Suomalainen lentoyhtiö Finncomm Airlines on aloittanut säännölliset reittilennot Porista Helsinkiin sunnuntaina 3.10. Reittiä lennetään arkisin viidesti päivässä, viikonloppuisin lentoja on vähemmän. Lukuisten yhteydenottojen perusteella Satakunta tarvitsee toimivia lentoyhteyksiä. Olemmekin nyt vakuuttuneita, että paikallisen elinkeinoelämän sitoutuminen turvaa Porin lentoliikenteen tulevaisuuden, sanoo Finncommin toimitusjohtaja Juhani Pakari. Porin lentojen aikataulut on sovitettu Finnairin kattavaan kansainväliseen reittiverkostoon. Finnair-yhteistyön ansiosta lentoliput on mahdollista ostaa ja matkatavarat voidaan selvittää Porista suoraan matkan lopulliseen määränpäähän. 4
KAUPPAKAMARIASIAA Yhdensuuntaiset liput Porin ja Helsingin välille myydään Finncommin verkkokaupassa fc.fi, hintojen ollessa edullisimmillaan 49 euroa. Lentolippuja Finnairin verkostoon myyvät Finnairin lisäksi matkatoimistot. Rauman kauppakamari on mukana markkinointikampanjassa, jossa tiedotetaan Porin lentoliikenteen mahdollisuuksista. Porin kentän vuoroja pidetään tärkeänä mm. OL3- ja OL 4 -hankkeelle ja suorille yhteyksille Helsinkiin ja edelleen Finnairin yhteyksille. Kauppakamarin selvitysten mukaan Rauman seudun yritykset lentävät kansainvälisille lennoille useammin Turun lentokentän kautta, jossa tarjonta on Poria jonkin verran runsaampaa. Erittäin tärkeää on, että molemmat sekä Turun että Porin yhteydet ovat yritysten käytettävissä. KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Venäjän ja IVY-maiden matkustusuutisia Venäjän viisumipuolloissa ja kutsuviisumeissa huomioitavaa Kahden vuoden viisumikutsuissa on oltava maininta, että kutsuva yritys takaa sairaudenhoitoon ja asumiseen liittyvät palvelut Venäjällä. Lisäksi maininta siitä, että kutsuva yritys vastaa siitä, että ulkomaalainen henkilö poistuu Venäjältä viisumin voimassaoloaikana. Viime päivinä on tullut esiin tapauksia, kun vuosiviisumin kutsussa on edellytetty vastaavia mainintoja. Monikertaviisumeissa on selkeästi ilmoitettava perusteet monikertaviisumin hakemiseen ja paikkakunnat, joissa matkustajan on tarkoitus vierailla. Allegro-junaliikenne alkaa 12. joulukuuta Nopea Allegro-junaliikenne Helsingin ja Pietarin välillä alkaa 12. joulukuuta. Matka-aika määräasemien välillä on noin kolme ja puoli tuntia eli kaksi tuntia vähemmän kuin nykyisin. Alkuvaiheessa ajetaan päivittäin kaksi edestakaista vuoroa: Helsingistä lähtee Allegro-juna Pietariin kello 10.00 ja kello 15.00, ja Pietarista Helsinkiin kello 6.40 sekä kello 15.25. Matka-aika lyhenee teknisesti modernimman junakaluston, rajatarkastusten nopeuttamisen ja radan parannustöiden ansiosta. Allegro-junan huippunopeus on 220 kilometriä tunnissa. Junat ovat sähkömoottorijunia, joten veturinvaihtoja ei enää tarvita. Allegro-junat pysähtyvät Helsingin jälkeen Pasilassa, Tikkurilassa, Lahdessa, Kouvolassa ja Vainikkalassa ja Venäjän puolella Viipurissa ennen Pietaria, kuten nykyisetkin Venäjän-junat. Paikkavarauksia Allegro-juniin voi tehdä 60 vrk ennen lähtöpäivää. Suomalainen Sibelius-juna ja venäläinen Repin-juna jäävät Allegroliikenteen alkaessa pois Helsingin ja Pietarin väliltä. Venäläinen Tolstoiyöjuna jatkaa edelleen liikennöintiä Helsingin ja Moskovan välillä. Kesään 2011 mennessä edestakaisia Allegrovuoroja on tarkoitus lisätä kahdesta päivittäisestä neljään vuoroon eli nykyinen tarjonta kaksinkertaistuu. Allegro-junassa on 344 asiakaspaikkaa, joista 2. luokassa 296 ja 1. luokassa 48. Junassa on paikat pyörätuolimatkustajia ja lemmikkien kanssa matkustavia varten, seurusteluhytti sekä lapsille leikkitila. Allegrossa saa myös rahanvaihto- ja tax free -palautuspalvelut. Ravintolavaunussa on pistäytymispaikkoja sekä paikkoja ruokailijoille. Juna on savuton. Junalippu Allegro-junan toisessa luokassa Helsingistä Pietariin maksaa 84 euroa ja ensimmäisessä luokassa 134 euroa. Ensimmäisen luokan lipun hintaan sisältyy välipala, päivän lehdet ja itsepalvelupisteestä saatava kahvi tai tee. Allegro-liikenne on VR:n ja RZD:n eli Venäjän rautateiden yhteishanke. VR ja RZD vastaavat junien matkustajapalvelusta, aikatauluista ja lipunmyynnistä. Junat omistaa VR:n ja RZD:n yhteinen kalustoyritys Karelian Trains. Neljästä tilatusta Allegro-junasta kolme on parhaillaan koeajoissa ja testattavana Suomessa sekä Venäjällä. Neljännen junayksikön odotetaan saapuvan tehtaalta Suomeen syksyllä. Tarkempia tietoja Allegro-junien palveluista, aikatauluista ja lippujen hinnoista saa VR:n verkkosivuilta http://www.vr.fi /allegro Metallit vetivät elokuun viennin kolmanneksen kasvuun Myös tuonti kasvoi metallien ja malmirikasteiden vuoksi Suomen viennin arvo kohosi elokuussa Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan vajaaseen 4,2 miljardiin euroon eli 31 % suuremmaksi kuin viime vuoden elokuussa. Tuonti kasvoi 5
KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA hieman yli neljänneksen ja nousi viennin tavoin miltei 4,2 miljardiin euroon. Kauppatase jäi elokuussa viisi miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tammi-elokuussa kauppataseeseen on kertynyt vajetta 30 milj. euroa. Suurin syy elokuun viennin kasvuun oli metallien, varsinkin raudan ja teräksen, viennin suotuisa kehitys, mutta myös lähes kaikkien muiden tärkeiden tavararyhmien vienti lisääntyi. Suurimmat poikkeukset olivat viimevuotista vähäisemmäksi jääneet sähköteknisen teollisuuden tuotteiden ja autojen vienti. Myös tuonnissa rauta ja teräs oli tärkein kasvuala. Muita vahvassa kasvussa olleita tavararyhmiä olivat mm. malmirikasteet ja kulkuneuvot. Kauppa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kasvoi selvästi EU-kauppaa nopeammin. Vienti EU:n ulkopuolelle puolitoistakertaistui lähinnä Venäjän ja Kiinan ansiosta. Venäjä ja USA vetivät tuonnin EU:n ulkopuolelta 29 %:n nousuun. EU-vienti lisääntyi 18 % ja EU-tuonti neljänneksen. EU-vientiä kasvattivat mm. Ruotsi ja Alankomaat. Tuonti lähes kaikista tärkeistä EU-kauppakumppaneista lisääntyi, poikkeuksina vain Ranska ja Tanska. Lähde: Tullihallitus Sitra: yritysten kansainvälistymiseltä riisuttava mystiikan viitta Sitran koneteollisuuden kasvuohjelman johtaja Mauri Heikintalo haluaa viennin yhtä luontevaksi osaksi yritysten toimintaa kuin valmistuksen Sitran koneteollisuuden kasvuohjelmassa ollaan tyytyväisiä että suomalaisia pk-yrityksiä kannustetaan nyt entistä rohkeammin maailmalle. Ohjelmajohtaja Mauri Heikintalo haluaa nyt kiinnittää huomiota siihen, että vienti nähdään virheellisesti vain suuryritysten mahdollisuutena. - Ensimmäinen konkreettinen teko suomalaisten konepajayritysten kansainvälistymiseksi on ajatustavan muutos. Uusien asiakkaiden hankkimisen ulkomailta tulisi olla yhtä luonnollinen osa minkä tahansa yrityksen toimintaa kuin esimerkiksi valmistuksen, sanoo Mauri Heikintalo.Kulunut vuosi on ollut suomalaiselle koneteollisuudelle vaikea. Alan yritysten myynti on laskenut lähes 50 prosenttia ja pysyviä työpaikan menetyksiä on noin 20 000. Koneteollisuuden mahdollisuutena on nähty pk-yritysten erikoistuminen ja kansainvälistyminen. Pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille kansainvälistyminen on kuitenkin ollut vieras toimintatapa. Sitran koneteollisuuden kasvuohjelma pyrkii toden teolla riisumaan mystiikan viitan kansainvälistymiseltä. - Tällä hetkellä kriittistä yrityksille on esimerkiksi EU:n sisämarkkinoiden näkeminen suoraan kotimarkkoina, jonne tähdätään luontevasti osana mitä tahansa liiketoimintaa. Venäjällä on myös meneillään suuria teollisia uudistuksia jotka tarjoavat suomalaisille yrityksille valtavat mahdollisuudet, mikäli niihin vain rohkeasti tartutaan. Konkreettisesti Sitra panostaa kansainvälistymiseen sekä uudenlaisten toimintatapojen omaksumiseen paitsi ohjelmatyöllä myös tekemällä sijoituksia sellaisiin yrityksiin, joilla on halua ja rohkeutta toimia esimerkkinä koko alalle. Esimerkkeinä tästä ovat Sitran hiljattain tekemät pääomasijoitukset Meteco Oy:hyn sekä Mesera-yhtiöihin, jotka kummatkin ovat edelläkävijöitä ja esimerkkejä alihankkijan muuntautumisesta kansainvälisesti tuotteita ja ratkaisuja tarjoaviksi konepajoiksi. - Olettamus että asiat palaisivat ennalleen tämän laman jälkeen on väärä. Uudessa toimintaympäristössä tulevat pärjäämään ne yritykset, jotka kansainvälistymisen lisäksi panostavat yhteistyöhön erilaisissa verkostoissa, nostavat omaa osaamisen tasoaan sekä kasvattavat bisnesosaamistaan. Myös myynti- ja asiakasosaamisen merkitys korostuu. - Menestyvien yritysten salaisuus ei enää ole hyvä sorvi, vaan ihminen joka kykenee kertomaan mitä ollaan tekemässä, etsimään asiakkaita ja pitämään heistä huolta, Heikintalo luettelee konkreettisia asioita joihin yritykset voivat panostaa Lisätietoja Ohjelmajohtaja Mauri Heikintalo, Sitra, etunimi.sukunimi@sitra.fi, 050 3873195 Enterprise Europe Networkin neuvontapalvelut käytössäsi Enterprise Europe Network on Euroopan laajin verkosto, joka tarjoaa kontakteja, tietoa ja neuvontaa yritysten kansainvälistymiseen erityisesti Euroopan unionin alueella. Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat tarjoavat neuvontaa liittyen juridisiin kysymyksiin, rahoitukseen ja markkinoihin. Ota yhteyttä! Yhteystiedot http://www.helsinki.chamber.fi / index.phtml?s=115 EU lupaa muuttaa ideat työpaikoiksi ja vihreäksi kasvuksi Euroopan komission 6. lokakuuta esittelemä innovaatiounioni pyrkii vastaamaan innovoinnin avulla muun muassa ilmastonmuutoksen, energia- ja elintarvikehuollon ja väestön 6
KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Kansainvälisiä asioita ikääntymisen asettamiin haasteisiin. Kyseessä on Eurooppa 2020 strategiaan kuuluva lippulaivahanke. Innovaatiounionissa aiotaan julkisen sektorin toimin poistaa uusien ideoiden markkinoilletuloa haittaavia tekijöitä, kuten rahoituksen puute ja julkisten hankintojen liian vähäinen käyttö innovaatiotarkoituksiin. Innovaatiounionin keskeisiä elementtejä ovat eurooppalainen innovaatiokumppanuus, rahoituksen saannin helpottaminen, tutkimusaloitteiden tehostaminen, uusien rahoitusinstrumenttien käynnistäminen, eurooppalainen standardisoinnin ja immateriaalioikeusjärjestelmän parantaminen sekä valtiotason erityisbudjettien varaaminen innovaatioiden julkisiin hankintoihin. Innovaatiounionista keskustellaan seuraavaksi kilpailukykyneuvostossa 12. lokakuuta ja Eurooppa-neuvostossa joulukuussa. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/research/innovation-union/ EU-rahoitusopas pk-yrityksille on ilmestynyt Tietopaketti erityisesti pk-yrityksille suunnatuista EU-rahoituksista on uudistettu. http://www.yrityssuomi.fi /download. aspx?id=19148&guid={a060ec7a-94c3-4ce8-9330-7ae3892c4dae} Tietoa rahoituksien hakuajoista on saatavilla sekä Tekesin http://www.tekes.fi /fi /community/hakuajat/472/hakuajat/1319 että EU- T&K-sihteeristön (http://www.tekes.fi /eu/fi / community/hakuajat/879/hakuajat/1918) kautta. Opas ICT-yrityksille Kiinan markkinoiden hyödyntämiseen Kiina on noussut nopeasti maailman suurimpien talouksien joukkoon. Kiinan markkinat tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille, mutta vaativat syvällistä perehtymistä ja paikallisten tapojen tuntemista. Harvalla yrityksellä on varaa jättää huomioimatta Kiinan asema maailman taloudessa, vaikka suoraa yhteyttä sinne ei olisikaan. Kiinan bruttokansantuote on kasvanut ennätyksellisen nopeasti ja sen tekemiset vaikuttavat voimakkaasti globaaliin talouteen. Maan hallitus on investoinut voimakkaasti tutkimukseen sekä innovaatiotoimintaan. Tekesin Verso Vertical Software Solutions -ohjelma tilasi keväällä Finprolta selvityksen Kiinan markkinoiden yksityiskohdista, jotka suomalaisten yritysten tulee tietää. Oppaan tarkoituksena on antaa yleiskuva Kiinan taloudesta ja erityisesti sen innovaatioekosysteemistä. Liiketoimintamahdollisuuksia on kartoitettu muun muassa sulautettujen ohjelmistojen, tietoliikennetuotteiden ja palvelujen sekä digitaalisen median osalta. http://www.tekes.fi /fi /document/45388/china_runway_pdf \t _blank China Runway: Guide for ICT companies (pdf) Lähde: Tekes MUUTA YRITYSTIETOA Työeläkelainsäädännön yrittäjämääritelmä laajenee Yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista yrittäjämääritelmää ehdotetaan laajennettavaksi siten, että yrittäjänä pidettäisiin myös osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yrityksen osakkeista tai jolla yksin on yli 30 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Muutosesitys liittyy hallitusohjelman mukaiseen yrittäjien sosiaaliturvan kehittämiseen. Esityksen tavoitteena on tuoda yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain sekä yrittäjiä koskevien muiden lakisääteisten sosiaaliturvaetuuksien piiriin ne yrityksessä johtavassa asemassa työskentelevät henkilöt, jotka omistavat yksin merkittävän osan yrityksestä tai heillä on merkittävä osa sen määräämisvallasta. Yrittäjämääritelmän laajentamisen myötä noin 8 000 henkilöä tulisi yrittäjän eläkelain ja noin 400 henkilöä maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutetuiksi. Lisäksi noin 10 000 nykyisin työntekijän eläkelain mukaan vakuutetuista, johtavassa asemassa olevista työntekijään rinnastettavista henkilöistä siirtyisi yrittäjän eläkelain piiriin. Lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2011. 7
MUUTA YRITYSTIETOA CE-merkintä avain Euroopan markkinoille Näemme usein CE-merkinnän ostamissamme tuotteissa, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? CE-merkinnällä tiedotetaan, että tuote on kaikkien oleellisten EU-säädösten mukainen ja soveltuu näin markkinoitavaksi ja myytäväksi koko EU:n alueella. Kiinnittämällä CE-merkinnän tuotteeseen valmistaja omalla vastuullaan ilmoittaa, että tuote on kaikkien oleellisten lakisääteisten vaatimusten mukainen, varsinkin niiden, jotka liittyvät terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun. Kaikkiin EU:ssa myytäviin tuotteisiin ei tarvita CE-merkintää. Merkintä koskee noin 23 eri tuoteluokkaa, kuten leluja, sähkölaitteita, koneita, henkilösuojaimia ja hissejä. Vaatimustenmukaisuudesta poikkeamisen lailliset ja taloudelliset jälkiseuraukset ovat niin vakavia, että suurin osa laillisista yrityksistä noudattaa vaatimuksia asianmukaisesti. CE-merkintä helpottaa yritysten ja kansallisten viranomaisten toimintaa: Euroopan teollisuudessa CE-merkintä takaa EU:n yrityksille pääsyn koko yhtenäismarkkinoille eikä niiden tarvitse hakea hyväksyntää erikseen kaikilta 27 kansalliselta viranomaiselta. Näin ollen merkintä vähentää vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kustannuksia ja siitä aiheutuvaa vaivaa korkeasta laadusta tinkimättä. Kansallisten viranomaisten näkökulmasta merkintä helpottaa laadusta tinkimätöntä markkinavalvontaa aikana, jolloin tuotevalikoima EU:n markkinoilla kasvaa räjähdysmäisesti. Lisätietoa: http://europa.eu/rapid/pressreleasesaction.do?reference=ip/10/733&format= HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage =en http://www.ec.europa.eu/cemarking Vähäinen liiketoiminta arvonlisäverotuksessa Arvonlisäverolaissa on ns. vähäinen toiminta hallinnollisista syistä jätetty verotuksen ulkopuolelle. AVL 3 :n mukaan myyjä ei ole verovelvollinen, jos tilikauden liikevaihto on enintään 8 500 euroa, ellei häntä ole oman ilmoituksen perusteella merkitty verovelvolliseksi. Vähäisen toiminnan rajaa ei sovelleta ulkomaalaiseen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Näin ollen ostajan ns. käännetty verovelvollisuus (AVL 9 ) ulkomaalaisen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista tulee kyseeseen, vaikka ulkomaalaisen myynnit jäisivät alle 8 500 euron. AVL 3 :ssä tarkoitettuun liikevaihtoon luetaan seuraavien myyntien yhteismäärä: - verolliset myynnit; - AVL 55, 56, 58, 70, 70b, 71, 72 ja 72a-72e :n perusteella verottomat myynnit (sanomaja aikakauslehtien tilausmyynti, yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien painoksen myynti, verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti sekä kansainvälisen kaupan verottomat myynnit), - kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset sekä - rahoitus- ja vakuutuspalvelujen (AVL 41 ja 44 ) myynnit. Liikevaihtoon luettavilla myyntihinnoilla tarkoitetaan ostajilta veloitettuja määriä riippumatta siitä, sisältyykö hintoihin arvonlisäveron osuus vai ei. Liikevaihtoon ei lueta liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalvelujen eikä käyttöomaisuuden myyntihintoja. KHO 1996 B 559: Vähäisen toiminnan määrittävään liikevaihtoon ei luettu käyttöomaisuuskiinteistön myyntituloa. Esimerkki: A:lla on verollisia tavaran ja palvelun myyntejä tilikauden aikana 5 000 euroa ja verotonta kiinteistön vuokratuloa 7 000 euroa. AVL 3 :ssä tarkoitettu liikevaihto on 12 000 euroa, joten A on velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi. Valtiolle tilitettävä vero lasketaan 5 000 euron myynnin ja verolliseen toimintaan kohdistuvien hankintojen sisältämän vähennettävän veron perusteella. Liikevaihdon määrästä riippumatta myyjä voi oman ilmoituksensa perusteella tulla merkityksi verovelvollisten rekisteriin, ellei ole syytä epäillä rekisteröinnistä aiheutuvan väärinkäytöksiä tai ettei verollista liiketoimintaa tultaisi lainkaan aloittamaan. Perustamisilmoituslomakkeita saa osoitteesta www.ytj.fi, verohallinnon toimipisteistä ja TE-keskuksista. Verovelvolliseksi merkitseminen edellyttää, että toiminta tapahtuu arvonlisäverolain 1 :ssä tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa. Vähäisen toiminnan verottomuuteen ei vaikuta toiminnan harjoittajan yritysmuoto. Näin ollen myös esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat ja henkilöyhtiöt voivat harjoittaa pienimuotoista toimintaa joutumatta verovelvollisiksi. Elinkeinonharjoittajan tulee itse pystyä arvioimaan AVL 3 :ssä tarkoitetun liikevaihtonsa määrä verovelvollisuutta silmällä pitäen. Myös vain osan tilikaudesta kestänyt tai epäsäännöllinen toiminta aiheuttaa verovelvollisuuden, jos euromääräinen raja täyttyy. Jos tilikauden myyntitulot on arvioitu liian pieniksi eikä myyjä tästä syystä ole ilmoittautunut verovelvolliseksi, hänet merkitään takautuvasti verovelvolliseksi tilikauden alusta tai toiminnan aloittamispäivästä lukien. Valvontailmoitukset on annettava kaikilta toimintakuukausilta. Yli 8 500 euron myynti on tällöin verollista koko määrältään, ei siis vain ko. rajan ylittävältä osalta. Virheellisen arvion kustannuksena on ainakin oma-aloitteisesti maksettava veronlisäys myöhästyneille verontilityksille sekä myös mahdollinen veronkorotus, jos verovirasto suorittaa jälkikäteisen maksuunpanon. Lisäksi verot liitännäisineen pienentävät myyjän katetta, koska niitä ei ole otettu myyntihinnoissa huomioon. Käytännössä veron osuuden veloittaminen jälkikäteen ostajilta ei yleensä onnistu. 8
MUUTA YRITYSTIETOA Mikäli elinkeinonharjoittaja on arvioinut tilikauden myyntitulonsa liian suuriksi ja tämän johdosta ilmoittautunut verovelvolliseksi, jatkuu verovelvollisuus siihen saakka, kunnes verovelvollisen rekisteristä poistamista koskeva vaatimus on saapunut viranomaiselle. Tällaisessa tapauksessa rekisteristä poistaminen ei vaikuta taannehtivasti eikä aikaisemmin maksettuja veroja siis palauteta. Tällöin verot eivät kuitenkaan jää myyjän taloudelliseksi rasitukseksi, koska ne on otettu myyntihinnoissa huomioon. Vuoden 2004 alusta lukien on ollut käytössä verovelvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus (AVL 14 a luku). Huojennus määräytyy tilikauden liikevaihdon perusteella. Tilikauden pituuden ollessa muu kuin 12 kuukautta, muunnetaan liikevaihto laskennallisesti vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Verovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto on enintään 8 500 euroa, saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän veron. Verovelvollinen, jonka veroton liikevaihto on yli 8 500 euroa ja enintään 22 500 euroa, saa huojennuksen, jonka suuruus määräytyy AVL 149a :n 1 momentissa olevan laskukaavan mukaisesti. Jos tilikauden liikevaihto ylittää 22 500 euroa, ei huojennusta myönnetä.tilikauden liikevaihto lasketaan AVL 3 :n mukaisesti, mutta siihen ei lueta veron osuutta eikä metsätaloudesta ja kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta saatua vastiketta. Huojennuksen rajoituksista säädetään AVL 149a :n 4-5 momentissa. Verovelvollisten, joiden verokausi on kalenterikuukausi tai neljännesvuosi, on annettava huojennuksen laskemista ja määrää koskevat tiedot tilikauden viimeiseltä verokaudelta annettavan veroilmoituksen yhteydessä. Huojennusta koskevat tiedot annetaan kausiveroilmoituksen kohdissa 315-317. Verotilimenettelyssä verovelvollinen laskee itse huojennuksen määrän ja maksaa verohallinnolle vain verokaudelta tilitettävän veron ja huojennuksen erotuksen. Jos huojennus on verokauden tilitettävää veroa suurempi, verovelvollisella on oikeus saada palautuksena erotusta vastaava määrä. Palautusmäärä kirjataan verovelvollisen verotilille hyvitykseksi ja sille maksetaan hyvityskorkoa. Hallituksen vuoden 2011 talousarvioesityksen tunnuslukuja Budjettitalouden menot ovat lähes yhtä paljon kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa mutta alenevat noin 4 prosenttia vuodelle 2010 budjetoidusta. Menojen alenemiseen vaikuttaa muun muassa elvytystoimien asteittainen aleneminen ja eräille valtioille annettujen lainojen poistuminen menoista. Talousarvioesityksen menoista 48,3 miljardia euroa on hallinnonalojen määrärahoja ja 1,9 miljardia euroa korkomenoja. Esityksen määrärahataso on vaalikauden menokehyksen mukainen. Kehykseen kuuluviksi menoiksi ehdotetaan 37,7 miljardia euroa, mikä on noin 100 miljoonaa euroa kehykseen kuuluvien menojen kattorajan alla. Lisäksi odottamattomia määrärahatarpeita varten vuodelle 2011 jää vuosittainen 300 miljoonan euron ns. lisätalousarviovaraus. Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi esitetään 12,6 miljardia euroa. Budjettitalouden tulojen ennustetaan vuonna 2011 nousevan noin 7 prosenttia vuodelle 2010 budjetoidusta. Verotulot ovat 85 prosenttia kaikista budjettitalouden tuloista ja niiden ennustetaan kasvavan 9 prosenttia. Verotulojen 2,8 miljardin euron kasvusta vuodelle 2010 budjetoituun verrattuna 1,0 miljardia euroa aiheutuu veroperustemuutoksista ja loppu on seurausta veropohjien kasvusta. Valtionvelka nousee ensi vuonna 85 miljardiin euroon, joka on noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti ja velan määrän arvioidaan vuoden 2011 lopussa olevan noin 30 miljardia euroa suurempi kuin vuonna 2008. Lue lisää http://www.valtioneuvosto. fi /ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/ fi.jsp?oid=303753 Liikevaihtoon luettavat erät Liikevaihdon määritelmä Liikevaihto on tärkeä mittari yritysten tilinpäätöksien tarkastelussa. Jotta eri yritysten liikevaihtoluvut olisivat keskenään vertailukelpoiset, liikevaihdon kirjausperiaatteiden on oltava yhtenevät. Kirjanpitolaissa (KPL 4:1) liikevaihto määritellään seuraavasti: Liikevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Varsinaisen toiminnan tuotot Kirjanpitovelvollisen varsinainen toiminta on yrityksen tarkoitusta toteuttavaa jatkuvaa ja suunnitelmallista tuotteiden tai palveluiden myyntitoimintaa. Toiminnan tarkoitus on yleensä voiton tavoittelu. Kirjanpitolautakunnan lausunnon 1306/1994 mukaan varsinaiseksi toiminnaksi on katsottava myös toiminta, joka on tosiasiallisesti vakiintunut kirjanpitovelvollisen varsinaiseen toimintaan liittyväksi, vaikkei se sitä alun pitäen ollutkaan. Kaikki vaihtoomaisuudesta saadut vastikkeet luetaan liikevaihtoon. Myös sellainen toiminta, jota ei ole mainittu yhtiöjärjestyksessä, saattaa muodostua vakiintuneeksi toiminnaksi ja merkitään näin ollen liikevaihtoon. Osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksen mukaiseen toimialaan sisältyy usein maininta arvopaperikaupasta. Arvopaperikaupan sisältyminen toimialaan ei sinänsä oikeuta yritystä merkitsemään arvopaperikaupan tuottoja liikevaihtoon. Kirjapitolautakunnan lausunnon1735/2004 mukaan ainoastaan vaihto-omaisuuteen kuuluvien arvopapereiden myyntituotot, osingot ja muut vastaavat tuotot voidaan lukea kirjanpitovelvollisen liikevaihtoon. Arvopapereiden käsittely vaihto-omaisuutena puolestaan edellyttää, että arvopaperikauppa voidaan katsoa kirjanpitovelvollisen varsinaiseksi liiketoiminnaksi. Vaihto-omaisuusarvopapereille on omi- 9
MUUTA YRITYSTIETOA naista, että ne on hankittu liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa myyntitarkoitusta varten. Läpikulkuerät Liikevaihdoksi ei yleensä lueta läpikulkueriä, jossa yritys myy toisen yrityksen tavaroita tai palveluja ilman katetta, ja liiketaloudellinen riski kuuluu toiselle yritykselle. Kirjanpitoon osto voidaan merkitä tuloslaskelmaan kulutilille ja myynti kulun oikaisuna samalle tilille tai samaan tiliryhmään. Läpilaskutuksen kirjauksiin voidaan käyttää myös tasetilejä. Kummassakin menettelyssä on huomioitava alv-tilitykset. Kun myyntiedustaja myy päämiehensä tuotteita päämiehen nimissä ja tämän lukuun, kysymyksessä on välityspalvelu. Myyntiedustajan liikevaihto muodostuu liiketoimesta saadusta välityspalkkiosta. Arvonlisäverotuksessa välityspalkkio käsitellään myyntinä, josta on suoritettava arvonlisävero. Komissiokauppa eroaa välityspalvelusta siinä, että yritys myy irtaimen omaisuuden omissa nimissään, mutta myynti tapahtuu päämiehen lukuun. Kirjanpidossa liikevaihdoksi kirjataan ainoastaan komissiokaupasta saatu palkkio. Komissiovarastoa ei sisällytetä vaihto-omaisuuteen. Kirjanpidollinen käsittely eroaa liiketoimen käsittelystä arvonlisäverotuksessa, jossa myynti loppuasiakkaalle ilmoitetaan verollisena myyntinä ja päämieheltä saatu lasku vähennyskelpoisena ostona. Suoriteperuste Tilikauden tuotot kirjataan pääsääntöisesti suoriteperusteisesti palvelun tai tavaran luovutusajankohdan mukaan. Vaikka luovutettua palvelua tai tavaraa ei olisi laskutettu ostajalta, myynti on huomioitava tilinpäätöksessä liikevaihtona. Palvelukaupassa sopimuskausi ratkaisee tuloutusajankohdan. Jos yritys laskuttaa esimerkiksi lokakuussa 2010 atkohjelmien käyttöoikeudesta ajalta 1.11.2010 31.10.2011, joulukuussa tehtävässä tilinpäätöksessä marras-joulukuun osuus sopimuskauden kokonaishinnasta on vuoden 2010 liikevaihtoa. Vuodelle 2011 kuuluva osuus tulosta merkitään taseessa vieraan pääoman erään Saadut ennakot. Pitkäaikaisissa projekteissa on suoriteperusteesta poiketen mahdollisuus soveltaa osatuloutusta. Tällöin pitkäaikaishankkeesta syntyvä tulo kirjataan tuotoksi ja hankintameno kuluksi sitä mukaan, kun projekti valmistuu. Kirjanpitolautakunnan 30.9.2008 antamassa yleisohjeessa tulon kirjaamisesta tuotoksi valmistusasteen perusteella on annettu esimerkkejä pitkäaikaisista hankkeista, joihin osatuloutusta voidaan soveltaa. Näitä ovat erilaiset rakennushankkeet kuten rakennuksen, tien, sillan, aluksen tai suurehkon koneyksikön valmistus. Pitkäaikaishanke voi olla myös yhtenä kokonaisuutena luovutettava, pitkän valmistusajan vaativa suunnittelutyö. Pitkäaikaishanke kestää pääsääntöisesti yli vuoden, mutta osatuloutusta voidaan soveltaa myös alle vuoden kestäviin mittaviin projekteihin, joiden aloitus ja lopetus ajoittuvat eri tilikausille. Osatuloutuksen käyttö edellyttää, että pitkäaikaishanke perustuu sitovaan sopimukseen, jossa määritellään kauppahinta. Projektista syntyvän erilliskatteen tulee olla luotettavalla tavalla ennakoitavissa. Projektille kohdistuvien tulojen ja menojen seuranta edellyttää projektikustannuslaskentaa. Osatuloutusta tulee noudattaa johdonmukaisesti tilikaudesta toiseen. Myynnin oikaisuerät Liikevaihtoon vaikuttavia varsinaisen toiminnan myyntituotoista vähennettäviä myynnin oikaisueriä ovat myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Myynnistä aiheutuneet menot ja menetykset- Luottokorttiprovisiot, myyntirahdit, myyntiprovisiot ja luottotappiot ovat liiketoiminnan muita kuluja eivätkä ne näin ollen vaikuta liikevaihdon määrään. Mikäli yritys saa maksun luottotappioksi merkitystä myyntisaamisesta, maksu merkitään luottotappioiden oikaisuksi liiketoiminnan muihin kuluihin. Arvonlisäverotuksessa luottotappioiden käsittely poikkeaa kirjanpidossa sovellettavasta menettelystä. Luottotappiot vähentävät ja luottotappioiden oikaisut lisäävät myynnistä suoritettavaa veroa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari LAKIASIAT Osasairauspäiväraha Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän työntekijän työssä pysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä sopii työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Tältä ajalta työntekijä saa Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa. Osasairauspäiväraha on tarkoitettu 16 67-vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai yrittäjälle. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, noudatetaan 1+9 arkipäivän mittaista omavastuuaikaa. Omavastuuajan työntekijän on oltava kokonaan pois työstä, ja osa-aikainen työskentely voidaan aloittaa vasta tämän jälkeen. Osa-aikaiseen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä eikä toipumista. Työajan on vähennyttävä 40 60 % aiemmasta ja yrittäjällä työmäärän tulee vähentyä 40 60 %. Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sairauspäivärahan määrästä. Jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Etuutta maksetaan vähintään 12 arkipäivää (noin 2 viikkoa) ja enintään 72 arkipäivää (noin 3 kuukautta). Poikkeuksellisesti osasairauspäivärahaa voidaan maksaa lyhyemmältä ajalta kuin 12 päivän ajalta. Tällainen tilanne voi syntyä, jos osa-aikainen työskentely sairauden takia ei onnistukaan. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät viimeiseltä kahdelta vuodelta. Jos osasairauspäivärahaoikeuden enimmäisaika täyttyy, voi työntekijä saada osasairauspäivärahaa saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kun hän ollut työkykyinen vuoden ajan. 10
LAKIASIAT Osa-aikatyöstä sopiminen Osa-aikatyöhön siirtyminen edellyttää aina sopimusta. Järjestelmä on täysin vapaaehtoinen sekä työntekijälle että työnantajalle. Tavallisesti aloite osa-aikaisesta työhön paluusta tulee työntekijältä, mutta yhtä hyvin työterveyslääkäri tai työnantaja voi ottaa esille mahdollisuuden työhön paluuseen osasairauspäivärahan turvin. Osa-aikatyön toteuttamistavasta ei ole laissa säännöksiä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia joko päivittäisen tai viikoittaisen työajan lyhentämisestä. Työnteko kahtena tai kolmena päivänä viikossa täyttää lain vaatiman edellytyksen. Loman ansaintasääntö voi muuttua, jos työntekijä siirtyy määräajaksi tekemään osa-aikatyötä. Tämä tulee ottaa huomioon etenkin, kun sovittu työaika on kaksi tai kolme työpäivää viikossa. Tällöin työntekijä siirtyy loman pituutta määrättäessä 35 tunnin ansaintasäännön piiriin osa-aikatyön ajaksi. Lähtökohtaisesti työntekijä tekee omia työsopimuksensa mukaisia työtehtäviä normaalia lyhyemmän ajan. Mahdollista on myös sopia siitä, että työntekijä siirtyy muihin työtehtäviin osa-aikatyön ajaksi. Osa-aikatyötä koskeva sopimus sitoo osapuolia sopimuskauden ajan ja sopimusta voidaan muuttaa vain uudella sopimuksella. Osa-aikaisen työn päättyessä työntekijä palaa hoitamaan vanhoja tehtäviään entisin ehdoin. Jos osa-aikatyöhön siirtynyt työntekijä ei kuitenkaan selviydy osa-aikatyöstä, määräaikainen osa-aikatyösopimus päättyy kesken sopimuskauden ja työntekijä palaa täydelle sairauspäivärahalle. Sairausajan palkka Työntekijän alkaessa tehdä osa-aikatyötä on hänen työehtosopimukseen perustuva oikeutensa sairausajan palkkaan usein jo ehtinyt päättyä. Kun osasairauspäivärahakausi päättyy ja sairaus tämän jälkeen jatkuu kokoaikaisena sairauspoissaolona, tämä ei aloita uutta sairausajan palkanmaksujaksoa. Jos työntekijä alkaa tehdä osa-aikatyötä ja saada osasairauspäivärahaa työehtosopimuksen mukaisen sairausajan palkkajakson vielä ollessa kesken, työnantaja maksaa edelleen täyttä sairausajan palkkaa vastaavaa palkkaa maksukauden loppuun. Työnantajan maksaessa täyttä sairausajan palkkaa vastaavaa palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Sairausajan palkanmaksujakson päätyttyä työnantaja maksaa työntekijälle sovitun osa-aikatyön palkan ja osasairauspäiväraha maksetaan työntekijälle. On huomattava, että sairausajan palkkajakso ei kulu silloin, kun työntekijä on osasairauspäivärahakaudella, vaikka työnantaja maksaisi tältä ajalta täyttä sairausajan palkkaa vastaavaa palkkaa. Jos työntekijä osasairauspäivärahakauden jälkeen edelleen on työkyvytön, jatkuu sairausajan palkan maksaminen, jos jaksoa on vielä jäljellä. Jos työntekijä sairastuu tilapäisesti osa-aikatyön aikana, osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu. Tilapäinen sairaus voi kestää enintään yhdeksän arkipäivää sairastumispäivän jälkeen. Tilapäisen sairauden ajalta työnantaja maksaa samansuuruisen palkan kuin jos työntekijä olisi ollut työssä. Siltä ajalta, jolta työnantaja olisi maksanut täyttä sairausajan palkkaa, täyden palkan maksaminen siis jatkuu. Osasairauspäiväraha maksetaan tällöin edelleen työnantajalle. Jos työntekijä työssä ollessaan olisi saanut pelkästään osa-aikatyön palkkaa, työnantaja maksaa sen edelleen tilapäisen sairauden ajalta. Osasairauspäiväraha maksetaan tässä tapauksessa työntekijälle. Jos tilapäinen sairaus kestää pidempään kuin yhdeksän arkipäivää, määräaikainen osa-aikatyösopimus on keskeyttävissä ennen määräajan päättymistä.hakeminen Työntekijä hakee osasairauspäivärahaa Kelan toimistosta. Osasairauspäivärahaa haettaessa työntekijän on esitettävä työterveyslääkärin tai muun työntekijän työolosuhteet tuntevan lääkärin lausunto osa-aikatyön tekemisen edellytyksistä. Lisäksi työntekijän on esitettävä työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä tehty sopimus, josta ilmenee sovittu työaikajärjestely ja osa-aikatyöstä maksettava palkka. Helsingin seudun kauppakamarin veroasiamies Pekka Virtamo Lakiesitys: energiatehokkuusvaatimuksia uusille tuoteryhmille Hallitus antoi 18.8. esityksen tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta. Esityksellä pantaisiin täytäntöön EU:n ecodesign- ja energiamerkintädirektiivit Suomessa. Tuotteiden valmistusta koskevilla vaatimuksilla parannetaan tuotteiden energiatehokkuutta. Samalla kuluttajia ohjataan valitsemaan energiatehokkaita tuotteita. Ecodesign-direktiivillä tuotteille asetetaan ekologista suunnittelua koskevia vaatimuksia. Jos tuote ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä ei saa tuoda EU:n markkinoille. Energiamerkintädirektiivin nojalla säädetään puolestaan tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä, joka auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan tuotteen. Hallituksen esityksessä lain soveltamisalaa laajennettaisiin niin, että energiatehokkuusvaatimuksia voitaisiin jatkossa antaa entistä useammalle tuoteryhmälle. Energiaa käyttävien tuotteiden lisäksi lakia sovellettaisiin jatkossa myös energiaan liittyviin tuotteisiin. Vaatimuksia voitaisiin jatkossa säätää esimerkiksi ikkunoille, eristemateriaaleille, suihkusuuttimille ja hanoille. Tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset tulevat aikanaan suoraan komission antamina asetuksina. Ekologisen suunnittelun vaatimuksia on tähän mennessä asetettu yhdeksälle tuoteryhmälle, kuten televisioille, lampuille ja kylmälaitteille. Energiamerkintää koskevia vaatimuksia on tähän mennessä annettu kahdeksalle tuoteryhmälle, esimerkiksi astianpesukoneille ja pyykkikoneille. Esityksen mukaan heinäkuusta 2011 alkaen energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden mainonnassa pitäisi ilmoittaa energia- tai hintatietojen yhteydessä myös tuotteen energiatehokkuusluokka. Lisätiedot: ylitarkastaja Outi Helander, TEM, puh. 010 606 2103 11
Kiitä ansiomerkillä! Pitkästä työurasta, elämäntyöstä tai merkittävästä työsuorituksesta. Lisätietoja puh. (09) 4242 6200 www.keskuskauppakamari.fi Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi. Rauman Offsetpaino Oy 10.2010