Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Lynet-tutkimuspäivä

Samankaltaiset tiedostot
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Hulevesien hallinta ja kaupunkipurot. Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Otaniemi, Maisemarakentamisen tekniikka

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Teollisuusalueiden hulevesien käsittely

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Uutta tietoa hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuudesta vesistöjen kannalta

Suomen ympäristökeskuksen hankkeet HULE ja VERTI

Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla

Virtavedet vapaiksi esimerkkejä Euroopasta

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Hulevesien uudet aallot ENVICON 01/2019

Korvaavat habitaatit Imatran kaupunkipuron toteutus ja Hiitolan-, Pielis-, Lieksan- ja Iijoen tuotantomahdollisuuksista

Luonnonmukaiset vesiaiheet Jukka Jormola, maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE

Espoon hulevesiohjelma. Katariina Peltola

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa

Luonnonmukaiset ohitusuomat

Hulevesien hallinta Vantaalla

Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

Luonnonmukainen vesirakentaminen

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA

Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Veden hinnan määräytymisperusteet

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Alueellinen hulevesisuunnitelma Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Tammelan hulevesiselvitys

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Tampereen kaupungin julkisoikeudellinen hulevesimaksu. Esiselvitys ja työryhmän esitys hulevesimaksun määräytymisperusteista

Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

KUNTALIITON HULEVESIOPPAAN PÄIVITYSTILANNE Hulevesien hallinta Vantaanjoen valuma-alueella haasteita ja ratkaisuja Vantaa,

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY

SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

HEALFISH-hanke Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta

Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Pintavaluntamallinnus ja monitavoitearviointi hulevesiratkaisujen suunnittelun apuvälineenä

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

GREEN STORMWATER INFRASTRUCTURE -Hulevesiesimerkkejä Pohjois-Amerikasta. Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, Jyväskylän kaupunki

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Purojen ja jokien Vantaa. Pienvesitapaaminen Hanna Keskinen Sinikka Rantalainen

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Hulevesien laadun hallinta

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Transkriptio:

Hulevesien hallinta ja vesistöjen kunnostus Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Lynet-tutkimuspäivä 4.10.2016

Lähtökohtia Luontoon perustuvat ratkaisut - miten hyödyntää EU-ohjelmia LYNET-laitosten kansainvälisessä yhteistyössä ja tutkimuksessa? Rakennetuilta pinnoilta muodostuvien hulevesien hallintakeinoja Varautuminen suurempiin sadantoihin ja kuivuuteen Yhä vaativammat odotukset vesistöjen hyvästä tilasta ja käyttökelpoisuudesta: mm. vaelluskalojen palauttaminen Rakennetuissa vesissä rakenteiden purku ja korvaushabitaatit Voiko tutkimus osoittaa, että luontoon perustuvilla ratkaisuilla voidaan tasapainottaa taajamahydrologiaa ja parantaa vesiekosysteemien toimintaa ja asuinympäristöä? 2

3

Luontoon perustuvien ratkaisujen ohjelma Euroopassa Toimenpiteitä, jotka ovat inspiroituneita tai on kopioitu luonnosta tai jotka tukeutuvat luonnon prosesseihin Ratkaisuilla on saman aikaisesti useita hyötyjä terveydelle, yhteisöille ja ekologialle Tavoitteena saada Euroopasta johtava alue tutkimuksen ja innovaatioiden kasvavilla markkinoilla (Tarkoittaa, että Euroopan on oltava vähintään yhtä hyvä kuin USA ja Kanada) Kestävä kaupungistuminen Pilaantuneiden ekosysteemien kunnostus Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Riskien hallinta ja sietokyky Osoitetaan, miten sovelletaan laajasti paikallistason maankäytössä ja päätöksenteossa 4

Esimerkkejä Suomesta Osumapuisto, Vantaa Liike- ja logistiikka-alueen vesien viivytys kaupungin viheralueella, tontinomistajat osallistuivat kustannuksiin Laajentuminen lisää tulvatilavuutta ja lisää säätelykapasiteettia Pienentää ylivirtaamia alapuoliseen taimenpuroon 5

Lumenkäsittelyalueiden biosuodatus Lielahti, Tampere SYKEn HULE-tutkimus: Hyviä tuloksia kiintoaineksen ja metallien pidätyksestä Kuvat: Pinja Kasvio 6

Biosuodatuksen seurantatutkimus Tikkurilantie, Vantaa Pääkatujen hulevedet kaikkein likaisimpia, tulisi puhdistaa ennen vesistöihin johtamista Seuranta käynnissä (Aalto-yliopisto) 7

Biosuodatus USA:ssa Portland, Seattle Runsaasti katujen ja P-alueiden vesien biosuodatusta Tukimusta maa-ainesten vaikutuksista, mm. sienirihmastot 8

Hulevesien hallinnan tilanne Suomessa Hulevesilainsäädäntö 2014: päävastuu hulevesistä siirtyi vesihuoltolaitoksilta kunnille Sekaviemäröinti on periaatteessa kielletty (sallittu vain jos ei haittaa jäteveden puhdistusta, vanhat keskustat) Hulevesiohjelmat vaaditaan kaavojen yhteyteen Kytkettävä esim. viheralueiden suunnitteluun Kaavamääräykset imeytyksestä, puhdistuksesta ja viivytyksestä Kuntaliiton hulevesiopas 2009 on päivitettävänä Tutkimuksia hallintakeinojen vaikuttavuudesta, ovat vielä kesken Aalto-yliopisto, HY/Lahti, SYKEn HULE-projekti, käynnissä Verkostojen tila VERTI (SYKE/Aalto-yliopisto) Kunnilla on omia hulevesi- ja vesistöjen kunnostusohjelmia Rakentamista ohjaavia RT-kortteja hulevesistä on valmistunut ja tekeillä Suomessa on hyvät lähtökohdat hulevesien hallinnalle, laajamittainen toteutus on kuitenkin vasta alussa 9

Kaupunkipurojen kunnostus Kaupunkipurojen kunnostuksella suuri asukkaiden tuki (SYKEn maksuhalukkuustutkimus) Suuria taimenten poikastiheyksiä (LUKEn ja VIRHOn seurannat) Kuva Esa Lehtinen Vapaaehtoisjärjestöt kunnostavat Telemetriaseuranta: Uhanalaiset meritaimenet vaeltava Suomenlahdelta kutemaan Vantaajoen puroihin, joki on nyt Suomenlahden tärkein lisääntymisvesistö - menestystarina 10 Kuva Jukka Suomela

Uusi tutkimusalue: patojen purku Tikkurilankosken pato (Vantaa) puretaan, lähdössä luvitukseen Tourujoen padon (Jyväskylä) purkusuunnittelu käynnissä SYKE mukana molempien suunnittelussa Tarvitaan tutkimusta hyödyistä: vaelluskalojen palautuminen, asuinympäristö, matkailu, kunnan imago jne. 11

Uudet korvaavat lisääntymisalueet Imatran kaupunkipuro 2014 Rakennettu taimenten lisääntymisalueeksi, matkailumaisema Esimerkki voimalaitoksiin tarvittavista ohitusuomista, korvausta vesivoiman hävittämistä kutu- ja poikasalueista SYKE mukana suunnittelussa, tutkimus käynnissä 12

Korvaushabitaattien tutkimusta Vertailu suunniteltujen ja toteutuneiden olosuhteiden välillä Pohjaeläimistön kolonisaatio uuteen uomaan Taimenten poikasseuranta alkamassa Jormola J., Koljonen, S., Koskiaho, J., Tammela, S. & Tapaninen M. 2016. Planning and construction of compensative reproduction channels for salmonid fish. Proceedings of the International Symposium on Ecohydraulics ISE 2016, Melbourne 13

Vertailuksi: Korvaushabitaatit Kanadassa Vesivoimalaitos Granite Canal, Newfoundland 2003 Järvilohen hävinneet lisääntymisalueet korvattiin 1:1 luvan ja lainsäädännön mukaisesti McCarthy & Poikastiheys suurempi kuin luonnonvesissä, osoittaa vaikuttavuuden Sellars 2009 Nafziger & al 2011 14

Johtopäätöksiä Suomella on ajanmukainen uusi hulevesilainsäädäntö Tutkimus hallintamenetelmien vaikuttavuudesta on kesken Laajamittainen toteuttaminen vaatii vielä menetelmien kehittämistä ja seurantaa, mm. tievedet, lentokenttien vedet Kaupunkivesien kunnostuksesta on lupaavia tuloksia Patojen purku on osoitus uudesta asennoitumisesta vesistöjen muihinkin hyötyihin kuin vesivoima, tarvitaan tutkimuksia purkuhankkeista Korvaushabitaatit vaativat tuekseen lainsäädännön ajanmukaistamisen yleiseurooppalaiselle tasolle, tutkimus vaikuttavuudesta on vasta alkanut LYNET-laitoksilla on hyvä yhteistyötausta ja valmiudet kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, tulisi hyödyntää EUohjelmia ja yhteistyöverkostoja 15