Maa- ja kotitalousnaiset

Maa- ja kotitalousnaiset

Toiminnan tarkoitus Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen, ruuan, maaseutumaiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö sekä maaseutuhenkisten ihmisten suuri ja aktiivinen verkosto. *** Kehitämme maaseudun elinvoimaisuutta ja siten kaikkien suomalaisten hyvinvointia. Haluamme, että meillä kaikilla säilyy elävä suhde ja arvostus maaseutua ja omia juuriamme kohtaan.

MAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla

Asiantuntijapalveluita ja järjestötoimintaa MKN Ruokaneuvot kurssit, luennot, tapahtumat ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät hankkeet MKN Yrityspalvelut asiantuntija-apu yritystoiminnan eri vaiheissa erityisosaaminen ruoka-, elintarvike ja matkailualoilla MKN Maisemapalvelut asiantuntijamme edistävät avoimen kulttuurimaiseman hoitoa sekä luonnon monimuotoisuuden säilymistä monipuoliset maisemanja luonnonhoitoon liittyvät suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut Järjestötoiminta 50 000 jäsentä yli 1300 yhdistyksessä yhteisöllistä toimintaa kurssit, retket, tapahtumat

Maistuva, viihtyisä ja elinvoimainen maaseutu hyvinvoivat suomalaiset ***** Rakennamme maaseutua, jonka vahvuuksina ovat vahva paikallinen ruokakulttuuri, hoidettu maaseutumaisema ja kulttuuriympäristö, kilpailukykyinen yritystoiminta ja yhteisöllisyys. Tunnetun ja vetovoimaisen järjestömme työstä hyötyy koko Suomi.

Toimintaa ympäri Suomen 1. Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset 2. Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset 3. Päätoimisto Hämeenlinna 4. Etelä-Karjalan aluetoimisto 5. Kymenlaakson aluetoimisto 6. Pirkanmaan aluetoimisto 7. Uudenmaan aluetoimisto 8. Kainuun maa- ja kotitalousnaiset 9. Keski-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset 10. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset 11. Lapin maa- ja kotitalousnaiset Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset 12. Päätoimisto Pori 13. Turun aluetoimisto 14. Oulun maa- ja kotitalousnaiset 15. Pohjois-Karjalan maa- ja kotitalousnaiset 16. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset 17. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Koti ja maaseutu -lehti *Lapin Maa- ja kotitalousnaiset ry toimii omana yhdistyksenään. 70 ruuan, maisemanhoidon, yrityspalveluiden ja järjestötoiminnan asiantuntijaa 11 alueellisesta piirikeskusta, 16 toimipistettä. Piirikeskukset toimivat yhdessä ProAgria Keskusten kanssa*.

Koti ja maaseutu -lehti Koti ja maaseutu -lehti (ent. KOTI-lehti) on käytännönläheinen, maaseudun aiheisiin erikoistunut aikakauslehti. Lehti on tarkoitettu lukevalle ja tekevälle naiselle, jolla on jalat maassa ja juuret maaseudun mullassa. Edullinen kestotilaus, 10 lehteä vuodessa 49 Vuositilaus, 10 lehteä 59 Tutustumistilaus, 5 lehteä 30 Hinnat voimassa 1.12.2016 saakka.

Kotivara Varautuminen helpottaa yllättävissä tilanteissa ja minimoi riskejä 15.4. 2016

Kotivara Ruokaa ja välttämättömyystarvikkeita, kun kauppaan ei pääse Kotivara turvaa ja antaa joustonvaraa arkeen sähkökatko vesihuollon häiriö päivittäistavarahuollon tai kuljetuslogistiikan häiriö luonnononnettomuus suuronnettomuus sairastuminen tartuntatauti, epidemia Lähde ja kuva: SPEK

Kotivara on osa omatoimista varautumista koostuu tavanomaisista elintarvikkeista vaihtelee sisällöltään ruokatottumusten mukaan sisältää myös astioita veden varastoimiseen henkilökohtaiset lääkkeet muita tärkeitä tuotteita Kuva: SPEK

Kotivara kootaan tarpeiden ja tottumusten mukaan ei erillistä varastoa, vaan tuotekierto normaalissa ruoanvalmistuksessa Kuva: SPEK

Kotivara-esimerkki Esimerkki aikuisen elintarvikkeiden tarpeesta viikossa: öljyä ja rasvoja 0,5 kg perunaa 0,5 kg riisiä, makaronia, suurimoita 0,5 kg iskukuumennettua maitoa 1 l sokeria, hunajaa 0,5 kg juomia ja vettä 16 l viljatuotteita ja pähkinöitä 1,5 kg vihanneksia ja juureksia 1,5 kg maitoa ja maitotuotteita 1,3 kg hedelmiä ja marjoja 1 kg lihaa, kalaa ja kananmunia 1 kg herkkuja 1 kg

Kotivara kootaan tarpeiden ja tottumusten mukaan Pohdittavaksi: herkkujen määrä on aika iso varastokiertoa ajatellen toimivatko herkut lohtuna poikkeusoloissa? mitkä ovat herkkuja? voisiko niitä korvata jotain muuta ryhmää kasvattamalla?

Elintarvikkeiden lisäksi Kotivaraan kuuluvia välttämättömyystarvikkeita radio (paristoradio toimivilla paristoilla tai kännykkäradio, lataus autolaturilla, jollei sähköä) tiedon saanti erityisruokavalioiden tarvikkeet tölkinavaaja tuorekelmu, muovipussit, teipit, muovipurkit käteistä rahaa hygieniatarvikkeet, käsidesi, vaipat taskulamppu + paristot, kynttilät, tulitikut muistiinpanovälineet, pelit (ajanvietteeksi) lemmikkieläinten ravinto ja tarvikkeet

Elintarvikkeiden lisäksi Kotivaraan kuuluvia välttämättömyystarvikkeita ensiaputarvikkeet, lääkkeet ensiaputarvikkeet vaativat myös päivittämistä, mm. steriilit siteet ja lääkkeet vanhenevat joditabletit, joita otetaan vain viranomaisten kehotuksesta esim. ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä radioaktiivisen jodin kilpirauhasvaikutuksen ehkäisyyn, ohjeet radiossa tai tv:ssa

Vesi ihminen tulee toimeen ilman vettä vain muutamia päiviä juomisen lisäksi vettä kuluu peseytymiseen ja wc:n huuhteluun 24 tunnin kuluessa vesihuollolle korvaava järjestely tarvitaan puhtaita kannellisia sankoja ja kanistereita oman kaivon pumpun toiminta loppuu sähkön katkettua, jolloin vettä kannattaa heti ottaa varastoon niin kauan kuin sitä on varaajassa veden käytön rajoittaminen wc:n huuhteluvedeksi käy esimerkiksi sulamisvesi

Ruoanvalmistus ja kylmäsäilytys sähkökatkon aikana puuliesi, leivinuuni, takka kaasu- tai puugrilli retkikeitin kylmiä ruokia (ristiriita: talvella söisi mieluiten lämmintä, kesällä raaka-aineiden kylmänä pitäminen ongelma) valmista jääkaapissa olevista aineista ruoat ensin kylmään aikaan säilytys ulkona styrox-laatikoissa pakastimien aukaisemista kannattaa välttää pakastimen voi peittää matoilla ja huovilla sulamisen hidastamiseksi

Asunnon jäähtyminen uunia tai takkaa lukuunottamatta muut lämmmitysjärjestelmät tarvitsevat sähköä jollei takkaa tai uunia ole, kannattaa kylmällä säällä yhden huoneen jäähtymistä estää sulkemalla ovet kylmempiin tiloihin ikkunoihin paksut verhot nukkuminen siskonpedissä

Tutkimustuloksia kotitalouksien varautumisesta 35 % talouksista arvelee selviävänsä viikon Kotivaralla 91 % talouksista arvelee selviävänsä 3-4 pv Kotivaralla 72 h on monien maiden omatoiminen varautumissuositus maaseudulla ja maaseututaajamissa varauduttu useammin viikon Kotivaralla kuin suurissa kaupungeissa Lähde: Arjen ja asumisen turvallisuus / SPEK

KOVA-toimikunta* edistää kotitalouksien omatoimista varautumista ja huoltovarmuutta ylläpitää ja vahvistaa järjestöjen tietoa ja osaamista sekä keskinäistä työnjakoa erilaisissa kriisitilanteissa tuottaa ja hyödyntää omatoimiseen varautumiseen liittyvää tietoa edistää järjestöjen yhteistoimintaa yritysten ja viranomaisten kanssa. * Kova-toimikunta aloitti toimintansa syksyllä 2012. Toimikunnan perustamisesta päätti Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimiva elintarvikehuoltosektori. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) toimii Kova-toimikunnan koordinaatiojärjestönä. Mukana olevat yhdistykset ja organisaatiot edistävät yhteiskunnan huoltovarmuutta ja varautumista, luonnontuotteiden, riistan ja kalan talteenottoa ja käyttöä, kotiviljelyä, puutarhanhoitoa, ympäristönhoitoa, kotimaisten energialähteiden käyttöä sekä kotitaloutta ja ruokakulttuuria. Toimikuntaan liittymistä voi tiedustella yhteyshenkilöiltä.

KOVA - kotitalouksien omatoimista varautumista kehittämässä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puheenjohtaja Marttaliitto Finlands Svenska Marthaförbundet Svenska Trädgårdsförbundet Kalatalouden Keskusliitto Suomen Metsästäjäliitto Paliskuntain Yhdistys Arktiset Aromit Suomen Mehiläishoitajain Liitto Hyötykasviyhdistys Kotitalousopettajien liitto Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto Maanpuolustuskoulutusyhdistys Huoltovarmuuskeskus

Järjestöjen haasteita ja mahdollisuuksia varautuminen on aiheena haastava miten herättää kansalaisten kiinnostus? jäsenten vapaaehtoisuus, mikä innostaa toimintaan ihmisillä auttamisen halua, pyydetään mukaan, muonitustaitojen kehittäminen ei ole kattavaa yhteyshenkilöverkostoa, jos järjestöjä halutaan hyödyntää häiriötilanteissa > verkoston luominen häiriötilanteita varten?

Maa- ja kotitalousnaiset järjestönä edistämässä varautumista ja apuna kriisitilanteissa kotitalousosaamisen edistäminen ja ylläpito ruoan tuotanto- ja jakelukyky olemme lähellä avun tarvitsijoita osaamme toteuttaa käytännön turvallisuutta ja varautumista voimme käynnistää toimintamme tarvittaessa nopeasti ilman viranomaisohjausta tai toimia täydentävänä resurssina vahvistamme yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta, yhteiskunnallinen merkitys häiriötilanteissa: muonitusosaaminen Lisäämme kriisinsietokykyä = resilienssiä

Varautumistaitojen oppiminen ja päivittäminen kurssit ja tilaisuudet netti (Huoltovarmuuskeskuksen OmavaraX-peli, SPEK), lehdet, tv Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitukset 2 kertaa vuodessa, kurssiesimerkkejä: maastotaidot, katuturvallisuus, etsintä, jokanaisen selviytymispakki, nuoren naisen selviytymispakki, muonitus maastossa, kanttiinitoiminta maastossa kriisin kohtaaminen kyberturvallisuus liikenneturvallisuus, meriturvallisuus, öljyntorjunta puolustusvoimien B-ajolupa Suomen nainen maanpuolustajana johtamistaidot, kouluttajavalmennus Kuva: Huoltovarmuuskeskus

Muita varautumiseen liittyviä aiheita keskusteltavaksi: tuotannon tai yritystoiminnan häiriöt, loppuminen (sähkökatkot, veden tulon katkeaminen, tietoturvallisuushyökkäykset) tietoturvallisuusriskit, kyberturvallisuus tulipalojen ehkäiseminen - keskustelun pohjaksi voi tulostaa tai näyttää sivut selkokielioppaasta Turvalliseen huomiseen Paloturvallisuutta kotona http://www.spek.fi/loader.aspx?id=20ff9754-d602-426d-9689- e09922b51b7d henkilökohtainen turvallisuus onnettomuuksien ehkäisy

MAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla Kiitos