TERRAMARE OY:n TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI 2012 2013

TERRAMARE OY:n TIEDOTUSLEHTI NRO 02 / TALVI 2012 2013

TERRAMARE OY VESIRAKENNUSURAKOINNIN KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN SISÄLTÖ 01 03 KANSIKUVA HELSINGIN SATAMAN JÄTKÄSAAREN LAITURIN JATKEEN TYÖMAA KUVAAJA: M. SALONEN TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA INFRAHANKKEISSA VARAUDUTTAVA KEHITYSNÄKYMIIN 04 04 HELSINGIN JÄTKÄSAARI RIC-SYVÄTIIVISTYSKOE HELSINGIN JÄTKÄSAARESSA 08 ASIAKKAAN KUULUMISIA LOVIISAN SATAMAN SATAMAJOHTAJA AKI MARJASVAARA 08 10 HELSINGIN LÄNSISATAMA HELSINGIN LÄNSISATAMAN AALLOKKOINEN JÄTKÄSAAREN LAITURIURAKKA 2 13 14 BOSKALIS-KONSERNIN TIETOVERKKO TERRAMARE LIITTYY BOSKALIS-KONSERNIN GLOBAALIIN TIETOVERKKOON UUTISET PROOMU BOLLE VIII TERRAMAREN KALUSTOON 10 15 TERRAMAREN TYÖMAAT 16 TAKAKANSI SNOW IN HELSINKI HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI KUVAAJA: FRED BJÖRKSTEN TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 02 TALVI 2012-2013 16. VUOSIKERTA TERRAMARE Oy Laurinmäenkuja 3A, 00440 Helsinki Vaihde: (09) 613 621 Faksi: (09) 6136 2700 www.terramare.fi PÄÄTOIMITTAJA: Henrik Holmberg P. (09) 6136 2622 F. (09) 6136 2700 E-mail: henrik.holmberg@terramare.fi Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella.

INFRAHANKKEISSA VARAUDUTTAVA KEHITYSNÄKYMIIN Kylmät suhdanteet saivat seuraa talvisesta säätilasta, joka saapui kertarysäyksellä eteläiseen Suomeen marraskuun viimeisenä päivänä. Tilanne ei ole poikkeuksellinen sääolojen suhteen, kun verrataan tilannetta lähimpiin viime vuosiin, jolloin on pystytty nauttimaan täysin rinnoin raikkaasta talvisäästä koko Suomessa. Kuluvan ja ensi vuoden rakentamisen suhdanteista voi vastaavasti todeta, että ennustekäyrät osoittavat alaspäin kaikkialla muualla paitsi korjausrakentamisen saralla. VTT:n tekemän tuoreen ennusteen mukaan rakentaminen kokonaisuudessaan taantuu tänä ja ensi vuonna 2 4 %. Infrarakentaminen supistuu vastaavasti tänä vuonna 4 % ja ensi vuoden ennusteessa 2%. Jos halutaan ylläpitää kokonaiskysyntää taantuman aikana, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiaisen mukaan pitäisi juuri nyt investoida infraan, koska sen arvellaan kasvattavan pitkällä aikavälillä maamme tuottavuutta ja hyvinvointia. Hän myös samalla toppuuttelee taantumasurkuttelua, koska maailmankaupassa on meneillään vaurautta tuottava kasvu. Tällöin liikenneväylien merkitys korostuu ja ne tulevat olemaan avainasemassa. Olemme saaneet seurata mielenkiinnolla myös naapurimaidemme toimintaa infrarakentamisessa. Sekä Ruotsi että Norja tulevat investoimaan lähivuosina enemmän infraan kuin Suomi. Ruotsissa valtiovalta tulee panostamaan liikenneväyliin tavoitteena parantaa kilpailukykyä ja turvallisuutta. Väyläinvestoinnit Ruotsissa vuosina 2014 2025 tulevat olemaan noin 53 mrd euroa, jossa on kasvua noin 20 % aikaisempaan määrään verrattuna. Toinen valtava potentiaali piilee itänaapurissamme Venäjällä. Venäjä on laatinut erityisen arktisten alueiden investointistrategian aina vuoteen 2030 saakka. Strategia pitää sisällään mm. arktisten alueiden öljyntuotannon viisinkertaistamisen 13 miljoonasta tonnista 66,2 miljoonaan tonniin. Vastaavasti kaasuntuotannon odotetaan nelinkertaistuvan 57 miljardista kuutiosta 230 miljardiin kuutioon. Lisäksi strategia sisältää Venäjän luopumisen ulkomaisesta teknologiasta, jolloin se siirtyy tuottamaan itse työkalunsa ja rakentamaan itse laivansa. Tosin tähän tavoitteeseen jopa venäläisten omat asiantuntijat suhtautuvat epäillen. Huomionarvoista on myös, että Koillisväylän merkitys pohjoisena laivareittinä Euroopasta Aasiaan tulee kasvamaan vääjäämättä. Kuluvana vuonna Koillisväylän kokonaiskuljetusmäärä tulee olemaan noin 1,26 miljoonaa tonnia, jossa on noin 50 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Noin 80 % kuljetuksista on öljyä ja kaasua ja loput rautamalmia ja hiiltä. Kuluvan vuoden syksyllä tapahtui ensimmäinen nesteytetyn kaasun (Liquid Natural Gas, LNG) laivakuljetus Koillisväylää pitkin, kun tankkeri Ob River kuljetti noin 135 000 m 3 nesteytettyä kaasua Norjan Hammerfestistä Japanin Tobataan. Aikaa säästyi noin 20 päivää verrattuna perinteiseen reittiin Suezin kanavan kautta. On ennustettu, että Koillisväylän liikenne tulee kasvamaan merkittävästi, noin 50 miljoonaan tonniin vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Nykyiset satamat Dudinka ja Igarta saavat seuraa kun Varandeyn ja Sabettan satamat valmistuvat lähivuosien aikana. Nesteytetyn kaasun merkitys energian lähteenä, jolla on myös vahva EU:n tuki, on yksi positiivinen kehitysnäkymä myös Itämeren talousalueella. Rikkidirektiivin tuomaa lisäkustannusta teollisuudelle voidaan ainakin jossain määrin Itämerellä pienentää, kun tulevaisuuden laivat suunnitellaan käyttämään ympäristöystävällisempiä polttoaineita, kuten esimerkiksi kaasua. Myös Suomeen ollaan suunnittelemassa nesteytetyn kaasun satamaa, joko Inkooseen tai Tolkkisiin. Lisäksi Baltian mailla on omat suunnitelmansa vastaavista satamista. Terramaren kulunut vuosi poikkesi edellisestä siten, että laiturirakentamisen määrä kasvoi selvästi ja on ollut meidän merkittävin työllistäjämme. Tärkeitä kohteitamme ovat olleet Länsisataman laiturityöt Helsingissä, Vuosaaren APlaituri sekä Pietarsaaren, Ahvenanmaan, Naantalin ja Korppoon kohteet. Lisäksi olemme olleet mukana Estlink 2 -merikaapelin rakentamisessa Porvoon Nikuvikenissä sekä Sillamäen sataman laajennushankkeessa Virossa. Näyttää siltä, että ruoppaustöiden osuus tulee jatkossakin olemaan alhainen Suomessa, sillä merkittävimmät ruoppaustyökohteet lähivuosina tulevat olemaan Ruotsissa, Baltian maissa ja Venäjällä. Tärkein kuluvan vuoden vedenalainen louhintakohde toteutettiin Italian Genovassa, missä yhdessä emoyhtiön kanssa laajennettiin ja syvennettiin olemassa olevaa satama-allasta. Yhteenvetona kuluvasta vuodesta voi todeta, että toimintamme on pysynyt vakaana haasteellisista olosuhteista huolimatta ja näkymämme ensi vuodelle varsinkin lähialueillamme antavat viitteitä jopa paremmasta. Tulemme jatkamaan määrätietoista toiminnan kehittämistä vesirakentamisen alalla sekä kiinnitämme huomiota ympäristö- ja työturvallistason edelleen parantamiseen. Haluan kiittää kaikkia meidän asiakkaitamme ja sidosryhmiämme hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä.parhaat kiitokset myös koko henkilökunnallemme hyvästä työstä alati kiristyvässä toimintaympäristössä. Toivotan kaikille lehtemme lukijoille rauhaisaa Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta. Suomessa ei vielä tiedetä, mitä Koillisväylän avautuminen käytännössä tarkoittaa. Sen sijaan naapurimaillamme on jo kansalliset ohjelmat arktiselle alueelle. Tässäkin asiassa Suomen on myös tehtävä pikaisesti omat ratkaisunsa vaihtoehtoisten kuljetusreittien suhteen, jotka samalla myös tukisivat kilpailukykyämme. Näillä ratkaisuilla tulee olemaan myös merkittävä vaikutus tulevien vuosien infrainvestointeihin Pohjois-Suomessa. Jarmo Yletyinen, toimitusjohtaja Terramare Oy KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA www.terramare.fi

04 RIC SYVÄTIIVISTYSKOE HELSINGIN JÄTKÄSAARESSA TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI 2012-2013 TEKSTI JA KUVAT: Markku Salonen, KUVA 02: Cofra B.V. KOETIIVISTYSPROJEKTIN TILAAJA Helsingin Jätkäsaaressa toteutettiin lokakuun lopulla RIC-menetelmään perustuva syvätiivistyskoe. Koetiivistyksen tilaajan Helsingin kaupungin Staran tarkoituksena on selvittää uudentyyppisen menetelmän soveltuvuutta paksujen kitkamaiden ja louhetäyttöjen tiivistämiseen. RIC (Rapid Impact Compaction) kehitettiin 90-luvulla Britannian armeijan käyttöön. Tavoitteena oli löytää tuolloin nopea ja kustannustehokas menetelmä kriisialueilla pommituksissa vaurioituneitten kiitoteiden tiivistämiseen. Myöhemmin 2000-luvulla tekniikkaa alettiin soveltaa yleisesti pehmeiden täyttömaiden tiivistämiseen. ENSIMMÄISTÄ KERTAA SUOMESSA RIC-menetelmään perustuvaa syvätiivistystekniikkaa testattiin Suomessa nyt

RIC RAPID IMPACT COMPACTION CDC COFRA DYNAMIC COMPACTION 05 02 kan (Cofra Dynamic Compaction). Cofra rien ja täyttömaiden tiivistyksistä. Uskon, on soveltanut tekniikkaansa maailmalla että tämä karkeampiin täyttöalueisiin vuodesta 2006 lähtien. Kohteita ovat toteutettu koetiivistys Jätkäsaaressa olleet mm. laajassa mittakaavassa toteu- antaa tärkeää tietoa kehittää CDC-tek- tetut ruopattujen massojen tiivistystyöt niikkaamme edelleen eteenpäin, Cofran Euroopassa, Lähi-idässä ja Australiassa. geotekninen insinööri Jeroen Dijkstra Pinta-alaltaan laajimmat kohteet ovat kommentoi. olleet Khalifan satama-alueella Abu Dhabissa (3 800 000 m 2 ) ja Kuwaitissa (yht. NOPEA JA TEHOKAS 3 850 000 m 2 ). Nopeasti 2000-luvulla TEKNIIKKA yleistyneet paksut ruoppausmateriaaleilla Cofran CDC-menetelmän nopea ja täytetyt maa-alueet ja penkereet ovat tehokas syvätiivistystekniikka perustuu vaatineet nopeaa, tehokasta ja myös halkaisijaltaan pyöreään tiivistysjalkaan, 01 kosteassa maaperässä toimivaa tiivistystekniikkaa. Olemme saavuttaneet maailmalla erinomaisia tuloksia pehmeiden maape- hydrauliseen lyöntipaalutusvasaraan ja reaaliaikaiseen mittauslaitteistoon, jotka on asennettu suorituskykyiseen ja vahvistettuun kaivinkoneeseen. Tiivistet- > ensimmäistä kertaa. Koetiivistyksen suunnittelusta ja mittauksesta vastaa Ramboll Oy yhdessä Helsingin kaupungin geoteknisten asiantuntijoiden kanssa. Itse tiivistyskokeen toteutti Terramare Oy yhteistyössä Boskalis-konserniin kuuluvan Cofra B.V:n kanssa. Cofra on jalostanut RIC-menetelmän tekniikkaa määrätietoisesti. Yhtiö on lanseerannut kehitystyönsä myötä menetelmästä oman CDC:ksi nimetyn syvätiivistysteknii- 01 02 JÄTKÄSAAREN KOETIIVISTYSALUEITA on kaikkiaan viisi. Tiivistysalueiden maaperä vaihtelee louheesta muihin erityyppisiin ylijäämäaineksiin. COFRA ON SOVELTANUT KEHITTÄMÄÄNSÄ CDC-TEKNIIKKAA jo laajasti maailmalla. Kohteina ovat olleet mm. ruopattujen massojen tiivistystyöt Euroopassa, Lähi-idässä ja Australiassa. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA www.terramare.fi

06 tävään maaperään kontaktissa olevaan pyöreään tiivistysjalkaan kohdistetaan 9 16 tonnin järkälemassalla isku noin sekunnin välein. Järkäleen pudotuskorkeus voidaan asettaa 1,2 metriin asti. Cofran CDC-menetelmässä voidaan käyttää maaperältään erilaisissa kohteissa halkaisijaltaan 1,0 2,6 metrin kokoisia tiivistysjalkoja, mikä tekee osaltaan tekniikasta erittäin joustavan. Kaivinkone siirtää paalutusyksikön ja siihen kiinnitetyn tiivistysvasaran nopeasti ja tarkasti tiivistyspisteestä toiseen. Menetelmä mahdollistaa energian tehokkaan välittymisen tiivistettävään maaperään. Tiivistysvärähtelyn seurauksena maarakeet järjestyvät uudelleen aiempaa tiiviimpään muotoon, jolloin maaperästä saadaan tasaisempi ja tiiviimpi alkutilanteeseen verrattuna. Tiivistystä jatketaan kunnes haluttu tiiviysaste kussakin tiivistyspisteessä on saavutettu. Maaperäolosuhteista riippuen CDC-tekniikan tiivistysvaikutus on ulottunut aina kahdeksan metriin syvyyteen asti. REAALIAIKAINEN MITTAUS Prosessin tarkkuus perustuu reaaliaikaiseen mittauslaitteistoon. Tiivistystyön toteutusta ohjataan ja seurataan GPSpaikantimen sekä ennalta ohjelmoidun digitaalisen kohdekartan avulla monitoreista. Menetelmän avulla taltioidaan mm. pudotuspisteiden sijainti, pudotusten lukumäärä pistettä kohden, pudotuskohtainen painuma ja kokonaispainuma. Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä reaaliaikaiseen dataamme, jolla voimme sekä valvoa että raportoida tiivistymisen toteutumista prosessin aikana. Itse asiassa koko prosessi toimii onnistuneen suunnitelman ja valvonnan ansiosta lähes automaattisesti parantaen huomattavasti toteutuksen tarkkuutta ja nopeutta. Lisäksi voimme tallentaa prosessin tapahtumadatan sekä laatutarkistuksen asiakkaamme käyttöön, Dijkstra kertoo. KILPAILUKYKYISET EDUT Kustannustehokkaasta ja joustavasta CDC-tekniikasta on saatu viime vuosilta paljon arvokasta tietoa ja kokemusta. Se on osoittautunut varsinkin pehmeissä maaperissä nopeaksi ja tarkaksi menetelmäksi, jonka tärinä- ja melutaso ovat alhaisia. Nopeus, tarkkuus ja voimansiirron optimointi tekevät tekniikasta energiaystävällisen ja turvallisen menetelmän, jolla voidaan toteuttaa laajojakin alueita yhtäjaksoisesti. Tekniikan suuri valtti on myös joustavuus. Tiivistysalueen erillisiä kohteita, kuten reuna-alueita, penkereitä tai erilaisten maakerrosten leikkauksia voidaan prosessin aikana toteuttaa yksilöllisesti. Ohjelmoidun suunnitelman ja GPS-paikantimen avulla saavutetaan reaaliaikaisesti mitattu ja laadukas lopputulos. 03 04 JÄTKÄSAAREN KOEALUEET Koska Jätkäsaari on aina 1930-luvulta lähtien täytetty merelle hyvin erityyppisil-

Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä reaaliaikaiseen dataamme, jolla voimme sekä valvoa että raportoida tiivistymisen toteutumista prosessin aikana. 07 JEROEN DIJKSTRA, COFRA B.V. 05 lä täyttömailla, se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden testata CDC-tekniikkaa erityyppisiin maaperäolosuhteisiin. Täyttömateriaali vaihtelee louheesta muihin sekalaisiin ylijäämäaineksiin. Savikerros on osalla aluetta jätetty täytteen alle ja osalla aluetta ruopattu pois ennen täyttämistä. Koetiivistysalueita on yhteensä viisi. Kaikki koealueet on jaettu välikaistalla kahteen osaan siten, että toinen koealueista tiivistettiin CDC-menetelmällä ja toinen alueista toimii vertailualueena, joka esikuormitetaan. Myös CDC-menetelmällä koetiivistetyt alueet esikuormitetaan tiivistyksen jälkeen. Koealueilla suoritetaan myös muita tutkimuksia tiivistysvaikutuksen selvittämiseksi. Koetiivistysalueiden yhteispinta-ala on 3 100 m 2. Koetiivistyksessä suoritettavien mittausten perusteella saadaan tärkeää lisätietoa menetelmän syvyysvaikutuksesta Suomen maaperäolosuhteissa. Terramaren projektista vastaava työpäällikkö Esa Kunnassaari odottaa mielenkiinnolla koetiivistyksen lopullisia mittaustuloksia. Terramarelle Jätkäsaaren koetiivistystulokset ovat merkittäviä, sillä ne saattavat avata uuden vaihtoehdon etenkin pohjoisten alueittemme rannikkoseutujen täyttömaiden tiivistämiseen, Kunnassaari toteaa. 03 COFRAN GEOTEKNINEN insinööri Jeroen Dijkstra havainnollistaa CDC-menetelmällä saavutettua maaperän tiivistymistä. 04 TIIVISTYSTÄ OHJATAAN GPS-paikantimen sekä ennalta ohjelmoidun digitaalisen kohdekartan avulla monitoreista. 05 OHJELMOIDUN SUUNNITELMAN avulla tiivistystyö sujuu tehokkaalla kalustolla joutuisasti. 06 06 TERRAMAREN TYÖNJOHTAJA Markus Lindegren valvoo määräajoin tehtävää tiivistysjalan iskutyynyn vaihtoa. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA www.terramare.fi

08 ASIAKKAAN KUULUMISIA LOVIISAN SATAMAN SATAMAJOHTAJA AKI MARJASVAARA: RATKAISUHAKUINEN TOIMINTA- TAPA EDISTÄÄ HANKKEIDEN KÄYNNISTYMISTÄ Loviisan satamassa toteutetaan määrätietoisesti satamatoiminnan kehittämisprojektia, johon sisältyvät sekä laiturialueiden saneeraukset, varastoinnin kehittäminen että satamaoperaattorin kalusto- ja IT-hankinnat. Parhaillaan saneerataan sataman keskellä sijaitsevaa 280 metrin 01 pituista Pitkälaituria. Kunnostamisen lisäksi laiturin eteläpäätä vahvistetaan kappaletavara- ja irtolasteja käsitteleville täsmänostureille. Loviisan sataman satamajohtaja Aki Marjasvaara pitää satamapalvelujen ja infran kehittämistä oleellisena asiana. Hän siirtyi sataman palvelukseen viitisen vuotta sitten meriltä yliperämiehen tehtävistä omaten myös merikapteenin pätevyyden. Niinpä Marjasvaaralta löytyy näkemystä sataman toimintaan myös laivojen näkökulmasta. Kyllä satamapalveluiden tulee olla tehokkaita, joustavia ja aikaansa seuraavia. Laivat saattavat rahtiliikenteessä saapua ajoittain satamaan kuin silliparvet ja niistäkin tilanteista täytyy selvitä kunnialla. Infra-projektimme tavoitteena on parantaa entisestään valmiuttamme yhä kehittyvään ja kasvavaan break bulk-liikenteeseen, Marjasvaara kertoo. Aki Marjasvaara on huojentunut Pitkälaiturin saneerauksen käynnistymisestä, sillä korjaushanke on ollut suunnitteilla jo pitkään. Tällaisten iäkkäiden laiturikohteiden korjausprojektit voivat olla todella haasteellisia. Itse asiassa vielä 90-luvulla arveltiin, ettei sisärakenteeltaan hankalaan Pitkälaituriin onnistuta lainkaan asentamaan ponttiseinää, ja tuolloin hankkeeseen valittu urakoitsija luopuikin työstä. Siinä vaiheessa oli uhkana, että laiturin rakenteet olisi jouduttu uusimaan kokonaan, Marjasvaara kertoo. On siis merkittävä asia, että nykytasolle kehittyneellä tekniikalla ja osaamisella kustannustehokkaat ja vaikeatkin saneerausratkaisut ovat vihdoin mahdollisia, Marjasvaara toteaa. Pitkälaiturin ongelmana oli laiturin alla olevan täyttömaan luiskan eroosio. Tämä TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI 2012-2013 TEKSTI JA KUVAT: Markku Salonen, KUVA 02: Loviisan sataman kuva-arkisto

johti ajan myötä laiturikentän painumiseen. Ongelmallinen taustarakenne esti myös avoimen laiturin edustalle kaavaillut syvennysruoppaukset. Saneeraussuunnittelu oli haastavaa ja sitä hankaloitti alkuperäisten rakennuspiirrosten epätarkat tiedot. Aikaisemmin ei kerta kaikkiaan ymmärretty dokumentoida toteutettuja rakenteita riittävän tarkasti, joten saneeraussuunnitelmassa tuli ottaa huomioon useita piileviä tekijöitä. Tämä tietysti 02 osaltaan hankaloitti myös tarjouskilpailua, jonka aikana virinneiden ja täsmentävien kysymysten myötä suunnitteluratkaisu lopulta löytyi ja saimme vihdoin vietyä prosessin loppusuoralle, Marjasvaara kertoo. Aki Marjasvaara toivoo, että tulevaisuudessa eri osapuolten, eli hakijan, luvittajan ja muiden viranomaisten, välinen kommunikointi olisi myös lupaprosesseissa vuorovaikutteisempaa. Tällöin erilaiset näkemykset löytäisivät paremmin yhtei- sen sävelen ja jouduttaisivat hankkeiden käynnistymistä. Kannatan ratkaisuhakuista toimintatapaa, joten pyrin tämänkin hankkeen valmisteluvaiheessa herättämään yhteistä keskustelua ja teknistä vuoropuheluakin siitä, kuinka projekti tulisi toteuttaa. Olen sitä mieltä, että tavanomaisempaa vuorovaikutteisempi kommunikointi eri osapuolten kesken edistää, yhdenmukaistaa ja vauhdittaa löytämään lopulta toimivan ja kaikkia tyydyttävän ratkaisumallin, Marjasvaara korostaa. Pitkälaiturin kunnostus - ja vahvistusurakka valmistuu keväällä 2013. Tuolloin myös laiturin edusta ruopataan 175 metrin osuudelta nykyisestä kahdeksasta metristä yhdeksän metrin syvyiseksi. Terramare Oy toteuttaa laiturin saneerausurakan. Urakkaan sisältyy optio ruoppaustyöstä, joka toteutetaan kun viralliset luvat on saatu. Saneerausurakan aikana muiden laitureiden lastaustoimintaa tehostetaan suuremmalla lastauskonemäärällä sekä laajennetuilla lisäkentillä. Maailma ei ole valmis, eikä valmiiksi tule. Sitä pitää rakentaa yhteisin tavoittein ja tulevaisuuden kehitystä silmällä pitäen, Marjasvaara täsmentää. 09 01 SATAMAJOHTAJA Aki Marjasvaara on tyytyväinen saneerauksen laatuun. Kyllä se silmää ilahduttaa, kun tiivis ponttiseinä pitää meriveden poissa rakenteista, hän toteaa. 02 LOVIISAN SATAMA on mekaaniseen metsäteollisuuteen ja irtolasteihin erikoistunut palvelukeskus. Loviisa on Suomen suurin konventionaalisen puutavaran lastaussatama. 03 03 PITKÄLAITURIN saneerauksessa asennetaan uusi ponttiseinä, korjataan eroosiolle alttiita alueita sekä uusitaan ylärakenteita. Laiturin eteläpään kantavuutta parannetaan kappaletavara- ja irtolasteja käsitteleville täsmänostureille. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA www.terramare.fi

10 HELSINGIN LÄNSISATAMAN AALLOKKOINEN JÄTKÄSAAREN LAITURIURAKKA 2 TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI 2012-2013 TEKSTI JA KUVAT: Markku Salonen Helsingin Länsisataman laiturilaajennukset ovat edenneet toiseen urakkavaiheeseen, jossa noin 300 metrin pituisen Jätkäsaarenlaiturin jatketyöt viimeistellään reunapalkeilla täydellisin laiturivarustein. Samalla toteutetaan laiturijatkeen peräporttipaikan perustukset ja kansirakenteet. Reunapalkit rakennetaan ensimmäisessä urakkavaiheessa paikoilleen asennettujen kulmatukimuurielementtien yläreunaan. Reunapalkit toteutetaan täysin varustein sisältäen mm. fenderit, pollarit, suojaparrut, tikkaat sekä laiturikiskojen rannanpuoleiset kiinnityspultit. UUSILLA MENETELMILLÄ LUONNONVOIMIA VASTAAN Jätkäsaaren laiturin jatke on rakennettu merelle päin louheella täytetyn kiilamaisen alueen itäreunalle. Alue on luonnonvoimien kannalta haastava, sillä kaakkois- ja etelätuulet nostavat työtä haittaavaa aallokkoa ja lounaistuulet nostavat merenpintaa. Pahimmillaan ilmiö vaikeuttaa tuntuvasti reunapalkkien muotti- ja valutöitä. Terramaren työmaapäällikkö Pertti Sukaselle haaste on tuttu. Olemme kohdanneet tietysti vastaavan ongelman aikaisemminkin esimerkik-

Helsingin Länsisataman laajennus merelle päin etenee. Jätkäsaaren laiturin noin 300 metrin pituinen jatke valmistuu helmikuussa 2013. 11 02 jäävät sisäpuolen valun valmistuttua kiinteäksi osaksi reunapalkin ulkoreu- 01 UUSI SUOJAAVA MENETELMÄ, jossa laiturin reunapalkin toteu- naa, Sukanen kertoo. tuksessa käytetään L-muotoisia Olemme hyödyntäneet täällä Länsi- kuorielementtejä. satamassa myös muita Kotkan ajoilta kehitettyjä innovaatioita. Yksi niistä on suojaparrujen poraus- ja käsittely- 02 JÄTKÄSAAREN LAITURIJATKE rakennetaan merelle päin täytetyn pöytä, joka on todettu erittäin toimin- kiilamaisen alueen itäreunalle. tavarmaksi työyksiköksi. Aikaisemmin 01 laiturin reunapalkkien suojaparrujen kiinnityspulttien reiät porattiin käsiporalla, joka aiheutti sekä vaara- > 03 JÄTKÄSAAREN LAITURIJATKEEN peräporttipaikan työmaa. si Kotkassa, jolloin parin kuukauden ajan korkealla ollut vedenpinta ja aallokko tekivät suurta vahinkoa kohteena olleen laituriurakan reunapalkkien muoteille. Tuolloin kehitimme uudenlaisen menetelmän, jossa työnaikaisten muottien sijaan asensimme kulmatukimuurien yläpintaan betoniset ja profiililtaan L-muotoiset kuorielementit, jotka kestivät kovat aallokot suojaten samalla valutöitä että henkilöstöä. Tätä samaa menetelmää käytimme myös täällä Länsisatamassa laituriosuuden eteläkärjessä. Kuorielementit valmistettiin molemmissa tapauksissa työmaalla. Menetelmässä kuorielementit 03 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA www.terramare.fi

12 04 tilanteita että epätarkkuutta. Nyt työ sujuu kiinteästi rullapöytään asennetulla pylväsporalla tarkasti, turvallisesti ja tehokkaasti. Myös raskaiden parrujen käsittely rullapöydällä on joutuisampaa, Sukanen kertoo. Työturvallisuutta edelleen lisäämään on Länsisataman merenpuoleisissa laituritöissä otettu käyttöön asennustelineet merenkäynnille herkkien työlauttojen sijaan. Asennustelineitä käsitellään joko nosturilla tai kurottajalla. Telineiltä voidaan aikaisempaa turvallisemmin ja tarkemmin suorittaa mm. merenpuoleisia muotteja varten tulevien konsolien sekä varusteiden kuten suojaparrujen ja fendereiden asennukset. PERÄPORTTIPAIKAN PERUSTUKSET JA KANSIRAKENTEET Laituriurakkaan sisältyy uuden peräporttipaikan perustukset, jotka tehdään kuivalla maalla valmiiksi. Betonoidut 112 ja 72,5 tonnia painavat perustuselementit kuljetetaan ja asennetaan paikoilleen Terramaren uivalla nosturilla Nosto-Pekalla. Tämän jälkeen toteutetaan peräporttipaikan kansirakenteet. Uuden laiturin työvaiheisiin kuuluu myös noin 600 m 2 laajuisen kentän taustapaalutus, täyttö ja paalulaatan rakentaminen putkiponttiseinän taustalle. Yhdysrakenteen merenpuoleinen noin 30 metrin osuus on muusta laiturista poiketen toteutettu putkiponttiseinällä, joka on ankkuroitu satamakenttään 30 metrin pituisilla 63,5mm:n -vaaka-ankkureilla. Putkiponttiseinän taustatäytön vaikutuksia mitataan kohteessa uudentyyppisellä inklinometrillä, joka lähettää automaattisesti reaaliaikaista dataa analysoitavaksi, Sukanen toteaa. Länsisataman Jätkäsaaren laituriurakka 2012 valmistuu vuoden 2013 helmikuussa. Työpäällikkönä kohteessa toimii Pekka Arppe. Urakan arvo on noin 2,8 miljoonaa euroa. Erillisenä urakkana tullaan toteuttamaan myös LJ-5 -peräporttipaikan paalutustyöt ja kansirakenteet. 04 TERRAMAREN UIVA NOSTURI Nosto-Pekka tulee kuljettamaan ja asentamaan peräporttipaikan perustuselementit paikoilleen. Kuvassa oikealla meneillään korkeiden perustuselementtien valmistus. 05 JÄTKÄSAAREN LAITURIJATKEEN peräporttipaikan perustuselementit tulevat valmistuttuaan painamaan 112 ja 72,5 tonnia. 05

TERRAMARE LIITTYY BOSKALIS KONSERNIN GLOBAALIIN TIETOVERKKOON 13 Terramare Oy liittyy emoyhtiönsä Boskaliksen perustamaan kansainväliseen tietoverkkoon tammikuussa 2013. Verkkoon liittyvät samalla kaikki Boskalis-konserniin kuuluvat yhtiöt maailmanlaajuisesti, jolloin yhteisten portaalipalveluiden myötä tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt yhtenäistyvät. Verkon vuorovaikutteiset palvelut tarjoavat mahdollisuuden osallistua asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon aikaisempaa joustavammin. Palveluiden myötä myös tietojen etsintä ja tarkistaminen tehostuu. Boskaliksen tietoverkon tarjoamat palvelut selkeyttävät ja nopeuttavat konsernin globaalia tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä, mikä on eduksi mm. kansainvälisten yhteisprojektien koordinoinnissa, Terramare Oy:n johtaja Tapio Leinonen kertoo. Yhteiset portaalipalvelut tehostavat myös operatiivista työtä ja yhteistä ajanhallintaa. Esimerkiksi työryhmäpalveluihin sisältyvät yhteiset kalenterit helpottavat tapaamisten ja kokousten suunnittelua, Leinonen toteaa. Boskaliksen tietoverkkohankkeessa on panostettu myös turvallisuuteen ja tekniseen tehokkuuteen. Verkko on suojattu tehokkaasti ulkopuolisilta uhilta. Lisäksi eritasoiset käyttäjäoikeudet verkkoon on ryhmitelty ja rajattu tarkoin. Teknistä tehokkuutta ja toimintavarmuutta on lisätty mm. virtuaalipalvelimilla, joilla voidaan optimoida verkon resurssien käyttöä. Yhteiseen tietoverkkoon liittymiseen sisältyy myös kaikkien Boskalis-konserniin kuuluvien yhtiöiden työasemien uusiminen tai päivittäminen. Hanke on ollut kohtuullisen mittava investointi, mutta uskomme sen sekä tuottavan kansainvälisissä projekteissa aikaisempaa laadukkaampaa tiedonhallintaa että tehostavan kommunikointia Boskaliskonsernin sisällä, Leinonen kertoo. TERRAMAREN JOHTAJA TAPIO LEINONEN uskoo Boskaliksen kansainvälisen tietoverkon tehostavan ja selkeyttävän tiedonsiirtoa kansainvälisissä yhteishankkeissa. Yhteinen verkkoympäristö edistää tajärjestelmiä sekä tarjouslaskenta- ja jatkossa myös konsernin tiedonsiirtoon kalustojärjestelmiä. Myös paikalliset liittyvää kehitystyötä, Leinonen toteaa. verkko- ja mikrotukipalvelut säilyvät Boskalis-konsernin globaalin tietoverkon rinnalla Terramare käyttää edelleen sähköpostiosoitteissaan boskalis.com ennallaan. Terramare käyttää myös yhtiön omassa tietojärjestelmässään -verkkotunnuksen lisäksi edelleen omaa hyväksi havaittuja paikallisia sovelluksia, terramare.fi-tunnustaan. kuten mm. palkka- ja henkilöstöhallin- TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI 2012-2013 TEKSTI:Markku Salonen, KUVA: Henrik Holmberg www.terramare.fi

14 UUTISET PROOMU BOLLE VIII TERRAMAREN KALUSTOON TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI 2012-2013 TEKSTI JA KUVAT: Markku Salonen Mittasuhteiltaan vaikuttava proomu, Bolle VIII, siirtyi tänä syksynä Boskalis Sweden AB:lta Terramaren omistukseen. Se on bruttorekisteritonnimäärältään (GRT 1 818) Terramaren suurin alus. Proomu on 70,4 metriä pitkä ja 20,4 metriä leveä, sivukorkeutta proomulla on 5 metriä. Hinattavaa fl at top -proomu on varustettu 1,2 metrin korkuisilla umpilaidoilla ja sitä voidaan käyttää mm. kiviainesten kuljetukseen. Tasainen ja vuorattu kansi mahdollistaa myös muunlaisen käytön. Lautan toinen pitkä sivu on varustettu kahdella mekaanisella tukijalalla parantamaan sen paikallaan pysyvyyttä. Proomu pystyy kuljettamaan 4 000 tonnin kuorman, jolloin syväys on noin 4 metriä. Tyhjänä lautan syväys on 85 cm. Lastia puretaan kannelta pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. HENKILÖSTÖMME ON ARVOKKAIN VOIMAVARAMME Siksi arvostamme turvallisuutta ennen kaikkea. Päämäärämme on: No Injuries No Accidents Ei vahinkoja Ei tapaturmia. Tutustu NINA-työturvallisuusjulistukseen kotisivuillamme: www.terramare.fi

15 TERRAMAREN TYÖMAAT TALVI 2012-2013 TYÖMAA TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ Estlink 2 Maanrakennustyöt, SIPOO Jätkäsaaren laituriurakka 2012, HELSINKI Lauttapaikka LJ 5, HELSINKI Pitkän Laiturin Saneeraus, LOVIISA TSHD Imuruoppaus, PIETARSAARI Laituri 6 jatkaminen, MAARIANHAMINA Pansion laituri, TURKU Saaristotien lauttalaiturit, KORPPOO Långnäsin tihtaali, AHVENANMAA SCA Tunadal, massanvaihto, Sundsvall, RUOTSI Finnsementin Satama, PARAINEN Tihtaalin korjaus, TURUN SATAMA Ust Luga, ruoppaus, VENÄJÄ Karlsborg, ruoppaus, Kalix, RUOTSI Gävlen tuloväylä ja majakat, RUOTSI Vedenalainen louhinta, Cherbourg, RANSKA Jouko Sederholm Pekka Arppe Pekka Arppe Esa Kunnassaari Jouko Sederholm Seppo Ajanko Mikko Latikka Mikko Latikka Seppo Ajanko Seppo Ajanko Seppo Ajanko Seppo Ajanko Sami Soikkeli Kjell Helgesson Jouko Sederholm Sami Soikkeli Jani Vyyryläinen Pertti Sukanen Tero Vuori Pasi Hellsten Frans Olsthoorn Markku Sollo Matti Juslenius Heikki Porrasmaa Markku Sollo Marko Saarelma Hannu Mäkelä Hannu Mäkelä Juhani Naukkarinen Jaap Verdoorn Reijo Kultalahti AVAINLUVUT HENKILÖSTÖ 1.12.2012: 205 LIIKEVAIHTO 2011: 37,5 MILJ. EUROA Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO 14001 mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä. Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset. www.terramare.fi

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013 SNOW IN HELSINKI HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI, KUVAAJA: FRED BJÖRKSTEN www.terramare.fi