TUKES-julkaisu 3/2009 PAINELAITEDIREKTIIVIN SOVELTAMISOHJEET TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 2009
Turvatekniikan keskus Julkaisija Turvatekniikan keskus Julkaisuaika 6/2009 Tekijä(t) Julkaisun nimi Tiivistelmä Toim. Teuvo Blomberg Painelaitedirektiivin soveltamisohjeet Julkaisuun on koottu vuoden 2009 kesäkuuhun mennessä hyväksytyt painelaitedirektiivin (97/23/EY) soveltamisohjeet. Soveltamisohjeiden tarkoituksena on auttaa painelaitteiden suunnittelijoita, valmistajia, maahantuojia, tarkastajia ja viranomaisia toimimaan direktiivin mukaisesti. Soveltamisohjeita voidaan käyttää myös painelaitealan koulutuksessa. Soveltamisohjeet ovat jäsenmaista, tarkastuslaitoksista, komissiosta tai painelaite-alan järjestöistä tulleiden ehdotusten pohjalta laadittuja tulkintoja, joilla selvitetään direktiivin epäselviksi koettuja kohtia ja annetaan kosketuspintaa käytännön soveltamiseen. Soveltamisohjeet eivät ole direktiivin korjauksia eivätkä lainsäädäntöä, eikä niillä ole juridista sitovuutta. Asiasanat Painelaitedirektiivi, painelaitteet, soveltamisohjeet Julkaisusarjan nimi ja numero TUKES-julkaisu 3/2009 Projektihankkeen nimi ja projektinumero Rahoittaja/ toimeksiantaja Turvatekniikan keskus Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Julkaisun kustantaja Painopaikka ja aika Turvatekniikan keskus Edita Prima, Helsinki, kesäkuu 2009
Johdanto Tässä julkaisussa on painelaitedirektiivin (97/23/EY) hyväksyttyjä soveltamisohjeita. Painelaitedirektiivin soveltamisesta laaditaan ohjeita, jotka ovat kaikkien jäsenvaltioiden hyväksymiä. Soveltamisohjeet ovat sovittuja tulkintoja, joten ne eivät ole direktiivin korjauksia eivätkä lainsäädäntöä, eikä niillä ole juridista sitovuutta. Ohjeita hyväksytään EU:n komission työryhmässä nimeltä "Paine" (Working- Group "Pressure" WGP), jossa on kaikkien jäsenvaltioiden ja monien painelaitealan järjestöjen edustus. Tämä ryhmä hyväksyy ja tarvittaessa muuttaa soveltamisohjeita. Ohjeita valmistelee käytännössä pieni komission työryhmä (Working Party Guidelines WPG). Painelaitedirektiivin soveltamisohjeiden tarkoituksena on auttaa painelaitteiden suunnittelijoita, valmistajia, maahantuojia, tarkastajia ja viranomaisia toimimaan direktiivin mukaisesti. Soveltamisohjeita voidaan käyttää myös painelaitealan koulutuksessa. Soveltamisohjeet on ryhmitelty painelaite direktiivin mukaisesti ja ne käsittelevät soveltamisalaa, luokitusta, laitekokonaisuuksia, vaatimustenmukaisuuden arviointia, olennaisten turvallisuusvaatimusten tulkitsemista suunnittelussa, valmistuksessa ja materiaaleissa sekä muuta direktiivin soveltamiseen liittyvää. Tämä julkaisu korvaa Tukes- julkaisun 4/2006. Painelaitedirektiivi ja ajan tasalla olevat soveltamisohjeet suomeksi ovat nähtävissä Tukesin websivuilla www.tukes.fi.
Sisällysluettelo 1. SOVELTAMISALA... 11 1/1 KÄSISAMMUTTIMET... 11 1/2 KULJETUS- TAI KONTTISÄILIÖ TIE- TAI RAUTATIEKULJETUKSESSA... 12 1/3 KORJAUS- JA MUUTOSTYÖT... 13 1/4 PUTKISTON MUUTOKSET... 14 1/5 TILAVUUS ENINTÄÄN 0,1 L... 15 1/6 PAINEMITTARIT... 16 1/8 MIKÄ ON PAINEENALAINEN LISÄLAITE?... 17 1/9 PUTKISTON OSAT... 18 1/10 HENGITYSLAITTEIDEN PULLOT... 19 1/11 MILLOIN PAINE EI OLE MERKITTÄVÄ TEKIJÄ SUUNNITTELUSSA... 20 1/12 HERMEETTINEN KOMPRESSORI... 22 1/13 PAINESÄILIÖN TYHJÖKUORI... 23 1/14 ADR-, RID-, IMDG- JA ICAO-YLEISSOPIMUKSIEN ALAISET KULJETUSSÄILIÖT... 24 1/15 PAINEENALAISEN LISÄLAITTEEN TOIMINTATARKOITUS... 25 1/16 VESIJOHTOVERKOSTOT... 26 1/17 SIIRTOPUTKISTOJEN STANDARDIPAINELAITTEET... 27 1/18 KAUKOLÄMPÖPUTKISTOT... 28 1/19 HYDRAULIIKKA- JA PNEUMATIIKKAKOMPONENTIT... 29 1/20 MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEISTO VAROLAITTEENA... 30 1/22 PAINELAITTEEN OSAT... 31 1/23 KÄSISAMMUTTIMEN SAMMUTUSOMINAISUUDET... 32 1/24 SISÄLTÖ JA KIINTEÄT AINESOSAT... 33 1/25 ANTURIT OSANA VAROJÄRJESTELMÄÄ... 34 1/26 PAINELAITE- JA KONEDIREKTIIVIN PÄÄLLEKKÄISYYS... 35 1/27 LIIKKUVAT OFFSHORE-YKSIKÖT... 36 1/28 SIIRTOPUTKISTOJEN PAINEENALENNUS-, KOMPRESSORI- TMS. ASEMAT... 37 1/29 SIIRTOPUTKISTON PÄÄTTYMINEN... 38 1/30 PAINELAITTEEN CE- JA π- MERKINTÄ... 39 1/31 MAAKAASUAJONEUVOJEN TÄYTTÖASEMAT... 40 1/32 KAUKOLÄMMÖN JAKOKESKUS... 41 1/33 KULJETETTAVA PAINELAITE KIINTEÄSSÄ KÄYTÖSSÄ... 42 1/34 LIETELANTASÄILIÖT... 43 1/35 KÄSISAMMUTTIMIEN PONNEAINEPULLOT... 44 1/36 AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN KAASUPULLOT... 45 1/37 OFFSHORE-YKSIKÖIDEN YHTEYTEEN MEREN POHJALLE SIJOITETTAVAT PROSESSILAITTEISTOT... 46 1/38 AUTOMAATTISTEN SAMMUTUSLAITTEISTOJEN PUTKISTOT... 47 1/39 LAITEKOKONAISUUS JA ARTIKLAN 1 KOHDAN 3.6 SOVELTAMINEN... 48 1/40 PAINEENALAINEN LISÄLAITE JA PAINEENALAINEN PÄÄLLYS... 49 1/41 TRUKKIEN KIINTEÄT NESTEKAASU- JA MAAKAASUSÄILIÖT... 50 1/42 VAROVENTTIILIN ULOSPUHALLUSPUTKISTO... 51 1/43 VAROLAITTEIDEN KÄYTTÖTARKOITUS JA ESIMERKKEJÄ... 52 1/44 PAINELAITEDIREKTIIVIN SOVELTAMINEN HENGITYSLAITEKOKONAISUUTEEN... 53 1/45 AJONEUVOJEN TOIMINTAAN LIITTYVÄT LAITTEET... 54 1/46 AJONEUVOIHIN ASENNETUT PAINELAITTEET... 55 1/47 LÄMMÖNVAIHTIMEN VARA-PUTKIPAKETTI... 56 1/48 LIEKINESTIMET... 57 1/49 SUURJÄNNITESÄHKÖLAITTEIDEN PAINELAITTEET... 58 1/50 SOIHTUPOLTIN... 59 1/51 SUURJÄNNITESÄHKÖLAITTEET... 60 1/52 SÄHKÖKÄYTTÖISET PAINEKEITTIMET... 61 2. LUOKITUS... 62 2/1 PAINEENALAINEN LISÄLAITE JA OLENNAISET VAATIMUKSET... 62 2/2 MISTÄ DN MITATAAN?... 63 2/3 YLIKUUMENNETUN VEDEN LUOKITTELU... 64 2/4 LÄMMÖNVAIHDIN... 65 2/5 LÄMMINVESIKATTILAN LÄMPÖTILARAJOITTIMEN ASETUSLÄMPÖTILA JA KORKEIN SALLITTU LÄMPÖTILA (TS)... 66
2/6 LIEKILLÄ TAI MUUTOIN LÄMMITETTÄVÄT PAINELAITTEET, JOISSA KUUMENNETAAN MUUTA KUIN VETTÄ... 67 2/7 RYHMÄN 1 FLUIDIT... 68 2/8 VESISÄILIÖT, JOSSA ON PIENI KAASUTILA... 69 2/9 PAINEAKUT JA PAISUNTASÄILIÖT, JOISSA ON JOUSTAVA KALVO... 70 2/10 NESTE- JA KAASUSISÄLTÖISEN SÄILIÖN LUOKITUS... 71 2/11 KORKEAMMAN LUOKAN MODUULIN SOVELTAMINEN... 72 2/12 LÄMMINVESIKATTILOIDEN KORKEIN SALLITTU LÄMPÖTILA (TS)... 73 2/13 PAINELAITTEIDEN LUOKITTELUKAAVIO... 74 2/14 KÄSISAMMUTTIMEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI... 75 2/15 PAINEKEITTIMET... 76 2/16 PAINEENSÄÄTIMET VAROLAITTEINA... 77 2/17 PAINEENALAISTEN LISÄLAITTEIDEN LUOKITUS... 78 2/18 HYVÄN KONEPAJAKÄYTÄNNÖN PAINELAITTEET JA CE-MERKINTÄ... 79 2/19 LÄMMÖNVAIHTIMEN LUOKITUS... 80 2/20 FLUIDIN SYTTYVÄ MÄÄRITTELY... 81 2/21 EPÄSTABIILIT KAASUT... 82 2/22 YLIKUUMENEMISEN VAARA... 83 2/23 AURINKOPANEELIT... 84 2/24 KEMIKAALISEOKSEN LUOKITUS... 85 2/25 PAINELAITTEEN LUOKITUS... 86 2/26 VAARALLISTA KIINTEÄÄ AINETTA JA VAARATONTA KAASUA SISÄLTÄVÄN SÄILIÖN LUOKITTELU. 87 2/27 REAGOIVIEN KEMIKAALIEN LUOKITTELU... 88 2/28 PUTKISTON LUOKITTELU, KUN DN VAIHTELEE... 89 2/29 ALIPAINEVENTTIILI... 90 2/30 KIINTEÄÄ AINETTA SISÄLTÄVÄN SUSPENSION LUOKITTELU... 91 2/31 PUTKISTO-OSIEN JA VENTTIILIEN LIITTÄMINEN JA MARKKINOILLE SAATTAMINEN... 92 2/32 AVATTAVAPÄÄTYISEN PAINELAITTEEN SULKULAITE... 93 2/33 TURVAKETJUN PAINELAITTEEN LUOKITTELU... 94 2/34 HERMEETTISEN KOMPRESSORIN LUOKITTELU... 95 2/35 KAKSOISVAIPPAPUTKISTO... 96 2/36 MASUUNIEN ETULÄMMITTIMET... 97 2/37 PUTKISTON LAUHDETASKU... 98 2/38 ÄÄNENVAIMENTIMET... 99 3. LAITEKOKONAISUUDET... 100 3/1 KATTILAN KOKOAMINEN KÄYTTÄJÄN VASTUULLA... 100 3/2 ASENNUSPAIKALLA TEHDYT LIITTÄMISTYÖT... 101 3/3 ARTIKLAN 3.2.3 POIKKEAMAN MERKITYS... 102 3/4 KATTILA -LAITEKOKONAISUUDEN LAAJUUS... 103 3/5 ARTIKLAN 3.2.3 LAITEKOKONAISUUDEN CE-MERKINTÄ... 104 3/6 LAITEKOKONAISUUDEN PAINEKOE... 105 3/7 LAITEKOKONAISUUDEN OSANA TOIMIVAN PAINELAITTEEN ARVIOINTI... 106 3/8 LAITEKOKONAISUUDEN MÄÄRITELMÄ... 107 3/9 LAITEKOKONAISUUDEN RAJAUS... 108 3/10 LAITEKOKONAISUUDEN CE-MERKINTÄ... 109 3/11 LAITEKOKONAISUUS JA SIIRTYMÄKAUDEN PÄÄTTYMINEN... 110 3/12 LAITEKOKONAISUUS JA OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET... 111 3/13 LAITEKOKONAISUUS, JOSSA SIIHEN SISÄLTYVÄ LAITE EI OLE PAINELAITEDIREKTIIVIN SOVELTAMISALASSA... 112 3/14 ARTIKLAN 3.2.3 LAITEKOKONAISUUS JA EY-SUUNNITELMATARKASTUS... 113 3/15 LAITEKOKONAISUUDEN PYSYVIEN LIITOSTEN LUOKITTELU... 114 3/16 LAITEKOKONAISUUDEN KORKEIN LUOKKA... 115 3/17 LAITEKOKONAISUUDEN VAROLAITE... 116 4. VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT... 117 4/1 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN MODUULISSA G... 117 4/2 ISO 9000 -SERTIFIOINNIN HYÖDYNTÄMINEN... 118 4/3 MODUULIT JA ALIHANKINTA... 119 4/4 MODUULIYHDISTELMÄ JA KAKSI ILMOITETTUA LAITOSTA (B/B1 + )... 120 4/5 MODUULI B1 JA PYSYVIEN LIITOSTEN HYVÄKSYNNÄT... 121 4/6 LAITEKOKONAISUUDEN PAINELAITTEET JA ERILAISET VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT... 122
4/7 KÄYTTÖOHJEET JA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI... 123 4/8 MODUULI B1 JA ILMOITETUN LAITOKSEN TESTAUKSET... 124 4/9 PAINELAITTEEN OSIEN ASIAKIRJAT JA TARKASTUKSET... 125 4/10 SUUNNITTELU- JA VALMISTUSMODUULIEN HYVÄKSYTTÄMINEN/ ARVIOINTI... 126 4/11 MURTOKALVOVAROLAITTEEN CE-MERKINTÄ... 127 4/12 LAATUJÄRJESTELMÄHYVÄKSYNNÄN MUKAISET PAINELAITTEET... 128 4/13 MODUULIEN F JA G LOPPUTARKASTUS... 129 5. SUUNNITTELU JA OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET... 130 5/1 KOKEELLISEN SUUNNITTELUN RAJA-ARVOT... 130 5/2 PAINELAITTEEN PAINEEN RAJOITINLAITE JA TULIPALO... 131 5/3 PAINELAITTEEN TIIVEYS... 132 5/4 KÄSISAMMUTIN JA YLIPAINEEN VAROLAITE... 133 5/5 KOKEELLINEN SUUNNITTELUMENETELMÄ... 134 5/6 VALVONTALAITTEEN KÄYTTÖ VAROLAITTEENA... 135 5/7 KOKEELLISEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KÄYTTÖ PAINELAITTEEN OSIIN... 136 6. VALMISTUS JA OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET... 137 6/1 MENETELMIEN JA HENKILÖIDEN PÄTEVÖINTIPROSESSI... 137 6/2 LOPPUTARKASTUKSESSA ESITETTÄVÄT ASIAKIRJAT... 138 6/3 MUOVAUSMENETELMÄN PÄTEVÖINTI... 139 6/4 TOISEN ILMOITETUN LAITOKSEN ANTAMA PÄTEVÖINTI... 140 6/5 MUU PYSYVÄ LIITTÄMINEN KUIN HITSAUS... 141 6/6 PYSYVIÄ LIITOKSIA TEKEVIEN HENKILÖIDEN HYVÄKSYMINEN, JOS EI OLE YHDENMUKAISTETTUJA STANDARDEJA... 142 6/7 RIKKOMATON AINEENKOETUS JA SILMÄMÄÄRÄINEN TARKASTUS... 143 6/8 PYSYVIEN LIITOSTEN HYVÄKSYNNÄN YHDENMUKAISTETUT STANDARDIT... 144 6/9 VALMISTAJAN TESTAUSLAITOKSEN AKKREDITOINTI... 145 6/10 YHTEISET HITSAUSOHJEET... 146 6/11 PYSYVIEN LIITOSTEN MENETELMIEN HYVÄKSYMINEN, JOS EI OLE YHDENMUKAISTETTUJA STANDARDEJA... 147 6/12 HITSAUSMENETELMIEN JA HITSAAJIEN HYVÄKSYNTÄ... 148 6/13 NDT- HENKILÖSTÖN HYVÄKSYNTÄ... 149 6/14 HITSAAMINEN PAINETTA KANTAVAAN OSAAN... 150 7. MATERIAALIT JA OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET... 151 7/1 MATERIAALEIHIN LIITTYVÄ HARMONISOITU STANDARDI... 151 7/2 TOIMIVALTAINEN ELIN, JOKA HYVÄKSYY RAKENNEAINEVALMISTAJAN LAATUJÄRJESTELMÄN... 152 7/3 EUROOPPALAISEN MATERIAALIHYVÄKSYMISEN AIKAVIIVE... 153 7/4 MATERIAALIN JÄLJITETTÄVYYS... 154 7/5 VAADITUT MATERIAALITODISTUKSET... 155 7/6 PAINEENALAISET PÄÄOSAT... 157 7/7 ERITYINEN ARVIOINTI MATERIAALEJA VARTEN... 158 7/8 RUUVIEN AINESTODISTUKSET... 159 7/9 EUROOPPALAISTA MATERIAALIHYVÄKSYNTÄÄ VASTAAVA MATERIAALISTANDARDI... 160 7/10 HITSAUSLISÄAINEIDEN AINESTODISTUKSET JA JÄLJITETTÄVYYS... 161 7/11 EI-METALLISISTA MATERIAALEISTA VALMISTETUT PAINELAITTEET... 162 7/12 HITSAUSLISÄAINEET... 163 7/13 PAINEENALAISET MATERIAALIT... 164 7/14 HIENORAETERÄKSET... 165 7/15 MATERIAALI JA YHDENMUKAISTETTU EN-MATERIAALISTANDARDI... 166 7/16 MATERIAALIVALMISTAJAN LAATUJÄRJESTELMÄ... 167 7/17 TERÄSSPESIFIKAATIO, ISKUSITKEYSOMINAISUUDET JA ISKUSITKEYDEN TESTAAMINEN... 168 7/18 MATERIAALIN JA VALMIIN PAINELAITTEEN OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET... 170 7/19 PAINELAITTEIDEN OSIEN VAATIMUKSET... 171 7/21 MATERIAALIEN ERITYISARVIOINTI... 172 7/22 LIITTEEN I KOHDAN 7.5 TERMIEN "VAADITUT ARVOT" JA "MUUT HUOMIOON OTETTAVAT PERUSTEET" MERKITYS... 173 7/23 TIIVISTEMATERIAALIT... 174 7/24 MATERIAALIOMINAISUUKSIEN TODISTAMINEN... 175 7/25 HITSATUT PUTKET... 176 8. MUUT OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET... 177
8/1 LITRAN SYMBOLI... 177 8/2 PAINESÄILIÖIDEN KOEPAINE JA MUIDEN PAINELAITTEIDEN KOEPAINE... 178 8/3 KÄYTTÄJÄLLE ANNETTAVAT TIEDOT... 179 8/4 VAAROJA KOSKEVAN SELVITYKSEN LAAJUUS JA DOKUMENTOINTI... 180 8/5 PAINELAITTEEN PERUSTUKSEN LUJUUS... 181 8/6 VASTAAVA TURVALLISUUSTASO... 182 8/7 SUURIMMAN SALLITUN KÄYTTÖPAINEEN MÄÄRITTÄMINEN... 183 8/8 TUOTERYHMÄMERKINNÄN TARKOITUS... 184 8/9 VALMISTUSNUMERO... 185 8/10 PAINEKEITTIMET JA VALMISTUSVUODEN MERKINTÄ... 186 8/11 VAAROJA KOSKEVA SELVITYS JA YHDENMUKAISTETTU STANDARDI... 187 8/12 OLENNAISET KORKEIMMAT/ ALIMMAT SALLITUT RAJA-ARVOT... 188 8/13 PIENEN PAINELAITTEEN MERKINTÄ... 189 8/14 VAROVENTTIILIN PAINEKOE... 190 8/15 OLENNAISTEN TURVALLISUUSVAATIMUSTEN TULKINTA JAKSOTTAISEN VALVONNAN KÄYTÖN KATTILOILLE... 191 8/16 NESTEPAINEKOKEEN KORVAAMINEN KAASUPAINEKOKEELLA... 193 8/17 MERKINTÄ JA KILPITIETOJEN MERKITSEMINEN TARRAAN... 194 9. SEKALAISTA... 195 9/1 HYVÄ KONEPAJAKÄYTÄNTÖ... 195 9/2 TURVALLISEKSI TUNNUSTETTU MATERIAALI ENNEN 29.11.1999... 196 9/3 MATERIAALIVALMISTAJAN HYVÄKSYNTÄ TURVALLISEKSI TUNNUSTETTUJEN MATERIAALIEN EUROOPPALAISESSA HYVÄKSYNNÄSSÄ... 197 9/4 MATERIAALIEN EUROOPPALAISEN HYVÄKSYNNÄN RAJOITTAMINEN YHDELLE TAI USEAMMALLE MATERIAALIVALMISTAJALLE... 198 9/5 PAINELAITTEEN SUUNNITTELU JA VALMISTUS, JOS EI KÄYTETÄ YHDENMUKAISTETTUJA STANDARDEJA... 199 9/6 YHDENMUKAISTETTUJEN STANDARDIEN TAI MUIDEN SPESIFIKAATIOIDEN OSITTAINEN KÄYTTÄMINEN PAINELAITTEEN SUUNNITTELUSSA JA VALMISTUKSESSA... 200 9/7 VAROLAITTEEN CE-MERKINTÄ... 201 9/8 PUTKISTON CE-MERKINTÄ TEOLLISUUSASENNUKSESSA... 202 9/9 STANDARDIEN SUHDE HYVÄÄN KONEPAJAKÄYTÄNTÖÖN... 203 9/10 MATERIAALIEN ERITYISARVIOINTI TYYPPI- TAI SUUNNITELMATARKASTUKSESSA (MODUULIT B/B1)... 204 9/11 VANHAN TUNNETUN MATERIAALIN YKSITTÄISARVIOINTI... 205 9/12 HYVÄN KONEPAJAKÄYTÄNNÖN LAITTEEN MATERIAALIVAATIMUKSET... 206 9/13 MATERIAALIN ERITYISARVIOINNIN MUODOLLISET VAATIMUKSET... 207 9/14 KÄYTTÄJIEN TARKASTUSLAITOS JA MATERIAALIEN ERITYISARVIOINTI... 208 9/15 KÄYTTÄJIEN TARKASTUSLAITOS JA PAINELAITTEEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI EUROOPAN TALOUSALUEEN MAISSA... 209 9/16 VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUKSEN TOIMITTAMINEN PAINELAITTEEN MUKANA... 210 9/17 HYVÄ KONEPAJAKÄYTÄNTÖ EUROOPAN TALOUSALUEEN ULKOPUOLELLA... 211 9/18 PAINELAITTEIDEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET JA VAPAA LIIKKUVUUS... 212 9/19 HYVÄN KONEPAJAKÄYTÄNNÖN PAINELAITTEEN MUKANA TOIMITETTAVAT TIEDOT... 213 9/20 KATTILAN VAROLAITTEET JA VAPAA LIIKKUVUUS... 214 9/21 KÄYTTÖOHJEIDEN JA MERKINTÖJEN KÄÄNNÖKSET... 215 9/22 VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUKSEN KIELI... 216 9/23 CE- MERKITYN PAINELAITTEEN KÄYTTÖÖNOTTO/ KANSALLISET SÄÄDÖKSET... 217 9/24 RÄJÄHDYS- TAI SYTTYMISHERKKÄÄ AINETTA SISÄLTÄVÄ PAINELAITE/ KANSALLISET... 218 SÄÄDÖKSET... 218 10. HORISONTAALIKYSYMYKSET... 219 10/1 KÄYTETYN PAINELAITTEEN TUONTI EUROOPAN TALOUSALUEEN ULKOPUOLELTA... 219 10/2 KÄYTETYN PAINELAITTEEN TUONTI EUROOPAN TALOUSALUEELTA... 220 10/3 MARKKINOILLE SAATTAMINEN JA SIIRTYMÄKAUDEN PÄÄTTYMINEN... 221 10/4 KÄYTTÄJÄN TYTÄR- TAI SISARYHTIÖ LAITEKOKONAISUUDEN VALMISTAJANA... 222 10/5 YHDENMUKAISTETUSSA STANDARDISSA OLEVIEN VIITTAUSTEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN OLETTAMA... 223 10/6 VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUKSESSA ESITETTÄVÄT STANDARDIT JA TEKNISET... 225 ERITELMÄT... 225 10/7 LAATUJÄRJESTELMÄMODUULIEN ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN... 226 10/8 LAITEKOKONAISUUSTIETOJEN MERKINTÄ VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUKSEEN... 227
1. Soveltamisala 1/1 Käsisammuttimet Ohjeen aihe: Artiklat 3.1.1 ja 1.3.19 sekä liitteen II kuva 2 Perustelu: Kuuluvatko käsisammuttimet painelaitedirektiivin soveltamisalaan vai jäävätkö ne soveltamisalan ulkopuolelle artiklan 1.3.19 perusteella, joka käsittelee ADR-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia laitteita? Ne kuuluvat painelaitedirektiivin soveltamisalaan. Käsisammuttimet mainitaan erikseen painelaitedirektiivissä artiklan 3.1.1.a) toisessa luetelmakohdassa ja liitteen II kuvassa 2. Lisäksi ne on mainittu erikseen myös ADR:n reunanumerossa 2201, kohta 6 A 1044. Reunanumeron 2201a kohdassa 2 sanotaan: "Seuraavien ehtojen mukaisesti kuljetettavaksi annettuihin kaasuihin ja tavaroihin ei sovelleta muualla tässä liitteessä tai liitteessä B annettuja määräyksiä tai ehtoja: j) Seuraavat kohdan 6 A tavarat, jotka on valmistettu ja täytetty valmistusmaan määräysten mukaisesti, ja pakattu vahvoihin kuljetuspakkauksiin: 1044 Käsisammuttimet varustettuna vahingossa tapahtuvaa purkautumista vastaan" Tästä seuraa, että ADR ei anna vaatimuksia sammuttimille. Näitä sammuttimia ei ole jätetty painelaitedirektiivin soveltamisalasta pois artiklan 1.3.19 perusteella. Hyväksytty EU:n komission työryhmässä "paine": 28.1.1999 Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot sekä useita alan järjestöjä ja muita toimijoita. Ohjeiden tarkoituksena on yhtenäistää direktiivin käytännön soveltamista. 11
1/2 Kuljetus- tai konttisäiliö tie- tai rautatiekuljetuksessa Ohjeen aihe: Artiklan 1 kohta 2.1 Voiko maantie- tai rautatiekuljetukseen käytetty säiliö tai säiliökontti (painesäiliö) kuulua direktiivin soveltamisalaan? Kyllä. Jos säiliön tai säiliökontin suure PS on suurempi kuin 0,5 bar esim. jotta säiliön täyttöön tai tyhjennykseen voitaisiin käyttää paineilmaa eikä se jää soveltamisalan ulkopuolelle artiklan 1 kohdan 3.19 perusteella, siihen sovelletaan painelaitedirektiivin vaatimuksia. Huomautus: Katso myös soveltamisohje 1/14. Hyväksytty EU:n komission työryhmässä "paine": 8.11.1999 Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot sekä useita alan järjestöjä ja muita toimijoita. Ohjeiden tarkoituksena on yhtenäistää direktiivin käytännön soveltamista. Ohjeet eivät ole juridisesti sitovia. 12
1/3 Korjaus- ja muutostyöt Ohjeen aihe: Artikla 1 Kuuluuko painelaitteen uusiminen, korjaus tai muutos direktiivin soveltamisalaan? 1) Vaihtaminen kokonaisuudessaan: kokonaan vaihdettu painelaite kuuluu direktiivin soveltamisalaan. 2) Korjaukset eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan, vaan mahdollisten kansallisten säädösten piiriin. 3) Painelaite, johon on kohdistunut merkittäviä muutoksia, jotka muuttavat sen alkuperäisiä ominaisuuksia, käyttötarkoitusta ja/tai tyyppiä laitteen käyttöönoton jälkeen, on katsottava uudeksi direktiivin soveltamisalaan kuuluvaksi painelaitteeksi. Tämä on arvioitava tapaus kerrallaan. Huomautus 1: Painelaitedirektiivin tarkoittamiin käyttöohjeisiin (ks. soveltamisohje 8/3) kuuluu laitteen turvallista käyttöä koskevat asiakirjat, mukaan luettuna huolto, mutta ei välttämättä yksityiskohtaisia tietoja liittyen laitteen korjaus- tai muutostöihin (esim. materiaalitodistukset tai hitsausmenetelmien pätevöintitodistukset). Näiden tietojen toimittaminen voi perustua valmistajan ja painelaitteen käyttäjän välisen sopimuksen toimitusehtoihin. Huomautus 2: Direktiiviä sovelletaan vain ensimmäiseen markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon. Katso Blue Guide, luku 2.1. Hyväksytty EU:n komission työryhmässä "paine": 28.1.1999, muutos 17.3.2004 Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot sekä useita alan järjestöjä ja muita toimijoita. Ohjeiden tarkoituksena on yhtenäistää direktiivin käytännön soveltamista. 13
1/4 Putkiston muutokset Ohjeen aihe: Artiklan 1 kohta 2.1.2 Milloin putkistojärjestelmän muutos ei kuulu direktiivin soveltamisalaan? Jos järjestelmän sisältö, päätehtävä ja varojärjestelmät säilyvät oleellisilta osiltaan ennallaan, muutosta voi pitää olemassa olevan putkistojärjestelmän vähäisenä muutoksena, minkä vuoksi se ei kuulu direktiivin soveltamisalaan. Perustelu: Katso soveltamisohje 1/3 Hyväksytty EU:n komission työryhmässä "paine": 29.1.1999 Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot sekä useita alan järjestöjä ja muita toimijoita. Ohjeiden tarkoituksena on yhtenäistää direktiivin käytännön soveltamista. Ohjeet eivät ole juridisesti sitovia. 14
1/5 Tilavuus enintään 0,1 L Ohjeen aihe: Artikla 3, liite II Minkä arviointiluokan mukaan säiliön vaatimustenmukaisuus tulee arvioida, kun säiliön tilavuus on korkeintaan 0,1 litraa? Artiklassa 3 mainitut säiliöt (tilavuus korkeintaan 0,1 litraa) 1.1(a) ensimmäinen luetelmakohta 1.1(a) toinen luetelmakohta 1.1(b) ensimmäinen luetelmakohta 1.1(b) toinen luetelmakohta Taulukko liitteessä II Luokka (tilavuus korkeintaan 0,1 litraa) 1 Mikäli PS 200 bar, sovelletaan artiklan 3 kohtaa 3 muutoin ks. jäljempänä perustelujen kohta 3 2 Mikäli PS 1000 bar, sovelletaan artiklan 3 kohtaa 3 muutoin ks. jäljempänä perustelujen kohta 3 3 Mikäli PS 500 bar, sovelletaan artiklan 3 kohtaa 3 muutoin ks. jäljempänä perustelujen kohta 3 4 Mikäli PS 1000 bar, sovelletaan artiklan 3 kohtaa 3 muutoin ks. jäljempänä perustelujen kohta 3 Perustelu: 1. Kun säiliön tilavuus on korkeintaan 0,1 litraa, sen arviointiluokkaa ei voi johtaa liitteen II taulukoista 1, 2, 3 ja 4, sillä taulukoita ei ole tarkoitettu alle 0,1 litran tilavuuksille. Artiklan 3 kohtaa 1 yhdessä artiklan 3 kohdan 3 kanssa voidaan kuitenkin käyttää määriteltäessä, minkä säiliön tulee täyttää olennaiset turvallisuusvaatimukset ja mitkä on suunniteltava ja valmistettava jäsenvaltiossa noudatettavan hyvän konepajakäytännön mukaisesti. 2. Mikäli säiliön tilavuus on korkeintaan 0,1 litraa ja suureen PS arvo ylittää artiklan 3 kohdassa 1 mainitut rajat, astian tulee täyttää liitteessä I mainitut olennaiset turvallisuusvaatimukset. 3. Koska liitteen II taulukoissa ei ole edellisessä kohdassa mainittujen säiliöiden vaatimustenmukaisuuden arviointiin soveltuvia tietoja, valmistaja voi valita minkä tahansa liitteen II kohdassa 1 mainitun moduulin. Hyväksytty EU:n komission työryhmässä "paine": 8.11.1999, korjattu 18.6.2002 Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot sekä useita alan järjestöjä ja muita toimijoita. Ohjeiden tarkoituksena on yhtenäistää direktiivin käytännön soveltamista. 15
1/6 Painemittarit Ohjeen aihe: Artiklan 1 kohta 2.1.3 ja liitteen I kohta 2.10 Mihin ryhmään painemittarit kuuluvat? Painemittaria voidaan mahdollisesti pitää suojalaitteena liitteen I kohdassa 2.10b tarkoitetulla tavalla. Direktiivissä otetaan nämä laitteet huomioon, mutta ne eivät ole artiklan 1 kohdassa 2.1.3 tarkoitettuja varolaitteita. Ne ovat artiklan 1 kohdassa 2.1.4 tarkoitettuja paineenalaisia lisälaitteita, joihin saattaa tulla CE-merkintä, jos kyseessä on korkea paine (ks. artiklaan 3 liittyvä soveltamisohje 1/5, joka koskee pienitilavuuksisia korkeapaineisia painelaitteita). Hyväksytty EU:n komission työryhmässä "paine": 28.1.1999 Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot sekä useita alan järjestöjä ja muita toimijoita. Ohjeiden tarkoituksena on yhtenäistää direktiivin käytännön soveltamista. 16
1/8 Mikä on paineenalainen lisälaite? Ohjeen aihe: Artikla 1.2.1.4 Mikä on paineenalainen lisälaite? Määritelmänsä mukaan (ks artikla 1.2.1.4) paineenalainen lisälaite tarkoittaa laitetta, jolla on toimintatarkoitus ja jolla on todettavissa oleva painetta kantava päällys - ts. laitteella on jokin muukin tarkoitus kuin paineen pitäminen sisällään. Paineenalainen lisälaite voidaan kiinnittää muuhun painelaitteeseen esimerkiksi ruuveilla, juottamalla, kuumajuottamalla tai hitsaamalla. Paineenalaisella lisälaitteella on vähintään yksi erityinen toimintatarkoitus, esimerkiksi mittaaminen, ainevirran mekaanisen ominaisuuden muuttaminen, näytteenotto, sakanpoisto, kaasunpoisto. Paineenalaisessa lisälaitteessa ei välttämättä ole liikkuvia osia.. Tyypillisiä esimerkkejä paineenalaisista lisälaitteista ovat: venttiilit, painesäätimet, mittauskammiot, painemittarit, vesilasit, suodattimet, liikuntaliitokset ja kokooja- ja jakeluputkistot (manifolds). Esimerkiksi seuraavat laitteet eivät ole paineenalaisia lisälaitteita: - varoventtiili (varolaite) - kansi, muhvi, tiiviste, laippa, ruuvi (painelaitteen osia) - näkölasi kehyksineen (painelaitteen osia) Hyväksytty EU:n komission työryhmässä "paine": 28.1.1999, muutos 28.6.05. Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot sekä useita alan järjestöjä ja muita toimijoita. Ohjeiden tarkoituksena on yhtenäistää direktiivin käytännön soveltamista. 17
1/9 Putkiston osat Ohjeen aihe: Artiklan 1 kohta 2.1.2 Ovatko putkiston osat, kuten putki tai putkiverkko, putkijohto, putkiston lisäosat, liikuntaliitokset, letkut tai muut painetta kantavat osat katsottava putkistoksi kun ne saatetaan markkinoille erillisinä osina? Erilliset putkiston osat, kuten putki tai putkiverkko, putkijohto, putkiston lisäosat, paljetasaimet, letkut ja muut painetta kantavat osat eivät ole "putkistoja". Yksittäinen putki tai putkiverkko voidaan erityissovelluksissa luokitella "putkistoksi" edellyttäen, että kaikki asianmukaiset valmistusvaiheet kuten taivutus, muovaus, laipoitus ja lämpökäsittely on tehty valmiiksi. Joitain putkiston osia (kuten liikuntaliitokset) voidaan pitää paineenalaisina lisälaitteina (ks. soveltamisohje 1/8). Huomautus: Otettava huomioon liikuntaliitoksen ja paljetasaimen määritelmät: Liikuntaliitokset ovat laitteita, jotka sisältävät yhden tai useamman palkeen, jotka absorboivat mittamuutoksia kuten putkistossa, kanavassa tai säiliössä tapahtuvan lämpölaajenemisen tai -kutistumisen. Paljetasaimet ovat liikuntaliitoksen joustavia osia, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta aallosta sekä sen lisäksi lieriömäisestä osuudesta aallotetun osuuden päissä. Hyväksytty EU:n komission työryhmässä "paine": 28.1.1999 Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot sekä useita alan järjestöjä ja muita toimijoita. Ohjeiden tarkoituksena on yhtenäistää direktiivin käytännön soveltamista. 18
1/10 Hengityslaitteiden pullot Ohjeen aihe: Artiklan 1 kohta 3.19 ja artiklan 3 kohdan 1.1 toinen luetelmakohta Kuuluvatko hengityslaitteiden pullot painelaitedirektiivin soveltamis-alaan? Hengityslaitteisiin tarkoitetut (kaasu)pullot kuuluvat painelaitedirektiivin soveltamisalaan. Esimerkkejä näistä ovat: paineilmaa, happea tai muuta hengitykseen soveltuvaa seosta sisältävät pullot, joita käyttävät esim. sukeltajat, palomiehet ja asbestitöissä olevat henkilöt. Seuraavat hengityslaitteiden pullot eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan: sairaaloiden keskitettyihin hapen- ja ilmanjakelujärjestelmiin tarkoitetut kaasupullot nestemäistä happea sisältävät säiliöt. Kuljetusolosuhteista riippuen on ehkä myös noudatettava ADR-, RID-, IMDGtai ICAO-yleissopimusta. Mikäli valmistaja on määritellyt pullojen käyttötarkoituksen siten, että niitä voidaan käyttää sekä hengityslaitteissa että vaarallisten aineiden kuljetuksiin, pullojen on täytettävä molempien direktiivien vaatimukset, ja ne on varustettava sekä CE- että π-merkillä (ks. soveltamisohje 1/30). Perustelu: Hengityslaitteiden pulloja koskeva viittaus artiklassa 3 rajoittaa artiklan 1 kohdassa 3.19 mainittua yleistä määritelmää laitteista tai laitteistoista, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan. Lisäksi kuljetettavia painelaitteita koskevassa direktiivissä mainitaan nimenomaan, etteivät hengityslaitteiden kaasupullot kuulu sen soveltamisalaan (ks. kuljetettavien painelaitteiden direktiivin johdantolauselma 9 ja artikla 2.1). Huomautus: Hengityslaite on henkilösuojain ja on siten tarkoitettu henkilön mukana kulkevaksi laitteeksi (esim. selässä kuljetettavaksi tai muuten mukana kannettavaksi laitteeksi). Hyväksytty EU:n komission työryhmässä paine : 4.12.2002, muutos 27.1.2003 Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot sekä useita alan järjestöjä ja muita toimijoita. Ohjeiden tarkoituksena on yhtenäistää direktiivin käytännön soveltamista. 19
1/11 Milloin paine ei ole merkittävä tekijä suunnittelussa Ohjeen aihe: Artiklan 1 kohta 3.10 Mitä artiklan 1 kohdalla 3.10 tarkkaan ottaen tarkoitetaan? Erityisen epäselvä on sanamuoto joiden suunnittelussa paine ei ole merkittävä tekijä. 1. Artiklan 1 kohdan 3.10 mukaan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävät sellaiset kammioita tai mekanismeja sisältävät laitteet, ja a) jotka on ensisijaisesti mitoitettu muille kuormille kuin paineelle, eli joissa paine ei ole laitteen mitoitukseen merkittävästi vaikuttava seikka, b) jotka on ensisijaisesti suunniteltu liikuttamaan, pyörittämään tai muuhun tehtävään kuin paineenkestoon. 2. Näihin laitteisiin voivat kuulua: moottorit, mukaan lukien turbiinit ja polttomoottorit höyrykoneet, kaasu- tai höyryturbiinit, turbogeneraattorit, kompressorit, pumput, toimilaitteet ja renkaiden pinnoitusmuotit. 3. Tällaisen painelaitteen kohdalla voidaan katsoa, että paine ei ole merkittävä seikka, jos muut seikat yksin tai yhdessä ovat painetta merkittävämpiä. Muita seikkoja ovat mm. dynaamiset kuormat, joihin liittyy värinää tai kuormituskertojen suuri lukumäärä monimutkaisten rakenteiden lämpökuormat rakenteen jäykkyys, joka johtuu ulkoisista mekaanisista kuormista tai suureen painoon liittyvistä vaatimuksista alhaista venymää, pieniä halkaisijan muutoksia tai muita pieniä muodonmuutoksia koskevat vaatimukset, jotka johtuvat astian jäykkyydelle asetetuista toiminnallisista vaatimuksista. Näitä seikkoja on harkittava tapauskohtaisesti ottaen samalla huomioon vallitseva turvallinen käytäntö. 4. Laitteen ylimitoitus ei sellaisenaan saa johtaa siihen, että laite jää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle artiklan 1 kohdan 3.10 mukaisesti. 20
LISÄSELVITYKSIÄ 1. Painelaitedirektiivin vaatimuksiin ei tässä kohdin sisälly varmuuskerrointa. Kaikki soveltamisohjeessa mainitut varmuuskertoimet menisivät siten direktiivin edelle, ja niitä tulee näin ollen välttää. 2. Mikäli jotakin varmuuskerrointa käytettäisiin sen määrittelemiseksi, pitääkö direktiivin vaatimuksia soveltaa vai ei, ylimitoitus saattaa johtaa tilanteeseen, jossa painelaitteen ei tarvitse täyttää direktiivin vaatimuksia. Tällainen menettely ei ole hyväksyttävää. 3. Ylimitoituksen kertoimeen sidottu poikkeus merkitsisi, että tarvittaisiin yksityiskohtainen jännitysanalyysi etenkin jos ylimitoitus on yhteydessä primaariseen kalvojännitykseen. Tämä menee paljon nykyistä teollisuudessa vallitsevaa käytäntöä pidemmälle. 4. Tämän lisäksi vaarana on, että kohdissa 1 3 esitetyt paljon tärkeämmät seikat saattavat jäädä huomaamatta, jos päätös siitä, onko paine merkittävä tekijä suunnittelussa, perustuu pelkästään ylimitoitukseen. Hyväksytty EU:n komission työryhmässä "paine": 8.11.1999. Muutos hyväksytty 3.11.2003. Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot sekä useita alan järjestöjä ja muita toimijoita. Ohjeiden tarkoituksena on yhtenäistää direktiivin käytännön soveltamista. 21
1/12 Hermeettinen kompressori Ohjeen aihe: Artiklan 1 kohdat 3.6 ja 3.10 Kuuluvatko hermeettiset ja puolihermeettiset kompressorit direktiivin soveltamisalaan? 1) Painelaitedirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävät laitteet, jotka luokitellaan direktiivin mukaan korkeintaan luokkaan I ja jotka kuuluvat jonkin artiklan 1 kohdassa 3.6 luetellun direktiivin soveltamisalaan, kuten pienjännitelaitteet ja koneet. Tätä sovelletaan korkeintaan luokan I hermeettisiin ja puolihermeettisiin kompressoreihin. 2) Artiklan 1, kohdan 3.10 direktiivistä poissulkeminen ei sovellu hermeettisille kompressoreille, koska paine on merkittävä suunnittelutekijä ja koska niiden ulkokuoren päätarkoituksena on varmistaa, että jäähdytysneste pysyy laitteen sisällä. 3) Puolihermeettisen kompressorin, joka sisältää liikkuvia osia ja jonka ulkokuori on pääasiassa suunniteltu mekaanisille kuormille (nopeus ja värähtely), lämpökuormille (rajoittamaan mahdollinen lämpötilasta aiheutuva muodonmuutos), rakenteen jäykkyydelle (ulkoiset mekaaniset kuormat ja laitteen paino), artiklan 1, kohdan 3.10 direktiivistä poissulkeminen arvioidaan tapauskohtaisesti (katso soveltamisohje 1/11). Huomautus: Artiklan 1 kohdan 2.5 tilavuuden määritelmän mukaan mekaanisten osien tilavuus vähennetään käytettävästä tilavuusarvosta. Öljyn tilavuutta ei vähennetä. Hyväksytty EU:n komission työryhmässä "paine": 28.1.1999, muutos 7.9.2004 Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot sekä useita alan järjestöjä ja muita toimijoita. Ohjeiden tarkoituksena on yhtenäistää direktiivin käytännön soveltamista. 22
1/13 Painesäiliön tyhjökuori Ohjeen aihe: Artikla 1 Perustelu: Sovelletaanko painelaitedirektiiviä painesäiliön tyhjökuoreen? Kyllä. Tyhjiökuoret, joiden suurin sallittu käyttöpaine on enintään 0,5 bar, eivät ole painelaitteita sellaisenaan. Mutta koska ne ovat paineenalaisiin osiin kiinnitettyjä rakenneosia, ne ovat painelaitteen osia. Tyhjiökuoresta ja -eristeestä johtuvat paineenalaisten osien toimintaa haittaavat tekijät on otettava huomioon ja niitä on pyrittävä välttämään. Hyväksytty EU:n komission työryhmässä "paine": 28.1.1999 Työryhmässä ovat edustettuina kaikki Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot sekä useita alan järjestöjä ja muita toimijoita. Ohjeiden tarkoituksena on yhtenäistää direktiivin käytännön soveltamista. 23