KIRJALLINEN KYSYMYS 864/2012 vp Koulujen eriarvoistuminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa eri koulujen opetus ja oppimistulokset ovat perinteisesti olleet erittäin hyviä. Suomen koulut pärjäävät useimmilla mittareilla tarkasteltuna kansainvälisesti erittäin hyvin. Olemme usein aivan kärkipäässä erilaisissa tutkimuksissa. Nyt kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat lähteneet kasvamaan sekä luokkakoot joissa on myös suuria koulukohtaisia eroja. Suomen vahvuus on perinteisesti ollut tasainen ja tasapuolinen koulutus kaikenikäisille oppijoille. Tällaisella kaikille kuuluvalla laadukkaalla koulutuksella olemme mitä parhaiten voineet taistella luokkaerojen syntymistä vastaan. Suomessa on ollut mahdollista katkaista syrjäytyneisyyskierre osittain juuri hyvän koululaitossysteemin ansiosta. Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen laadun heikentyminen ja kasvava epätasa-arvo johtuu kuntien heikentyneestä taloustilanteesta ja tämä valitettavasti näkyy koululaisten ja opiskelijoiden arjessa. Tuntimääräleikkaukset näkyvät selkeästi opetuksen tasossa, työrauhassa ja kouluviihtyvyydessä. Lähiopetus sopivan kokoisissa ryhmissä on yksi onnistuneen oppimisen kulmakivistä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo puuttua koulujen eriarvoistumiseen, ja taata tasaiset oppimistulokset riippumatta opetuksen järjestävästä koulusta? Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2012 Johanna Jurva /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Johanna Jurvan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 864/2012 vp: Miten hallitus aikoo puuttua koulujen eriarvoistumiseen, ja taata tasaiset oppimistulokset riippumatta opetuksen järjestävästä koulusta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Koulutuksellinen tasa-arvo muodostaa perustan suomalaiselle hyvinvoinnille. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pystytään varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille lapsille ja nuorille sekä tukemaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Koulutuksellisia eroja tulee vähentää ja koulutuksen periytyvyyttä tulee ehkäistä myös kaikessa perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa. Hallitus on käynnistänyt laajapohjaiset toimet, joilla sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan ja sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumisessa vähennetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2011 2016 kehittämissuunnitelman mukaisesti koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman. Tavoitteena on vähentää merkittävästi sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä vähentää sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen ja parantaa heikommassa asemassa olevien ryhmien asemaa. Ohjelma vahvistaa jokaisen yksilön mahdollisuutta oppimiseen sekä luovuuden, osaamisen ja erilaisten lahjakkuuksien kehittämiseen sekä torjuu koulutuksen sukupuolista segregaatiota ja edistää sukupuolisensitiivisyyttä koulutuksessa. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksellisen tasaarvon toimenpideohjelman vuoden 2012 loppuun mennessä. Perusopetuksen osalta tavoitteena on puolittaa koulujen ja alueiden väliset erot, sukupuolten vaikutus sekä sosiaalisen ja etnisen taustan tilastollinen selitysosuus perusopetuksen oppimistuloksista vuoteen 2020 mennessä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on poistaa erot kokonaan. Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2011 2016 kehittämissuunnitelman mukaisesti tavoitteena on parantaa peruskoulun edellytyksiä toimia kaikkien lasten oppivelvollisuuskouluna huomioimalla koulujen toimintaympäristö niiden ohjauksessa ja rahoituksessa. Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet tavoitteena tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen myös jatkossa. Aiheeseen liittyen on laadittu taustaselvitys koulujen toimintaympäristön haasteellisuutta kuvaavista indikaattoreista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista perusopetuksen rahoituksessa (Perusopetuksen aika. Selvitys koulujen toimintaympäristöä kuvaavista indikaattoreista. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:13.) Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, 2
Ministerin vastaus KK 864/2012 vp Johanna Jurva /ps aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yhteensä noin 83 miljoonaa euroa valtion erityisavustusta koulujen välisten erojen kaventamiseen sekä perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen: Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ensimmäistä kertaa noin 23 miljoonaa euroa valtion erityisavustusta toimiin, joilla kavennetaan koulujen välisiä eroja ja tuetaan haasteellisessa toimintaympäristössä toimivia kouluja. Kohdennettavaa valtionavustusta voidaan käyttää koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat koulujen välisten erojen vähentämiseen sekä lähtökohdiltaan muita heikompien koulujen toiminnan ja laadun tukemiseen. Varmistamalla riittävän pienet opetusryhmät voidaan vaikuttaa tehokkaasti opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin. Perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen suunnattua avustusta jaetaan yhteensä noin 60 miljoonaa euroa, jos eduskunta hyväksyy talousarvioesitykseen sisältyvän määrärahaesityksen. Summa on kaksinkertainen vuoteen 2011 verrattuna. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä kehittää perusopetusta koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Koulujen eriytyminen estetään ja jo olemassa olevat ja havaitut erot pyritään tasoittamaan. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 864/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Johanna Jurva /saf: På vilket sätt ämnar regeringen ingripa i den differentiering som leder till att skolorna blir ojämlika och garantera jämna inlärningsresultat oberoende av vilken skola som ordnar undervisningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Jämlikhet i utbildningen utgör grunden för den finska välfärden. Med tanke på en jämlik undervisning är det ytterst viktigt att man redan inom småbarnsfostran och grundläggande utbildning kan säkra goda förutsättningar för inlärning för alla barn och unga samt genom mångsidiga åtgärder stödja ungdomar som av olika orsaker behöver särskilt stöd och ungdomar som hotas av utslagning. Skillnader på grund av utbildning bör minskas och tendensen att utbildning går i arv bör förebyggas även i all utbildning efter den grundläggande utbildningen. Regeringen har inlett åtgärder på bred bas med syftet att utjämna skillnaderna mellan könen i fråga om kunskapsresultat, deltagande i utbildning och slutförande av utbildning samt att minska den socioekonomiska bakgrundens inverkan på deltagandet i utbildning. Undervisnings- och kulturministeriet bereder i enlighet med utvecklingsplanen för utbildning och forskning 2011 2016 ett åtgärdsprogram för jämlikhet i utbildningen. Målet är att märkbart minska skillnaderna mellan könen i fråga om kunskaper och utbildning samt minska den socioekonomiska bakgrundens inverkan på deltagandet i utbildning och förbättra ställningen för de svagare grupperna. Programmet ska stärka varje individs möjlighet till lärande, utveckling av kreativitet, kunnande och olika slag av begåvningar, avvärja segregation på grund av kön samt främja ett hänsynstagande till jämställdhetsaspekter inom utbildningen. Statsrådet godkänner åtgärdsprogrammet för jämlikhet i utbildningen före slutet av 2012. För den grundläggande utbildningens del är målet att före 2020 halvera skillnaderna mellan skolorna och regionerna när det gäller inlärningsresultat, könens inverkan samt den statistiska andel som kan förklaras av social och etnisk bakgrund. På lång sikt är målet att helt eliminera skillnaderna. Ett mål enligt utvecklingsplanen för utbildning och forskning 2011 2016 är att förbättra grundskolans förutsättningar att fungera som läropliktsskola för alla barn genom att beakta skolornas verksamhetsmiljö vid styrningen och finansieringen av dem. Som en del av reformen av statsandelssystemet utreds grunderna för statsandelar till den grundläggande utbildningen med avsikten att säkra tillgången till en jämlik och enhetlig grundläggande utbildning även i fortsättningen. I anslutning till ämnet har det gjorts en bakgrundsutredning om indikatorer som beskriver utmaningarna i skolornas verksamhetsmiljö och möjligheterna att utnyttja dem vid finansieringen av den grundläggande utbildningen (Dags för grundläggande utbildning. Utredning om indikatorer som beskriver skolornas verksamhetsmiljö, på finska). Syftet med reformen är att finansieringen av den grundläggande utbildningen i högre grad än för närvarande ska utgå från indikatorer som beskriver verksamhetsmiljön, till exempel andelen invandrare av kommunens befolk- 4
Ministerns svar KK 864/2012 vp Johanna Jurva /ps ning, den vuxna befolkningen utbildningsnivå och arbetslöshetsnivån. Undervisnings- och kulturministeriet beviljar sammanlagt cirka 83 miljoner euro i statligt specialunderstöd för att jämna ut skillnader mellan skolorna och för att göra undervisningsgrupperna mindre inom den grundläggande utbildningen: Undervisnings- och kulturministeriet beviljar för första gången cirka 23 miljoner euro i statligt specialunderstöd för åtgärder som jämnar ut skillnader mellan skolorna och stöder skolor som arbetar i en utmanande verksamhetsmiljö. Riktat statsunderstöd kan användas för åtgärder som främjar jämlikhet i utbildningen och som inriktas på att minska skillnaderna mellan skolorna samt att stödja verksamheten och kvaliteten i skolor med svagare utgångsläge än övriga skolor. Genom att säkerställa tillräckligt små undervisningsgrupper kan man effektivt inverka på undervisningens kvalitet och på inlärningsresultaten. Sammanlagt cirka 60 miljoner euro fördelas som riktat understöd för att göra undervisningsgrupperna i den grundläggande utbildningen mindre, om riksdagen godkänner det anslag som ingår i budgetpropositionen. Summan är dubbelt så stor som 2011. Undervisnings- och kulturministeriet anser det vara viktigt att utveckla den grundläggande utbildningen som en enhetlig undervisning som tryggar likvärdiga förutsättningar för hela årsklassen. Ojämlikheten mellan skolorna förhindras, och strävan är att jämna ut de skillnader som redan finns och som har observerats. Helsingfors den 3 december 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5