Leena Tamminen-Peter FT, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy letampe@gmail.com 1
1. Tutkitun tiedon täydentyminen 2. Apuvälineet ovat kehittyneet 3. Ympäristön esteettömyys 4. Toimintastrategian kehittyminen 5. Työtapojen muutos ja koulutus 6. Ohjeistuksen, kirjallisuuden ja opetusmateriaalien lisääntyminen 7. Verkostoituminen 8. Onko potilassiirtojen ergonomia parantunut valtakunnassa? Entä asenteet? Tamminen-Peter 2015 2
Ergonomiakoulutuksen puute ammattilisessa peruskoutuksessa Potilaiden avustaminen passivoivaa ja hoitajat kuormittuvat liiallisesti Paljon tule-vaivoja ja ennenaikaista eläköitymistä Tutkitun tiedon ja hyvien käytäntöjen välittyminen opetukseen ja käytäntöön puutteellista Systemaattisen toimintastrategian puuttuminen työpaikoilla, riskinarvionti vähäistä Johdon sitoutumattomuus Asenteet Yhteistyön puute eri toimijoiden välillä Pätevien kouluttajien puute Apuvälineitä vähän eikä niitä osata/viitsitä käyttää. Apuvälineiden tekninen vertailu: käytettävyys, kestävyys, varastointi- ja säilytys, huolto ja kustannukset. Tamminen-Peter 2015 3
12 hoitajaa sai Durewall- ja kinestetiikkakoulutusta Kuormitusmittaukset tehtiin kolmesti: ennen koulutusta, ensimmäisen koulutuksen jälkeen ja toisen koulutuksen jälkeen Mitä parempi oli hoitajien siirtotaito, sitä alhaisempi oli hoitajien mitattu ja kokema fyysinen kuormittuminen ja sitä myönteisempiä olivat potilaiden tuntemukset. Opetetut siirtomenetelmät vähensivät hoitajien selkä- lihasten kuormittumista puolella ja hartialihasten yhden kolmanneksen. 4 *** *** *** 3 2 1 0-1 COMFORT 1 SECURITY2 CONTROL 3-2 -3 Vanhusten miellyttävyyden, turvallsuuden ja hallinan tuntemukset -4 BEFORE TRAINING AFTER FIRST TRAINING AFTER SECOND TRAINING ergosolutions/ tamminen-peter 2015 4
Välilevykuormituksen rajaarvot ylikuormituksen välttämiseksi Välilevypaine eri asennoissa ikä Naiset (kn) Miehet (kn) 1560 N 240 N 20 29 4,4 6,0 30 39 3,8 5,0 40 49 3,2 4,1 50 59 60 2,5 1,8 3,2 2,3 Dortmund Lumbar Load Study Jäger & Luttman 1999 NIOSH n raja-arvo 3 400 N
perinteinen optimoitu optimoitu + pienois apuvälineet 1. makuulta istuma-asentoon 2. istuva potilas sängyn reunalle istumaan 3. makaava potilas ylöspäin vuoteessa sivulta avustettuna 4. makaava potilas ylöspäin vuoteessa päädystä avustettuna 5. potilaan siirtäminen sivusuunnassa 6. potilaan jalan nosto sivulta 10. alusastian laitto 11. pienoisapuvälineiden laitto 12. potilaan siirto vuoteesta toiseen 13. avustaminen sängystä tuoliin 14. istumasta seisomaan 15. potilaan avustaminen lattialta 7. potilaan jalan nosto päädystä 8. potilaan jalkojen nosto 9. vuoteen päädyn nosto Jäger & Luttman 1999 6
Kumarien asentojen ja potilassiirtojen määrä hoitajaa kohti työvuorossa sairaaloissa ja hoitokodeissa Saksassa kumara kumara Potilassiirrot Tamminen-Peter
Apuvälineet ovat kehittyneet Kertakäyttöiset apuvälineet Helposti puhdistettavat Erilaiset liukumateriaalit Tamminen-Peter 2015 8
Re Turn 7500 Avustustehtävä Perinteinen Optimoitu Seisomanojanostin on kuntouttavampi ratkaisu kuin kahden kn hoitajan kn manuaalinen avustus! 5.1 Istuvan potilaan avustaminen tuoliin (3.8-6.5) 3.7 (2.3-4.4) Optimoitu + apuvälineet 3.1 (1.6-5.3) Riskitaso Hyväksyttävä vain kelt ja vihreä Opt + apuvälineet Kuten edellä + täysin kooperoiva pot.max. 70 kg ergosolutions/ tamminen-peter 2015 9
Fyysinen kuormitus on vähäistä verrattuna käsin tehtyihin nostoihin ja lattialla liikuteltaviin nostintyyppeihin (useita tutkimuksia). 75 % käyttää kattonostimia mieluummin kuin muita nostimia ja ne ovat vähemmän riskialttiita (Miller ym. 2006) Lattialla liikuteltavat nostimet aiheuttivat selvästi suuremmat välilevyn kiertovoimat kuin kattonostin (Rice ym. 2009) Fyysinen kuormittuminen nosturin käytössä (RPE 0-10 asteikolla) 2.5 2 1.5 1 0.5 Nostinonnettomuudet johtuvat useimmiten väärästä liinan valinnasta (Hignett 2009) 17 % hoitajista (n=119) osasi vastata oikein helppoihin liinan valintakysymyksiin Englannissa (Alexander 2008) Koulutusta tarvitaan! 0 Katto Seisomanoja Liikuteltava RPE selkä RPE hartiat RPE kädet Fagerström V. & Tamminen-Peter L. 2009. Työterveyslaitos testasi potilasnostimia. Terveys ja talous 4/2009; Hoitotiede 2/ 2010. ergosolutions/ tamminen-peter 2015 10
Perusohje: Tutkitaan onko asiakas loukkaantunt, ei lähdetä suinpäin nostamaan käsin. Arvioidaan tilanne. Asiakasta ohjataan itse nousemaan hänelle helpoimmalla tavalla, jos hän pystyy. Hoitaja ohjaa ja tukee. Muissa tapauksissa käytetään nostinta. Jossei nostinta ole käytettävissä, pyydetään apua. Elk-nostotyyny Paputyyny ja ilmalokeroinen avustustyynyt Makuulta ylos > 75 v (Hjalmarson 2014) Tamminen-Peter http://raizer.com/
Pesuissa ja pukemisessa auttaa sähköisesti säädettävät suihkutuolit ja pesutasot Potilaista pestään, rasvataan, puetaan istuen joko suihkutustuolilla tai WC-istuimella Hoitajalla huonot työasennot ja staattinen kuormitus. Korkeussäädettävän ja kallistettavan suihkutuolin käyttö vähentää työskentelyn riskitasoa huomattavasti. Tukisukkien pukemisessa auttaa sukanverolaite. Tamminen-Peter
Wc- ja peseytymistilojen ahtaus on keskeinen avustamista hankaloittava tekijä. Wc- ja peseytymistiloissa avustetaan enemmän ja useammissa tehtävissä. Kapeat oviaukot, kynnykset ja tasoerot sekä ahtaat tilat vaikeuttavat usein apuvälineiden käyttöä. Wc-istuinta käytetään usein istuimena pesemisen, pukemisen ja hoitotehtävien aikana, jolloin istuimen ympäristön ahtaus vaikeuttaa avustamista ja hoitajalla on huonot työasennot. http://www.korpinen.com/fi/component/content/arti cle/27-suomi/ammattilaisille/60-gaius-videotgaiuswc-ratkaisut Asiakkaan toimintakykyä tukeva ympäristö helpottaa avustajan työtä. Hyvät tukikaiteet mahdollistavat potilaan omatoimisen siirtymisen. Kokeisiin ja mallintamiseen perustuvat arkkitehti Sipiläisen suositukset: WC-istuimen korkeus (42-53 cm) Tukikaiteet n. 20 cm korkeammalla kuin istuin. P. Sipiläinen 2011 13
Lain velvoitteet ohjaavat riskien arviointia ja prevention suunnittelua Tamminen-Peter 2015 14
Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmä (Karhula ym. 2007) Työkäytäntöjen kehittäminen vanhustenhuollossa osana hoitotyön turvallisuusjohtamista 2007-2009 (Tamminen, Moilanen ja Fagerström ) Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla (Tamminen, Moilanen ja Fagerström 2009) sisältää hoitotyön turvallisuusjohtamisen toimintalinjat organisaatiossa Asukkaan ergonomisen avustamisen kehittäminen hoitotyössä monitasoinen interventio-tutkimus vanhustenhuollossa (Fagerström 2013) Fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavan työn johtaminen vanhustenhoidossa. sisältää hoitotyön turvallisuusjohtamisen toimintalinjat organisaatiossa (Hellstén 2014) ISO Guideline on Ergonomics : ISO/TR 12296:2012 Manual handling of people in the healthcare sector Riskin arviointi ja ihmisten turvallisen avustamisen ohjeistus terveydenhuollossa 31.8.2015 15
Tavoitteet Parantaa hoitohenkilökunnan työolosuhteita vähentämällä biomekaanisen ylikuormituksen riskiä, rajoittaa työperäistä sairastavuutta ja vammautumista sekä niiden seurauksena syntyviä poissaoloja ja kustannuksia. Edistää potilaiden hoidon laatua, turvallisuutta, arvokkuutta ja yksityisyyttä, kun huolehditaan heidän henkilökohtaisista tarpeistaan ja hygieniasta. Sisältö Risk estimation and evaluation Organizational aspects Aids & equipment Buildings & environment Staff education & training Evaluation of intervention effectiveness ISO Technical Report ostettavissa : http://www.sfs.fi/sfs.ry http://www.iso.org. Tieteellinen artikkeli S. Hignett, Fray et al. International consensus on manual handling of people in the healthcare sector: Technical report ISO/TR 12296 is in the International Journal of Industrial Ergonomics Volume 44, Issue 1 ArjoHuntleigh on saanut luvan julkaista lyhyen koosteen Summary of the ISO Technical Report 12296 An easy-to-read edited summary is available for download here Tamminen-Peter
Riskien hallintamalli sisältää hoitotyön turvallisuusjohtamisen toimintalinjat organisaatiossa. 1. Lain velvoitteet ohjaavat riskien arviointia ja suunnittelua 1. Riskien arviointi lähtökohtana fyysisen kuormituksen hallinnassa 2. Hallintamallin suunnittelu 3. Työterveyshuolto riskien hallinnan apuna 2. Työkäytännöt turvalliseksi 1. Turvallisen ja terveellisen avustamisen periaatteet 2. Potilaan avustustavan kirjaaminen 3. Osaamisen varmistaminen 1. Henkilökunnan koulutus potilassiirtotaidoissa 2. Ergonomiavastaavien tehtävät ja koulutus 4. Apuvälineillä kevennystä työhön 1. Potilassiirron apuvälineet ja laitteet 2. Kunnossapito- ja huoltokäytännöt 5. Vahingon sattuessa 1. Vaaratilanteiden käsittely 2. Väkivalta- ja uhkatilanteet 6. Tulosten seuraaminen 17
Turvallisen kulttuurin luominen Terveysvaarojen tunnistaminen -> riskien hallintamalli tavoitteet turvallisuustoiminalle Hankkeen ohjausryhmä hoitotyön johto (yh, oh), ts-päälikkö ja valtuutettu, työfysioterapeutti Toteutus - Organisoi suunnitelmallisen koulutuksen - kouluttajat - esimiesten info ja koulutus - eri yksiköiden tarvearviointi - apuvälineiden hankintasuunnitelma - soveltamisen tukeminen /ongelmanratkaisun tukeminen ergonomiavastaavat Seuranta - Seurantamittarit Ergonomia on osa hoidon laatua ei ainoastaan työturvallisuuskysymys mukaan laadun arviointiin Hallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon ja oppilaitosten yhteistyö ergosolutions/ tamminen-peter 2015 18
Opastaja ohjaa työyksikössä ergonomiseen työskentelyyn sekä uusien apuvälineiden käytössä turvalliseen työskentelyyn. välittää tietoa oikeista ja vaihtoehtoisista tavoista siirtää potilasta. Tiedon välittäminen tapahtuu pääosin jokapäiväisen hoitotyön yhteydessä tapahtuvissa potilassiirtotilanteissa. organisoi osastokokouksiin kertaustapahtumia avustus- ja siirtotaitojen päivittämiseksi ja taitojen säilymiseksi valtuutus puuttua (oh:n), jos huomaa ettei toimita, kuten on yhdessä sovittu konsultoi tarvittaessa osaston fysioterapeuttia Yhdyshenkilö seuraa apuvälineiden käyttöä ja kuntoa sekä huolehtii apuväline- ja laiterekisteristä Seurataan uusien apuvälineiden tuloa markkinoille (apuvälinemessut) ja pyydetään apuväliesittelijöitä paikalle esittelemään tuotteita. Apuvälineiden tarpeet kirjataan ja tehdään hankintasuunnitelma yhdessä kuntoutushenkilökunnan ja osastonhoitajan kanssa. Ergonomiavastaavan osaamisen ylläpito oma aktiivisuus tiedon hankinnassa ergonomiavastaavat liittyvät valtakunnalliseen potilassiirtoergonomian tiedonvälitysverkostoon vuosittainen kertauskoulutus: vuorollaan osallistuminen verkostoseminaariin, vastaaville järjestetyt yhteiset tilaisuudet, kerran vuodessa työfysioterapeutti kokoaa ergonomiavastaavat koulutukselliseen tapahtumaan suorittavat potilassiirtokortin ergosolutions/ tamminen-peter 2015 19
Monia koulutusinterventioita, joissa koulutuksella ei ole ollut liikuntaelinsairauksia tai vammoja vähentävää vaikutusta. MIKSI? Opetettua tekniikkaa ei ole opittu. Opetettua tekniikkaa ei käytetä työssä - sosiaalinen paine yhteisössä vallitseviin tapoihin. Opetettu tekniikka ei vähennä kuormitusta. Nostetaan liian raskaita taakkoja ei tunnisteta vaaratilanteita!
Sisältö Tehokas koulutusohjelma edellyttää johdon sitoutumista ja tukea. Sen tulisi olla osa organisaation riskien hallintaa. Seuraavat asiat tulisi huomioida : Tarkoituksenmukainen koulutus henkilökunnan kaikilla tasoilla, myös johto. Apuvälineiden hankinta ennen koulutusta tai varaudutaan siihen budjetissa. Turvallisten työtapojen omaksuminen koko yhteisössä (Turvalliset avustustavat sopiminen + ergonomiavastaava) Teorian lisäksi käytännön harjoittelua Riittävästi aikaa 2 tuntia ei riitä! Koulutustarpeiden huomiointi Kattavampi koulutus uudelle henkilökunnalle Kertausta ja tukea muutoksen toteuttajille (ergonomiavastaaville) Koulutuksen dokumentointi ja seuranta Tamminen-Peter
Noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. On viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja ts-valtuutetulle työolosuhteissa tai menetelmissä, koneissa jne. havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa tt:n turvallisuudelle tai terveydelle. Tulee käyttää oikein koneita, työvälineitä ja muita laitteita. Työssä vaadittava lihastoiminnan ja lihaskunnon ylläpito ja parantaminen. ergosolutions/ tamminen-peter 2015 22
Kannustaa hyviä ja turvallisia käytäntöjä ja apuvälineiden käyttöä potilaita hoidettaessa. Valvoo, että valittu toimintatapa toteutuu. Tuo esiin tavoitteet, joihin pyritään sovitulla toimintatavalla huomioiden henkilöstö ja yhteistyökumppanit Mahdollistaa ergonomiavastaavien toiminta ohjata hyviä käytäntöjä. Valvoo valitun toimintatavan toteutumisesta yhdessä ergonomiavastaavan kanssa säännöllisin väliajoin ja luo tarvittaessa korjaavia toimintoja. Tunnistaa ja palkitsee hyvien käytäntöjen esiintymisen. Tutkii sattuneet tapaturmat ja suunnittelee korjaavat toimenpiteet ja aikataulun. yhdessä työsuojelun ja tth:n kanssa Esimies ja ergonomiavastaava sopivat, kirjaavat ja tiedottavat mitä vastuita on delegoitu.
STM:n Vetohanke: Ergonomiaopetuksen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa hanke vuosina 2005-7 Kartoitettiin opetus oppilaitoksissa: 1 oppilaitoksessa riittävä opetus! Muualla vanhoja tapoja ja riittämättömästi Luotiin opettajien kanssa yhteistyössä Opettajan käsikirja: Potilaan siirtymisen ergonominen avustamine Muutos tulisi tapahtua samanaikaisesti oppilaitoksessa että työpaikoilla Hanke ei tuottanut toivottua tulosta, yksi oppilaitos muutti opetussuunnitelmaa suosituksen mukaiseksi. Asiantuntijaryhmä pohti taas kerran, mitä on tehtävissä asian parantamiseksi. Auttaisiko ergonomiakortti? STM rahoitti Potilassiirtojen Ergonomiakorttihanketta (Tamminen Peter 2007-2009) Asiantuntijaryhmä toimi hankkeen ohjausryhmänä, verkosto osallistui sisällön määrittelyyn Luotiin yhteinen standardoitu koulutuskokonaisuus, pätevyysvaatimukset hoitajalle potilaan avustamisessa sekä kouluttajille. Tuote haluttiin suojata, ettei yksityiset yrittäjät kaappaa sitä. /STM ja asiantuntija ryhmä vaativat suojausta. Kortti luotiin vaikuttamisen välineeksi. Tuotteelle haettiin ja saatiin tuotemerkkirekisterisuoja Tamminen-Peter 2015 24
43 % vastaajista opetti laahaavaa nostoa (kainalo-housunkaulusnosto) 65 % opetti yksin nostoa edestä. Kuormitus ja vammautumisriski suuri, välilevykuormitus 6 400 N (Marras ym. 1999) 30 % opetti kultatuolinostoa 25
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Ergonomic 50 % Medium 40 % Non-ergonomic 30 % 20 % 10 % 0 % Nurses group 1 Nurses group * Occupational therapists Nursing assistants group 1* Nursing assistants group 2*
Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutus on valtakunnallinen, rekisteröity, standardisoitu ja yleisesti hyväksytty. Koulutustuotteen on kehittänyt Työterveyslaitos, rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö sekä kehittämistyössä mukana Terveydenhuollon ergonomian tiedonvälitysverkosto www.sotergo.fi Kortin suorittaneita yli 4 300 lokakuussa 2015 Seuraava koulutus Helsingissä keväällä 2016 ergosolutions/ tamminen-peter 2015 27
Tavoitteena työ- ja potilasturvallisuuden lisääminen potilaiden liikkumisen ja siirtymisten avustamisessa. avustajien liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäiseminen hoidon laadun parantaminen työkäytäntöjen kehittäminen Koulutuksessa opiskelija todentaa osaamisensa näyttökokeiden avulla potilassiirtotaitojensa osoittamiseksi hän saa Potilassiirtojen Ergonomiakortin. Peruskoulutus Kouluttajakoulutus Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille - potilassiirtoja tekeville - potilassiirtoja opettaville Terveydenhuollon tutkinto sekä Hyvät tiedot ja taidot opettaa! ergosolutions/ tamminen-peter 2015 28
Rovaniemi ergosolutions/ tamminen-peter 2015.. Tampere Turku.. Oulu Oulainen Helsinki. Seinäjoki Kuopio. Lappeenranta Kajaani Joensuui 29
Vocational colleges (n=22/121) Polytechnics (n=6 /21) 1/2014 4/2015 1/2014 4/2015 Compulsory 3 7 2 6 Optional 12 12 2 4 Supplementary 14 16 4 4 Tamminen-Peter 2015 30
kokoaa ja välittää viestiä henkilöstön ja potilaiden terveyttä ja turvallisuutta edistävistä ergonomisista menetelmistä toimii ergonomiaa käsittelevänä teorian ja käytännön vuoropuhelun tilana järjestää vuosittain kesäkuussa 2-päiväisen verkostoseminaarin ylläpitää sotergo.fi verkkosivustoa Tamminen-Peter 2015 31
Anne Henrikssonin pro gradu-tutkielma 2011: Laadullinen tutkimus koulutuksen vaikuttavuudesta - haastatteli 6 kortin suorittanutta hoitajaa - Siirtotaito ja riskin arviointikyky paranivat - Työ- ja potilasturvallisuus parani - Pienapuvälineiden ja nostimien käyttö lisääntyi - Työyhteisön työtavat kehittyivät Rovaniemen tk:n vuodeosasto, 36 paikkainen pitkäaikaisvuodeosasto - potilaat täysin autettavia tai lähes täysin autettavia - ensimmäiset kortit suoritettiin 4 vuotta sitten - nyt koulutettuja on 10, sekä sairaanhoitajia ja lähihoitajia - Osastolla yksi korttikouluttaja Apuvälinetilanne: 3 liinanostinta aiemmin hankittu, Nyt: 2 seisomanojanostinta, tergoglide siirtoalusta, siirtovöitä, liukuhanskoja ja siirtopatja Hankinnat n. 6 000 euroa 4 vuoden aikana. Osastonhoitaja: Apuvälineiden käyttö on tehostunut. Koulutuksen myötä olemme myös oppineet ottamaan enemmän potilaan omia voimavaroja käyttöön. Eva-telineen ja rollaattorien käyttö on myös tehostunut. Enää ei laiteta potilasta niin helposti suoraan pyörätuoliin vaan pyritään kävelyttämään mahdollisimman pitkään. Näin potilaan hoidon laatu paranee ja tyytyväisyys lisääntyy. Myös hoitajien työmotivaatio ja sitoutuminen on parantunut. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet: vuonna 2009 oli yli 900 päivää ja vuonna 2012 enää 300 päivää. Taloudellinen merkitys suuri: 600 x 300 euroa = 180 000 euroa. Kouluttautumiskustannukset ja hankinnat ovat n. 20 000 euroa, joten säästöä jää vielä runsaasti. ergosolutions/ tamminen-peter 2015 32
Yhdysvaltalaisessa kolmen vuoden pitkittäistutkimuksessa todettiin, että potilasnostimien käyttöönoton seurauksena työntekijöiden sairauslomien määrä, potilassiirroista aiheutuneet tapaturmat ja työntekijöiden korvausvaatimukset vähenivät (Chokar ym. 2005). Potilasnostimien kustannusten takaisinmaksujakson todettiin yhdysvaltalaisessa sairaalassa olevan 6,2 vuotta, mikäli ainoastaan suorat kulusäästöt huomioitiin. Mikäli myös epäsuorat kulusäästöt huomioitiin, potilasnostimien kustannusten takaisinmaksujakson pituuden todettiin vähenevän puoleen. (Alamgir ym. 2008.) Suomessa hoitajan sairauslomapäivän hinnaksi lasketaan 300 euroa. ergosolutions/ tamminen-peter 2015 33
Tarkennettu riskin arviointi luo hyvän pohjan ratkaisujen löytämiselle ja kehittämistyölle. Perusta työryhmä joka vastaa kehitystyöstä. Perinteiset avustustavat ovat ylikuormittavia hoitajalle eivätkä ole asukkaita kuntouttavia! Tarkoituksenmukaiset apuvälineet helpottavat työtä kouluta niiden käyttö! Turvallisten työtapojen muutos saadaan aikaan johtamalla. Se vaatii esimieheltä vastuun ottamista ja koko organisaatiolta suunnitelmallista toimintaa sekä kaikkien osapuolten sitoutumista. Pitkäjänteinen työ tuottaa tuloksia. Toiminta on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa. Kiitos mielenkiinnosta!