Tulosyksikköohje 26 vers

Samankaltaiset tiedostot
Nousujohdon suunnittelu ja toteutus

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

Kiinteiden sammutusvesiputkistojen suunnittelu ja toteutus

JKi/PRo/MA/JSo Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio OHJE KIINTEIDEN SAMMUTUSVESIPUTKISTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos OHJE KIINTEIDEN SAMMUTUSVESIPUTKISTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

NOUSUJOHTO-OHJE. Päijät-Hämeen pelastuslaitos

JKi/Pro/JRi/JSo/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

Uloskäytävät ja lukitukset

Pelastusalan neuvottelupäivät 2015

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

Tulosyksikköohje

Tulosyksikköohje

JKi/PRo/JRi/JSo/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

Onnettomuuksien ehkäisy / TP

Harri Koskenranta

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

T Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

ME/KSe/PH Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

Tulosyksikköohje

KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS MELLERSTA NYLANDS RÄDDNINGSVERK

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Lattialämmityksen jakotukki

JL/ER/Pro/TKe Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

Pienten kohteiden savunpoisto

Varatiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen,

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

Tulosyksikköohje

Pelastusviranomainen edellyttää tilapäismajoittumisen yhteydessä otettavaksi huomioon seuraavat asiat

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk PELASTUSTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen

OHJE 1 (5) KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Riskienhallinta / PTa Käyntiosoite Kutalantie 1b Hämeenlinna

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17

Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

Hätäsuihkut kiinteistöissä:

Nexans seuraa kotiin saakka

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Pelastuslaitos Päätös Pelastuslaitos lausuu ympäristöministeriön asetusluonnokseen seuraavaa:

Automaattinen vedenvirtauksesta voimansa saava vaahdonsekoitinjärjestelmä

OHJE ERITYISTÄ PALOTARKASTUSTA VARTEN

Tulosyksikköohje

CDH/CLH. CleanZone Mikrosuodattimella varustettu kattohajotin puhdastiloihin. Pikavalintataulukko

Lattialämmitysjakotukki 1

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

Muurauspukin käyttöohje

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET

Tulosyksikköohje

SAVUNPOISTOSUUNNITELMA

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ENNEN SUUNNITTELUN ALOITTAMISTA OTTAKAA YHTEYS RAKENNUSTARKASTAJAAN

Alppikylän Setlementtiasunnot

Elisa Talokaapeli. Tuotetiedot, tilausohjeet ja hinnasto

RYHMÄKOTI LOHIPIRTTI SIMO SPRINKLERISAMMUTUSLAITTEIDEN JÄRJESTELMÄ- JA TYÖTAPASELITYS. Urakkalaskenta YLITALO OY

Voimassa: Toistaiseksi. Muutostiedot: Kumoaa Liikenteen turvallisuusviraston antaman ohjeen TRAFI/336/ /2012

HISSIN JA TURVAKOMPONENTIN OLENNAISET TERVEYS- JA TURVALLISUUSVAATIMUKSET

OHJE PALOILMOITIN- JA SAMMUTUSLAITTEISTON TI- LAPÄISESTÄ IRTIKYTKENNÄSTÄ

Ullakkoportaat 2012/

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus

TURVALLISUUSKARTOITUS

Ajankohtaista säädöksistä

TURVAVALO-OPAS Kiinteistön omistajalle ja haltijalle

OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

SOTKAMON KUNTA VUOKATIN YLÄVESISÄILIÖN PAINEENKOROTUS HANKINTAOHJELMA REV1. Vastaanottaja Sotkamon kunta. Asiakirjatyyppi Hankintaohjelma REV1

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Liikenneviraston lausunnon johdosta:

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta Pelastustoimen ajankohtaispäivät

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360

Turvavalaistuksen suunnittelu ja järjestelmän tarkastaminen

Liikenteen turvallisuusvirasto. Tieliikenneohje

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

Keittiöhanan tyyppihyväksyntätestaus

AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin

SÄHKÖSUUNNITTELUOHJE ABLOY PULSE

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Transkriptio:

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 1(14) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat nousujohdoista annetut ohjeet ja ohje astuu voimaan välittömästi. Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos; Vantaa, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Pornainen, Hyvinkää ja Mäntsälä OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA Säädösperusta Määritelmät Pelastuslaki 379/2011, 12 Laitteiden kunnossapito, 82 erityiset turvallisuusvaatimukset. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E1: 11.5.2. Ympäristöopas 39: osa B11, SFS 4317: Palokalusto Säädösperustaa sovelletaan nousujohtojen suunnittelussa ja toteutuksessa täydennettynä tällä ohjeella. Kaikkiin yli 8-kerroksisiin rakennuksiin tulee kuhunkin porrashuoneeseen asentaa kuivanousujohto sammutustyötä varten. (E1: 11.5.2) Kerrostasoaula Kuivanousujohto Märkänousujohto Nousujohto Paloliitin B Kerrostasolla oleva osastoitu aulatila, josta on pääsy vähintään kahteen toisistaan riippumattomaan porraskäytävään. Rakennukseen kiinteästi asennettu sammutusveden siirtämiseen tarkoitettu vesiputki, jonka palokunta täyttää vedellä tulipalon sattuessa. Rakenteeltaan kuten kuivanousujohto, mutta vedensaannin osalta tukeutuu rakennuksen omiin järjestelmiin. Yleensä valmiiksi paineistettu vesijohto, joka edellytetään yleensä yli 13-kerroksisiin rakennuksiin. Rakennukseen kiinteästi asennettu sammutusveden siirtämiseen tarkoitettu vesiputki. Edellytetään kaikkiin yli 8- kerroksisiin rakennuksiin. Palokunnan syöttöjohdoissa käytettävä standardoitu 3 :n (76 mm) liitinmalli.

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 2(14) Paloliitin C Palokunnan työjohdoissa käytettävä standardoitu 2 :n (51 mm) liitinmalli. Sammutusvesiasema Rakennuspaloposti Sammutusvesiputkisto SFS 4317 Sulkutila Syöttöjohto Työjohto Vedenottoliitin Vedensyöttöliitin 150 mm nousuputkella ja 4" liittimellä varustettu, jäätymiseltä suojattu suurelle vesimäärälle mitoitettu paloposti, joka on tarkoitettu palokunnan käyttöön. Tuotto >1200 l/min, voi sijaita rakennuksen seinässä tai erillisenä rakenteena. Rakennukseen asennettu, jäätymiseltä suojattu paloposti, jota voidaan käyttää rakennuksen ulkopuolelta. Tuotto voi olla alle 1200 l/min. Rakennukseen kiinteästi asennettu palokunnan sammutusveden siirtämiseen tarkoitettu vesiputki. Edellytetään tarvittaessa myös muissa kuin yli 8-kerroksisissa rakennuksissa, esimerkiksi laajoissa maanalaisissa tai maanpäällisissä tiloissa. Standardi, joka selostaa sammutusveden siirtämiseen tarkoitetun nousujohdon rakennetta, asennusta ja painekoetta. Osastoitu tila kahden palo-osaston välillä. Tila on rajoitettu ovilla siten, että tilan läpi kuljettaessa molempia ovia ei jouduta samanaikaisesti avaamaan. Vesijohto, jota käytetään sammutusveden siirtämiseen paloauton pumpun ja vedensyöttöliitimen välillä maantasossa. Vesijohto, jota käytetään sammutusveden siirtämiseen vedenottoliittimen ja palokohteen välillä kerroksissa. Liitin, josta palokunta ottaa sammutusveden ulos nousujohdosta työjohtoonsa. Liitin, josta palokunta syöttää sammutusvettä nousujohtoon.

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 3(14) Toteutusperiaatteet Tässä ohjeessa määritellään minimivaatimukset sammutusveden nousujohdoille. Lähtökohtaisesti kaikkiin yli 8-kerroksisiin rakennuksiin tulee kuhunkin porrashuoneeseen asentaa nousujohto sammutustyötä varten (RakMk E1: 11.5.2). Nousujohto on suunniteltava ja rakennettava siten, että se täyttää sille asetetut vaatimukset saavutettavasta virtauksesta ja paineesta. Virtausvastuksen pienentämiseksi nousujohdon rakenteen on oltava mahdollisimman yksinkertainen ja erityisesti jyrkkiä mutkia on vältettävä. Nousujohtojärjestelmät on suunniteltava siten, että vaadittu 700 kpa:n paine kyetään saavuttamaan kaikissa vedenottoliittimissä syöttöpaineen ollessa 1200 kpa (koskee erityisesti palokunnan paineistamia kuivanousuja). Nousujohdon tyyppiä suunniteltaessa lähtökohtana pidetään seuraavaa: 9-13-kerroksiset rakennukset varustetaan kuivanousujohdoilla. Yli 13-kerroksiset rakennukset ja rakennukset joiden vedensyöttöliittimen ja rakennuksen ylimmän lattiapinnan korkeusero on yli 40 m, varustetaan yleensä märkänousujohdoilla. Tässä ohjeessa määriteltävät vaatimukset koskevat lähtökohtaisesti niin kuiva- kuin märkänousujohtoja. Lisäksi märkänousujohdoille on määritelty erityisvaatimuksia kappaleessa Märkänousujohtojen erityisvaatimukset. Putken vaatimukset Nousujohdot on minimissään mitoitettava käyttöpaineelle 1600 kpa. Koeponnistuspaineena käytetään 2100 kpa, standardin SFS 4317 mukaisesti. Kaikissa tapauksissa käytettävän putken minimikoko on DN 80. Halkaisijaa voidaan joutua kasvattamaan muun muassa seuraavien tekijöiden vuoksi: monimutkainen rakenne tai suuri pituus lähellä raja-arvoja oleva korkeusero pumpun ja ylimmän vedenoton välillä vaadittu suurempi virtaus suuret palo-osastot, esim. toimistot, hotellit tai kauppakeskukset. Materiaalivalinnoissa tulee kiinnittää huomiota koko järjestelmän eri metallien yhteensopivuuteen. Erityishuomiota tulee kiinnittää venttiilien ja liittimien kestävyyteen ja käytettävyyteen.

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 4(14) Nousujohtojen lukumäärä Rakennuksiin, joissa yhden kerroksen ala on pieni (yleensä asuinrakennukset), voidaan tapauskohtaisesti hyväksyä vain yksi nousujohto. Nousujohdon vedenotosta on ulotuttava kyseisen kerroksen kaikkiin osiin 40 metrin työjohdolla. Ellei vaatimus täyty, on rakennuksen muihinkin porrashuoneisiin yleensä asennettava vastaava nousujohto. Vedensyöttöliittimet Vedensyöttöliitin tulee sijoittaa nousujohdolla varustetun porrashuoneen sisäänkäynnin yhteyteen. Vedensyöttöliittimien edustalla (lattialla tai maassa) on oltava vapaata tilaa 1500 mm, jotta tarvittava syöttöjohto saadaan kytkettyä. Vedensyöttöliittimet on sijoitettava lukittavan kansiluukun taakse. Luukun lukot on oltava avattavissa kolmioavaimella (10 mm). Vedensyöttöliittimenä on käytettävä kahta 3 :n (76 mm) paloliitin B:tä. Vedensyöttöliittimet on sijoitettava 500 1000 mm korkeuteen maan tai lattian tasosta. Vedensyöttöliittimien ympärillä on oltava vapaata tilaa 200 mm liittimen keskiöstä mitattuna (liitinpinnan suuntaisesti). Kuitenkin siten, että kahden päällekkäisen tai vierekkäisen vedensyöttöliittimen etäisyys liittimien keskiöistä mitattuna tulee olla vähintään 250 mm toisistaan. Liittimen etäisyys suojakannen ulkopinnasta saa olla korkeintaan 50 mm. Liittimet varustetaan yksisuuntaventtiileillä ja tyhjennysventtiileillä. Havainnekuva liitteessä 1, kuvissa 2 ja 3. Vedenottoliittimet Vedenottoliittimiä sijoitetaan jokaiseen kerrokseen. Vedenottoliittimien edustalla on oltava vapaata tilaa 1000 mm, jotta työjohdot saadaan kytkettyä. Vedenottoliittimet ja venttiilit on sijoitettava lukittavan kansiluukun taakse. Luukut on oltava avattavissa kolmioavaimella (10 mm).

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 5(14) Vedenotoissa käytetään kahta 2 :n paloliitin C:tä jokaisessa kerroksessa, kussakin nousujohdossa. Kerroksissa vedenotot on sijoitettava 500 1000 mm korkeuteen lattiatasosta. Vedenottoliittimen ympärillä on oltava vapaata tilaa 200 mm liittimen keskiöstä mitattuna (liitinpinnan suuntaisesti). Kuitenkin siten, että kahden päällekkäisen tai vierekkäisen vedenottoliittimen etäisyys liittimien keskiöistä mitattuna tulee olla vähintään 250 mm toisistaan. Lisäksi on huomioitava, että sulkuventtiilin puoleisella sivulla on oltava riittävästi tilaa, jotta venttiiliä mahdutaan käyttämään työjohdon liittämisen jälkeen. Liittimen etäisyys suojakannen ulkopinnasta saa olla korkeintaan 50 mm. Vedenotot on varustettava kiinteillä aukaisuventtiileillä. Vedenottoliittimien suunniteltu sijaintipaikka kerroksissa, niiden lukumäärä sekä liittimien koko tulee hyväksyttää paikallisella pelastusviranomaisella ennen toteutusta. Havainnekuva liitteessä 1, kuvissa 4 ja 5. Vedenottoliitinten sijoittaminen kerroksessa Mikäli esim. asuinrakennuksen kerrostasoaula tms. tila toimii porrashuoneen sulkutilana ja osastoitu kerrostasoaula on varustettu riittävällä savunhallinnalla, voidaan vedenotot sijoittaa kerrostasoaulan puolelle (punaiset täplät kuvassa 1). Muissa tapauksissa vedenotot sijoitetaan porrashuoneeseen, taikka tilan salliessa, ylimääräisen sulkutilan puolelle (vihreät täplät kuvassa 1).

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 6(14) Kuva 1. Vedenottoliittimien sijoittaminen kerroksissa. Merkintä Nousujohdon vedensyöttöliittimet merkitään selkeästi niitä suojaavan kotelon kanteen (liite 2, kuvat 6 ja 7). Vedensyöttöliittimen kotelon sisäpuolelle tulee lisäksi merkitä selkeästi putkiston sallima maksimisyöttöpaine, sammutusvesiputken vaikutusalue (esim. C-porras kerrokset 2-16) sekä ulosottojen koko kerroksissa (liite 2, kuva 8). Vedensyöttöliittimien yhteyteen sijoitettavan kyltin tulee olla vähintään leveydeltään 270 mm ja korkeudeltaan 80 mm. Kyltin teksti tulee olla mustalla värillä joka on valkoisella taustalla. Taustan ympärillä tulee olla punainen kehys (15 mm paksuudeltaan). Vaihtoehtoisesti kyltissä voi olla valkoinen teksti, punaisella taustalla. Tällöin taustan ympärillä tulee olla valkoinen kehys (15 mm paksuudeltaan). Myös vedenottoliittimet kerroksissa merkitään selkeästi niitä suojaavaan kanteen. Merkintä voi olla pienempi kuin syöttöliittimen yhteydessä, mutta minimissään sen tulee olla 170 mm x 40 mm. Laajojen ja monimutkaisten sammutusvesiverkostojen merkinnät tulee hyväksyttää erikseen paikallisella pelastusviranomaisella. Maanalaisissa kerroksissa vedensyöttö- ja vedenottoliittimet tulee merkitä selkeästi esimerkiksi juoksevalla numeroinnilla pelastuslaitokselle tarkoitettuihin karttoihin. Kartat sijoitetaan erikseen sovittuihin paikkoihin.

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 7(14) Märkänousujohtojen erityisvaatimukset Maanalaiset tilat Märkänousujärjestelmä tukeutuu kokonaisuudessaan rakennuksen omiin järjestelmiin, myös vedensaannin osalta. Suurin sallittu paine vedenotoissa on 1100 kpa. Asuinrakennuksissa paineistetun märkänousujohdon vedenotoista on jokaisella kerrostasolla kustakin nousujohdosta saatava vähintään 15 l/s virtaama, paineen ollessa vähintään 700 kpa, 45 minuutin ajan. Muissa kuin asuinrakennuksissa tuoton on oltava vähintään 30 l/s, paineen ollessa vähintään 700 kpa, 45 minuutin ajan. Käytännössä tämä vaatimus edellyttää useampia nousuputkia. Märkänousujohto varustetaan paineenkorotuspumpulla. Pumpun sähkönsyötön tulee olla varmistettu kiinteistön toimesta. Sähkönsyötön järjestelyistä tulee keskustella paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Pelastuslaitokselle on varattava mahdollisuus lisävedensyöttöön. Vaadittava lisäveden syöttöpainevaatimus ei saa ylittää 1200 kpa. Märkänousu voidaan joissain tapauksissa korvata paineenkorotuspumpulla varustetulla esitäytetyllä kuivanousulla. Tällöin korkeusero vedensyöttöliittimen ja ylimmän lattiatason välillä saa olla maksimissaan 100 m. Lisäksi vedensyöttöliittimen ja lähimmän palovesiaseman välinen etäisyys saa olla enintään 40 m. Palovesiasema voidaan korvata rakennuspalopostilla, joka sijoitetaan vedensyöttöliittimen läheisyyteen. Sekä palovesiaseman että rakennuspalopostin vedentuoton on oltava minimissään rakennukseen suunniteltujen märkänousujohtojen vedentuottovaatimuksen täyttävä. Maanalaisiin tiloihin tarvittavien sammutusvesiputkistojen tarve määritellään tapauskohtaisesti. Maanalaisten kerrosten sammutusvesiputkistojen tarve on mietittävä aina suunnittelussa, huolimatta siitä onko rakennuksessa muutoin sammutusvesiputkistoa tai nousujohtoa. Maanalaisten tilojen sammutusvesiputkistoista ja niiden toteutuksesta on neuvoteltava erikseen paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Niiden suunnittelussa sovelletaan näitä ohjeita huomioiden, että vedenottoja sijoitetaan jokaiseen maanalaiseen kerrokseen.

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 8(14) Laajoissa maanalaisissa kerroksissa vedenottoina käytetään yleensä kahta 2 :n paloliitin C:tä. Poikkeuksellisen laajoissa maanalaisissa tiloissa ja tunneleissa liittimien koko ja sijoitus on neuvoteltava paikallisen pelastusviranomaisen kanssa erikseen. Vedensyöttö- ja vedenottoliittimet sijoitetaan lukitun kannen taakse, kuten nousujohdoissa. Myös merkintöjen osalta sovelletaan samoja vaatimuksia kuin nousujohdoissa. Sammutusvesiputket laajoissa maanpäällisissä tiloissa. Sammutusvesiputkien tarpeesta laajoissa maanpäällisissä tiloissa on neuvoteltava erikseen paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Mahdollisten sammutusvesiputkien tarve on huomioitava huolimatta siitä, edellytetäänkö rakennukseen muutoin sammutusvesiputkistoa. Sammutusvesiputkien tarve on otettava suunnittelussa huomioon esimerkiksi silloin kun palokunnan mahdollinen letkuselvitys palo-osaston sisällä tai sammutuskohteessa (esim. pysäköintikannet) ylittää 40 m. Kuivanousu katolle Laajojen rakennusten, kuten tuotanto- tai varastotilojen sammutustyötä helpottamaan voidaan edellyttää kuivanousun asentamista rakennuksen katolle. Kuivanousu voidaan edellyttää myös pienemmille kattopinnoille (esim. viherkatoille), jos kate ei ole Broof -luokkaa. Vedenottoliittimet sijoitetaan 500-1000 mm:n korkeuteen katto- tai lattiapinnasta. Huolto ja kunnossapito Nousujohdoille ja muille sammutusvesijärjestelmille on laadittava kunnossapitoohjelma, johon kirjataan suoritetut toimenpiteet. Nousujohtojen ja sammutusvesijärjestelmien huoltovälit tulee olla minimissään seuraavat: Kuukausittain: silmämääräinen tarkastus, opasteiden ja venttiilien kunto sekä liittimien esteettömyys ja käytettävyys. Vuosittain: paineenkorotuspumppujen kunnossapito-ohjelman mukaiset huollot ja testaukset, venttiilien mekaaninen testaus. Kymmenen vuoden välein: painekoe järjestelmälle vedellä.

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 9(14) Vesa-Pekka Tervo riskienhallintapäällikkö TOIMIVALTUUS Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintasääntö 1.9.2015, 8 ja 9. LIITTEET LIITTIMIEN SIJOITTAMINEN KOTELOSSA ESIMERKKIKYLTIT liite1 liite2

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 10(14) LIITE 1. ESIMERKIT LIITTIMIEN SIJOITTAMISESTA KOTELOSSA (KUVAT EI MITTAKAAVASSA) Kuva 2. Vedensyöttöliittimet kuvattuna edestä, 2 x 3 :n paloliitin B. Varustettava ohjeen tekstiosan mukaisilla yksisuunta- ja tyhjennysventtiileillä (ei näy kuvassa).

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 11(14) Kuva 3. Vedensyöttöliittimet kuvattuna sivusta, 2 x 3 :n paloliitin B. Varustettava ohjeen tekstiosan mukaisilla yksisuunta- ja tyhjennysventtiileillä (ei näy kuvassa).

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 12(14) Kuva 4. Vedenottoliittimet kuvattuna edestä, 2 x 2 :n paloliitin C.

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 13(14) Kuva 5. Vedenottoliittimet kuvattuna sivusta, 2 x 2 :n paloliitin C.

Vahvistuspvm 29.10.2015 Sivu 14(14) LIITE 2. ESIMERKKIKYLTIT Kuva 6. Syöttöliittimen kotelon kanteen lisättävän kuivanousujärjestelmän vedensyöttöventtiilin merkintä (koko 80 mm x 270 mm). Kuva 7. Syöttöliittimen kotelon kanteen lisättävän märkänousujärjestelmän vedensyöttöventtiilin merkintä (koko 80 mm x 270 mm). Kuva 8. Esimerkki syöttöliitimen kotelon kannen sisäpuolelle lisättävistä merkinnöistä.