ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE Huhtikuu 2007 KIERRÄTYS & KESTÄVÄ KEHITYS MATALAENERGIATALO Matalaenergiatalo voi olla kokonaisenergiankulutukseltaan jopa alle puolet perinteiseen rakennukseen verrattuna. SIVU 6 VIHREÄ SÄHKÖ Suomen Luonnonsuojeluliitto kannustaa ostamaan energiansa yhtiöiltä, joiden sähkö on tuotettu biomassalla, vesi-, tuuli- tai aurinkovoimalla. SIVU 7 YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTA Vantaan Energia voitti Ympäristö & Yhteiskunta 2006 vastuuraportointikisassa. Menestyksestä on ollut hyötyä myös bisnekselle. SIVU 8 KESTÄVÄ KULUTTAMINEN JA KIERRÄTYS Nopeat ohjeet ja ostoslistat ympäristöstään huolehtivalle kuluttajalle. Mitä tehdä, minne mennä? SIVUT 4 JA 11 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT YRITYKSILLE Työkaluja organisaatioiden ympäristöasioiden hallintaan, niin julkisissa yhteisöissä kuin yksityisissä yrityksissä. SIVUT 10 JA 12
ILMOITUSLIITE Huhtikuu 2007 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE MATALAENERGIATALO VIHREÄ SÄHKÖ YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTA KESTÄVÄ KULUTTAMINEN JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT Matalaenergiatalo voi olla kokonaisenergiankulutukseltaan jopa alnustaa ostamaan energiansa yhtiöiltä, & Yhteiskunta 2006 vastuurapor- Nopeat ohjeet ja ostoslistat ympä- Työkaluja organisaatioiden ympäristö- Suomen Luonnonsuojeluliitto kan- Vantaan Energia voitti Ympäristö KIERRÄTYS YRITYKSILLE le puolet perinteiseen rakennukseen joiden sähkö on tuotettu biomassalla, tointikisassa. Menestyksestä on ollut ristöstään huolehtivalle kuluttajalle. asioiden hallintaan, niin julkisissa yhteisöissä kuin yksityisissä yrityksissä. verrattuna. vesi-, tuuli- tai aurinkovoimalla. hyötyä myös bisnekselle. Mitä tehdä, minne mennä? SIVU 6 SIVU 7 SIVU 8 SIVUT 4 JA 11 SIVUT 10 JA 12 2 KIERRÄTYS JA KESTÄVÄ KEHITYS ILMOITUSLIITE INNOVAATIOILLA ILMASTONMUUTOKSEN KIERRÄTYS & KESTÄVÄ KEHITYS LEHDESTÄ: KIERRÄTYS JA KESTÄVÄ KEHITYS ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMA- LEHTI JA ILMESTYY TALOUSSANOMI- EN YHTEYDESSÄ 13.4.2007 TAVOITTA- EN 128 000 LUKIJAA. TIETOISKU: JUOMAPAKKAUSTEN KIERRÄTTÄMINEN SUOMESSA TORJUNTAAN SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Materiaalitehokkuudesta lisäpontta liiketoimintaan...4 Nopeat kierrätys- ja lajitteluohjeet...4 Hyvä kiertää yrityksissä...4 verotusta siirretään määrätietoisesti työn ja tulojen verotuksesta energiankulutuksen ja saastuttamisen suuntaan. Myös vastuullisia yrityksiä on palkittava. Valitettavasti päätöksiä tehdään vieläkin perässähiihtäjien ehdoilla, koska niiden ääni kuuluu päätöksenteossa paremmin kuin uuden uran aukaisijoiden, jotka haluaisivat tarttua laajenevien ympäristönsuojelumarkkinoiden mahdollisuuksiin. Jotain alkaa epäilemättä pian tapahtua. EU-komission puheenjohtaja Barroso julisti tammikuussa, että on pantava toimeen jälkiteollinen energiavallankumous. EUmaat sitoutuivatkin kunnianhimoisiin tavoitteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi sekä energiatehokkuuden lisäämiseksi. Matalaenergiatalo lämpiää puolta vähemmällä...6 Passiivitalo ilmastonmuutosta vastaan...6 On viisaiden päätösten aika...6 Vihreä sähkö ja energiatehokkuus tukevat päästötavoitteiden toteutumista...7 Vantaan energia ja Veikkaus näyttävät esimerkkiä...8 Tuottajayhteisöt auttavat yrityksiä kierrättämisessä...9 Löydä työkalut yrityksen ympäristöjohtamiseen... 10 VALTSU kannustaa kierrätykseen ja pieniin jätemääriin... 10 Kuluta kestävästi ja rikastu...11 Kestävän kuluttajan ostoslista...11-12 Material Exchange -projekti...12 EcoStart tuo pk-yritykselle käytännönläheistä ympäristöntönhallintaa... 12-13 Kierrätysmaksu helpottaa elämää...13 Päästökauppa...14 Biopolttoaineet ja kestävä kehitys...14 Aikataulu on tiukka...14 TIETOISKU PULLOISTA 98 % 33 krt 18 krt PANTTIARVOT PULLOT KORIT 0,10 eur 0,10 eur 0,10 eur 0,40 eur 0,20 eur 0,40 eur 0,40 eur 2,20 eur TIETOISKU TÖLKEISTÄ n. 90 % n. 7000 n. 3000 PANTTIARVO 0,15 eur TIETOISKU TULEVISTA KEVYISTÄ PANTILLISISTA KIERRÄTYSMUOVI- PULLOISTA PANTTIARVOT 0,40 eur 0,20 eur 0,10 eur Ympäristönsuojelua on näihin aikoihin asti totuttu pitämään kolmannen luokan kysymyksenä, joka kuuluu vain viherpiipertäjille ja kaiken kehityksen kyseenalaistajille. Ilmaston muutos on kuitenkin tapahtunut. Sen on saanut aikaan tietoisuus planeetan lämpenemisestä, joka on noussut ennätysmäisen nopeasti talouden ja politiikan ykkösasioiden joukkoon. Ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen käy tehokkaimmin, kun kehitetään energiapihejä ja materiaalitehokkaita ratkaisuja yhteiskunnan joka saralle. Suomessa ekologinen jalanjälki eli luonnonvarojen kulutus asukasta kohden on maailman huippua. Vaikka olemme pitäneet maatamme ympäristönsuojelun kärkimaana, tehtävä on ehkä sittenkin vasta alussa. Mahdollisuudet eivät ole ehtyneet. Havahtuminen ilmastonmuutoksen todellisuuteen on kansainvälistä. Britannian hallitus tilasi Maailmanpankin entiseltä pääekonomisti Nicholas Sterniltä arvion ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan kustannuksista. Mitä aikaisemmin haasteeseen tartutaan, sitä vähemmillä taloudellisilla uhrauksilla selvitään, raportti osoitti. Kansalaiset ovat alkaneet vaatia poliitikoilta todellisia toimia. Britanniassa puolueet kilpailevat keskenään vastauksillaan ilmastonmuutoksen haasteisiin, ja nähtiinhän jotain vastaavaa Suomenkin eduskuntavaaleissa. Ympäristöä säästävästä käyttäytymisestä on tehtävä poliittisin päätöksin ihmisille kannattavaa. Se on poliitikkojen velvollisuus kansalaisia kohtaan, muuten tuhansista pienistä puroista ei muodostu suurta virtaa. Yksi parhaista keinoista olisi ekologinen verouudistus, jossa On käännettävä kaikki kivet, otettava käyttöön parhaat ohjauskeinot. On synnytettävä uusia innovaatioita. Kannustava esimerkki on Oulun rakennusvalvonnan kehittämä omakotitalon rakentamisen ohjausjärjestelmä, jonka valitsin Rakennusinsinööriliitto RIL:in pyynnöstä hyvien ehdokkaiden joukosta viime vuoden rakennushankkeeksi. Sen avulla aivan tavalliset omakotitalojen rakentajat pystyvät minimoimaan talon ympäristöön kohdistuvat elinkaarivaikutukset, muun muassa energiankulutuksen. Tulos on huomattavasti parempi kuin voimassaolevia rakennusmääräyksiä noudattaen saavutettaisiin. Sen pahempi tietysti rakennusmääräyksille. HEIDI HAUTALA kansanedustaja online PÄIVÄLEHDEN ULOTTUVUUS JA AMMATTILEHDEN KESKITTYNEISYYS HELSINKI, TUKHOLMA, LONTOO, ZÜRICH, MADRID, OSLO, KÖÖPENHAMINA, BERLIINI, AMSTERDAM, MILANO WWW.MEDIAPLANET.FI WWW.MEDIAPLANETONLINE.COM PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Valtteri Rantalainen, valtteri. rantalainen@mediaplanet.fi, 09-56584017 TOIMITTAJAT: Jenni Santalo / jsantalo@mappi.helsinki.fi, Jari Nikkola / jari.nikkola@pp.inet.fi, Vesa Tompuri / vesa.tompuri@kolumbus.fi, Timo Kiiski / timo.kiiski@timoteksti.fi TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ: Nora Helanto, nora.helanto@mediaplanet.fi, 09-56584019 GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Mikko Hänninen, mikko.hanninen@ mediaplanet.fi KUVAT: istockphoto.comsivunvalmistus/repro: HEKU, 010 681 700 JAETAAN TALOUSSANOMIEN VÄLIS- SÄ: 13.4.2007 LISÄTIETOJA SUOMI MEDIAPLANET OY:N TEEMALEHDISTÄ: 09-5658400 Suomi Mediaplanet Oy, Pohjois-esplanadi 37 c, 00100 Helsinki WWW.PALPA.FI
4 KIERRÄTYS JA KESTÄVÄ KEHITYS ILMOITUSLIITE Paperinkeräys Oy järjesti viime vuonna kaikille avoimen Papericocktail, Taidetta keräyspaperista -kilpailun, jossa pyydettiin suunnittelemaan ja toteuttamaan omaleimainen taideteos keräyspaperista. TEOKSEN NIMI: JAZZBÄNDI TEKIJÄ: KAIJA PÖLLÄNEN Vanhat käsitykset jäte- ja ympäristöasioiden hoidon merkityksestä alkavat murtua yritysmaailmassakin. 90-luvulta saakka on yleistynyt käsitys, jonka mukaan hyvästä ympäristöasioiden hoitamisesta voi saada lisäpontta myös liiketoimintaan. TEKSTI: JARI NIKKOLA, KUVAT: PAPERINKERÄYS OY TEOKSEN NIMI: OLLIN ONGELMA TEKIJÄ: MARJATTA PERÄLÄINEN Hyvä kiertää yrityksissä Lämmitätkö kotiasi vai ilmakehää? Vastaus on verkossa, katso! Materiaalitehokkuudesta Yrityksen materiaalitaloutta ei enää ajatella jätehuollon näkökulmasta. Avainkäsite on koko toimintaketjun materiaalitehokkuus. Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan tuloksen tekemistä käyttäen mahdollisimman vähän materiaaleja - vähemmästä enemmän. Tällöin myös jätteen määrä vähenee. Tehokkuutta materiaalitalouteen saadaan tehostamalla energian ja materiaalien käyttöä. Tuotesuunnittelussa kannattaa suosia pitkäikäisyyden, vähäisen kuluttavuuden, korjauskelpoisuuden ja myrkyttömyyden periaatteita. Materiaalitehokkuutta tutkinut ja työssään päivittäin soveltava Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus OY:stä kertoo, että yleisin hyöty materiaalitehokkuudesta yrityksille on vähentynyt materiaalintarve. Tehostettu materiaalitehokkuus pienentää tutkimusten keräystempauksilla. Yrityksen työntekijät voivat vaivattomasti työpaikalleen tullessa tuoda kierrätystavaroita, jotka Kierrätyskeskus hoitaa eteenpäin. Yritykset voivat tilata Kierrätyskeskukselta keräysteli- Tutustu verkkopeliin, joka mittaa energiaviisautesi. www.energiaviisaskoti.fi mukaan myös varastoinnin ja materiaalikäsittelyn tarvetta, joka johtaa suurempaan operationaaliseen tehokkuuteen sekä parantuneeseen ympäristösuorituskykyyn ja työturvallisuuteen. Myös yrityksen myyntitulot voivat kasvaa kun kun entistä suurempi osuus raaka-aineesta päätyy myyntikelpoiseksi tuotteeksi jätteen sijaan. Materiaalitehokkuuden lisäämisen säästöistä tyypillisesti vain 10% aiheutuu pienentyneistä jätehuoltokuluista. 90% säästöistä aiheutuu vaikeammin havaittavista tekijöistä kuten hukattujen raaka-aineiden arvosta. Enää ei kestävän kehityksen periaatteitakaan siis voi nähdä pelkästään tuottavuutta vähentävänä kulueränä. - Esimerkiksi Postissa vähennettiin paperin käyttöä 90-luvun lopussa. Paperin kulutus väheni vuodessa yli kolmanneksella. Suurin vaikutus oli siirtyminen sähköiseen arkistointiin. Pelkästään keskusarkistoon kertyi aiemmin tu- lisäpontta liiketoimintaan Paljon arvokasta tietoa eristämisestä: losteita 50 hyllymetriä vuodessa. Muutoksen myötä ne korvasi 12 CD-levyä. Arkistointikustannukset vähenivät lähes 70%. Samalla työntekijät kokivat työnsä helpottuneen. Ympäristöalan palveluyrityksistä Natural Interest tekee yrityksille, kunnille ja yhteisöille laskelmia niiden aiheuttamasta ekologisesta jalanjäljestä ja CO2-päästöistä ja antaa suosituksia siitä, miten niitä voi vähentää. - Simppeli ympäristöohje pienten yritysten toimistoille on Suomen Luonnonsuojeluliiton opas Ympäristötalkoot. YTV:n Fiksu-sivuja kannattaa aina myös selata, Koski suosittelee. Mikäli haluaa verrata oman yrityksensä jätemääriä muihin samantyyppisiin, voi liittyä YTV:n Petra-jätevertailuun. Siitäkin löytyy tietoa YTV:n internet-sivuilta. TEOKSEN NIMI: MATKASANDAALIT TEKIJÄ: TIMO RYTKÖNEN Työpaikoilla on nyt mahdollisuus kierrättää muutakin kuin maitotölkkejä ja lasipurkkeja. Oivan mahdollisuuden pistää hyvä kiertämään tarjoaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus yrityksissä järjestettävillä tavaranneen, joka tuodaan työpaikalle ja haetaan sovittuna ajankohtana. Kenellepä meistä ei olisi kerääntynyt kaappeihin itselle tarpeetonta, mutta vielä käyttökelpoista tavaraa, kertoo tempauksia järjestävä Elena Saarikallio Kierrätyskeskuksesta. Kierrätyskeskuksessa idea lähteä suoraan yrityksiin keräämään kierrätyskelpoista tavaraa syntyi ajatuksesta tehdä lahjoittamisesta vaivatonta. Kiertoon kelpaavat tavarat jäävät liian usein kaappeihin lojumaan, toteaa Saarikallio. Toiminnan toivotaan herättävän yrityksissä myös laajempaa kiinnostusta ympäristöasioihin. Lisätietoa: www.kierratyskeskus.fi Hae lisätietoa lähimmästä rautakaupasta, soita Paroc Rakentajaneuvontaan 0203 11211 tai vieraile verkossa www.paroc.fi Nopeat kierrätys- ja lajitteluohjeet Autonrenkaat Renkaat voi viedä maksutta mihin tahansa renkaita myyvään liikkeeseen. Renkaat tulee olla ilman vanteita ja niiden poistamisesta voi joutua maksamaan pienen maksun. Renkaiden kierrätyksestä aiheutuvat kulut on sisällytetty uusien renkaiden hintaan kuuluvaan kierrätysmaksuun. Biojätteet Valuta liika neste pois ja laita kiinteä aines biojätteisiin. Biojätteisiin voi laittaa myös paperiset lautas- ja nenäliinat, jotka maatuvat hyvin. Paistoöljyt eivät kuulu bioastiohin, ne pakataan tiiviiseen rasiaan ja laitetaan sekajätteisiin. Lasi Keräyslasi käytetään uusien lasipakkausten ja lasivillan valmistukseen. Peililasi on koostumukseltaan/ominaisuuksiltaan erilaista eikä sovi hyödynnettäväksi. Peililasi, samoin kuin esimerkiksi ikkunalasi, akvaariolasi, kuumuutta kestävä lasi (pyrex) ja kristalli, tulee laittaa sekajätteen joukkoon. Jotta se astioita tyhjennettäessä ei aiheuttaisi haittaa on se hyvä kääriä esim. sanomalehteen tai muovipussiin. Paperi Sanomalehdet ja puhelinluettelot paperinkeräykseen. Kirjoista sivut keräypaperiin, kannet kartonkikeräykseen tai mikäli ne ovat muovitettuja energiajakeen keräykseen. Kaikki postin kautta tuleva kirjekuorimateriaali kierrätyspaperiin. Jauhopussit kartonkiin. Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) Sähkö- ja elektroniikkaromu kuuluu tuottajavastuun piiriin. SER:iä ei saa laittaa taloyhtiön sekajäteastiaan, vaan se tulee toimittaa tuottajien hyväksymiin vastaanottopisteisiin, jollaisina toimivat mm. YTV:n Sortti-asemat. Kotitalouksista tulevat laitteet otetaan vastaan maksutta. Toimivien laitteiden vastaanottomahdolisuuksia voit kysellä paikallisista kierrätyskeskuksista. Vaatteet Lukuisat organisaatiot vastaanottavat vanhoja vaatteita lahjoituksina. Esimerkkeinä UFF, Pelastusarmeija ja sosiaali- ja terveysalan laitospalvelut. TEKSTI: JARI NIKKOLA Lähde: YTV, UFF Vaikuta ruualla ympäristön hyvinvointiin Tiesitkö, että ravinnon koko ketju muodostaa n. 1/3 kaikista kulutuksen ympäristövaikutuksista? Luomun toimintaperiaate perustuu kestävään kehitykseen. Luonnonvaroja käytetään säästäen sekä huomioidaan luonnon ja ympäristön tasapaino. Esimerkiksi keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä, jolloin säästetään paitsi niiden käytön, mutta myös valmistamisen ja kuljettamisen ympäristökuormitus. Luomu on laissa säädelty ja valvottu tuotantomuoto. Valitsemalla luomua tuet ympäristön hyvinvointia ja nautit samalla hyvästä ruuasta. Lue lisää osoitteesta www.finfood.fi/luomu. EU-Kukka EU-Kukka on Euroopan yhteisön yhteinen ympäristömerkki. Aivan samoin kuin Joutsenmerkki, se kertoo puolueettomasti tuotteen tai palvelun ympäristöystävällisyydestä, laadusta tinkimättä. EU-Kukka auttaa valitsemaan ympäristön kannalta viisaasti. EU-Kukka on osa laajempaa, kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseen tähtäävää strategiaa. Sillä pyritään kannustamaan yrityksiä kehittämään ja markkinoimaan tuotteita ja palveluita, jotka ovat turvallisempia sekä ympäristölle että kuluttajille. Merkki tunnustetaan EUmaiden lisäksi Norjassa, Liechtensteinissa ja Islannissa. EU-Kukan käyttöoikeus on koko EU:n alueella myönnetty sadoille eri tuotteille. Suomessa merkkiä tapaa mm. maaleista, tekstiileistä, voiteluaineista sekä kopiopapereista. EU-Kukkaa voi tällä hetkellä hakea 28 eri tuoteryhmän tuotteille tai palveluille. Suomessa järjestelmää hallinnoi ja merkin myöntää SFS-Ympäristömerkintä. Lisätietoa osoitteessa www.ymparistomerkki.fi/eu. Panostamalla paluulogistiikkapalveluun Kesko panostaa myös luonnon säästämiseen. Keskon logistiikkayhtiö Keslog Oy noutaa vuosittain K-ruokakaupoista jatkojalostukseen ja kierrätykseen muun muassa 40 000 rullakkoa aaltopahvia ja 54,7 miljoonaa alumiinista juomatölkkiä. naalien henkilökunta. - On tärkeää, että paluujakeet tulevat ja lähtevät oikeisiin osoitteisiin. Kun toimitaan valtakunnallisesti, on iso haaste pitää koko baletti kasassa, sanoo Keslog Oy:n ympäristöasiantuntija Toni Pelin. Myös tehokasta liiketoimintaa Jäske korostaa, että pörssiyhtiössä yhteiskuntavastuuseen kuuluu myös taloudellinen vastuu. - Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta ei voi olla ilman taloudellista vastuuta. Keskon paluulogistiikkatoiminta on myös liiketaloudellisesti tehokasta. - Keskon toimintaan sitoutuneet sopimusautoilijat ja muu alihankintaverkosto on meille iso etu. Näitä sopimusautoilijoita Keskolla on toistasataa ja autoja liikkuu eri puolilla Suomea lähes 300. - Yritysten ympäristöasiat ovat tällä hetkellä kovassa nosteessa. Lainsäätäjältäkin tulee jatkuvasti uusia määräyksiä. Mutta samalla teknologia kehittyy hurjalla vauhdilla: se taas antaa työkaluja vastata entistä tehokkaammin kasvaviin vaatimuksiin, Jäske sanoo. Joutsenmerkki Joutsenmerkki eli Pohjoismainen ympäristömerkki on tae tuotteen tai palvelun ympäristömyötäisyydestä. Merkki opastaa ympäristön kannalta parempiin ostopäätöksiin. Sen avulla myös merkin saanut yritys voi selkeällä ja uskottavalla tavalla viestiä omasta ympäristötyöstään. Joutsenmerkin tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen. Tavoitteeseen pyritään tiukoilla, tuoteryhmäkohtaisilla vaatimuksilla, jotka tuotteen tai palvelun tulee täyttää Joutsenmerkin saadakseen. Vaatimuksilla vaikutetaan mm. ilmastonmuutokseen sekä ympäristön kemikalisoitumiseen ja rehevöitymiseen. Merkin saadakseen tulee tuotteen olla myös laadukas, eikä siitä saa aiheutua haittaa terveydelle. Useimmin merkin tapaa pesuaine- tai pehmopaperipakkauksen kyljestä, mutta myös esimerkiksi huonekaluja, kopiokoneita, painotaloja ja hotelleja löytyy Joutsenmerkittyinä. Merkkiä voi Suomessa hakea tuotteelleen SFS- Ympäristömerkinnästä. Lisätietoa osoitteessa www.joutsenmerkki.fi. Vuoden 2006 aikana K-ruokakaupoista kerättiin kierrätykseen lähes 55 000 000 alumiinitölkkiä Vie mennessäs, tuo tullessas. Tähän sloganiin tiivistää Ruokakeskon ympäristöpäällikkö Timo Jäske Keskon paluulogistiikkatoiminnan idean. - Kun toimitamme tavaraa K-ruokakauppoihin, hoidamme samalla kaupoissa syntyvän kierrätettävän tavaran pois kuljettamisen ja sen toimittamisen jatkojalostukseen. Paluulogistiikan noutokertoja K-ruokakauppoihin oli viime vuonna 138 000, Jäske sanoo. Alumiinitölkkien ja aaltopahvin lisäksi K- ruokakaupoista noudettiin viime vuonna 4,9 miljoonaa kappaletta transbox-muovilaatikoita. Lisäksi kiertoon noudetaan myös erilaiset kuljetusalustat, kuten lavat. - Paluulogistiikkajärjestelmämme tietää asiakkaillemme, K-ruokakauppiaille isoja säästöjä kierrätyskustannuksissa. Hallinta on iso haaste Paluulogistiikkaterminaaleista Kesko toimittaa kierrätettävän materiaalin teollisuuden jatkojalostukseen. - Kun yksi toimija huolehtii kaikki nämä paluujakeet pois kaupoista, vähennämme kuljetuskilometrejä ja samalla päästöjä, Jäske sanoo. Jäske korostaa paluulogistiikkatoiminnan yhteyttä ilmastonmuutokseen. - Kun tavara menee suoraan kierrätykseen, vähenee kaatopaikoille syntyvän jätteen määrä. Tämä taas pienentää merkittävästi kasvihuonepäästöjä. Keskon paluulogistiikkatoimintojen kanssa joutuu päivittäin tekemisiin useita tuhansia ihmisiä, heitä ovat muun muassa jakelua hoitavat sopimusautoilijat ja paluulogistiikkatermi- Yksi Keskon palautusterminaaleista on Vantaan Itä-Hakkilassa. Pidämme tarkkaa huolta myös siitä, että täältä teollisuuden jatkojalostukseen lähtevät alumiinitölkit ja aaltopahvit menevät oikeisiin osoitteisiin, sanovat ympäristöpäällikkö Timo Jäske (vas.) ja ympäristöasiantuntija Toni Pelin.
6 KIERRÄTYS JA KESTÄVÄ KEHITYS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE KIERRÄTYS JA KESTÄVÄ KEHITYS 7 Matalaenergiatalo lämpiää puolta vähemmällä Suomalaisille omakotirakentajille on jo tarjolla talopaketteja, jotka on suunniteltu energiansäästötavoitteiden ehdoilla. - Tarjonta talotehtailta kuluttajille ei ole kuitenkaan vielä riittävää. Muun muassa tähän me pyrimme vaikuttamaan Energiatehokas koti kampanjallamme, sanoo asuntojen energiatalouden asiantuntija Kimmo Rautiainen Motiva Oy:stä. TEKSTI: VESA TOMPURI, KUVAT: MOTIVA OY On viisaiden tiiviys, kunnollinen eristys ja hyvä sisäilma päätösten aika renpinnan nousu jatkuisi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kustannukset ovat sitä suurempia, mitä enemmän maapallon keskilämpötila nousee. Yleisesti ilmastonmuutos kytketään energiaratkaisuihin. Tieteellisiin tutkimuksiin perustuvien uhkakuvien tullessa yhä synkemmiksi, on syytä selvittää myös, miten kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden keinoin voidaan hidastaa ilmastonmuutosta. Parhaiden valintojen tekeminen vaatii hyvää, luotettavaa tietoa kokonaisvaikutuksista. Virheellisen tiedon varassa tehdyt ratkaisut ja ly- Omakotitalojen osuus on kolmannes rakennusten yhteenlasketusta energiankulutuksesta Suomessa. Vastaavasti joka kymmenes kulutettu kilowattitunti Suomen koko kansantaloudessa on käytetty lämmitykseen ja sähköön omakotitaloissa. Osana Suomen velvoitteita Kioto ilmastosopimuksen päästötavoitteiden saavuttamiseksi myös asumiseen kuluvaa energiaa on leikattava. Parhaiten se onnistuu, kun jo itse rakennus on suunniteltu energiansäästöä ajatellen. Tällainen matalaenergiatalo voi olla kokonaisenergiankulutukseltaan jopa alle puolet perinteiseen rakennukseen verrattuna. - Kolme seikkaa tekee talosta matalaenergiatalon: tiiviys, kunnollinen eristys ja hyvä sisäilma, Kimmo Rautiainen toteaa. 1970-luvun energiakriisien seurauksena taloista tosin tehtiin energiaa säästäviä, mutta sisäilman laadun kustannuksella. Nykyisin matalaenergiatalon suunnittelussa otetaan huomioon sekä seinien lämmöneristys että koneelliseen ilmanvaihtoon liitetty tehokas lämmöntalteenotto. Energiatehokkaan talon voi rakentaa monella tapaa Energiatehokkuuteen pyrittäessä mitkään tavanomaiset rakennusmateriaalit eivät rajaudu pois vaihtoehtojen joukosta. Kyse on vain siitä, että suunnittelu ja toteutus on tehty huolellisesti. Hyvä askel koko uudisrakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi on tuore vaatimus, jonka mukaan lämmöneristykset on suunnittelunormien vaatimuksesta tehtävä noin kolmanneksen aiempaa paksumpina. Lisäksi ikkunat on toteutettava lämpöä paremmin eristävinä. - On suuri määrä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia rakentaa matalaenergiatalo. Tavalliselle rakentajalle voi muodostua ongelmaksi runsaan tiedon hallinta tai jopa tiedon saanti päätösten tueksi, Kimmo Rautiainen pohtii. Viime vuonna päättyneen Energiatehokas koti kampanjan tavoitteena oli käynnistää kehitys, jonka tuloksena olisi matalaenergiatalojen osuuden kasvu 20 prosenttiin. - Projektin perusvaihe päättyi, Maapallon ilmasto lämpenee todennäköisesti n. 0,2 C vuosikymmenessä seuraavien 30 vuoden ajan. töystävällisesti ja turvallisesti. Maahamme tarvitaan jätteenpolttoa, jotta biohajoava jäte saa- Kuva: Erja Sairasen ja Samuli Rinteen matalaenergiatalossa Jyväskylässä on kiinnitetty huomiota muun muassa lämmitysmuotoihin ja talon oikeaan sijaintiin ilmansuuntiin nähden. mutta hanketta on tarkoitus jatkaa. Mukana ovat jatkossakin Kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö sekä kymmenen talotekniikkaalan järjestöä ja yhtä monta alan yritystä. Uskon, että mukaan liittyvien yhteisöjen määrä vielä kasvaa, Rautiainen sanoo. Tiedontarve on joka tapauksessa erittäin suuri, sillä omakotirakennuttajista peräti 99 prosenttia on Kimmo Rautiaisen mukaan ilmaissut halukkuutensa investoida rakennusvaiheessa 5000 euroa energiatehokkuutta edistäviin teknisiin ratkaisuihin. - Jo tuolla summalla pystyy saavuttamaan matalaenergiatalon kulutustason edellyttäen, että tekniset ratkaisut on valittu oikein. Hyviä esimerkkejä on eri puolilta maata jo paljon, Kimmo Rautiainen sanoo. Passiivitalo ilmastonmuutosta vastaan A-energialuokkaa ja matalaenergiataloja pienempään energiankulutukseen päästään ns. passiivitalossa, joka kuluttaa energiaa vain noin neljänneksen tämän päivän standarditalon kulutuksesta. Passiivitalolla tarkoitetaan taloa, jossa ei ole erillistä lämmitysjärjestelmää lainkaan vaan talo pysyy lämpimänä rakennuksen sisäisistä lämpökuormista (kuten ihmisten ruumiinlämpö) tulevan hukkalämmön sekä ikkunoiden kautta heijastuvan auringonlämmön avulla. Passiivitaloja rakennetaan jo yleisesti käytössä olevan rakennusteknologian mukaisesti, mutta energiatehokkaammin. Passiivitalojen rakenteet ovat hyvin lämmöneristettyjä, ikkunat ja ovet nykyaikaisia ja ilmanvaihto tehokas lämmöntalteenottoineen. Erityistä huomiota kiinnitetään eristetyn vaipan ilmanpitävyyteen ja Pääsiäisenä oli upeaa viettää aikaa parivuotiaan lapsenlapseni kanssa. Pitkäperjantaina julkistettu ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti tuli kovin henkilökohtaiseksi hänen iloaan seuratessa. Kun tuo pikkutyttö on viisikymppinen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat merkittäviä. Ellei kasvihuonekaasupäästöjä leikata, maapallon ilmasto lämpenee todennäköisesti n. 0,2 C vuosikymmenessä seuraavien 30 vuoden ajan. Vaikka kasvihuonekaasupitoisuudet vakiinnutettaisiin vuoteen 2100 mennessä, ilmasto muuttuisi vielä tämän jälkeenkin, ja erityisesti mehyen aikavälin tavoitteet voivat johtaa virheellisiin ja tehottomiin ratkaisuihin pitkällä aikavälillä. EU:ssa valmisteilla olevassa jätepuitedirektiivissä ratkaisujen pohjana on viisiportainen jätehierarkia. Tärkeintä on jätteen synnyn ehkäiseminen, sitten jätteiden uudelleenkäyttö, kierrättäminen ja sitten muu hyödyntäminen. Viimeisenä on jätteiden loppusijoitus ympärisdaan pois kaatopaikoilta metaanipäästöjä tuottamasta. Ennen kalliita investointeja on keskusteltava aidosti, missä määrin ja millaista polttoa. Kierrätyskelpoisen materiaalin polton estää jätehierarkia. Tuntuu kohtuuttomalta ohjata energiasisällöltään jopa puuta arvokkaampi, hyvälaatuinen kierrätyspolttoaine poltettavaksi arinakattiloissa, varsinkin kun sen poltosta syntyvä tuhkaprosentti on huomattavasti vähäisempi kuin ns. massapoltossa. Tosiasiat on tarpeen tunnustaa myös jätehuollossa. Koska jäte on uusiutuvaa energiaa, tulee sitä tarkastella aidosti polttoaineena. Yleensä polttoainetta ostetaan, eikä niin kuin jätteessä, josta veloitetaan kummastakin päästä. Ehkä muiden energianlähteiden ja materiaalien hintojen noustessa myös jätteelle tulee oikea arvo, eikä sen käsittelyn hinta enää jatkossa määräydy kaatopaikkamaksuun tapahtuvan vertailun perusteella. rakenteellisia kylmäsiltoja vältetään huolellisella rakentamisella. Passiivitaloja on Keski-Euroopassa rakennettu jo toistakymmentä vuotta. Niistä saadut kokemukset ovat osoittaneet, ettei passiivitalon rakentaminen tule juurikaan perinteistä taloa kalliimmaksi. Reilummista rakenteista koituvat lisäkustannukset kompensoidaan sillä, ettei lämmitysjärjestelmää tarvita. Euroopan komission energiastrategiassa ehdotetaan passiivitalokonseptin kehittämistä vuonna 2008 ja passiivitalojen laajamittaista käyttöönottoa vuonna 2015. Passiivitalojen yleistyminen olisikin muiden matalaenergiaratkaisujen ohella merkittävä askel ilmastonmuutosta vastaan. TEKSTI: PEKKA HAIKONEN, PAROC OY AB Teksti: Toimitusjohtaja Katri Penttinen Ympäristöyritysten Liitto ry Suomessa asiaan suhtaudutaan onneksi vakavasti, ja energia- ja ilmastokysymykset ovat tulevan hallitusohjelman keskeinen teema. Ohjelmassa tulisi uskaltaa ottaa kantaa myös ohjauskeinoihin. Vihreä sähkö ja energiatehokkuus tukevat päästötavoitteiden toteutumista Kioton ilmastosopimuksen velvoitteiden täyttäminen vaatii myös Suomelta monia samanaikaisia keinoja niin teollisuudelta kuin kuluttajiltakin. Suomen Luonnonsuojeluliitto kannustaa kansalaisia ostamaan energiansa yhtiöiltä, joiden sähkö on tuotettu vesivoimalla, biomassalla, tuuli- tai aurinkovoimalla. Teollisuus taas korostaa mielellään teknisiä keinoja, joilla energiankäyttö saadaan tehokkaammaksi. TEKSTI: VESA TOMPURI Kymmenisen vuotta voimassa ollut sähkömarkkinalaki on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Yksi vastaansanomaton etu sähkömarkkinoiden vapauttamisella ainakin oli; nyt kuluttaja voi ostaa sähkönsä mistä päin Suomea tahansa. Vaikka käytäntö on jonkin verran takkuillut, hieman vaivaa näkevä kuluttaja voi tehdä valintansa suuresta määrästä vaihtoehtoja. Niiden joukossa ovat muun muassa ne 12 energiayhtiötä, joiden tuotteille Suomen Luonnonsuojeluliitto on myöntänyt Norppa-merkin osoitukseksi siitä, että yhtiö täyttää liiton asettamat kriteerit.- Norppa-merkki myönnetään vesivoimalla, biomassalla, tuulivoimalla tai aurinkopaneeleilla tuotetulle sähkölle, sanoo ekoenergiavastaava Kaarina Toivonen Suomen Luonnonsuojeluliitosta. Toivosen mukaan vihreää sähköä suosimalla kuluttaja voi vaikuttaa uusiutuvan energian tuotannon määrään. - Esimerkiksi tuulivoimaosaamista voitaisiin myös viedä Suomesta enemmän, mikäli yhtiöillä olisi enemmän kotimaisia referenssikohteita. Taajuusmuuttajat säästävät energiaa Päästöt ilmakehään riippuvat luonnollisesti energiantuotantotavasta. Yhtä selvää on se, että kulutettavalla energiamäärällä on merkittävä vaikutus siihen, kuinka hyvin Kioton ilmastosopimuksen tavoitteet toteutuvat. Tapiola-ryhmän, NesteOil Oy:n, Basware Oy:n ja Veikkauksen pääkonttorit sekä monen muun organisaation toimistot ovat ottaneet käyttöön WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmän. Green Officen avulla yhteisöt keventävät ympäristötaakkaansa edistämällä kestävän kehityksen mukaisia toimintamalleja. Esimerkiksi vähentämällä paperin käyttöä, sammuttamalla valoja ja toimistolaitteita, säätämällä lämpötilat oikein ja suosimalla etäneuvotteluita voi toimisto konkreettisesti säästää euroja ja metsiä ja pienentää il- Maailmassa käytettävästä sähköstä noin 30 prosenttia kuluu sähkömoottoreissa. - Sähkömoottorien nykyisin tarvitsemasta energiamäärästä voidaan säästää teknisin keinoin arviolta 25-30 prosenttia. Käytettävissä on kaksi ratkaisua: varustetaan mahdollisimman moni sähkömoottori taajuusmuuttajalla ja kehittämällä energiatehokkaampia moottoreita, sanoo toimitusjohtaja Vesa Laisi taajuusmuuttajia pääasiassa vientiin valmistavasta Vacon Oy:stä. Taajuusmuuttaja on laite, joka säätää sähkömoottorin kierrosnopeutta jatkuvasti prosessin tarpeiden mukaan. Keksintönä se on verraten uusi; voimakas kasvu markkinoilla alkoi vasta 1990-luvulla. Taajuusmuuttajia käytetään myös tuulivoimaloissa. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto säästää polttoaineita Myös vanhaa teknologiaa voi uudistaa ympäristömyötäisemmäksi. Esimerkiksi Wärtsilä on kehittänyt dieselmoottorin pohjalta kaasumoottorit. - Dieselmoottoreita on myös sovitettu biopolttoaineille, joiden osuus polttoaineena kasvaa. Diesel- ja kaasumoottorivoimalat rakennetaan sähköä ja lämpöä tuottaviksi yhteistuotantolaitoksiksi, mikä pienentää polttoaineenkulutusta, toteaa tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen omistamasta Etlatieto Oy:stä. Suomi vei viime vuonna energiateknologiaa 3,8 miljardin euron arvosta; vienti on Hernesniemen mukaan voimakkaassa kasvussa. mastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. WWF:n järjestelmä on toimistoille tarkoitettu ympäristöpalvelu, jonka avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan ja samalla saavuttaa huomattaviakin säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. Green Office -palvelun välityksellä WWF motivoi henkilöstöä arjen ekotekoihin myös kotona ja parantaa heidän ympäristötietoisuuttaan. Green Office -järjestelmä soveltuu pieniin ja suuriin toimistoihin, niin yksityisiin yrityksiin kuin julkishallintoon. Järjestelmästä hyötyvät ympäristö ja organisaatio yhdessä. Green Office -merkin edellyttämä ympäristöjärjestelmä on toteuttamistavaltaan kevyt ja yksinkertainen. Green Office -merkki tukee organisaation ympäristöystävällistä julkista kuvaa ja on myönteinen viesti myös sidosryhmille. Lisätietoja: www.wwf.fi/greenoffice Tee ympäristöteko ja laita pullosi kiertoon! Kierrätys ja ympäristön hyvinvointi Huoli ympäristön hyvinvoinnista on saanut kuluttajat suhtautumaan positiivisesti kierrätykseen ja tehnyt Suomesta esimerkkimaan kierrätysasioissa; yhä useampi suomalainen lajittelee kotona jätteensä ja kierrätysmahdollisuuksiakin parannetaan jatkuvasti. Jätteen kierrätys vaatii yhteistyötä ja ponnistuksia niin valtiolta, kunnilta, yrityksiltä kuin yksittäisiltä kuluttajiltakin. Paljon on juuri kuluttajan aktiivisuudesta kiinni, kuinka hyvin kierrätys lopulta onnistuu. Ikävä kyllä suurin osa yhdyskuntajätteistä viedään edelleen kaatopaikalle, mikä rasittaa ympäristöä. Suomalaisten tietoisuus ympäristöstä ja sen kuormittumisesta lisääntyy kuitenkin koko ajan, samoin toiminta elinympäristömme suojelemiseksi. A-Pullo Oy kierrättää lasipullot uudelleen käytettäviksi Lasipakkausten kierrätys on Suomessa erityisen tehokasta. Olemme myös aktiivisia juomapullojen palauttajia ja kierrättäjiä, mikä on pitkälti toimivien palautuspullojärjestelmien ansiota. Alkoholijuomien pullotukseen käytetyistä uudelleen täytettävistä lasipulloista noin 83 % palautuu käyttöön aina vain uudelleen, kertoo A-Pullo Oy:n toimitusjohtaja Kari Hyrkäs. Vuonna 1997 perustettu A-Pullo Oy kierrättää vuodessa 50 miljoonaa alkoholijuomapulloa suomalaisen teollisuuden tarpeisiin - pitkäikäisimmät pullot on täytetty uudelleen lähes 20 kertaa! Kierrättämällä uudelleen täytettäviä pulloja kuluttajat osallistuvat yhteiseen tavoitteeseen keventää ympäristön kuormitusta, sillä kierrätys merkitsee tuotteen elinkaaren pitenemistä ja ympäristövaikutusten pienenemistä. Lasipullojen kierrätyksellä on huomattava kansantaloudellinen merkitys; pullojen uudelleen käyttö säästää energiaa ja raaka-aineita, huomauttaa Hyrkäs. Ilman A-Pullo Oy:n kaltaisia yrityksiä ja kuluttajia, jotka pullojen palauttamisesta viime kädessä vastaavat, Suomessa syntyisi vuodessa 20 miljoonaa kiloa nykyistä enemmän lasimurskaa. Tätä jätemäärää ei pystyttäisi teollisesti hyödyntämään. Lasipullojen uudelleen käyttö varmistaakin sen, että palautetuista pulloista 100 % saadaan hyötykäyttöön. Työllistäjä pienellä paikkakunnalla Hyrkäs kertoo A-Pullo Oy:llä olevan myös työllistäviä vaikutuksia. Rajamäellä sijaitseva yritys työllistää keskimäärin 49 henkilöä. A-Pullo Oy toimii Altia Oyj:n alkoholijuomatehtaan yhteydessä. Yrityksen toiminnassa ovat mukana kaikki merkittävät kiertopulloja käyttävät suomalaiset alkoholijuoma-alan yritykset ja lisäksi kymmeniä suomalaisia viinitiloja. A-Pullo Oy:n kierrätysjärjestelmään voivatkin liittyä kaikki Suomessa toimivat yritykset. Laita pullosi kiertoon A-pullon tunnistat etiketissä olevasta kierrätysmerkistä: Vie pullo palautuspisteeseen, niin saat siitä palkaksi pantin ja hyvän mielen tekemästäsi ympäristöteosta! A-Pullo Oy www.a-pullo.fi
8 KIERRÄTYS JA KESTÄVÄ KEHITYS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE KIERRÄTYS JA KESTÄVÄ KEHITYS 9 Vantaan Energia ja Veikkaus näyttävät esimerkkiä Vantaan Energia voitti ja Veikkaus sai erityismaininnan Ympäristö & Yhteiskunta 2006 vastuuraportointikisassa. Menestyksestä on ollut hyötyä myös bisnekselle. TEKSTI: TIMO KIISKI Ympäristö & Yhteiskunta raportointikisa järjestettiin vuonna 2006 jo 11.kerran. Osallistujia oli yhteensä 22. - Toivomme, että tänä vuonna kaikki Suomessa julkaistavat vastuuraportit saadaan mukaan. Sen kautta saadaan kuva suomalaisesta raportoinnista ja osallistujat hyötyvät yhteenvedosta paremmin. Realistisesti näemme ainakin 60 yrityksen osallistuvan kisaan, koska raportoijia on joka vuosi enemmän, sanoo kisaa järjestämässä olleen LTT-Tutkimus Oy:n yhteyspäällikkö Hanna Kalliomäki. Yrityksille ja julkisille organisaatioille suunnatun kilpailun tavoitteena on kehittää raportoinnin laatua sekä lisätä niiden kiinnostusta ympäristöja yhteiskuntavastuullisen toimintansa raportoimiseen. - Tavoitteena on, että tulevaisuudessa sijoittajat ja sidosryhmät, kuten myös yksityiset että B-to B asiakkaat sekä julkinen sektori painottaisivat yhä enenevässä määrin vastuullisuutta. Että talouslukujen lisäksi kiinnostuttaisiin myös siitä, kuinka hyvin menestyvä yritys on kantanut myös sosiaaliset velvoitteensa ja ympäristövastuunsa. Vastuuraportti on hyvä keino kertoa siitä. LTT-Tutkimuksen lisäksi kilpailun järjestäjiä ovat kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö, Helsingin kauppakorkeakoulu, KHT-yhdistys ry, Taloudellinen Tiedotustoimisto ja Ympäristöjohtamisen yhdistys ry. Asiakkaat havainneet ilmastonmuutoksen Vantaan Energian myyntijohtaja Ilkka Reko sanoo, että yhteiskuntavastuuraportista on selkeää hyötyä, kun asioidaan yritysasiakkaiden kanssa. - Varsinkin viimeisen puolen vuoden asiakaskunnassakin on tapahtunut selkeä herääminen ilmastonmuutokselle. Ympäristövastuullista toimintaa arvostetaan yhä enemmän. Tänä päivänä hyvin moni yritysasiakas edellyttää, että me raportoimme heille toimintamme ympäristövaikutuksista. Raportointi onkin meille yhä merkittävämpi työkalu, Reko sanoo. Vantaan Energialle raportointi ei ole suinkaan uusi asia. - Olemme jo vuodesta 2002 lähtien julkaisseet yhteiskuntavastuuraporttia, johon on yhdistetty vuosikertomus, ympäristö- ja henkilöstöraportti. Yhteiskuntavastuuraportoinnissamme olemme heti alusta lähtien noudattaneet mahdollisimman pitkälle Global Reportin Initiative organisaation (GRI) suosituksia, sanoo viestintäpäällikkö Mari Lehtinen. Ympäristövastuullista toimintaa arvostetaan yhä enemmän. - Meidän toimintammehan liittyy hyvin vahvasti ympäristöön, ja tietysti pääasiallinen ympäristöseurantamme kohde on Martinlaakson voimalaitos Vantaalla. - Seuraamme jatkuvasti ympäristövaikutuksiamme ja kerromme niistä hyvin laajasti raportissamme. Vantaan Energia sai jo vuonna 1999 kaikille toiminnoilleen ISO 14001 standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän. Se loi pohjaa myös yhteiskuntavastuuraportille. - Meillä koko joukko on johtoa myöten hyvin sitoutunut ympäristövastuuseen. Ympäristöyksikkömme koordinoi ympäristöasioitamme. Lisäksi jokaisessa toiminnossa on ympäristöyhdyshenkilö, joka vie asioita yksikössä eteenpäin. Ympäristöjärjestelmämme toimivuus varmistetaan sisäisin ja ulkopuolisin auditoinnein. - Kerromme ympäristöasioistamme mahdollisimman paljon myös asiakaslehdessämme, Lehtinen korostaa. Veikkaukselle kierrätys on arkea Veikkaus Oy:lle yhteiskuntavastuusta raportoiminen lankeaa jo luonnostaan: rahoitetaanhan monopolin saaneen peliyhtiön varoilla monia hyödyllisiä hankkeita. Koko suomalainen rahapelijärjestelmä perustuu vastuullisuuteen. Veikkaus saikin vastuuraportointi-kisassa erityismaininnan nimenomaan sosiaalisen vastuunsa raportoinnista. Mutta vaikka Veikkaus ei olekaan niin sanotusti tuotannollinen laitos, se on jo pidemmän aikaa suhtautunut vakavasti myös ympäristöasioihin. - Suurin kuormituksemme ympäristön kannalta tapahtuu myyntiketjun loppupäässä: myyntipaikoissa liikutellaan paljon paperia. Siksi paperin kierrätettävyys onkin meille ihan ehdoton vaatimus. Ainoa asia, mitä ei voida kierrättää, ovat arvat: ne täytyy silputa ja tuhota toisella tavalla, sanoo Veikkauksen tiedotuspäällikkö Riitta Nissi. - Pyrimme entistä tehokkaampaan talon sisäiseen lajitteluun ja sähkön säästöön. Ja poikkeuksellista moneen muuhun tällaiseen epätuotannolliseen yritykseen verrattuna on meidän Ekotiimi. Se toimii erittäin tehokkaasti ja joka vuosi se valitsee jonkin teeman, johon kiinnitetään huomiota. Teemoina ovat olleet muun muassa sähkön säästäminen, kierrätysja lajittelu, kertoo Veikkauksen yhteiskuntavastuupäällikkö Johanna Lipponen. Veikkauksen ympäristövastuun kantamista on myös se, että huollossa ja logistiikassa pyritään kuormittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän. Huoltokäynnit pyritään yhdistämään niin, että ajokilometrejä kertyisi mahdollisimman vähän. Tuottajayhteisöt auttavat yrityksiä kierrättämisessä Tuottajavastuu tarkoittaa valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun ne poistetaan käytöstä. Parikymmentä kierrätys- ja jätehuoltoalan tuottajayhteisöä helpottavat tuottajavastuun noudattamista Suomessa. TEKSTI: TIMO KIISKI Suomessa on 5 tuotevastuualaa. Kolme niistä perustuu EU-direktiiveihin, kaksi puhtaasti kansalliseen lainsäädäntöön. EU-lainsäädäntö koskee pakkauksia, romuajoneuvoja sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. Kansallinen lainsäädäntö koskee paperia ja romurenkaita. Keräysverkko toimii Suomessa hyvin Suomessa tuottajavastuun noudattamista valvoo Ahvenanmaata lukuun ottamatta koko valtakunnan alueella Pirkanmaan ympäristökeskus. Kierrätettävän jätteen osalta keräysverkon tilanne on tuottajavastuuasioista vastaavan ylitarkastaja Teemu Virtasen mukaan melko hyvä. - Varsinkin kun ottaa huomioon, ettei keräysverkon rakentaminen ole ihan pikkujuttu. Esimerkiksi elektroniikka- ja sähköromun osalta rakennusvaihe oli paljon pidempi kuin alun perin ajateltiin. Nyt niidenkin osalta keräysverkko alkaa olla kunnossa, Virtanen sanoo. - Renkaat ja paperi ovat niin sanotusti Pääsääntöisesti tuottajayhteisöön liittyminen on yritykselle paras ratkaisu. vanhoja aloja ja niissä kierrätys ja jätehuolto pyörivät aika hyvin omalla painollaan. Virtasen mukaan tuottajayhteisöjen markkinakilpailu eri materiaaleissa on kiristynyt ja se on johtanut melko koviin kilpailutilanteisiin kentällä. Tuottajayhteisön pitää olla avoin Elektroniikka- ja sähköromun kier- rätyksessä ollaan isojen haasteiden edessä, kun perinteiset kuvaputkitelevisiot väistyvät markkinoilta litteiden näyttöjen tieltä. Samalla poistuvat myös kuvaputkituottajat. Ongelmana on, ettei uusiokäyttöön aiemmin menneelle kuvaputkilasille tahdo riittää kysyntää raaka-aineeksi. Tuottajayhteisöjen pitää pystyä tarjoamaan palvelujaan jokaiseen Suomen kuntaan, elleivät kunnan jätehuoltoviranomaiset ole todenneet, että jostain syystä kyseiseen kuntaan ei tarvita erillistä vastaanottopistettä. Jos sellainen löytyy esimerkiksi naapurikunnan rajalta. Lisäksi kaikkien tuottajien on voitava liittyä tuottajayhteisöön. Tuottajayhteisöjen pitää raportoida Pirkanmaan ympäristökeskukselle kaikkien jäsentensä puolesta. Lisää tuottajayhteisöjä Virtanen ei Suomeen enää kaipaa. - Niiden määrä alkaa olla jopa liiankin suuri, kun yhteistyö eri toimijoiden välillä ei kaikilta osin tahdo sujua. Uusia mahdollisia aloja tuottajavastuun piiriin riittää. Lääkkeet, liuottimet ja öljyt, vain muutamia mainittuina. Myös veneistä ja huonekaluista on heitelty ilmaan ajatuksia. - Pääsääntöisesti tuottajayhteisöön liittyminen on yritykselle paras ratkaisu. Voihan joku laskea säästävänsä euron tai kaksi, jos miettii, että yritys hoitaisi asiat itse. Mutta jos vähänkään laskee arvoa omalle työajalleen, ei itse tekemällä pääse halvemmalla, eikä ainakaan helpommalla! Virtanen sanoo. Valinta indeksiin kertoo onnistumisesta Outokummun henkilöstö sitoutuu yhdessä yritysvastuuseen OUTOKUMPU OYJ valittiin viime vuoden syyskuussa kestävän kehityksen Dow Jones Sustainability Indexiin. Jäsenyys eurooppalaisessa DJSI STOXX: ssä tarjoaa Outokummulle mahdollisuuden erottua kilpailijoistaan esimerkillisenä yritysvastuun osaajana. Indeksit ovat tärkeitä mittareita yritysvastuuta painottaville sijoittajille. Indeksiin pääseminen on meille kilpailuetu ja tunnustus siitä, että olemme onnistuneet täyttämään tietyt vastuullisen toiminnan kriteerit, Outokummun viestintäpäällikkö Liisa Jalanko sanoo. Meidänkään toimintamme ei tietenkään ole täydellistä. Olemme nöyriä ja etenemme askel kerrallaan. Puolueettomat indeksit tarjoavat meille mahdollisuuden nähdä, millä yritysvastuun osa-alueilla meillä on eniten parannettavaa. Osa jokapäiväistä työtä Ruostumattoman teräksen kiistattomaksi ykköseksi tähtäävässä Outokummussa on parhaillaan käynnissä kolmevuotinen yritysvastuupolitiikan jalkautusohjelma. Tavoitteenamme on, että yritysvastuuasioista tulee vähitellen luonnollinen osa jokapäiväistä työskentelyämme. Yritysvastuu koskettaa jokaista outokumpulaista riippumatta siitä, missä tehtävissä he toimivat. Johdon sitoutuminen on onnistumisemme lähtökohta ja vastuullisuutemme näkyy liiketavoissamme. Esimerkiksi siinä, millä perusteilla valitsemme vaikkapa sponsorointikohteita ja yhteistyökumppaneita, Jalanko mainitsee. Vastuu alkaa ymmärryksestä Outokumpu on ottanut henkilöstönsä vahvasti mukaan vastuullisuuden kehittämiseen. Kävimme alku- ja loppuvuodesta 2006 koko henkilöstömme kanssa keskustelua siitä, mikä on vastuuasioiden tila meillä nyt ja mihin suuntaan meidän pitäisi kulkea. Käytännössä Outokumpu toteutti keskustelut www-pohjaisella dialogityökalulla. Se tarjosi mahdollisuuden avata yritysvastuuseen liittyviä asioita muun muassa tarinoiden avulla. Samalla työkalu toimi hyvänä palautekanavana. Tuhannet outokumpulaiset välittivät dialogin kautta palautteensa yrityksen johdolle. Henkilöstön rooli on keskeinen. Yritysvastuu ei toteudu käytännön tekoina, jos sen sisältöä ja merkitystä ei ensin ymmärretä ja omaksuta. Kaikilla työntekijöillämme pitää olla mahdollisuus saada sama viesti ja mielellään samaan aikaan, Jalanko painottaa. YHTÄÄN EI JÄTETÄ. VASTAAMME OMISTAMME. Tien päällä työnsä tehneet renkaat eivät ole ongelmajätettä vaan arvokasta uusioraaka-ainetta. Käytännössä kaikille pitonsa menettäneille renkaille löytyy uutta, järkevää käyttöä. Osa leikataan rouheeksi ja osa toimitetaan kokonaisina rengasrunkoina uusiokäyttökohteisiinsa. Hyväkuntoiset rengasrungot pinnoitetaan uudelleen, jonka jälkeen ne jatkavat matkaansa liikenteessä. Runsaat yksitoista vuotta sitten maamme rengasalan ja Suomen Rengaskierrrätys Oy:n* aloittama urakka on maailmanmestaruusvauhdissa: Yli 90 % vuosittain käytöstä poistuvista renkaista kerätään maassamme kierrätykseen ja hyötykäyttöön! Satojatuhansia tonneja arvokasta raaka-ainetta on saatu takaisin järkevään käyttöön - säästämään rahaa ja korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja. Ja vastuullinen viherurakointi jatkuu, yli kolmen miljoonan renkaan vuosivauhdilla! *) Valtioneuvosto velvoitti 12.10.1995 päätöksessään nro 1246 rengasalan toimijat huolehtimaan käytöstä poistettujen renkaiden toimittamisesta hyötykäyttöön. Tätä maamme ensimmäistä tuottajavastuuseen perustuvaa viranomaispäätöstä toteuttamaan perustettiin samana vuonna Suomen Rengaskierrätys Oy, joka organisoi kierrätyksen ja jonka valtuuttamana operaattorina tällä hetkellä toimii Kuusakoski Oy. www.rengaskierratys.com
10 KIERRÄTYS JA KESTÄVÄ KEHITYS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE KIERRÄTYS JA KESTÄVÄ KEHITYS 11 Löydä työkalut yrityksen ympäristöjohtamiseen Ympäristöjärjestelmät ovat selkeitä työkaluja organisaation ympäristöasioiden johtamiseen, niin julkisissa yhteisöissä kuin yksityisissä yrityksissäkin. Oikeat panostukset maksavat itsensä nopeasti takaisin, paitsi rahassa myös asiakkaiden ja sidosryhmien luottamuksena. TEKSTI: TIMO KIISKI VALTSU kannustaa kierrätykseen ja pieniin jätemääriin Tammikuussa valmistunut valtakunnallinen jätesuunnitelma tähtää erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätyksen tehostamiseen. - Edellinen valtakunnallinen jätehuoltosuunnitelma tavoitteli 70 prosentin kierrätysastetta. Teollisuuden jätteiden osalta tavoite suurin piirtein täyttyi. Sen sijaan yhdyskuntajätteestä kierrätetään tälla hetkellä vasta runsaat puolet. Uusi ohjelma ei määrittele prosenttitavoitteita, vaan pyrkii päämääriinsä tehokkaiden ohjauskeinojen avulla, sanoo toimitusjohtaja Katri Penttinen Ympäristöyritysten Liitto ry:stä. Vuoden 1994 jätelaki oli ensimmäinen merkittävä askel pyrittäessä vähentämään kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää ja lisäämään kierrätystä. Muutamien materiaalien kuten paperin ja metallien kierrätyksestä oli jo tuolloin pitkäaikaista kokemusta. Syy on selkeä; silloin, kun raaka-aine on rahanarvoista tavaraa, jätettä on kannattanut kierrättää. Teollisuus on yleensäkin onnistunut sille asetetuissa ja sen itsensä asettamissa kierrätystavoitteissa kohtuullisen hyvin. Teollisuusjäte on myös kohtuullisen helppoa kierrätettäväksi, koska tietyn tuotannon jäte on aina varsin samanlaista koostumukseltaan. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttaminen on sen sijaan osoittautunut huomattavasti hankalammaksi. Suoraa taloudellista hyötyä omasta kierrätystoiminnasta ei juuri saa. Osaa kansalaisista motivoi tavoitteen arvokkuus sinänsä, mutta lopuille taloudellisten kannustimien käyttöönotto ellei sitten lain määräämä pakko - näyttää tarpeelliselta. - Taloudellisten ohjauskeinojen kuten jäteveron ja kannustavien jätetaksojen käyttöönotto on yksi VALT- SU-työryhmän ehdottama keino kierrätyksen lisäämiseksi, sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä koskien, Katri Penttinen sanoo. VALTSU-työryhmä valmisteli valtakunnallista jätesuunnitelmaa toukokuusta 2005 viime tammikuuhun. Työryhmässä olivat edustettuina muun muassa Suomen ympäristökeskus, Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö, Suomen Kuntaliitto, Suomen Kaupan liitto, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Luonnonsuojeluliitto. Suunnitelman aikaperspektiivi ulottuu vuoteen 2016. Maksimikierrätys ja biologiset käsittelymenetelmät yksi skenaario Valtakunnallinen jätesuunnitelma sisältää vaihtoehtoisia jätepoliittisia kehityskulkuja noin kymmeneksi seuraavaksi vuodeksi. - Yksi niistä ja mielestäni toivottavin on maksimikierrätykseen ja biologiseen hyödyntämiseen perustuva malli, Katri Penttinen sanoo. Paljon riippuu myös suurista valtakunnallisista energiapoliittisista ratkaisuista. Näyttää siltä, että jätteenpoltto tulee lisääntymään lähivuosina. Polttoonkin tarvitaan erilaisia strategioita; toinen on niin sanottu massapoltto ja toinen rinnakkaispoltto, jossa voidaan käyttää energialähteenä kierrätyspolttoainetta. - Myös jätehuoltolainsäädäntöä tultaneen uusimaan lähivuosina. Muun muassa se, mikä on jätettä on nykyisissä säädöksissä epätäsmällisesti määritelty. Jatkossa on otettava kantaa siihen kysymykseen, voiko jäte tiettyjen käsittelyjen jälkeen lakata olemasta jätettä, Penttinen pohtii. TEKSTI: VESA TOMPURI EMAS-kirjainyhdistelmä tulee englanninkielisistä sanoista the Eco-Management and Audit Scheme. Se on yksityisen sektorin sekä julkishallinnon yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä ja ympäristöjohtamisen väline. EMAS-organisaatio sitoutuu ympäristölainsäädännön noudattamiseen, ympäristönsuojelunsa tason jatkuvaan parantamiseen sekä julkiseen raportointiin ympäristöasioistaan. Ulkopuolinen auditoija eli ympäristötodentaja todentaa järjestelmän toimivuuden ja vahvistaa raportissa esitetyt tiedot. Tämä puolestaan antaa uskottavuutta yrityksen ympäristötoimille. Rekisteröinnin yhteydessä On tärkeää, että jokainen yhteisön työntekijä tietää, miten voi omassa työssään ottaa huomioon ympäristöasiat. EMAS-organisaatio saa käyttöönsä EMAS-sertifikaatin ja EMAS-logon, jota se voi käyttää viestinnässään. Suomen ympäristökeskus rekisteröi EMAS-organisaatiot Suomessa. - On tärkeää, että jokainen yhteisön työntekijä tietää, miten voi omassa työssään ottaa huomioon ympäristöasiat, sanoo Suomen Ympäristökeskuksen vanhempi tarkastaja Pirke Suoheimo. - Ympäristöjärjestelmän avulla yritykset ja yhteisöt voivat jo tuotesuunnittelussaan minimoida haitalliset ympäristövaikutukset, muun muassa oikeilla kemikaalivalinnoilla. ISO 14001 sisäiseen käyttöön ISO 14001 on yksi kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn, International Organization for Standardization, ympäristöasioita käsittelevistä standardeista. ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä on myös osa EU:n asetukseen perustuvaa EMAS-järjestelmää. Keskeinen ero EMAS-asetuksen ja standardin ISO 14001 välillä on suhtautuminen avoimuuteen ja ympäristölainsäädännön noudattamiseen. EMAS edellyttää aina julkista ympäristöselontekoa ja antaa ohjeita sen laatimiseksi. Standardin ISO 14001 mukaan taas julkinen ympäristöraportti on vapaaehtoinen. EMAS-asetus edellyttää myös, että organisaatio noudattaa ympäristölainsäädäntöä. Standardin ISO 14001 mukaan riit- tää, että organisaatiolla on menettelytavat, joiden avulla se pääsee lainmukaisuuden tilaan tietyn ajan kuluttua. - Standardi ISO 14001 on ennen kaikkea yrityksen tai yhteisön sisäinen työkalu. Sen saavuttaneessa yrityksessä tai yhteisössä johto on sitoutunut myös ympäristöjohtamiseen ja heidän kauttaan vastuullinen ympäristöasenne leviää läpi organisaation, sanoo osastoinsinööri Anna-Mari Miikkala Suomen Standardisoimisliitto SFS:stä. Pk-yrittäjille oma laatujärjestelmä Internet-pohjainen PKY-LAATU on kehitetty erityisesti pk-yrityksille. Siihen on työ-, terveys- ja turvallisuusjärjestelmän lisäksi integroitu myös standardi ISO 14001:een pohjautuva ympäristöjärjestelmä. PKY-LAA- TU -laatujärjestelmän on kehittänyt ja sitä markkinoi sotkamolainen KH- FIN Oy verkostoineen. - Internet-pohjainen järjestelmä antaa mahdollisuuden standardien päivitykseen ilman, että tuo aika on pois pk-yrittäjän varsinaisesta bisneksestä. Järjestelmä soveltuu niin yhden miehen yrityksille kuin satojen henkilöiden organisaatioillekin, kertoo KH-FIN Oy:n toimitusjohtaja, yrittäjä Matti Kilpeläinen. PKY-LAATU -laatujärjestelmäohjelmisto pystyy laskemaan automaattisesti esimerkiksi yrityksen omistamien autojen hiilidioksidipäästöt. - Tämä taas helpottaa yrityksen autohankinnoista vastaavia tekemään pienempipäästöisiä autoja suosivia ostopäätöksiä, Kilpeläinen sanoo. Soilere 99x119 Kuluta kestävästi ja rikastu! Kestävä kuluttaminen on joukko pieniä valintoja, jotka ennen pitkää voivat tuoda myös rahallista hyötyä, muistuttaa eettisen kuluttamisen projektipäällikkö Juha Beurling Suomen kuluttajaliitosta. TEKSTI: TIMO KIISKI Ympäristönäkökulmasta kestävä kuluttaminen tarkoittaa sitä, että ostettava tuote kuluttaa mahdollisimman vähän luonnonvaroja sekä kuluttamista, joka ei kiritä ilmastonmuutosta. - Kotimaassa tehty ruokapaketti on kulkenut lyhyemmän matkan tuottajalta kaupan hyllylle, kuin 11 000 kilometrin päästä Thaimaasta tuotu nuudelipaketti. Pitkä lentomatka on todellinen ilmastopommi, Suomen kuluttajaliiton Eettisyys esiin projektia vetävä Beurling muistuttaa. - Jokainen voi miettiä oman kulutuksensa suhdetta ilmastonmuutokseen. Mitä tapahtuu tuotteelle, jota emme enää käytä? Viedäänkö se kaatopaikalle, vai onko se oman käytön jälkeen helposti kierrätettävissä? Teollisuus tuottaa vaikeammin kierrätettäviä tuotteita kuin käsityöläinen, Kestävän kuluttajan ostoslista Ruoka: Suosi mahdollisimman vähän jalostettuja peruselintarvikkeita. Kosmetiikka: Vältä tuotteita, joissa on ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita. Suosi hajusteetonta kosmetiikkaa, koska hajusteallergiat ovat lisääntymään päin. Osta yksinkertaisesti pakattua kosmetiikkaa, selvitä, saako johtuen esimerkiksi suuresta muovin ja lasin määrästä. Isoäidit kuluttivat kestävästi Entisinä aikoina isoäitien- ja isien ei tarvinnut juuri miettiä kestävää kulutusta. - Siksi, että heidän kuluttamisensa oli jo valmiiksi kestävää. Heidän aikanaan lahjapapereitakaan ei heitetty roskiin, eikä tuhlattu sähköä eikä vettä. Tarve kestävästä kuluttamisesta puhumiseen on syntynyt vasta viime Kestävästä kuluttamisesta puhumista ei enää mielletä vain fanaattisten viherpipertäjien yksinoikeudeksi. vuosina, koska elämme kertakäyttökulttuurissa. Ihmiskunta eli historiassa ekologisesti nykyistä huomattavasti kestävämmässä yhteiskunnassa. Beurlingin mielestä on hyvä, että kestävästä kuluttamisesta puhumista ei enää mielletä vain fanaattisten viherpipertäjien yksinoikeudeksi. - Jos jokainen suomalainen tajuaisi sulkea tietokoneestaan näytönsäästäjän ja kääntää virrat pois kokonaan jokaisen käytön jälkeen, se auttaisi ympäristöä enemmän kuin 5000 sähköttömään mökkiin muuttavaa ja luomuviljelijäksi ryhtyvää fanaatikkoa. Kestävä kuluttaminen lähtee hyvin pienistä asioista. Kertakäyttövaate on tuhlausta Beurlingin mukaan konkreettisesti kestävää kuluttamista on juuri suosia kotimaisia tuotteita. - Se on kestävää sekä ekologisesti että sosiaalisesti. Kotimaista ostamalla tuet suomalaista työtä, etkä vie työpaikkoja sinne, missä ympäristönormit ovat todella alhaiset. Näistä maista tuotteet kulkevat pitkän ja ilmas- paikkakunnallasi kosmetiikkaa uudelleentäyttöpulloissa. Deodoranteissa suosi rollonia tai voiteita, koska niissä ei ole haitallisia ponneaineita. Pesuaineet: Ympäristömerkittyjen pesuaineiden teho on vertailuissa osoittautunut vähintään yhtä hyväksi muiden pesuaineiden kanssa - eikä hinnoissakaan ole havaittu olevan ekolisää. Tekstiilit: Valitse kestävää ja kotimaista, usein halpatekstiilit on tuotettu ympäristöä kuluttaen. Suosi luonnonvärisiä, etsi ajatonta muotia, valitse ympäristömerkitty tuote. JÄTEKIN ON MAHDOLLISUUS LIIKETOIMINTAAN tonmuutosta kirittävän lentomatkan maailmaan ääriin kuluttajille ja näissä kulttuureissa myös käytetään lapsityövoimaa. Esimerkiksi valtavan suuri farkkuteollisuus on yksi Kiinan suurimmista jokien saastuttajista. Pitkien etäisyyksien Suomessa kaikki eivät voi olla julkisten kulkuneuvojen varassa. - Silloin kannattaa ostaa mahdollisimman vähän bensiiniä vievä auto tai vaikkapa sekä sähkö- ja bensamoottorin omaava hybridiauto. Puhumattakaan biokaasulla käyvästä autosta, sehän on kaikkein ympäristöystävällisin vaihtoehto. Harmillista kyllä, vielä hyvin harvassa paikassa voi tankata biokaasua. Beurling heittää viimeisenä houkuttimena kehiin rikastumisen mahdollisuuden. - Kuluttamalla mahdollisimman vähän voit hankkia lisää varallisuutta. Kun kulutat vähemmän bensiiniä, jää rahaa säästöön. Ja kun ostat kestävän, Suomessa tuotetun takin, voit pitkässä juoksussa säästää kymmenkertaisesti summan, jonka halpatuontimaassa tuotettu kertakäyttötekstiili maksaa. Kodinkoneet: Pitkä takuu on merkki kestävyydestä, kysy varaosien ja huollon perään, kor- Jätteiden hyötykäytön ja kierrätyksen lisääminen on yksi jätehuollon tärkeimpiä kehittämistavoitteita. Tämän tavoitteen saavuttamista edistäviä keinoja ovat jätteiden tuotteistaminen, entistä korkealaatuisempien kierrätysjakeiden ja nykyistä jalostetumpien tuotteiden tuottaminen sekä jätteen laadun parantaminen jo osana tuotantoprosessia. Monet nykyisin jätteiksi luokitellut materiaalit soveltuvat korvaamaan luonnonmateriaaleja erilaisissa tuotteissa, materiaaleissa ja rakenteissa. VTT tutkii ja kehittää uusia menetelmiä ja käyttötapoja, joilla voidaan edistää sekä teollisuuden että yhdyskuntien jätteen hyötykäyttöä materiaaleina tai energiana. Hyödyntämällä VTT:n monipuolista osaamista ja uusia teknologioita voidaan erilaisista jätejakeista erottamalla, prosessoimalla tai yhdistämällä kehittää korkealaatuisia tuotteita eri käyttötarkoituksiin ja näin luoda yrityksille uutta liiketoimintaa. Esimerkkejä VTT:n kehittämistä jätepohjaisista tuotteista ovat mm. uudet biopolttoaineet, lannoitteet, rakennustuotteet ja maarakennusmateriaalit. Monissa tapauksissa tehokkain keino jätemateriaalin käytettävyyden parantamiseksi on vaikuttaa syntyvän jätteen laatuun jo tuotantoketjun aikaisemmissa vaiheissa, esimerkiksi teollisuuden tuotantoprosesseja kehittämällä. Tässä voidaan hyödyntää VTT:n monipuolista teknologiaosaamista. Osaamisemme kattaa myös laadunhallinnan, ympäristökelpoisuustutkimukset sekä elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten ja riskien hallinnan. www.vtt.fi JATKUU
12 KIERRÄTYS JA KESTÄVÄ KEHITYS ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE KIERRÄTYS JA KESTÄVÄ KEHITYS 13 Material Exchangeprojekti Lappeenrannan teknillisen yliopiston energia- ja ympäristötekniikan osaston hallinnoimassa Material Exchange -projektissa tutkitaan teollisuuden, kaupan ja yhdyskuntien sivuainevirtojen ja jätteiden hyötykäytön mahdollisuuksia Kaakkois-Suomen ja Venäjän lähialueiden sivutuotemarkkinoilla. Hankkeen päätavoitteena on edistää ympäristöpalveluihin ja -teknologioihin sekä materiaalivirtoihin liittyvää liiketoimintaa Kaakkois-Suomen ja Pietarin sekä Leningradin alueen välillä. Liiketoimintamahdollisuuksia on esimerkiksi muovissa, kartongissa ja muissa pakkausmateriaaleissa sekä biopohjaisissa liikennepolttoaineissa. Sivutuotteiden välitystä kokeillaan Hankkeessa rakennetaan suomalaisvenäläistä yhteistyötä palveleva sivutuotteiden tai jätepohjaisista materiaaleista jalostetun tuotteen välityspalvelu (Material Exchange-portaali) sekä pilotoidaan välitystoimintaa. Toiminnasta on tarkoitus tehdä pysyvää ja kehittyvää kansainvälistä liike- toimintaa. Lisäksi hankkeessa tutkitaan sivuainevirtojen kysyntää ja tarjontaa molemmin puolin rajaa sekä etsitään tehokkaampia liiketoimintatapoja ottaen huomioon elinkaarikustannukset, hyötykäyttöasteen optimoinnin sekä ympäristövaikutusten minimoinnin. Yhteistyökumppanit Pietarista ja Kymenlaaksosta Lappeenrannan teknillisen yliopiston partnereita hankkeessa ovat Anjalankosken kaupunki ja Pietarin valtion teknis-taloudellinen yliopisto. Anjalankosken kaupungin tavoitteena on käynnistää jätealan liiketoimintaa Ekopark-yrityspuistossa, joka on Kymenlaakson keskeinen ympäristöteknologian ja jätteiden hyötykäytön kehittämiskeskittymä. Muita yhteistyökumppaneita ovat Kouvolan seudun kuntayhtymä, Cursor Oy sekä Stora Enso Oyj. Ympäristökonsultointi Hyötyvisio Oy vastaa hankkeessa materiaalin välittämisen ja kaupan toimintamallin luomisesta ja toiminnan pilotoinnista. Hanke kuuluu Kaakkois-Suomi- Venäjä Naapuruusohjelmaan, jonka hallinto- ja maksuviranomaisena toimii Etelä-Karjalan liitto. Hankkeen päärahoittajia ovat Euroopan unioni sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Lisätietoa: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Energia- ja ympäristötekniikan osasto EcoStart tuo pk-yritykselle käytännönläheistä ympäristönhallintaa Etelä-Savon TE-keskuksessa on käynnissä valtakunnalliseksi tähtäävä kehitysohjelma, jonka tavoitteena on helpottaa pk-yritysten ympäristöasioiden hoitoa. Eco- Start vastaa ympäristövaikutusten hallintaan liittyviltä vaatimuksiltaan yleensä sovellettavia ISO- ja EMASympäristöjärjestelmiä, mutta on raportoinniltaan näitä kevyempi. TEKSTI: VESA TOMPURI Kymmenkunta vuotta Suomessa käytössä olleet ympäristöjärjestelmät merkitsivät aluksi monille yrityksille pelkkää tyylikästä mappirivistöä osoituksena ympäristövastuullisesta toiminnasta. Muutamia vuosia myöhemmin ISO 14001 sertifikaattien todelliset hyödyt alkoivat näkyä myös käytännössä kuten laatujärjestelmien hyödyt vähän aiemmin. Ongelmaksi pk-yritysten kannalta kuitenkin jäi sertifiointimenettelyn kalleus ja kohtuullisen työläät raportointikäytännöt. - EcoStartin kautta nyt toteutunut idea lähti liikkeelle jo tuolloin. Kehittämämme kevyempi malli myös toteutui, mutta vain yksittäisinä, osin puolitiehen jääneinä projekteina. Vasta KTM:n yrityksille suuntaamien tukipalvelujen kautta idea täydentyi toimivaksi käytännöksi, kertoo projektipäällikkö Timo Lehtonen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Tällä hetkellä EcoStart sisältyy TE-keskusten palveluihin Etelä-Savon ohella Pirkanmaalla, Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Lehtosen mukaan seuraava tavoite on saada EcoStartista valtakunnallinen. Kokemuksia vastaavan järjestelmän hyödyistä löytyy myös muun muassa Keski-Euroopasta. - Saksassa ja Itävallassa noin 1500 pk-yritystä käyttää EcoStartia vastaavaa järjestelmää. Yrityksen koosta riippuen säästöjä on syntynyt keskimäärin 10 000 euroa vuodessa oikeaan osuneiden ympäristötekojen ansiosta, Lehtonen sanoo. Uimahalleista ja jätekeskuksista kotimaisia kokemuksia Vaikka EcoStart onkin muiden ympäristöjärjestelmien tapaan standardimuotoinen, ympäristönäkökohdat vaihtelevat yrityskohtaisesti. Kunkin yrityksen toiminnasta aiheutuu erilaisia ympäristövaikutuksia, joiden tunnistaminen on EcoStartiin mukaan lähtevän yrityksen ensimmäinen tehtävä. Apuna tässä arvioinnissa on TEkeskuksen asiantuntijaverkostoon kuuluva konsultti, jonka työstä yritykselle aiheutuvista kustannuksista TE-keskus maksaa 60-80 prosenttia. - Yritykselle konsulttipäivä maksaa 100-300 euroa, yrityksen koosta riippuen, kertoo projektipäällikkö Hanna Huttunen Etelä-Savon TEkeskuksesta. Suomessa EcoStartista on kokemuksia noin 25 yrityksellä; mukana on muun muassa hirsitalojen valmistajia, puusepänliikkeitä, betoninvalmistusyritys, kalanviljelylaitos, myymälöitä, huoltoasemia ja uimahalleja. Esimerkiksi Jyväskylän AaltoAlvari-uimahallissa päästiin yli 10 000 euron vuotuisiin säästöihin sähkö- ja lämpöenergian kulutuksessa muun muassa uusimal- Jyväskylän AaltoAlvari-uimahallissa päästiin yli 10 000 euron vuotuisiin säästöihin. la veden vaihtumista ja puhdistamista säätävää tekniikkaa. Veden vaihtumisnopeutta voidaan nyt säätää kelloohjauksen ja taajuusmuuttajien avulla altaan kulloisenkin käyttäjämäärän mukaan. Toinen tuore esimerkki on jätehuoltoalalta. Vuoden 2004 alusta lähtien Saarijärvellä ja sen viidessä lähikunnassa toiminut alueellinen jätehuoltoyhtiö Sammakkokangas Oy lähti EcoStartiin mukaan tehostaakseen jätteiden lajittelua, pitääkseen jätteen keräyspisteiden ympäristön puhtaana ja vähentääkseen paperin kulutusta omassa toimistossaan. - Päädyimme EcoStartiin, koska siihen voi lähteä mukaan pienemmälläkin panostuksella. Myöhemmin on mahdollista, että laajennamme järjestelmämme sertifioituun ISO 14001 järjestelmään, kertoo toimitusjohtaja Esko Martikainen Saarijärvellä ja neljässä sen lähikunnassa toimivasta Sammakkokangas Oy:stä. Kierrätysmaksu helpottaa elämää Syksyllä 2005 voimaantullut sähköja elektronisten laitteiden kierrätysmaksu helpottaa yksityisen kansalaisen elämää. - Alkukankeuksien jälkeen systeemi edistyy koko ajan. Ennen kalliit kierrätysmaksut aiheuttivat laitteiden jättämistä ihmisten ilmoille. Roskaaminen alkoi jo olla ongelma mutta nyt on astuttu askel parempaan suuntaan, pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen toimitusjohtaja Juha Lehtikuja selvittää. EU-direktiivi siirtää vastuun laitteiden loppukäsittelystä aiemman käytännön sijaan kunnilta tuottajille ja maahantuojille. Tehostaakseen vastaanottopalvelua tuottajat ja maahantuojat ovat perustaneet maanlaajuisia tuottajayhteisöjä, jotka vastaavat yhteistoiminnassa direktiivin vaatimasta kierrätystoiminnasta. Kuluttajalle tämä näyttäytyy aiempaa helpompana ja edullisempana kierrätysmahdollisuutena. Enää laitteita ei tarvitse jättää tienposkeen noutajaansa odottamaan. - Kierrätysmaksun maksaessaan on jo maksanut loppukäsittelymaksun. Laitteet voi veloituksetta jättää mihin tahansa SER-vastaanottopisteeseem, Lehtikuja täsmentää. Sähköisten ja elektronisten laiteiden ohella kierrätysmaksukäytäntö ulottuu autonrenkaisiin. Jos kevään tullen kellarista löytyy arkistojen aarteita, jotka vaatisivat hävittämistä, on palautusosoite se rengasliike, josta renkaat alunperin hankittiin. - Nyrkkisääntönä sähkölaitteissa voi pitää, että jos laite on toimintakuntoinen, kannattaa se pääkaupunkiseudulla jättää Kyläsaaren toimintapisteseemme. Laite arvioidaan siellä ensin ja kunnostetaan käyttöön jos mahdollista. - Selvästi tiensä päähän tulleet laitteet voi jättää mihin tahansa pääkaupunkiseudun SER-vastaanottopisteeseen, Lehtikuja neuvoo. Paristojen, loisteputkien ja muiden vastaavien ongelmajätteiden kierrätysvinkkejä saa parhaiten YTV:n nettisivuilta. Nettipalvelun ja vastaanottopisteiden lisäksi kuluttajille on tarjolla kiertäviä keräyksiä, jolloin ongelmajätteiden kuljetusongelmat pienenevät jälleen oleellisesti. TEKSTI: JARI NIKKOLA JATKUU jausmahdollisuudet pidentävät laitteen ikää, valitse energiamerkiltään A-luokan laite, sähkön ja veden kulutus kuormittaa eniten ympäristöä. Tietokoneet, matkapuhelimet ja kodinelektroniikka: Suosi laitteita, joiden valmiustila kuluttaa mahdollisimman vähän sähköä. Vertaile laitteiden sähkönkulutusta ennen ostopäätöstä. Suosi ympäristömerkittyjä tuotteita tai sellaisia, joissa on Energy Star- tai TCOmerkintä, kannettava tietokone kuluttaa vähemmän sähköä kuin pöytäkone. Valitse tietokone, jossa on hyvät laajennus- ja päivitysominaisuudet. Vertaile matkapuhelinten SAR-arvoja ja valitse puhelin, jonka säteilytaso on mahdollisimman alhainen. Huonekalut: Vältä voimakkaille kemikaaleille tuoksuvia huonekaluja, niistä voi erittyä haitallisia liuotinhöyryjä vielä kotonakin. Hanki kestäviä, ajattomia ja korjattavia huonekaluja. Suosi luonnonmukaisia materiaaleja ja pintakäsittelyaineita. Omakotirakentaminen: Suuntaa talo etelään ja hyödynnä passiivinen aurinkoenergia. Säästä tontin kasvillisuutta ja maaperää. Suosi puuta tai kiveä eri muodoissaan rakennusmateriaalina. Tilaa materiaalit paikallisilta tuottajilta. Panosta rakennuksen tehokkaaseen lämmöneritykseen. Valitse energiaa säästävät ikkunat. Asenna lämmön talteenotto ilmanvaihdon poistoilmaan. Suosi uusiutuvia energiavaihtoehtoja kuten puuta, aurinkoa ja tuulta. Käytä ympäristömerkittyjä tuotteita. Autot: Valitse vähän kuluttava ja vähäpäästöinen auto. Lomat ja matkat: Osta paikallisia tuotteita ja palveluita. Kuluta vettä ja energiaa harkiten myös lomalla. Älä tuo tuliaisia, jotka on tehty uhanalaisia luonnon materiaaleja käyttäen. Lähde: www.kuluttajavirasto.fi
14 KIERRÄTYS JA KESTÄVÄ KEHITYS ILMOITUSLIITE Päästökauppa Biopolttoaineet ja kestävä kehitys Suomessa biopolttoaineita tuotetaan metsissä ja pelloilla sekä teollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien orgaanisista jätteistä. Biopolttoaineista saatu bioenergia on yksi osa uusiutuvista energioista auringosta, tuulesta ja vedestä sekä aalloista, vuoroveden liikkeistä ja maalämmöstä saatavan energian lisäksi. Kasvihuonekaasujen vähentäminen on yksi olennaisimmista syistä, miksi uusiutuvien energialähteiden käyttöä halutaan lisätä. Nykyisin Suomessa tuotetaankin noin 23% koko energiankulutuksesta juuri bioenergialla. TEKSTI: JENNI SANTALO le voi kuitenkin tulla yllätyksenä, että biopolttoaineiden edistäminen liikenteessä ei ole aivan yksinkertainen asia. Tällä hetkellä Suomessa pidetään ykkösvaihtoehtona liikenteessä käytettäväksi biopolttoaineeksi etanolia. Jos etanoli valmistetaan suomalaisesta ohrasta, voi sen käyttö aiheuttaa jo- pa enemmän kasvihuonekaasuja kuin tavanomaiset polttoaineet. Seppälän mukaan Suomessa pitäisikin keskittyä nimenomaan sellaisen bioenergian tuotantoon ja käyttöön, joka olisi kestävän kehityksen kannalta järkevää. Hän on varma siitä, että vaihtoehtoja on asiaa pitäisi vain Liikenteen biopolttoaineet Suomen ympäristökeskuksen tutkimuspäällikkö Jyri Seppälä on perehtynyt bioenergiaan kestävän kehityksen kannalta. Seppälä painottaa, että oikealla tavalla toteutettuna bioenergia on hyvä asia, jonka käyttöä tulisi edistää. Tavalliselle kaduntallaajaltutkia enemmän. Sähkön- ja lämmöntuotannossa biopolttoaineet ovat kuitenkin tällä hetkellä merkittävästi parempi vaihtoehto kuin fossiiliset polttoaineet, hän mainitsee. Elinkaariarviointi ja bioenergian tuotanto Seppälä pohtii energiantuotantoa elinkaariarvioinnin kautta, mikä tarkoittaa raaka-aineen tuotannosta, korjuusta, käsittelystä, kuljetuksesta, tuotantoprosesseista sekä lopputuotteen käytöstä aiheutuvien ympäristövaikutusten kokonaisvaltaista analysointia. Kun kaikki nämä seikat otetaan huomioon, ei etanolin tuottaminen Suomessa ole nykykeinoin kovinkaan järkevää. Tosin se muuttuu kannattavaksi vaihtoehdoksi, EU:n päästökauppadirektiivi on luonut maailman laajimman päästökauppajärjestelmän. Se koskee ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2005-07 hiilidioksidia energiantuotannosta ja teollisuudesta (ei kemianteollisuudesta). Päästöoikeuksia jaetaan markkinoille vähemmän kuin arvioidaan tarvittavan, jolloin päästölle syntyy vähennysmahdollisuuksien perusteella markkinahinta. Päästökauppaa on aiemmin kokeiltu Yhdysvalloissa rikin ja typen oksidien päästöjen vähentämisessä hyvin tuloksin. EU:n päästökaupan ensimmäisellä jaksolla hinnat ovat vaihdelleet erittäin voimakkaasti, välillä 1-30 /tonni CO2. EU:n jäsenmaat ovat laatineet omat suunnitelmansa myös kauden 2008-2012 päästöoikeuksien jakoon, ja suurin osa on jo EU:n komissionkin hyväksymiä. Päästöoikeuksia on tulossa markkinoille huomattavasti vähemmän kuin ensimmäisellä kaudella. EU suunnittelee päästökaupan laajentamista myös mm. liikennesektorille. Päästökauppa on keskeisin instrumentti pyrittäessä EU:n 20 prosentin päästönvähennystavoitteeseen. Siitä voi tulla merkittävä maailmanlaajuisestikin, mikäli järjestelmää saadaan laajennettua myös muihin maanosiin. Teksti: Teknologiapäällikkö Sanna Syri, VTT Energiajärjestelmät Nyt siis vaadittaisiin vain asiaan paneutumista ja tutkimisen lisäämistä jos ohran olki hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotantoon. Raaka-aineet olisi kuitenkin hyvä tuottaa kotimaassa, sillä kestävä kehitys ei välttämättä toteudu tuottamalla raaka-aineita muualla ja kuljettamalla niitä Suomeen. Nyt siis vaadittaisiin vain asiaan paneutumista ja tutkimisen lisäämistä, niin todennäköisesti sopivat vaihtoehdot myös Suomen kohdalla löytyisivät. Ihminen ja haahka. Samassa kusessa. Itämeressä pesii 300 000 haahkaa. Itämeren ympärillä elää 85 miljoonaa ihmistä. Haahkojen määrä on laskeva. Ihmisten lukumäärä kasvaa. Haahkoista kaikki tekevät tarpeensa mereen. Sinne päätyvät myös monen ihmisen jätteet. Lisäksi suuri määrä ihmisen kasvattamien kanojen, lehmien ja muiden kotieläinten jätöksistä päätyy valumien myötä Itämerta rehevöittämään. Itämeri on mataluutensa ja suljetun vedenkiertonsa vuoksi poikkeuksellisen haavoittuva ympäristö. Vuosimiljoonien aikana se on sopeutunut vastaanottamaan haahkojen jätökset, joita muut elämänmuodot käyttävät ravintonaan. Ihmisen tuottamia jätteitä on Itämeren ekosysteemille yksinkertaisesti liikaa. Niiden mukana veteen liukenee ravinteita, joista muun muassa sinilevät pitävät. Kun ravinteita on liikaa, levät lisääntyvät luonnottomassa mittakaavassa. Seuraukset ovat jokaisen nähtävissä. Leväkukintojen aikana meressä ei voi uittaa edes koiraa. Haahkojen pitää elää siinä. Haahkoilla ja ihmisillä on yhteisiä intressejä. Molemmat tahot syövät muita meren eläimiä. Haahkojen maksoista on löydetty ravinnon mukana kertyvien raskasmetallien lisäksi myös levien tuottamia myrkkyjä. Niiden vaikutusten tutkiminen on vielä kesken. Ihmiset saavat osan mereen laskemistaan myrkyistä takaisin savusilakan ja graavilohen mukana. Ihmiset voivat tehdä haahkojen, Itämeren muiden eläinten ja itsensä hyväksi paljonkin. Itämeren suojelu perustuu siihen, että tuhon kylväminen lopetetaan. Nykyteknologialla jätevesistä voidaan poistaa olennainen osa rehevöitymistä aiheuttavista ravinteista. Suomessa asutuskeskusten jätevedet puhdistetaan jo hyvin fosforista. Typenpoistoa parannetaan parhaillaan. Pietarin alueen jätevesien tehokas käsittely on rakenteilla. Suunta on oikea, mutta tehtävää on vielä paljon. Itämerta rasittaa edelleen myös hajakuormitus, johon omakin maamme syyllistyy. Kuormituksen vähentäminen vaatii päätöksiä niiltä, joilla valta on. Suomessa valtaa käyttää eduskunta. Päättäjät valitaan vaaleissa. Uudet päättäjät valittiin juuri vaaleissa. Valittu eduskunta sitoutui vahvasti suojelemaan Itämerta. Voit muistuttaa edustajiamme Itämeren suojelun tärkeydestä kysymällä vaalikauden aikanakin: Aikataulu on tiukka TEKSTI: JENNI SANTALO Toukokuussa 2003 annettiin EU-direktiivi 2003/30/EY liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä. Direktiivin mukaan vuoden 2005 lopussa EU-maiden liikennepolttoaineista 2 % tulisi olla biopolttoaineita ja vuoden 2010 loppuun mennessä määrän tulisi olla vähintään 5,75 %. Kyseisen direktiivin lisäksi Kioton sopimus ja Berliinin huippukokouksessa hyväksytty EU:n yhteinen tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä edellyttävät Suomelta konkreettisia ja nopeitakin toimia uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämiseksi. Uskaliaita päätöksiä EU haluaa olla edelläkävijä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Aikataulu saattaa olla tiukka, mutta jos ilmastonmuutosta halutaan hidastaa, on todennäköisesti myös tehtävä uskaliaita päätöksiä. Suomi on ollut johdonmukainen asetettujen tavoitteiden suhteen; investointeja on tehty ja yrityksetkin ovat innokkaasti mukana hankkeissa. Suomen kaltaisessa maassa liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämisen hyödyt saattavat kuitenkin tyssätä raakaaineiden tuotantoon liittyviin ongelmiin. Ainakin tänä päivänä käytössä olevin menetelmin, sanoo Teknillisen korkeakoulun professori Olli Dahl. Direktiiviviidakossa Dahl kertoo biopolttoaineiden olevan tietysti hyvä asia, mutta hänen mielestään EU on ehkä hätiköinyt päätöksiä tehdessään. Suomessa valmistettujen ohraperäisen etanolin ja rypsipohjaisen biodieselin aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 25 % suuremmat kuin fossiilisten polttoaineiden vastaavat päästöt. Lisäksi etanolin energiatase on Suomessa selvästi negatiivinen eli sen valmistaminen vie enemmän energiaa kuin se tuottaa, sanoo Dahl. Hänen mukaansa nyt pitäisikin keskittyä niiden uusiutuvien polttoaineiden tuottamiseen, jotka ovat Suomen kannalta taloudellisesti järkeviä, mutta myös ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja. Direktiivi 2003/30/EY on hyvin moniulotteinen, eikä sido ketään tuottamaan raaka-aineita biopolttoaineisiin, ellei se ole rationaalista ja kestävää. Direktiivi on sisällöltään oikein hyvä ja kannatettava, mutta ongelmana on se, että kukin voi lukea sitä haluamallaan tavalla, professori mainitsee. Lisätietoja: http://eur-lex.europa.eu -Mitä konkreettisia toimia aiotte tukea Itämeren rehevöitymisen vähentämiseksi? -Miten Itämeren suojeluun tarkoitetut verovarat käytettäisiin tehokkaimmin? -Miten Itämeren alueella tehtävää kansainvälistä suojeluyhteistyötä tulisi kehittää? Puhdas Itämeri Katso, mitä puoluejohtajat lupasivat tehdä Itämeren hyväksi tällä eduskuntakaudella! www.puhdasitameri.fi John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeessa viedään kemiallinen fosforinpoisto Pietarin suurimmille jätevedenpuhdistamoille. Rajat ylittävän, konkreettisen ympäristöhankkeen suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tukensa ovat antaneet Aktia, ArtPrint, Cargotec, Fake Graphics, FIM, Fortum, Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, JCDecaux, John Nurminen Oy, Kemira, Koneen säätiö, Kärkimedia, Lemminkäinen, MTV Oy, Nokia, Radio Nova, SanomaWSOY, SEB, Suomen Messut, Taivas, TeliaSonera, Ympäristöministeriö, Ålandsbanken sekä lukuisat yksityishenkilöt. Lahjoitukset: Aktia 405537-235401, maksun saaja: Puhdas meri -rahasto
Litra litralta kohti puhtaampaa maailmaa. Jokaisen meistä on tehtävä oma osuutemme puhtaamman maapallon puolesta. Me Neste Oilissa lupaamme valmistaa maailman puhtainta dieselpolttoainetta ja kehittää uusia, entistäkin ympäristövastuullisempia innovaatioita ihmisille, jotka haluavat vaikuttaa tankkaamalla oikein. Aiomme olla maailman johtava ympäristöä säästävien liikenteen polttoaineiden kehittäjä ja valmistaja. Katso lisätietoja www.nesteoil.fi