Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet Tilastokeskuspäivä 26.1.2011
BKT ja hyvinvointi: vanha debatti 1970-luku: sosiaali-indikaattorit YK: inhimillisen kehityksen indeksi Ekonomistien herännäiset Easterlinin paradoksi Layard BKT:n vastaisku: ei niin huono mittari kuin on väitetty Samalla päättäjien tyytymättömyys BKTmittaa kohden kasvanut
Tulo ja hyvinvointi: korrelaatio 0.95 vuonna 2000 Eurooppa (esim. Ranska ja Saksa) lähempänä USAa hyvinvoinnissa kuin tulotasossa Poikkeuksena Suomi: GDP = 0.68; = 0.70: - meillä kulutustaso on matala ja vapaa-aikaa on vähän (Hyvinvointi: kulutus, vapaa-aika, tuloerot, elinikä Jones&Klenow: Beyond GDP? Welfare across countries and time
Koettu tyytyväisyys ja BKT
Poliittisia aloitteita Sarkozy Merkel Cameron Pääministeri Kiviniemen hallitusohjelma: Hallitus käynnistää valmistelun kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti laajemman kehitysindikaattorin käyttöön ottamiseksi bruttokansantuotteen rinnalle lähivuosina. Tällaiset indikaattorit kuvaavat talouden kehityksen lisäksi inhimillistä hyvinvointia ja ympäristön tilaa.
Kansainvälinen asiantuntijatyö: kohti kompromissia Euroopan komission järjestämä Beyond GDP konferenssi 2007, 2009 komissio julkaisi 5 päätavoitetta: Action 1: complementing GDP with environmental and social indicators Action 2: near real-time information for decision-making Action 3: more accurate reporting on distribution and inequalities; Action 4: developing a European Sustainable Development Scoreboard Action 5: extending National Accounts to environmental and social issues Ranskan presidentti Sarkozy asetti professori Stiglitzin johtaman työryhmän 2008, suositukset valmistuivat 2009 Eurostat ja jäsenmaat vievät parhaillaan eteenpäin Stiglitzin työryhmän suosituksia, nk. Sponsorship Group DG Env, EEA, JRC ja Eurostat kehittävät ympäristöpaine-indeksiä OECD:n Measuring Progress Ranskalais-saksalaisen ministeriryhmän raportti joulukuussa 2010 Yksi indeksi on riittämätön mittaamaan inhimillistä kehitystä Suosittaa rajatun dashboardin käyttöön ottoa, jonka tarkoitus on herättää faktoihin perustuvaa keskustelua Dashboard tarjoaa tasapainoisen kuvan talouden kehityksestä, elämän laadusta ja [ekologisesta]kestävyydestä
Stiglitz-raportin suositukset Suositus 1: Elintaso: tulot ja kulutus Suositus 2: Huomio kotitalouksiin Suositus 3: Varallisuus Suositus 4: Tulojen, varallisuuden ja kulutuksen jakautuminen Suositus 5: Markkinoiden ulkopuolinen toiminta Suositus 6: Elämisen laatu Suositus 7: ja sen jakautuminen Suositus 8: sekä osatekijöiden riippuvuus Suositus 9: Tilastoviranomaisten tarjottava perusinformaatio Suositus 10: Subjektiiviset mittarit Suositus 11: Kestävyys: varantojen vaihtelu Suositus 12: Ympäristö erillisessä seurannassa
HYMY työryhmä Puheenjohtaja, talousasioiden alivaltiosihteeri, valtioneuvoston kanslia Jäsenet Eeva Hamunen, kehittämispäällikkö, Tilastokeskus Seija Ilmakunnas, johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Jari Lyytimäki, vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus Päivi Paasikoski, viestintäpäällikkö, valtioneuvoston kanslia Matti Pohjola, kansantaloustieteen professori, Aalto-yliopisto Sauli Rouhinen, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö, pääsihteeri, Kestävän kehityksen toimikunta Hanna Rättö, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Juho Saari, professori, Itä-Suomen yliopisto Jussi Simpura, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Sihteeri Ulla Rosenström, projektipäällikkö, valtioneuvoston kanslia
Työn tavoitteet 1. Kattava kartoitus olemassa olevista vaihtoehdoista, katsaus kv-kehittämistyön vaiheeseen, vuoropuhelua muiden samankaltaista työtä tekevien EU-maiden kanssa 2. Suositus käyttökelpoisista indikaattoreista tai indekseistä sekä ehdotus toimenpiteistä joilla niiden käyttö mahdollistetaan 3. Toimeenpanosuunnitelma uuden indeksin tai uusien indikaattoreiden käyttöönotolle
Lähtökohta Bruttokansantuote ei mittaa kaikkia hyvinvoinnin kannalta keskeisiä asioita kuten tulonjakoa. BKT kuvaa erittäin hyvin taloudellista toimintaa, mihin se on alun perin tarkoitettukin. HYMY-työn tarkoitus ei ole arvioida BKT:n käyttökelpoisuutta tai vertailla sitä muihin mittareihin Tavoitteena on löytää keinoja tuottaa ja välittää päättäjille käyttöön houkuttelevaa ja käyttökelpoista tietoa inhimillisestä hyvinvoinnista ja ympäristön tilasta
Todetut haasteet Tietoa on paljon, mutta päättäjät löytävät sitä huonosti Kansantalouden tilinpito sisältää paljon muutakin kuin bruttokansantuotteen, miten saada muut ulottuvuudet parempaan käyttöön Tilastojen ajantasaisuus: poliitikot haluavat nähdä päätöstensä vaikutukset nopeasti Viestintää ei käytetä tarpeeksi, jotta tieto välittyy käyttäjille
Miten eteenpäin? 1. Hyvinvointitiedon löytymistä voidaan parantaa Findikaattorin avulla Uusi osio hyvinvoinnista Suosituksia Findikaattorin käytettävyyden parantamiselle Findikaattorista viestimisen vahvistaminen 2. SKT:sta löytyy BKT:n ohella muita, paremmin hyvinvointia kuvaavia tietoja: brutto- ja nettokansantulo sekä oikaistu käytettävissä oleva tulo ( tositulo )
Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo ja BKT 1989-2009, volyymi-indeksi 1989=100 Lähde: Eeva Hamunen, esitys HYMY-ryhmässä 24.1.2011
Miten eteenpäin? 3. Valikoida päättäjille ja poliitikoille myös nopeasti päivittyviä hyvinvointi- ja ympäristötilastoja 4. Etsiä keinoja viestiä olemassa olevasta tiedosta enemmän ja kehittää käyttäjäkoulutusta päättäjille ja poliitikoille 5. Ei uutta indeksiä!