laura.hanninen@helsinki.fi 8.6.2006

Samankaltaiset tiedostot
Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

VASIKOIDEN NUPOUTUSOPAS

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikka on tärkeä! Vasikan sairaudet ja uni. Vasikan hyvinvointi. Tänään Mitkä tekijät vaikuttavat vasikan hyvinvointiin?

Nautojen hyvinvointi. Satu Raussi, johtaja, eläinten hyvinvointikeskus, EHK

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Eläinten hyvinvointikorvaus

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

Hyvä alku elämään. Tavoitteena kestävä lehmä Vasikka on tärkeä! ELT Ann-Helena Hokkanen Kuka teistä syntyi isona.

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Nautojen hyvinvointi. Satu Raussi Johtaja Eläinten hyvinvointikeskus, EHK

TERVEYDENHUOLTOKÄYNTI. Naseva ja Sikava

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

Sikojen ja siipikarjan käyttäytymisen ohjaaminen: uutta tutkimustietoa ja ongelmien ratkaisuja

EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Eläinten hyvinvointiseminaari Tampere Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi

KOTIELÄIN Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat. Uudenmaan Ely

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

Vasikoiden nupoutuskipu ja hyvinvointi - hankkeen loppuraportti projektin johtaja dosentti Laura Hänninen, ELT Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen

Naudan kipu. Naudan kipu I II III Ann-Helena Hokkanen Maatalousyrittäjä, ELT, Dip ECAWBM-AW

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi

Työkaverina lehmä miten nauta toimii?

Koululaisten lepo ja uni

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Pikkuvasikoiden iglukasvatus

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Eläinten hyvinvointikorvaus

Vasikoiden aloitusohjelma

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

Green Care ja eläinten hyvinvointi

Nupoutuskäytännöt ja -asenteet Suomessa kyselytutkimus maidontuottajille

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

ELÄINTEN HYVINVOINTI LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Vasikoiden kylmäkasvatus

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Eläinten hyvinvointikorvaus eli EHK Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa

WEBINAARI Eläinten hyvinvointikorvaus. Kristiina Valliovuo,

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

SUURELÄINPELASTUSKOULUTUS SEPK KÄYTTÄYTYMINEN

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

4. Pikkuvasikan sairaudet

Katsaus tukivalvontoihin 2017

EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE

Vasikan kasvatusolosuhteet

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II. Jeanne Wormuth

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

MaitoManagement 2020

UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

Helpompi kuolema. Vasikan lopettaminen

NUPOUTUSTAVAN JA KIPULÄÄKITYKSEN KESTON VAIKUTUS VASIKOIDEN SYÖNTIKÄYTTÄYTYMISEEN

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. V.2018 muutoksia ja TUKIEHTOJA. Hiltunen Päivi

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

LONKKAKIPUTUTKIMUS / Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Transkriptio:

8.6.6 Vasikka hyvinvointitutkimuksen valossa ELT Laura Hänninen Eläinten hyvinvointikeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta 2milj.v 1 v. Nauta metsäisten aukeiden säikky eläin Saaliseläimen kyvyt Kaukonäköinen Hyvä hajuaisti Kuulee korkeatkin äänet Oppimiskykyinen Laumaeläin Syö n. 8-12 t päivässä Aistit ja käyttäytyminen sopeutuneet saaliseläimenä oloon Märehtii n. 6-9 t/pv Kuuloalue 6dB:ssä Naudoilla on laaja näkökenttä Koira Nauta Ihminen 5 4 3 EI NÄE SÄHKÄHTÄÄ. äkkinäiset liikkeet sokea piste pakoalue 1 Matala Korkea www.ces.purdue.edu/iq+beef/course/ 1

8.6.6 Mitä stressi sitten tekee vasikalle? Mikä stressi? sydämen syke verenpaine keuhkoputket verensokeri stressihormonit lyhytaikainen vastustuskyky ruuansulatus suvunjatkaminen Pitkäaikainen stressi energiaa kuluu kunto laskee kasvu heikkenee puolustuskyky laskee lisääntymistoiminn ot heikkenevät KUN ELÄIN EI ENÄÄ SOPEUDU YMPÄRISTÖÖN 1. käyttäytymismuutokset 2. häiriökäyttymiset lisääntyvät kielenpyöritys risti-imemiset pään painaminen 3. vastustuskyky heikkenee Tuottavuus laskee vasta lopuksi! Mistä vasikan hyvinvointi kertoo? Kun eläin ei enää sopeudu ympäristöön häiriökäyttymiset lisääntyvät kielenpyöritys risti-imemiset vastustuskyky heikkenee Tuottavuus laskee vasta lopuksi! Voiko yksilö sopeutua ja millä hinnalla? 2

8.6.6 Vasikan elämän peruspilarit Imeminen UNI RUOKA HOITAJA SEURA Muutakin kuin ravinnonhankintakeino! Maidon laktoosi laukaisee imemistarpeen. Ruuansulatushormonien eritys lisääntyy. Kylläisyyden tunne kasvaa. Lisää ravinteiden hyväksikäytetävyyttä Rauhoittaa levolle; oksitosiini on antistressihormoni Kuinka tyydyttää vasikoiden imemisen tarve? - emän/imettäjän kanssa - riittävän pitkä juottoaika: tuttiämpärit paikoillaan 15- min + jäykät tutit - huvitutit - tuore heinä ja väkirehu - ryhmäkasvatuksessa rauhallinen juottotilanne - kiinnitys tuttiämpäreihin 15- min - riittävän suuret juomaannokset Kun vieroitettu eläin imee toisia? Alkanut todennäköisesti jo juottokaudella Rajoitettu korsirehu tai vähäinen energia altistavat Hoidoksi ympäristöolojen muutos (karsinakaverit, ulkoilu) + ruokinnan korjaus ONNISTUNEEN RUOKAILUN PÄÄTÖS Miksi vasikka leikkii ja tutkii? Valmistaa kohtaamaan uusia asioita tunteiden ja kehon hallinnan kuivaharjoittelu Leikki -> Kuinka päästä eroon hankaluuksista? Tutkiminen -> Kuinka pysyä erossa hankaluuksista? LAUMAELÄINTEN TAIDOT JA PAINEENSIETOKYKY! 3

8.6.6 Miksi leikki estyy Kivulias vasikka leikkii vähemmän Sairaus Pelko Eristys Ahtaus Kipu Heikot sosiaaliset taidot vihaisuus arkuus Stressiherkkyys Nupoutuksen jälkeisenä päivänä kipulääkityt vasikat leikkivät enemmän, ja pitempään kuin lumelääkityt vasikat Vasikan luontainen lepo Vasikat lepäävät yli puolet vuorokaudesta piiloutujia kaikenikäiset makaavat yli puolet vuorokaudestaan makuukaverit ja paikat suurin osa rintamakuuta, vain vajaa puoli tuntia vrk:ssa kyljellään keskimääräinen -viikon päiväkasvu (kg) 1,2 1,1 1,,9 14 15 16 17 18 19 Keskimääräinen 5kk kasvatusjakson makuuaika/pv Pitkä päivittäinen lepoaika on vasikoille tärkeää; mitä enemmän ne lepäävät sen paremmin ne kasvavat. Makaamiseen vaikuttavat lämpötila, veto, alusta, seura ja kipu - ainakin TERMINEN MUKAVUUS MITATTU LÄMPÖTILA Veto ja kylmyys Kylmässä sykkyrällä Kylmäkasvatuksessa enemmän ja pitempiä ripuleita Muutaman viikon ikäiset tuskin koskaan kyljellään Rakolattialla <1kk ikäiset harvoin kyljellään Betoni+puru lattioilla korkeammat stressihormonitasot öisin vs. kumimatto+puru lattoilla Kipu Nupoutuksen jälkeen tulehduskipulääkkeellä lääkittyjen leporytmi rauhallisempi Seura Enemmän kyljellään, rentona VETO: - (LUKU X 15) OLKI: + 5 C PUU: + C BETONI: - 4 C KUIVIKKEIDEN MÄÄRÄN VOI MITATA 1 S POLVITESTILLÄ! 4

8.6.6 Uni Unen tutkiminen vasikalta OPPIMINEN KASVUHORMONI STRESSIN SIETOKYKY TAUDIN VASTUSTUSKYKY SOSIAALISUUS Vasikoiden lepoasennot kertovat niiden unesta Unen rakenne HIDASAALTOUNI (NREM) VILKEUNI (REM UNI) Vasikka NREM unessa kun hiljaa pää pystyssä Vasikka REM-unessa, kun niska rentona 5

8.6.6 Nukkuvat lyhyissä jaksoissa ympäri vuorokauden Unen ja kasvuhormonin yhteys vasikalla? Ihmisillä ja laboratorioeläimillä kasvuhormonin piikki ajoittuu unen alkuun Naudat nukkuvat jaksoissa läpi vuorokauden Myös vasikalla kasvuhormonia nukkuessa! Lämmön tarve NUKKUU MIN/T 18 16 14 12 1 8 6 4 2 UNI KASVUHORMONI 35 3 25 15 1 5 S-GH ng/ml Unessa lämmönsäätely heikompaa Vasikoilla paljon haihduttavaa pintaa Nuorilla vasikoilla huono lämmön tuotto ja eristys Makuualueen lämpö ratkaisee vasikan tunteman lämpötilan! VRK:N AIKA Vasikka nukkuu IMEMINEN, VIERIHOITO JA UNI noin 6 tuntia vuorokaudesta vrt aikuiset 4t 5-15 min jaksoja ympäri vuorokauden imeminen rentouttaa ja unettaa lapsia ja koeeläimiä entäpä vasikat? emostaan tai tuttiämpäristä imeneet nukahtavat nopeammin lepäävät pitempään rentona kyljellään Imeminen muuttaa unen koostumusta Yksilökarsinassa vasikoiden uni sirpaleisempaa kuin emän kanssa poikimakarsinassa 6

8.6.6 Vasikan uneen vaikuttavat: ikä, seura, lattiamateriaali ja juottotapa. Kipua tutkitaan Mistä tietää milloinka eläimeen sattuu? Betoni+purulattioilla vasikan uni sirpaleisempaa kuin lattioilla Seurassa vasikat nukkuvat enemmän kuin yksilökarsinoissa emostaan tai tuttiämpäristä imeneet nukahtavat nopeammin lepäävät pitempään rentona kyljellään Imeminen muuttaa unen koostumusta Yksilökarsinassa vasikoiden uni sirpaleisempaa kuin emän kanssa poikimakarsinassa Käyttäytymismuutokset Fysiologia Muuttaako kipulääke? Miten vasikan kipu näkyy? Kipukäyttäytyminen ja sairauskäyttäytyminen Sairauskäyttäytyminen edistää taudin vastutuskykyä ja toipumista Hart 1988) Sairauskäyttäytyminen Lisääntynyt lepo ja uni Macrofagi sytokiinit Aivot Vähentynyt aktiivisuus ja tutkiminen ruokahalu kehonhoito sosiaalinen ja seksulaainen käyttäytyminen taudinaiheuttaja siarauskäyttäytyminen Sairauskäyttäytyminen on tarve eikä sairauden aiheuttamaa heikkoutta Jos sairauskäyttäytyminen estetään, toipuminen sairaudesta estetään, toipuminen sairaudesta huonompaa Nupoutus Suomalaisten maidontuottajien nupoutuskäytänteet ja -asenteet Kuinka pitkään sattuu? Mitä suomalaiset maidontuottajat ajattelevat asiasta? Kyselyn (Hokkanen ym ei julk.) tavoitti joka 1. suomalainen maidontuottaja 1 suomalaiselle satunnaisesti valitulle maidontuottajalle postitettu kysely: 45 vastasi Avoin nettilomake: yli 7 vastausta Noin 8% nupouttaa vasikkansa, ja näistä yli puolet kutsuu aina eläinlääkärin lääkitsemään. Mikäli nupoutus oli vastaajan mielestä kivuliasta, ei eläinlääkärin kutsuminen ollut kallista. Naispuoliset tuottajat suhtautuivat yleisesti vakavammin vasikan nupoutuskipuun kuin miehet. 7

8.6.6 Suomalaisten maidontuottajien mielestä nupoutus on asteikolle -1 yleisesti hyvin kivulias toimenpide, jota lääkitys lievittää Mitä nupoutuslääkkeet tekevät? % vastaajista 45 4 35 3 25 15 1 5 Vasikan nupoutuskipu polttohetkellä Ilman kivunlievitystä Lääkinnällisesti 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 = ei kipua, 1= pahin kuviteltavissa oleva kipu Rauhoitus Helpottaa puudutusta Hämmentää muistijälkeä Poistaa kipua (lyhyt vaikutus) Paikallispuudute Poistaa kipua 3-6t nupoutuksesta Tulehduskipulääke Poistaa nupoutuksen jälkikipua (1 vrk/annos) (Hokkanen ym. ei julk.) Paikallispuudutus lievittää kipua ensimmäiset tunnit Ja tulehduskipulääke seuraavan vuorokauden tutkimuksia vain 48t Cortisol (nmol/l) 14 1 1 8 6 4 Ilman puudutusta Puudutettu 1 3 5 7 9 11 Tuntia nupoutuksesta Jos vasikka ei saa tulehduskipulääkettä, se näyttää kipua: Ravistamalla korvia ja päätä Heiluttamalla häntää Liikkumalla enemmän Lepäämällä vähemmän Stafford et al., 2 Res Vet Sci 73:115-123 Heinrich yms. Journal of Dairy Science Volume 93, 1, s. 245-2457 Koeasetelma Mutta kuinka pitkään vasikkaan sattuu? Kaksoissokkokoe (5+5) NSAID/plasebo 5pv Nupoutus rauhoituksessa ja puudutuksessa Käyttäytymisseuranta -1, +1, +3 ja +5 pv nupoutuksesta Ilman tulehduskipulääkettä nupoutus sirpaloittaa leporytmiä 5 pv ajan nupoutuksen jälkeen Kipulääkityt vasikat leikkivät enemmän nupoutuksen jälkeisenä päivänä, kun lumevasikat hoitavat itseään enemmän Kipu 2.pvnä nupoutuksesta todennäköisesti erityisen voimakasta särkyä, mutta käyttäytyminen muuttuu kipulääkkeen vuoksi 5 pv.n ajan Nupoutuksesta ainakin 5 päivän päänsärky! Kipulääkitys olennainen! 8

8.6.6 Ainakin 5 päivän päänsärky? Ilman tulehduskipulääkettä nupoutus sirpaloittaa leporytmiä 5 pv ajan nupoutuksen jälkeen Kipulääkityt vasikat leikkivät enemmän nupoutuksen jälkeisenä päivänä Kipulääkitys olennainen! KIITOS 9