Vasikoiden kylmäkasvatus
|
|
- Ella Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vasikoiden kylmäkasvatus Innolla mukaan Vasikkatilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Kuva Paula Martiskainen Leena Tuomisto, InnoNauta-hankkeet, MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka
2 Miksi vasikoiden kasvatus ulkona? Iglukasvatus yleistä lypsykarjatiloilla Pohjois-Amerikassa ja Keski- Euroopassa, mutta harvinaista Suomessa Sisäkasvatustiloissa olosuhteet usein ongelmallisia vasikan hyvinvoinnin kannalta Ahtaus, vetoisuus, kosteus, huono ilmanvaihto ja kuivituksen vähäisyys -> hengitystietulehduksia ja ripulia. Ulkokasvatuksessa ilman mikrobipitoisuus on pienempi kuin sisällä -> pienempi tautipaine Iglukasvatuksella tavoitellaan terveempiä vasikoita Suurelle naudalle kylmyys ei ole ongelma, jos eläimet laumassa ja tarjolla tuulensuoja, kuiva makuualusta ja sulaa rehua ja juomavettä. Huoli kylmissä oloissa kasvatettujen pikkuvasikoiden hyvinvoinnista!
3 Lämmönsäätelyn perusteet Tasalämpöiset eläimet ylläpitävät tasaisen ruumiinlämpötilan muuttuvissa ympäristön lämpötiloissa Perusaineenvaihdunta ja lihastyö tuottavat lämpöä Lämpöä poistuu lämpösäteilynä, johtumalla ympäröivään ilmaan ja pintoihin, väliaineen mukana tapahtuvalla kuljetuksella sekä haihtumalla vesihöyrynä iholta ja hengitysteiden pinnalta Jotta ruumiinlämpötila säilyisi tasaisena, elimistön lämmöntuoton ja lämmönhukan on oltava yhtä suuret. Lämpötasapaino ylläpidetään fysikaalisen ja kemiallisen lämmönsäätelyn avulla, jota käyttäytymislämmönsäätely täydentää.
4 Lämmönsäätelymekanismit: 1) fysikaalinen lämmönsäätely Lämmönhukan lisäämistä tai vähentämistä lämmöneristystä säätelemällä. Karvapeite, iho ja ihonalaiskudos lämpöeristeitä. Lämmöneristystä säädellään karvoja liikuttamalla ja vasomotoriikan (verisuonten laajeneminen ja supistuminen) avulla. Kylmissä oloissa pintaverisuonten supistuminen (erityisesti kehon ääriosissa) ja karvojen nouseminen pystyyn lisäävät lämmöneristystä.
5 Lämmönsäätelymekanismit: 2) kemiallinen lämmönsäätely Lämmön tuoton lisäämistä tai vähentämistä aineenvaihdunnan avulla. Lisälämmön tuotossa kaksi mekanismia: 1) Lihasvärinällinen lämmöntuotto on kylmässä tapahtuvaa tahatonta luurankolihasten värinää. 2) Lihasvärinätön lämmöntuotto perustuu ruskean rasvakudoksen nopeasti tuottamaan lämpöön (nuorilla eläimillä).
6 Lämmönsäätelymekanismit: 3) käyttäytymislämmönsäätely Lämmönhukan lisäämistä tai vähentämistä käyttäytymisen avulla. Suojaan hakeutuminen Kylpeminen Ihon lämpöä luovuttavan pinta-alan säätäminen asennon valinnan avulla: kylmässä kyljellään makaaminen vähenee ja käpertyneenä makaaminen lisääntyy Sosiaalinen lämmönsäätely: lämmönhukka pienenee eläinten kerääntyessä yhteen mahdollisimman tiiviiksi rykelmiksi
7 Elimistön lämpötila-alueet Termoneutraali alue = Mukavin lämpötila-alue. Eläimen lämpötilan säätelyyn riittävät lämmönhukkaa säätelevät mekanismit. Ylempi kriittinen lämpötila = Termoneutraalin alueen yläraja ja ympäristön lämpötila, jonka yläpuolella eläimen täytyy tehostaa haihduttamalla tapahtuvaa lämmönhukkaa, jotta ruumiinlämpö ei alkaisi nousta. Alempi kriittinen lämpötila = Termoneutraalin alueen alaraja ja ympäristön lämpötila, jonka alapuolella eläimen täytyy lisätä aineenvaihdunnallista lämmöntuottoaan, jotta ruumiinlämpö ei alkaisi laskea.
8 Elimistön lämpötila-alueet AK YK Ruumiinlämpö Hypertermia Hypotermia Termoneutraali alue Lämmöntuotto AK = Alempi kriittinen lämpötila YK = Ylempi kriittinen lämpötila Ympäristön lämpötila
9 Naudan alempi kriittinen lämpötila Monet tekijät vaikuttavat: tuotosvaihe, rotu, sääolosuhteet, eläinsuojan pohjamateriaali, aika edellisestä ateriasta, käyttäytyminen ja kylmään sopeutuminen. Korkeassa tuotosvaiheessa olevat naudat (esim. nopeasti kasvavat lihanaudat ja runsaasti maitoa tuottavat lehmät) tuottavat runsaasti lämpöä. Niiden alemmat kriittiset lämpötilat ovat hyvin alhaisia (jopa -35 C). Vastasyntyneen vasikan alempi kriittinen lämpötila on +9 ja +13 C välillä. Vasikat eivät kestä kylmää yhtä hyvin kuin suuret naudat: lämmöntuotto pienempi kuin aikuisella kudosten ja karvapeitteen tarjoama eristys heikompi kuin aikuisella ihon pinta-ala suuri suhteessa eläimen massaan kyky säädellä verisuonten supistumista kehittymätön
10 Vasikan alempaan kriittiseen lämpötilaan vaikuttavat tekijät Ikä (vrk) Tekijä Alempi kriittinen lämpötila ( C) kasvu 0 tuuli 0,2 m/s tuuli 2,0 m/s betonilattia puulattia olkipohja Fr Hf x Fr seisaalla makuulla ,5
11 Vasikan kylmänsieto Vasikan kylmänsietoa parantavat: Kasvu ja kylmään sopeutuminen Ympäristön vedottomuus Kuiva ja paksu kuivikekerros (olki) Riittävä energiapitoinen ruokinta
12 Kylmään sopeutuminen Hormonaaliset ja fysiologiset muutokset. Aineenvaihdunta kiihtyy, mikä lisää eläimen lämmöntuottoa ja parantaa eläimen kykyä kestää kylmää. Energiantarve ja ruokahalu kasvavat. Talveksi karvapeite vahvistuu: syksyllä päivän pituuden lyheneminen stimuloi karvaa kasvamaan, samalla kun lämpötilan lasku vähentää karvan irtoamista.
13 Iglut Markkinoilla yhdelle tai useammalle eläimelle tarkoitettuja igluja Koppi, joka suojaa tuulelta ja sateelta. Paksusti kuivitettu pohja. Metallirakenteinen etukarsina jaloitteluun Kuva Paula Martiskainen Ruokinta-astioille paikka etukarsinan rakenteissa tai iglun sisällä Joissain malleissa iglun ja etukarsinan päällä katto, joka suojaa sateelta
14 Eläinsuojelulainsäädäntö Eläimet totutettava vähitellen kylmäkasvatukseen. Kylmään tottumattomia eläimiä ei saa siirtää lämpimästä pitopaikasta kylmään kylmänä vuodenaikana. Nautojen ympärivuotinen ulkokasvatus: Asianmukaiset ruokinta- ja juoma-astiat, sulaa juomavettä. Suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan, esim. kolmiseinäinen rakennus. Säänsuojassa hyvin kuivitettu makuualue.
15 Eläinten hyvinvoinnin tuki Lisäehdot vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen ja vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pintaalavaatimuksilla: Vasikkaiglut voidaan hyväksyä, jos ne ovat lämmitettävissä, runsaasti kuivitettuja ja jos juoma lämmitetään kylmänä vuodenaikana. Vasikkaa ei saa pitää iglussa yksin.
16 Tutkimustuloksia: kasvu ja rehunkulutus kylmäkasvatuksessa Vasikat ovat kasvaneet heikommin, yhtä hyvin tai jopa paremmin kylmissä kuin lämpimissä olosuhteissa. Usein kylmässä kasvatetut vasikat ovat myöhemmin kompensoineet alun heikomman kasvun. Kylmissä olosuhteissa kasvatus on lisännyt vasikoiden rehun syöntiä tai ei ole vaikuttanut siihen. Vasikan rehunkulutus on ollut 3 4 % suurempi eristämättömässä kuin eristetyssä kasvatusympäristössä. Erilaiset koeolosuhteet johtavat erilaisiin tuloksiin.
17 Tutkimustuloksia: terveys kylmäkasvatuksessa Iglukasvatus voi vähentää ripulia ja hengitystietulehduksia verrattuna sisäkasvatukseen, mutta vastakkaissuuntaisiakin tutkimustuloksia saatu Aikuisten eläinten läsnäolo suurentaa vasikan riskiä sairastua hengitystietulehdukseen
18 Vasikoiden siirtäminen kylmäkasvatukseen Maailmalla 0-4 vrk iässä Vasikan oltava pirteä ja reipas Suomessa eläimet pitää totuttaa vähitellen kylmäkasvatukseen Sisätilojen lämpötilan asteittainen laskeminen Aluksi lisälämpö Eristävästä materiaalista valmistettu loimi Siirron jälkeen vasikan voinnin seuranta useita kertoja päivässä MTT/Maike Johannes
19 Ruokinta Kylmissä oloissa vasikan täytyy tuottaa enemmän lämpöä -> aineenvaihdunta kiihtyy -> energiantarve ja ruokahalu kasvavat Energiantarpeen kasvaminen huomioitava ruokinnassa Vapaasti heinää ja/tai säilörehua, vasikoiden täysrehua Juomavesi ja hapanjuoma/maitojuoma lämpiminä Juotto vähintään kolmesti päivässä tuttisangosta Rehun pysyttävä kuivana -> iglut katoksen alle Kuumuus voi heikentää vasikoiden ruokahalua -> iglut kesän kuumimpaan aikaan varjoon
20 Kuivitus Paksu olkikuivitus, koska olki tuntuu lämpimältä ja eristää parhaiten Iglujen sijoittaminen siten, että valumavedet eivät pääse kastelemaan kuiviketta Kasvatusmuodon valinnassa kannattaa huomioida kuivitustyö Kuivitustyö työlästä MTT/Leena Tuomisto
21 Iglut katoksen alle vai taivasalle? Kesällä suorassa auringonpaisteessa iglujen sisällä voi lämpötila nousta hyvin korkeaksi (yli +35 C) ja ilman laatu heiketä (ammoniakki) Katos suojaa rehuja kastumiselta Katoksen alla huono sää ei haittaa vasikoiden syömiskäyttäytymistä Työskentelymukavuus
22 Yksin, kaksin vai ryhmässä? Ryhmässä sosiaalinen lämmönsäätely mahdollista eli eläimet voivat halutessaan hakeutua toistensa lähelle Vasikoiden eristäminen toisistaan ei tarpeen, ulkoilman hyvä laatu olennaisinta terveyden kannalta Ryhmäkasvatus hyväksi vasikan sosiaalisten taitojen kehittymiselle Vasikat on pidettävä ryhmässä kahdeksan viikon iästä alkaen
23 Lihasvärinä Kylmässä tapahtuvaa tahatonta luurankolihasten värinää Lievästä värinästä voimakkaaseen tärinään Lihasvärinä merkki vilusta Eläin joutuu tuottamaan lisälämpöä lihastyön avulla Lihasvärinän avulla vasikka voi tuottaa lämpöä vain rajallisen ajan -> ruumiinlämpö alkaa laskea Ensiapu: lisälämpöä, vasikkaloimi, vasikan siirtäminen sisälle lämpimään Onko vasikka sairas? Kuumeinen vasikka sisälle lämpimään. Olosuhteiden korjaaminen!
24 Kylmäkasvatettujen vasikoiden hyvä hoito - yhteenveto Iglujen sijoittaminen katoksen alle Kylmään totuttaminen: ympäristön lämpötilan laskeminen, lisälämpöä säteilylämmittimen avulla, vasikan oman eristyksen parantaminen loimella. Vedoton ja paksusti oljella kuivitettu makuualue. Kunnon kuivitus! Riittävä ruokinta! Juoma ja juomavesi tarjolle lämpiminä. Huolellinen tarkkailu ja hoito. Sairaille ja heikoille lämmin paikka toipua. Palelevien vasikoiden lämpötasapainon palautumisesta huolehtiminen ja olosuhteiden korjaus.
25 Pikkuvasikoiden iglukasvatuskoe MTT Maaningalla 32 MTT Maaningan navetassa syntynyttä holstein-vasikkaa (19 sonnia ja 13 lehmää) Vasikat aloittivat kokeessa 4 vrk iässä ja lopettivat kokeessa 74 vrk iässä Kokeen kesto keskimäärin 10 viikkoa/eläin Käsittelyt parikasvatus ulkona iglussa ja parikasvatus sisällä karsinassa Lämmin hapanjuoma 8 l/vrk, vapaasti heinää ja max 3 kg mullinherkkua/eläin/vrk
26 Iglukasvatus MTT/Maike Johannes MTT/Maike Johannes MTT/Leena Tuomisto Iglut 1,2 x 2,0 Etukarsina 1,2 x 1,5 m Tilaa yht. 2,1 m 2 /eläin Olkikuivitus Lämpöliivit siirron jälkeen
27 Sisäkasvatus Paula Martiskainen Paula Martiskainen Karsinat 1,2 x 3,0 m Tilaa yht. 1,8 m 2 /eläin Olkikuivitus Paula Martiskainen
28 Olosuhteet Ulkoilman lämpötila keskimäärin +5,6 C (min -19,3 C ja max +28,2 C) Iglujen sisälämpötila keskimäärin +7,7 C (min -16,5 C ja max +35,7 C) Sisäkarsinoiden lämpötila keskimäärin +16,4 C (min +10,1 C ja max +25,1 C)
29 Kasvu ja rehun syönti (karsinatasolla) Iglukasvatus Sisäkasvatus p Hapanjuoma, g KA/vrk Väkirehu, g KA/vrk ** Heinä, g KA/vrk * Syönti yhteensä, kg KA/vrk Rehun muuntosuhde, MJ/kasvu kg 1,36 1,59 ** 29,5 27,7 Elopaino alussa, kg 49,3 49,5 Elopaino lopussa, kg 102,6 110,8 * Päiväkasvu (g/vrk) **
30 elopaino, kg Elopainon kehitys 150 lehmä iglu lehmä sisä sonni iglu sonni sisä ikä, päivää Lehmävasikoiden kasvussa ei eroa kasvatusympäristöjen välillä (keskimäärin 817 g/vrk) Sonnivasikat kasvoivat paremmin sisäkarsinoissa kuin igluissa (983 vs. 753 g/vrk)
31 lämpötila, C Terveys Hengitystietulehduksia ei esiintynyt lainkaan Ripulia useammin igluvasikoilla kuin sisävasikoilla (1,8 vs. 0,4 ripulipäivää/vasikka) Lihasvärinää useammin igluvasikoilla kuin sisävasikoilla (2,1 vs. 0,2 havaintoa/vasikka) lihasvärinähavainto 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0 x2 x2 x igluvasikan ikä, päivää
32 Käyttäytyminen Igluvasikat käyttivät vähemmän aikaa rehun syömiseen kuin sisävasikat (3,6 vs. 4,8 % ajasta) Igluvasikat käyttivät vähemmän aikaa rakenteiden ja huvitutin manipuloimiseen (1,3 vs. 2,1 % ajasta) Igluvasikat käyttivät enemmän aikaa passiivisena seisomiseen kuin sisävasikat (5,8 vs. 4,4 % ajasta). Muissa toiminnoissa (veden ja hapanjuoman juominen, toisen eläimen imeminen, sosiaalinen nuoleminen, leikkiminen, käveleminen, aktiivisena seisominen, makaaminen) ei eroa kasvatusympäristöjen välillä.
33 Tulosten tarkastelu Igluvasikat söivät vähemmän kuin sisävasikat ja myös käyttivät syömiseen vähemmän aikaa kuin sisävasikat kylmä ja/tai kostea rehu ei maistunut rehu ei maistunut huonolla säällä ripuli ja lämpöstressi saattoivat heikentää igluvasikoiden ruokahalua Ruokinta-astioiden sijainti iglujen ulkopuolella etukarsinassa ei ollut paras mahdollinen, koska sääolosuhteet pääsivät vaikuttamaan eläinten syömiskäyttäytymiseen ja rehun laatuun Igluissa vasikoiden terveys heikompi Olosuhteet sisäkarsinoissa olivat tavanomaista paremmat eikä hengitystietulehdusongelmaa, minkä vuoksi vertailu oli epäreilu Iglukasvatuksessa iglumallin valintaan ja vasikoiden hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota.
34 Vasikoiden kylmäkasvatus, yhteenveto Huolellisesti toteutettuna pikkuvasikoiden kylmäkasvatus on hyvä vaihtoehto vasikoiden kasvattamiselle sisätiloissa puutteellisissa olosuhteissa. Kylmäkasvatus edellyttää hoitajalta erityistä kiinnostusta vasikoiden hyvinvointia kohtaan ja runsaasti viitseliäisyyttä (ja aikaa).
35 Kiitos!
Pikkuvasikoiden iglukasvatus
Pikkuvasikoiden iglukasvatus Leppävirta 21.2.2012 Leena Tuomisto MTT Kotieläintuotannon tutkimus, InnoNauta -hankkeet Miksi vasikoita kasvatetaan igluissa? Sisäkasvatustiloissa olosuhteet usein ongelmallisia
LisätiedotVasikkakasvatus igluissa
Vasikkakasvatus igluissa Rakennetaan hyvinvointia -seminaari 20.1.2011 Peurungan kylpylä Kuva Paula Martiskainen Leena Tuomisto, MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka InnoNauta -hankkeet Esityksen
LisätiedotMukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat
Mukava olo Ternikasvattamon vasikkatilat Tilantarve Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ryhmäkasvatus Laumaeläin Virikkeellisyys, liikunta ja
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotMukava olo. Lypsykarjan vasikkatilat
Mukava olo Lypsykarjan vasikkatilat Tilantarve Yksilökarsinat Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Iglut Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ruokintajärjestelyt Riittävästi ruokintapaikkoja
LisätiedotVasikan lempeä vieroitus onko sitä?
Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen @ helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto
LisätiedotJaloittelutarhat Naudan näkökulma
Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotVasikan kasvatusolosuhteet
Vasikan kasvatusolosuhteet Kuva: Mikko Hakanen 26.1.2011 Valio Oy, Heikki Kemppi 1 Mitä tarkoittavat minun mielestäni hyvät vasikkatilat? Vasikat ovat terveitä ja niistä kasvaa tuottavia pitoeläimiä Vasikat
LisätiedotVasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei
LisätiedotVasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja
LisätiedotVasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta
Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä
LisätiedotMukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011
ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden
LisätiedotSuomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja
Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja Valion navettaseminaari 8.2.2011 Kaija Laitinen Osuuskunta Tuottajain Maito Nuorkarjatiloissa on useimmiten parannettavaa Nuorkarjatiloissa
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotMuuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa
Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa 1.1.2019 Lisätyt vähimmäistasot: 1.5. Nautojen sairas-, hoito ja poikimakarsinat 6 2-4 mom. Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja.
LisätiedotVasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta
Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto
LisätiedotELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen
ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotMaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA
MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka
LisätiedotUudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt
Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija
LisätiedotEU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi
EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotIgluja ja ternimaitoa tuloksia InnoNauta -hankkeen vasikkatutkimuksista. Arto Huuskonen (toim.)
69 Igluja ja ternimaitoa tuloksia InnoNauta -hankkeen vasikkatutkimuksista Arto Huuskonen (toim.) 69 Igluja ja ternimaitoa tuloksia InnoNauta -hankkeen vasikkatutkimuksista Arto Huuskonen (toim.) ISBN:
LisätiedotEläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi
Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa
LisätiedotKuinka pidämme vasikat terveinä?
Kuinka pidämme vasikat terveinä? Laatupäällikkö, eläinlääkäri, ELT Tuomas Herva, AtriaNauta 2016-04-07 1 Järkevä poikimakierto Oma sonni tuntematon poikimisaika ei ummessa: ternimaidon laatu kärsii puutteellinen
LisätiedotVilli vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen
Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit
LisätiedotEläinten hyvinvoinnin tuki
Eläinten hyvinvoinnin tuki Tukikoulutus joulukuussa 2007 Maija Kyrö Mavi / Maaseutuelinkeino-osasto Sivu 1 28.11.2007 Uusi tukimuoto vuodelle 2008 Eläinten hyvinvoinnin tuki eli eläinten hyvinvointituki
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotMAATILAN TYÖTURVALLISUUS
MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotReippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa
Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
LisätiedotVinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotEläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi
Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Ympäristö Vähemmän vaurioiden korjausta, enemmän ennaltaehkäisyä Hoitaja Eläimen hyvinvointi Tilan ulkopuoliset
LisätiedotHiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu
Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko
LisätiedotELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun
LisätiedotRuokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen
Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu
LisätiedotVasikoiden hengitystietulehdus
Vasikoiden hengitystietulehdus ELL Aino Wainio Emovet Oy Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-NC-SA Tässä luennossa: Hengitystietulehduksen taloudellinen merkitys, oireet ja aiheuttajat
LisätiedotEU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet
EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta, lammas, vuohi -> 7 vrk tapahtumasta
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS LAMMAS Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus Iisalmi Leena Suojala, Maatalouslinja MTK
Eläinten hyvinvointikorvaus 2018 Iisalmi 24.1.2018 Leena Suojala, Maatalouslinja MTK Eläinten hyvinvointikorvaus 2014-2020 yleistä: Yksi EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toimenpiteistä
LisätiedotVasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista
Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä
LisätiedotLuomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus
Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen
LisätiedotKOTIELÄIN Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat. Uudenmaan Ely
KOTIELÄIN 2018 Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat Valvonta: Tehdään Mavin ja Eviran otantaperusteilla ELY-keskusten tarkastajien tekemää Toisinaan ELY:n valvojien mukana läänineläinlääkäri tekemässä omia
LisätiedotLähteet: CoSafe.eu Northenrn Periphery Programme : Potilas ja pelastaja kylmässä, Ilmarinen Seppälä TTL: Hypotermia 1991, SPR: Ensiapuopas
Kylmän vaikutus auttamistapahtumaan Lähteet: CoSafe.eu Northenrn Periphery Programme 2007 2013: Potilas ja pelastaja kylmässä, Ilmarinen Seppälä TTL: Hypotermia 1991, SPR: Ensiapuopas Lämmönsäätelyn fysiologiaa
LisätiedotSonnitkin soveltuvat laidunnukseen
Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 15 Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Arto Huuskonen, Susanna Jansson, Leena Tuomisto, MTT ja Paula Martiskainen, Kuopion yliopisto MTT:n tutkimus osoitti,
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä
LisätiedotErja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläintautien Torjuntayhdistys ry ETT / Naseva
Erja Tuunainen Asiantuntijaeläinlääkäri Eläintautien Torjuntayhdistys ry ETT / Naseva Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 2 vuotta Nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva on perustettu 25
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS LAMMAS Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTerveillä vasikoilla on terveet mahat
Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?
LisätiedotKokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta
Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VUOHI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotKARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011. Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast
VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011 KARSINARATKAISUJA Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast Sisällysluettelo 1. Avaus, Heikki Kemppi 2. Vasikkatilan vaatimukset ja hyvät toimintatavat 3. Kuivikkeet 4.
LisätiedotUudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista
Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista dosentti Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotKuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua Juva
Kuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua 1.11.2018 Juva Kuivikkeiden käyttömäärään vaikuttavia tekijöitä? Keskustelu pareittain mitkä tekijät lisäävät/ vähentävät kuivikkeiden menekkiä 2-3 min Kuivikemenekkiin
LisätiedotMiten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke
Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke Satu Raussi, FT, johtava asiantuntija Tiina Kauppinen, FT, erityisasiantuntija www.eläintieto.fi
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. broilereita yhteensä Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS BROILERI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen
LisätiedotEHT-tuen valvonta Minna Venäläinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, maaseutu ja energia 12.4.2012 1
EHT-tuen valvonta 1 Mitä valvonnassa tapahtuu? Navetassa, eläinmäärän tarkastaminen Kaikkien nautojen korvamerkit katsotaan -> jos merkittömiä, laajennetaan valvonta täydentävien ehtojen merkinnän ja rekisteröinnin
LisätiedotReippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa
Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen
LisätiedotTehtävä 1. Tunnista hevosen pään- ja jalkojen merkit /5p
Sydän-Hämeen ratsastajat ry:n ja Suomen Ratsastajainliiton järjestämät Valtakunnalliset Hevostaitomestaruuskilpailut Aitoossa 18.5.2013 TEORIAKOE SARJA I kilpailija numero: nimi: seura: kokonaispisteet:
LisätiedotLIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA
LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) 1. Pitopaikan yleiset vaatimukset 1.1. Eläinten pitopaikan rakenteet ja laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI
Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS HANHI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotRUOKINTA VOI PELASTAA PALJON. Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke
RUOKINTA VOI PELASTAA PALJON Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke Luennon ydinasiat Vasikan kasvutaipumus on suuri aina 1 v ikään. Tasapainoisella ravinnolla
LisätiedotAluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,
LisätiedotTarvitseeko sonni lisävalkuaista?
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään
LisätiedotLoppukasvattamot. Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa
Nautaparlamentti 24.-25.7.2014 Härmän kylpylä, Kauhava Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa Reetta Palva, TTS Työtehoseura Loppukasvattamot Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta esitti vuonna
LisätiedotLypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria
Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Sisältö Turvallinen toimintatapa Eläinten hankinta Terveystodistukset Terveysriskit ja niiden hallinta
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotKatsaus tukivalvontoihin 2017
Katsaus tukivalvontoihin 2017 Koulutuspäivä tuottajille Läänineläinlääkäri Tarja Lipponen, ESAVI 15.11.2017 1 Täydentävien ehtojen valvonta Ely-keskukset: mm rehuvalvonta, kasvinsuojeluaineiden käytön
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen
LisätiedotErilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion
LisätiedotLihanautojen tuotanto-olosuhteet
Lihanautojen tuotanto-olosuhteet Nautakarjan tuotantofysiologia ja ravitsemus KEL/KEBIOT210 Naudanlihantuotanto (3 op) Kevät 2014 Helsingin yliopisto, 12.2.2014 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen
Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Supikoiria Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET
ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa
LisätiedotSuunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus
Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus Klo 8.30 Kahvi (hanke tarjoaa) Klo 9.00 Päivän avaus ja terveiset Vaavi-hankkeen Saksan opintomatkalta, Katriina Pylkkänen
Lisätiedot1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?
Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi
LisätiedotTukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu
Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Eläinten hyvinvointikorvaus MMM/Juha Palonen Helmikuu 2014 Sivu 1 17.2.2014 Yleistä Valmistelu laajassa työryhmässä maaseutuohjelma valtioneuvostoon
LisätiedotELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet
ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea
LisätiedotVasikkaripulit ja näytteenotto
Vasikkaripulit ja näytteenotto Valvontaeläinlääkäri Päivi Pyykönen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, ympäristöterveydenhuolto - Vasikkaripuli on pikkuvasikoiden yleisimpiä sairauksia - NÄYTTEENOTTO TÄRKEÄÄ!
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotELÄINTEN HYVINVOINTI LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1
ELÄINTEN HYVINVOINTI LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA 1 Naudan pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä mahdollisimman hyvin naudan luontaiset tarpeet huomioon
LisätiedotKYLMETTYNEN & HYPOTERMIA
KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA Benjamin Donner benjamin@aavameri.fi Paniikkireaktio Sisäänhengitys ja hyperventilaatio Kylmän veden sokki Verenpaine / sydän Erittäin iso energiakulutus Veden sisäänhengitys Hiilihappotason
Lisätiedot