Helka Hytti Nuorten aktivointi pohjoismainen vertailu Nuoret ja työllistymisen esteet -seminaari 7.1.11 Kelan tutkimusosasto ja Suomen epidemiologinen seura
Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean NOSOSKOn työryhmän raportti Ungdomsarbeidsledighet i Norden En studie av rettigheter og tiltak for unge arbeidsøkere Ilmestyy vuodenvaihteessa norjaksi ja englanniksi ks. nososco-eng.nom-nos.dk
1. Aktivointipolitiikan taustaa 1 Työvoima- ja sosiaalipoliittinen aktivointi yleinen kansainvälinen trendi 199-luvun alusta lähtien OECD:n politiikkasuositukset Euroopan työllisyysstrategia ja avoin koordinaatio Aktivointipolitiikka vastauksena rakenteelliseen työttömyyteen Perinteinen aktiivinen työvoimapolitiikka kysyntäorientoitunutta, suhdanteita tasoittavaa Aktivointi-käsitteen käyttö yleistyi Pohjoismaissa 199-luvun taitteesta lähtien SE: lähinnä syrjäytymisvaarassa olevia ryhmiä DK: 199-luvulla useita reformeja => oikeudet ja velvollisuudet NO: vahva kuntoutusorientaatio FI: työmarkkinatuki 1994 ei vastinetta muissa P-maissa IS: työvoimapoliittisia toimenpiteitä 9 alkaen Nykytrendejä (esim. OECD) Työttömyys- ja työkyvyttömyysturva sekä viimesijainen toimeentuloturva aktivoinnin suhteen samalle viivalle Nuorisotyöttömyyden hoidolle korkea prioriteetti (takuu työ- tai opiskelupaikasta) 1 Ks. Överbye E. Aktiveringspolitikk i de Nordiske lande. Julkaisussa Social tryghed i de nordiske lande 4. NOSOSKO 6:7.
. Alle 3-vuotiaat sairausperusteisten etuuksien saajat*, yövoimapoliittisille toimenpiteille osallistujat sekä työttömät työnhakijat Pohjoismaissa (pl. Islanti) vuonna 1. % 16 9-vuotiaasta väestöstä NO DK FI SE Sairausperusteiset etuudet 4,,9,3 1,7 pysyvät tk-eläkkeet,9,9,8, kuntoutus-/aktiivisuusrahat, määräaik. eläke** 3,1 1,5 1,7 Työvoimapoliittiset toimenpiteet,8,8,4 4, Työttömät (9) Rekisteröidyt työttömät, % ikäryhmästä 4, 4,4 6,4 6,7 Työvoimatutkimuksen työttömät, % työvoimasta (ml. työttömät opiskelijat) 6, 9 9,8 16,1 18,1 Työllisyysaste (9) 53, 69, 54, 53, * pl. Sairauspäiväraha ** Kuntoutus-/aktiivisuusrahat, määräaik. eläke: NO: arbejdsavklaringspenger (1.4.1 asti rehab.penning, attföring, tidsbegränset pensjon) SE: aktiivisuuskorvaus (aktivitetsersättning alle 3-vuotiaille) DK: FI: kuntoutustuki, kuntoutusrahat (kura ja nukura)
3. 15 9-vuotiaan väestön työllisyysaste (%) Pohjoismaissa 1. NO DK IS FI SE 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 1 3 4 5 6 7 8 9 1
4. Nuorten työttömyysaste verrattuna koko työikäiseen väestöön Pohjoismaissa työvoimatutkimuksen mukaan. 1 15 9-vuotiaat Kaikki NO DK IS FI SE NO DK IS FI*) SE 1 18 16 1 14 1 8 1 6 8 6 4 4 1 3 4 5 6 7 8 9 1 1 3 4 5 6 7 8 9 1 1 Kokoaikaisesti työttömät työnhakijat jotka ovat etsineet työtä aktiivisesti 4 viimeksi kuluneen viikon aikana ml. kokoaikaisesti opiskelevat kokoaikatyöttömät.
5. Nuorten rekisteröity työttömyys (16 9-v) verrattuna kokonaistyöttömyyteen. Norge Sverige 14 Arbeidsledige 16-9 år % Arbeidsledige 16-74 år % 14 Registrert arbeidsledige 16-9 år % Registrert arbeidsledige 16-67 år % 1 1 1 1 8 8 6 6 4 4 1 3 4 5 6 7 8 9 1 3 4 5 6 7 8 9 1 Danmark Finland 14 Arbeidsledige 15-9 år % Arbeidsledige 15-66 år % 14 16-9 år % 16-64 år % 1 1 1 1 8 8 6 6 4 4 1 3 4 5 6 7 8 9 1 1 3 4 5 6 7 8 9 1 1 Työvoimahallinnon työttömät työnhakijat (ei kokoaikaisia opiskelijoita) % vast. väestöstä. HUOM. Tanskan luvut työvoimatutkimuksesta. NO 16 74 år; SE 16 67 år; DK 15 66 år; FI 16 64 år.
6. Työttömät prosentteina työvoimasta Suomessa opiskelijat ml. ja ilman opiskelijoita 3 1. 15-9, incl. studenter 15-9, excl studenter 15-64, incl. studenter 15-64, excl studenter 18 16 14 1 1 8 6 4 3 4 5 6 7 8 9 1
7. 16 9-vuotiaiden nuorten aktivointiaste Pohjoismaissa 1 1, %. NO DK IS FI SE 19 %... 9 % 41 % 5 17 % 4 %.. 3 % 6 % 7 3 % 3 %.. 36 % 19 % 8 6 % 33 %.. 35 % 9 % 9 3 % 43 % 3 % 8 % 46 % 1 3 %.. 51 % 31 % 49 % 1 Aktivointiaste= toimenpiteille osallistuvien osuus toimenpiteille osallistuvien ja työttömien työnhakijoiden yhteismäärästä Kilde: NAV, SCB, Arbets- och näringsministeriet (ANM), jobinsads.dk og Arbeidsdirektoratet.
8. Työssäoloehdon täyttämistä edellyttävän päivärahan saajat, % kaikista 16 9-vuotiaista työttömistä 1. 9 NO DK FI SE 8 7 6 5 4 3 1 1 3 4 5 6 7 8 9 1 1 NO ja DK: ansiopäivärahat; FI ja SE ansio- ja kassapäivärahat.
9. Miten ansiopäivärahaa vailla olevien toimeentulo on järjestetty muissa Pohjoismaissa? Norja pakollinen (ansiosidonnainen) työttömyysvakuutus ansiopäivärahaoikeus, jos työtulo ylittää 19 3 kr / ed. vuosi ei peruspäivärahaa individstönad, jos ei pr-oikeutta, ja osallistuu toimenpiteelle kunnallinen toimeentulotuki (aktiivisuusvelvoite), yksilöllinen harkinta Ruotsi työssäoloehdon täyttäneille vapaaehtoinen ansiovakuutus tai peruspäiväraha (3 kr (5 ) per pv). muille kunnallinen toimeentulotuki, jossa aktiivisuusvelvoite Tanska työssäoloehdon täyttäneille vapaaehtoinen ansiovakuutus ei peruspäivärahaa kunnallinen toimeentulotuki muistuttaa Suomen työmarkkinatukea
1. Etuudet ja toimenpiteet väliaikaisesti työmarkkinoiden ulkopuolella oleville vajaakuntoisille Norja Arbeidsavklaringspenger = kuntoutusraha (sosvak) + attföring (th) + määräaikainen tk-eläke (yhdistettiin 1.4.1). Työkyvyn oltava alentunut vähintään 5 %. Osallistumisen on oltava aktiivista. Ruotsi Aktivitetsersättning. Korvasi tk-eläkkeen 1.1.3 alkaen. Määräaikainen etuus 19 9-vuotiaille työkyvyttömille ja vajaakuntoisille. Työkyvyn oltava alentunut vähintään ¼. Oikeus etuuteen myös pitkäaikaissairailla nuorilla, joiden koulunkäynti on kesken. Voimien mukaan osallistuttava työhön orientoivaan kuntoutukseen tai muihin aktiviteetteihin. Tanska Revalidering Kattokäsite kuvaamaan aktiviteetteja ja taloudellisen tuen muotoja, joihin ryhdytään henkilön saattamiseksi työmarkkinoille ja kykeneväksi elättämään itsensä. Toimenpiteet ja tuet kootaan henkilön tarpeen mukaan yleisen työvoimapolitiikan valikoimasta. Rehabilitering Tavoitteena terveydentilan ja elämänlaadun kohentaminen.
Suomi: Ammatillinen kuntoutus Kelalla päävastuu vajaakuntoisten nuorten ammatillisesta kuntoutuksesta, kun henkilön sairaus, vika tai vamma aiheuttaa hänelle työkyvyttömyyden uhan tai heikentää olennaisesti hänen työkykyään ja ansiomahdollisuuksiaan. => toimeentuloturvana kuntoutusraha tai nuoren kuntoutusraha Heikon ammatillisen kytkennän takia nuoret eivät yleensä kuulu työeläkejärjestelmän kuntoutuksen piiriin. Kuntoutustuki (entinen määräaikainen työkyvyttömyyseläke) Sairauden, vian tai vamman takia kykenemättömyys tehdä tavallista työtään vai siihen verrattavaa joka on hänelle sopivaa ja kohtuullisen toimeentulon turvaavaa. Alle -vuotiaalle ei myönnetä ilman että mahdollisuus kuntoutukseen on selvitetty => nuoren kuntoutusraha Alle 5-vuotiaat yleensä pelkän Kel-eläkkeen saajia.
11. Etuudet ja toimenpiteet pysyväisluonteisesti työmarkkinoiden ulkopuolella oleville Norja Pysyvä työkyvyttömyyseläke. Henkilöille, jotka sairaudesta, viasta tai vammasta johtuen ovat pysyvästi työhön kykenemättömiä. Työkyvyttömyyden aste ansaintakyvyn menetyksen mukaan vähintään 5 %, sen jälkeen gradeeraus 5 %-yksikön välein. Tullaan erottamaan vanhuuseläkkeestä. Ruotsi Työkyvyttömyysetuutta/-eläkettä ei ole tarjolla nuorille lainkaan. Aktivitetsersättning, myönnetään aina määräaikaisena. Työkyvyttömyysetuudet (ent. förtidspension) ovat osa sairausvakuutusta. Tanska Työkyvyttömyyseläke pysyvän työkyvyttömyyden perusteella kun kaikki muut mahdollisuudet on tutkittu (uudelleen sijoitus, kuntoutus ym.,) Työhön kykenemättömyys mihin tahansa työhön. Jos työkykyä on vielä jäljellä, voidaan sijoittaa joustotyöhön työehtosopimusten mukaisella palkalla.