VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTIÖITTÄMISSELVITYS

RAISION KAUPUNKI / RAISION VESIHUOLTOLAITOS RAPORTTI 16X286646 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTIÖITTÄMISSELVITYS 11.9.215 Pöyry Finland Oy

SISÄLTÖ 1. Selvitystyön lähtökohta 2. Talouden nykytilakuvaus Tilinpäätösanalyysi Maksut Taloudellinen mallinnus 3. Vesihuoltolaitoksen yhtiöittäminen Liiketoimintajärjestelyn kuvaus Yhtiön taloudellinen mallinnus 4. Johtopäätökset LIITTEET Tekninen nykykäyttöarvo Talousmallinnuksen laskentaperiaatteet 2

TYÖN LÄHTÖKOHTA Raision kaupungin vesihuoltolaitos toimii osana teknistä keskusta nettobudjetoituna yksikkönä. Turun seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamisselvitys päätyi v. 215 toukokuussa toteamukseen, että tässä vaiheessa seutuyhtiön perustamiselle ei ole edellytyksiä. Seutuyhtiöselvityksen osana tehty Raision vesihuoltolaitoksen taloustarkastelu osoitti, että laitoksella on merkittävä määrä velkaa ja sen maksuja tulee seuraavien 1 vuoden aikana nostaa merkittävästi talouden saamiseksi tasapainoon. Vesihuoltolaitoksen nykyinen maksujen taso on valtakunnallisestikin korkea. Raision kaupunki on esittänyt halukkuutensa arvioida vesihuoltolaitoksensa yhtiöittämisen liiketaloudellista järkevyyttä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on saada vesihuoltolaitoksen talous kestävälle ja läpinäkyvälle pohjalle. Tässä raportissa esitetään Raision kaupungin vesihuoltolaitoksen talouden nykytilaanalyysi sekä yhtiöittämisen mahdollinen toteutustapa ja vaikutukset. Raportissa keskitytään taloudellisiin tarkasteluihin. 3

TILINPÄÄTÖSANALYYSI Vesihuoltolaitoksen liikevaihto on kasvanut viime vuosina lähinnä taksakorotusten myötä. Tilikauden tulos on ollut viimeisten neljän vuoden ajan jatkuvasti tappiollinen, keskimäärin v. 211-214 noin -1,9 milj.. Suunta on kuitenkin ollut positiivinen. Samalla Käyttökate on saatu nousuun. EUR 9 8 7 5 935 784 6 5 4 3 2 1-1 -2 1 69 431 Liikevaihto ja tilikauden tulos -429 214 6 329 276-478 44 6 857 62 1 31 98-862 45 7 527 938 1 844 634-447 372-3 -2 614 35-4 -1 211 212 213 214 Liikevaihto Käyttökate Liikeylijäämä/-alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Käyttökate-% 5 4 3 2 1 % Vuonna 214 kuluista 51 % koostui aine-, tarvikeja tavarakustannuksista, 38 % palvelujen ostoista, 1 % henkilöstökuluista ja 1 % liiketoiminnan muista kuluista. Vesihuoltolaitoksen taseessa on velkaa noin 33,8 milj., josta 5,6 milj. koostuu liittymismaksuveloista. Omavaraisuusaste on vain 2 %. Lisäksi vesihuoltolaitos on kunnalle velkaa noin 1 milj. (ei näy taseessa). EUR 8 7 6 5 4 3 2 1 334 884 2 473 348 3 25 189 2 893 121 3 27 946 3 56 647 1 855 88 2 146 95 Kulurakenne 211 212 213 214 662 225 667 946 61 776 593 12 48 844 16 755 68 925 66 59 4 253 899 6 88 695 5 56 769 5 699 547 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstö kulut Liiketoimin nan muut kulut Kulut yht. (ei poistoja) 5

OPERATIIVISTEN KUSTANNUSTEN TASO Raision vesihuoltolaitoksen operatiivisen toiminnan yksikkökustannukset olivat v. 214 vertailukuntiin nähden korkealla tasolla. Aine-, tarvikeja tavarakustannusten osalta tämä selittyy pitkälti Turun seudun vesi Oy:n tarpeettoman suuresta varauksesta, jonka perusteella yhtiön kustannukset jaetaan. Vertailussa Maskun suuri palvelujen ostojen määrä selittynee kirjanpitotavalla, sillä aine-, tarvikeja tavarakustannusten määrä on varsin pieni. /(laskutettu vesi+jätevesi m 3 ) 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2,,95,7 Operatiivisten kustannusten yksikköhinnat 1,87 1,28,89,57,47,5 1,61 1,21,19,23,18,13,8,22,3,42,1 Raisio Turku Naantali Masku Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut Yht. kulut Palvelujen ostot Liiketoiminnan muut kulut 1,42 6

OPERATIIVISEN TOIMINNAN TEHOSTAMINEN Raision vesihuoltolaitoksen vuoden 216 talousarviossa kustannusten tasoa on pudotettu vuoden 215 talousarvioon verrattuna 681. Kustannustaso pienenee vuoden 214 toteumaan verrattuna yhteensä 16,7 %. Syynä tähän ovat toiminnan tehostamistoimet sekä joidenkin kustannuspaikkojen muuttuminen, esim.: vesijohtoverkoston vuotojen hillitseminen (vuotovedet v. 211 24 %, vuoden 215 alussa 7,3 %) TSV:n pääomakustannusten tason pienentyminen TSP:n kapasiteettivarauksen pienentyminen (vuotojen hillitseminen & Raisio oyj:n vedenlaadun paraneminen) henkilöstömäärän vähentyminen eläköitymisten myötä hulevesipumppaamoiden (6 kpl) siirto ELY-keskukselle sähkön kilpailutus konsulttipalveluiden vähentäminen 6 5 4 3 2 1 Raision vesihuoltolaitoksen operatiivisten kustannusten arvioitu kehittyminen 2 893 121 2 828 979 2 421 642 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 146 95 1 96 929 1 688 81 Palvelujen ostot 593 12 582 72 563 63 66 59 56 782 75 22 Henkilöstökulut Liiketoiminnan muut kulut 214 TA215 TA216 5 699 547 5 429 41 4 748 375 Yhteensä 7

MAKSUJEN NYKYINEN TASO (1/3) Raision vesihuoltolaitoksen veden hinta on sekä käyttö- että liittymismaksujen osalta vertailun korkein. Pientalojen perusmaksun osalta Raision hinta on vertailun toiseksi korkein, kuitenkin selvästi Turun maksuja alhaisempi. /m 3 (sis. ALV 24 %) 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Käyttömaksut 215, vesi ja jätevesi yhteensä 3, 2,6 2,95 3,19 1,96 2,99 1,57 1,93 Naantali Raisio Turku Masku VESI JÄTEVESI Pientalojen perusmaksut v. 215 Liittymismaksut 214 /kk (sis. ALV 24 %) 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 52,1 37,2 3,3 18,6 13,9 1,5 9,1 8,3 Turku Raisio Masku Naantali DN19-2 DN25 (sis. mahdollisen ALV:n) 1, 8, 6, 4, 2,, 4 427 6 4 2 846 3 128 3 1 897 3 Naantali Raisio Turku Masku VESI VIEMÄRI 8

MAKSUJEN NYKYINEN TASO (2/3) Vertailuhinta sisältää käyttö-, perus- ja liittymismaksut. Raision veden vertailuhinta on selvästi Turun seudun vesihuoltolaitosten ja maan keskiarvoa korkeampi. 5, 4,5 4,39 Vertailuhinnat v. 214, VESI /m3 (sis. ALV 24 %) 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 3,47 3,3 2,58 1,87 1,3 2,63 1,77 2,232,16 1,7 1,25 2,13 1,84 1,67 1,66 2,57 2,3 1,,5, Raisio Naantali Rusko Turku Kaarina Omakotitalo Mynämäki Kerrostalo Paimio Maan keskiarvo Vertailun keskiarvo 9

MAKSUJEN NYKYINEN TASO (3/3) Raision jäteveden vertailuhinta on selvästi Turun seudun vesihuoltolaitosten ja maan keskiarvoa korkeampi. Raision vesihuoltolaitoksen veden ja jäteveden yhteenlaskettu omakotitalon vertailuhinta on Vesilaitosyhdistyksen tilastossa toiseksi korkeimmalla tasolla. Vertailuhinnat v. 214, JÄTEVESI 5, 4,5 4,3 /m3 (sis. ALV 24 %) 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 3,19 3,78 2,91 2,98 2,93 2,17 2,2 3,38 3,16 3,7 3,12,94 2,92 3,38 3,21 2,99 2,82 2,74 2,79 1,,5, Raisio Naantali Rusko Turku Lieto Omakotitalo Kaarina Kerrostalo Mynämäki Paimio Maan keskiarvo Vertailun keskiarvo 1

TALOUSMALLINNUS PERIAATE Raision vesihuoltolaitokselle rakennettiin MS Excel -pohjainen talousmalli, jonka avulla tarkasteltiin vesihuoltolaitoksen talouden kehittymistä seuraavan 1 vuoden aikana. Malli rakennettiin sekä nykymuotoiselle että yhtiömuotoiselle laitokselle, mikä mahdollistaa yhtiöittämisen aiheuttamien taloudellisten vaikutusten vertailun ko. organisaatiomuotojen välillä. Mallin pohjana käytettiin vuosien 212-214 tilinpäätöksiä ja osin vuoden 215 talousarviota. Lisäksi rakennettiin ennuste vuoteen 225. Tuloksena saatiin laitoksen tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja tase-ennuste sekä maksusuunnitelma vuoteen 225 asti. 11

TALOUSMALLINNUS LASKENTAPERIAATTEET Kuluennusteet: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: TA215, TA216, tämän jälkeen -,5 % + inflaatio eli inflaation mukainen kasvu muissa erissä paitsi TSV:n pääomakustannukset, joiden oletettiin pysyvän v. 214 tasolla. Palvelujen ostot: TA215, TA216, tämän jälkeen -,5 % + inflaatio eli inflaation mukainen kasvu muissa erissä paitsi TSV:n pääomakustannukset, joiden oletettiin pysyvän v. 214 tasolla. Henkilöstökulut: TA215, TA216, tämän jälkeen inflaation mukainen kasvu. Liiketoiminnan muut kulut: TA215, TA216, tämän jälkeen inflaation mukainen kasvu. Tuloutus omistajalle: TA215 mukainen taso (3 % peruspääomasta eli 266 39 ). Inflaatio: 1,5 %/v Liittymismaksutulot pidettiin palautuskelpoisina (kirjautuvat taseeseen velaksi). Investointien taso: v. 215 1,8 milj., tämän jälkeen inflaation mukainen kasvu. Vastaa suunnilleen tasoa jälleenhankinta-arvo/5 (saneeraustaso 5 vuoden käyttöiällä). Lainojen lyhennyssuunnitelmat ja korot: Vanha laina 22 milj., 25 vuotta vuodesta 215 alkaen, korko 1, %. Vanha laina 9,6 milj., 19 vuotta vuodesta 215 lähtien, korko 2, %. Uudet lainat 1 vuotta, 2, %. Vesihuoltolaitoksen kunnalle oleva taseessa näkymätön 1 milj. velka merkittiin vuodelle 215 satunnaiseksi kuluksi ja ostovelkoihin. Yksityiskohtaiset laskentaperiaatteet on esitetty raportin liitteessä. 12

TALOUSMALLINNUS LASKENTAPERIAATTEET 18 16 1534 1439 1457 1457 Laskutetu vesi 1457 1457 1457 1457 1457 1457 1457 1457 1457 1457 14 12 339 24 223 223 223 223 223 223 223 223 223 223 223 223 Laskutetun veden määrän oletettiin pysyvän vuoden 214 tasolla 1,5 milj. m 3 /v. Laskutetun jäteveden määrän oletettiin laskevan asteittain vuoden 214 tasolta 1,4 milj. m 3 /v tasolle 1,3 milj. m 3 /v. Pääosa volyymin laskusta aiheutuu teollisuuden jätevesissä. 1 m 3 1 8 6 4 2 1195 1199 1234 1234 1234 1234 1234 1234 1234 1234 1234 1234 1234 1234 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Kotitaloudet Teollisuus Yhteensä Laskutetu jätevesi 18 16 14 12 339 1494 18 1346 182 1444 182 1444 164 1413 147 1384 133 1357 119 1331 17 137 1 13 1 13 1 13 1 13 1 13 1 m 3 1 8 6 4 1155 1166 1262 1262 1249 1237 1224 1212 12 12 12 12 12 12 2 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Kotitaloudet Teollisuus Yhteensä 13

KASSAVIRRAT JA KASSAVARAT NYKYISILLÄ TAKSOILLA Liiketoiminnan kassavirta riittää alkuvuosina kattamaan toiminnan ja investoinnit. Vuodesta 222 lähtien rahat eivät riitä. Kassa painuu vuoteen 225 mennessä tasolle -9,5 milj.. 1 EUR 4 3 2 1-1 -2-3 -4 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -12-2 14 213 512 214 Varsinaisen toiminnan ja investointien vuotuinen nettokassavirta INVESTOINNIT -1 114 215 488 379 277 216 217 218 176 219 78 17-35 -86-139 -192 22 221 222 223 224 23 151 54 18-456 -1128-1942 -2944-455 -535 225-6686 -845-9493 Satunnaiset erät Rahoitustuotot ja -kulut (sis. korvauksen peruspääomasta) Poistot Liikevoitto VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA 1 EUR Kassavirrat ja kassavarat Oman pääoman muutokset 8 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Verot Kassavarojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Liittymismaksujen muutos Korollisten lainojen muutos Investoinnit Satunnaiset erät Rahoitustuotot ja - kulut (ml. peruspääomakorv.) 14

TAKSAKOROTUSSUUNNITELMA JA SEN MUKAINEN LIIKEVAIHDON SEKÄ TULOKSEN KEHITTYMINEN NYKYISESSÄ ORGANISAATIOSSA Käyttömaksut nousevat v. 216-225 yhteensä 15 %, perusmaksuihin tulee lisäksi v. 216 5 % korotus. Perusmaksujen osuus käyttö- ja perusmaksutuloista nousee tällöin tasolta 9 % tasolle 13 %. Vesihuoltolaitoksen liikevaihto nousee tarkastelujaksolla tasolle 9,1 milj.. Tulos on vuodesta 216 lähtien positiivinen, v. 216-225 keskimäärin 1,17 milj.. MAKSUJEN KOROTUKSET (sis. Inflaation 1,5 %) 1 8 6 4 2-2 1 Liikevaihto ja tulos 6 849-871 7 526-449 7 846-891 8 147 1 4 8 326 1 118 8 435 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 1 129 8 548 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Liikevaihto Käyttökate Liikevoitto Tilikauden tulos 1 142 8 663 1 159 8 823 1 22 8 955 1 253 9 9 1 289 9 1 1 197 9 19 1 14 Veden ja jäteveden käyttömaksut Veden ja jäteveden perusmaksut Teollisuusveden ja jäteveden maksut - 3, % 2, % 2, % 2, % 2, % 1,5 % 1,5 % - - 5 % 3, % 2, % 2, % 2, % 2, % 1,5 % 1,5 % - - - 3, % 2, % 2, % 2, % 2, % 1,5 % 1,5 % - - 15

KASSAVIRRAT JA KASSAVARAT EHDOTETULLA RAHOITUSSUUNNITELMALLA Liiketoiminnan kassavirta on positiivinen v. 216 lähtien, ts. maksutulot riittävät kattamaan toiminnan ja investoinnit. Rahaa jää myös lainojen lyhennyksiin. Kassassa on tilikausien päätteessä rahaa 2-3 % liikevaihdosta. Lainoja lyhennetään enemmän kuin uusia otetaan vuodesta 217 lähtien. 1 EUR 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-2 14 213 Varsinaisen toiminnan ja investointien vuotuinen nettokassavirta INVESTOINNIT 512 214-1 114 215 23 151 54 825 939 985 216 217 218 1 34 219 1 88 22 1 185 221 1 256 222 1 33 223 1 277 224 1 223 225 245 259 246 242 199 25 26 2 256 225 Satunnaiset erät Rahoitustuotot ja -kulut (sis. korvauksen peruspääomasta) Poistot Liikevoitto VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA 1 EUR Kassavirrat ja kassavarat Oman pääoman muutokset 8 6 4 2-2 -4 Verot Kassavarojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Liittymismaksujen muutos Korollisten lainojen muutos Investoinnit -6 Satunnaiset erät -8 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Rahoitustuotot ja - kulut (ml. peruspääomakorv.) 16

TASE Ehdotetulla investointisuunnitelmalla taseen käyttöomaisuuden arvo pysyy n. 28 milj. tasolla koko tarkastelukauden ajan. 3 Taseen käyttöomaisuus 25 2 1 15 25 53 26 691 26 563 26 828 27 84 27 35 27 49 27 64 27 753 27 829 27 867 27 867 27 829 27 751 1 5 1 12 1 57 748 76 665 623 582 54 499 457 416 374 332 291 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Rakennukset Koneet ja kalusto 17

TASE 45 Taseen oma ja vieras pääoma 4 35 3 1 81 939 491 64 1 758 2 887 4 29 5 188 6 47 7 66 8 949 1 145 11 249 Vesihuoltolaitoksen korollisten velkojen määrä pienenee hyvää vauhtia, reaaliarvoisena esitettyä nopeammin. Liittymismaksuvelat kertyvät edelleen taseeseen velaksi. Omavaraisuusaste nousee 28 % tasolle vuoteen 225 mennessä. Vesihuoltolaitoksella on korollista velkaa v. 225 jäljellä 18,8 milj. (v. 214 velan määrä 32 milj. ). 1 25 2 15 1 5 3 722 32 492 37 389 37 499 37 994 37 124 36 158 35 152 34 56 32 924 31 78 3 411 29 189 27 933 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Vieras pääoma (ilman ostovelkoja) Oma pääoma 1 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % -1% Omavaraisuusaste 3% 2% -1% 2% 5% 7% 1% 13% 16% 19% 22% 25% 28% 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 1 4 957 1 66 15 3 5 347 1 14 16 93 5 622 9 62 22 55 Taseen vieras pääoma (velat) 4 35 3 25 2 15 1 5 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Muut lainat: Perustamislaina Lainat kunnalta II ja rahoituslaitoksilta Lainat kunnalta I Lainat julkisyhteisöiltä 5 921 1 314 21 173 6 224 11 387 2 291 6 533 11 91 19 48 6 845 1 695 18 526 17 644 16 762 15 88 14 997 14 115 13 233 12 351 1 253 9 717 9 141 8 474 7 723 7 42 6 321 7 163 7 485 7 812 8 144 8 481 8 823 9 17 18

VELAT Taulukossa näkyvät vanhat kuntalainat ja uudet pankkilainat sekä niiden lyhennykset ja korkoprosentit. Vuonna 215 rahoitusalijäämän vuoksi tarvittava laina 1 2 t lyhennetään normaalin lainanlyhennysohjelman mukaisesti 1 vuodessa. LAINAT 1 EUR 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 VANHAT LAINAT KUNTALAINA 1 Lainan alkusaldo 22 55 Lainan lyhennys Laina-aika 882 882 882 882 882 882 882 882 882 882 882 Lainan korkoprosentti 25 25 v 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1 % 1 % KUNTALAINA 2 Lainan alkusaldo 9 62 Lainan lyhennys Lainan lyhen 56 56 56 56 56 56 56 56 56 56 56 Lainan korkoprosentti 19 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % KUNTALAINA 3 Lainan alkusaldo 92 Korottomat velat kunnalta Lainan lyhennys Lainan korkoprosentti % % % % % % % % % % % UUDET LAINAT LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSLAITOKSILTA (SISÄLTÄÄ LAINAN KUNTARAHOITUS OYJ:LTÄ) Lainan nosto Laina-aika 12 17 5 45 45 4 4 35 3 4 4 Lainan lyhennys 1 v 12 29 34 385 43 47 51 545 575 615 Lainan korkoprosentti 2, % 19

JÄRJESTELYN TOTEUTUS LIIKETOIMINTAKAUPPA Raision vesihuoltolaitoksen yhtiöittäminen toteutetaan liiketoimintakauppana, jossa Raision kaupunki myy vesihuoltoliiketoiminnan perustettavalle vesihuoltoyhtiölle käyvällä arvolla, joka perustuu vesihuoltolaitoksen tekniseen nykykäyttöarvoon. Kaupassa yhtiön omistukseen siirtyy koko vesiliiketoiminta sekä liiketoimintaan liittyvät laitokset. Perustettava yhtiö on kaupungin 1 % omistuksessa ja määräysvallassa. Kaupunki käyttää kauppahintasaatavan maksamalla vastaanottavan yhtiön osakepääoman. Loppukauppahinta jää kaupungin ja yhtiön väliseksi lainasaamiseksi. VESIHUOLTOLAITOS RAISION KAUPUNKI Omistus 1 % Omistus 1 % Liiketoiminnan ja omaisuuden siirtyminen käyvällä arvolla perustettavaan yhtiöön. * ) Varainsiirtovero kiinteistöistä 4, % ja osakkeista 1,6 % *) Vesihuoltoverkostot eivät ole varainsiirtoveron piirissä Kauppahinta (osakkeita, kauppahintalainasaatava) VESIHUOLTOYHTIÖ + Kaupunki ei yhteisöverovelvollinen, ei myyntivoittoveroa eikä yleistä verovelvollisuutta; + Yhtiön tuloverotus tarkastelujaksolla alhainen, koska yhtiön verotettavan tulon muodostumista vähentävät kirjanpidolliset poistot ja verotuksessa vähennyskelpoiset korkomenot. Verosuunnittelu poistaa verot pitkäksi aikaa. Ostaja maksaa varainsiirtoveron *) Tasearvojen nousu/ hankintamenot voivat aiheuttaa tariffinkorotuspaineita; Osakeyhtiö on elinkeinotulostaan yleisesti verovelvollinen. COPYRIGHT@PÖYRY 21

JÄRJESTELYN TOTEUTUS LIIKETOIMINTASIIRTO Toinen vaihtoehto järjestelyn toteutukseen on liiketoimintasiirto (ei tarkasteltu jäljempänä). Liiketoimintasiirrossa kaupunki luovuttaa liiketoimintakokonaisuuteen kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja toimintaan kohdistuvat varaukset perustettavalle vesihuoltoyhtiölle saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeelle laskemia uusia osakkeita. Omaisuuserät, velat ja varaukset siirtyvät kirjanpitoarvoista, joten transaktiossa ei tarvita erillistä arvonmääritystä. + Yhtiöllä vähemmän korollisia velkoja VESIHUOLTOLAITOS RAISION KAUPUNKI Omistus 1 % Omistus 1 % VESIHUOLTOYHTIÖ Osakkeita Kaupunki menettää kauppaan verrattuna verottoman myyntivoiton Poistojen vähäisyys aiheuttaa veroseuraamuksia ostajayhtiössä Korkotuloa ei synny, vaan voitto jaetaan osinkona Yhtiön vakavaraisuus jää heikoksi (1 %) Omaisuuden siirtyminen tasearvoilla COPYRIGHT@PÖYRY

JÄRJESTELYN TOTEUTUS KAUPPAHINTA Raision vesihuoltolaitoksen arvo ja samalla kauppahinta määritettiin ns. teknisen nykykäyttöarvon menetelmällä. Teknisen nykykäyttöarvon (NKA) menetelmä perustuu vesihuoltolaitokselle määritettävään jälleenhankintahintaan (JHA), josta tehdään teknistaloudellisen pitoajan mukaiset tasapoistot: æ ikä ö NKA = ç 1- JHA è pitoaika ø Jälleenhankinta-arvo kuvaa sitä kustannusta, minkä käyttöomaisuuden hankinta / rakentaminen nykytilassa maksaisi. Menetelmä on yleisesti käytössä vesihuoltolaitosten yhtiöittämisjärjestelyissä määritettäessä vesihuoltolaitoksen kauppahintaa ja aloittavan taseen käyttöomaisuuden arvoa. Laskennassa käytetyt periaatteet ja käyttöomaisuustiedot on esitetty raportin liitteessä. Arvonmäärityksessä huomioitiin ainoastaan verkosto-omaisuus. Mikäli yhtiö päätetään perustaa, tulee arvonmäärityksessä huomioida myös muu käyttöomaisuus (jätevesipumppaamot). Käytännössä näiden merkitys on vähäinen. COPYRIGHT@PÖYRY 23

JÄRJESTELYN TOTEUTUS KAUPPAHINTA Raision vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkostojen tekniseksi nykyarvoksi saatiin skenaariolla SK2 (verkostoilla 5 v pitoaika) 4,9 milj.. Käyttöomaisuus Nykykäyttöarvo (SK2) Vesijohtoverkostot 16,7 milj. Jätevesiviemäriverkostot 12,7 milj. Hulevesiviemäriverkostot 11,5 milj. Yhteensä 4,9 milj. Lisäksi kauppaan kuuluu muu käyttöomaisuus kirjanpidollisista tasearvoista (215): Rakennukset,76 milj. Maa- ja vesialueet,3 milj. Kauppahinta 41,6 milj. on 1,5-kertainen koko käyttöomaisuuden tasearvoon (27,3 milj. ) verrattuna 1). 1) Laskenta esitetty raportin liitteessä. 24

JÄRJESTELYN TOTEUTUS LIIKETOIMINTAKAUPPA: SELVITYSTYÖSSÄ LAADITUT TARKASTELUT Selvitystyössä laadittiin seuraavat vaihtoehtotarkastelut yhtiöittämisen toteutuksesta: VE1: Koko vesihuolto-omaisuus siirtyy perustettavalle yhtiölle VE2: Hulevesiviemäriverkostot jäävät kaupungin taseeseen, muu vesihuolto-omaisuus siirtyy perustettavalle yhtiölle. Kauppahinta laskee HV-verkostojen nykykäyttöarvon verran. VE3: Hulevesiviemäriverkostot jäävät kaupungin taseeseen, muu vesihuolto-omaisuus siirtyy perustettavalle yhtiölle. Kauppahinta pysyy VE1 tasolla. Oletuksena kaikissa vaihtoehdoissa on, että kaikki vesiliiketoiminnan nykyiset ulkoiset velkavastuut siirtyvät yhtiölle. Vesihuoltolaitoksen taseen liittymismaksuveloista (31.12.214 yht. noin 5,6 milj. ) vain vähäinen määrä kuuluu hulevesiviemäriverkostoille 1), sillä hulevesiviemäriverkostojen liittymismaksut otettiin käyttöön vasta v. 214, eikä uusia liittymiä ole tämän jälkeen juuri tehty. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 oletuksena on lisäksi, että hulevesiviemäriverkostojen jäämisellä kaupungin taseeseen ei ole vaikutusta vesihuoltoyhtiön käyttökustannuksiin eikä maksutuloihin. Käytännössä hulevesiviemäriverkostoihin liittyvät kustannukset siirtyvät kaupungille. Kuvaus eri vaihtoehtojen liiketoimintakaupasta on seuraavalla sivulla. 1) Lähde: Raision kaupungin vesihuoltolaitos 25

JÄRJESTELYN TOTEUTUS LIIKETOIMINTAKAUPPA: SELVITYSTYÖSSÄ LAADITUT TARKASTELUT VE1 VE2 VE3 Yhtiölle siirtyvä omaisuus VJ + JV + HV VJ + JV 1) VJ + JV 1) KAUPPAHINTA Kauppahinta Kauppahinta yhdessä tukkuvesiyhtiöiden osakkeiden kanssa RAHOITUS Ostettavan liiketoiminnan käyvästä arvosta käytetään vastaanottavan yhtiön osakepääoman maksamiseen (apporttiperustaminen) Vesihuoltolaitoksen vanhoilla veloilla rahoitetaan osa kauppahinnasta (kaikki ulkoiset velkavastuut siirtyvät yhtiölle myös VE2:ssa ja VE3:ssa) Loppukauppahinta (sisältää 1, milj. ostovelkoja kaupungille) jää kaupungin saatavaksi yhtiöltä NKA:n mukainen arvo 41,6 milj. lisättynä käyttöpääoman määrällä -,3 milj. (tarkentuu vuoden 215 lopussa). NKA:n mukainen arvo ilman hulevesiviemäriverkostoja eli 3,1 milj. lisättynä käyttöpääoman määrällä -,3 milj. 51,3 milj.. 39,8 milj. 51,3 milj.. 1 milj.,5 milj. 1 milj. Liittymismaksuvelat 5,9 milj. Muut korolliset velat 3,4 milj. Pääomalaina 6, milj.. Korko 4,44 % KAUPUNGIN SAAMA KIRJANPIDOLLINEN VOITTO Raision kaupungin saama kirjanpidollinen voitto Liittymismaksuvelat 5,9 milj. Muut korolliset velat 3,4 milj. Pääomalaina 4, milj.. Korko 6,66 % NKA:n mukainen arvo 41,6 milj. lisättynä käyttöpääoman määrällä -,3 milj. (VJ- ja JV-verkostojen arvoa korotettu HVverkostojen arvon verran). Liittymismaksuvelat 5,9 milj. Muut korolliset velat 3,4 milj. Pääomalaina 6, milj.. Korko 4,44 % Noin 14,3 milj. Noin 7,8 milj. Noin 19,3 milj. 1) VJ = vesijohtoverkosto, JV = jätevesiviemäriverkosto, HV = hulevesiviemäriverkosto 26

JÄRJESTELYN TOTEUTUS LIIKETOIMINTAKAUPPA Pääomalainan käyttö perustamislainana parantaa yhtiön toimintaedellytyksiä (OPO + pääomalaina nostavat omavaraisuuden jo melko korkeaksi). Pääomalaina on yrityksen saama sellainen laina, jonka pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain, mikäli yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien muiden pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneen tilikauden tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Lisäksi yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta pääoman tai koron maksamisesta. 1) Osakeyhtiölain mukaan pääomalainaa voidaan käyttää muun muassa: Saneerauskeinona selvitystilan estämiseksi (pääomalainalla voidaan lisätä yhtiön vakavaraisuutta). Yhtiön vakavaraisuuden joustavaan parantamiseen (oman pääoman lisääminen on monesti yksinkertaisempaa pääomalainalla kuin muilla menettelyillä). 1) Lähde: Wikipedia 27

VE1 VE1: KOKO OMAISUUS SIIRTYY YHTIÖLLE 28

TAKSAKOROTUSSUUNNITELMA JA SEN MUKAINEN LIIKEVAIHDON SEKÄ TULOKSEN KEHITTYMINEN YHTIÖSSÄ Käyttömaksut nousevat v. 216-225 yhteensä 15 %, lisäksi perusmaksuihin tulee 5 % korotus v. 216. Samat korotukset kuin nykyisen vesihuoltolaitoksen talousmallinnuksessa. Vesihuoltolaitoksen liikevaihto nousee tarkastelujaksolla tasolle 9,1 milj.. Tulos on vuodesta 216 lähtien positiivinen, v. 216-225 keskimäärin 316 t. Tulosta on mallissa verotettu (2 %). Käytännössä yhtiö pystyy optimoimaan tulosta ja siten pienentämään verojen maksua. Mallinnuksessa uusille ja vanhoille hankinnoille käytettiin samaa jäljellä olevaa poistoaikaa kuin nykyisellä laitoksella. MAKSUJEN KOROTUKSET (sis. Inflaation 1,5 %) Veden ja jäteveden käyttömaksut Veden ja jäteveden perusmaksut Teollisuusveden ja jäteveden maksut 1 8 6 4 2-2 1 Liikevaihto ja tulos 6 849-871 7 526-449 7 846-1 165 8 147 199 8 326 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225-3, % 2, % 2, % 2, % 2, % 1,5 % 1,5 % - - 5 % 3, % 2, % 2, % 2, % 2, % 1,5 % 1,5 % - - 281-3, % 2, % 2, % 2, % 2, % 1,5 % 1,5 % - - 8 435 29 8 548 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Liikevaihto Käyttökate Liikevoitto Tilikauden tulos 299 8 663 312 8 823 361 8 955 387 9 9 415 9 1 342 9 19 VE1 268 29

KASSAVIRRAT JA KASSAVARAT EHDOTETULLA RAHOITUSSUUNNITELMALLA Liiketoiminnan kassavirta on positiivinen v. 217 lähtien, ts. maksutulot riittävät kattamaan toiminnan ja investoinnit. Rahaa jää lisäksi lainojen lyhennyksiin. Varsinaisen toiminnan ja investointien vuotuinen 1 EUR nettokassavirta 1 5-5 -1-15 -2 512-1 114-2 14 213 214 215-13 756 216 9831 3 217 218 1 77 219 1 13 22 1 228 221 1 298 222 1 371 223 1 319 224 1 266 225 INVESTOINNIT Satunnaiset erät Rahoitustuotot ja -kulut (sis. korvauksen peruspääomasta) Poistot Liikevoitto VE1 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA Kassassa on tilikausien päätteessä rahaa 2-3 % liikevaihdosta. Lainoja lyhennetään enemmän kuin uusia otetaan vuodesta 217 lähtien. 2 15 1 5-5 -1-15 1 EUR Kassavirrat ja kassavarat 23 151 54 241 266 212 286 283 236 257 238 232 196 Oman pääoman muutokset Verot Kassavarojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Liittymismaksujen muutos Korollisten lainojen muutos Investoinnit -2 Satunnaiset erät -25 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Rahoitustuotot ja - kulut (ml. peruspääomakorv.) 3

KULUT Vuoden 216 kohdalla tapahtuu operatiivisten kustannusten pieneneminen tehostamistoimien johdosta, poistot sitä vastoin nousevat yhtiöittämisen myötä. Tämän jälkeen kustannukset kehittyvät inflaation mukaisesti lukuun ottamatta tukkuvesiyhtiöiden pääomakustannuksia, jotka pysyvät v. 214 tasolla (ei eritelty kuvassa). Poistojen määrä on investointien määrää suurempi. Vuoden 216 investointipiikki johtuu käyttöomaisuuden arvon noususta. Vuodelle 215 merkitty satunnainen kulu 1 milj. on vesihuoltolaitoksen kunnalle olevaa ostovelkaa. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 1 EUR Kulut 1 533 533 266 266 266 266 266 266 266 266 266 266 266 99 265 437 432 396 38 365 347 327 37 284 261 238 1 535 1 539 1 878 2 451 2 514 2 578 2 642 2 78 2 774 2 842 2 911 2 98 3 51 611 593 583 564 572 581 589 598 67 616 626 635 644 1 856 2 147 1 961 1 688 1 75 1 722 1 739 1 756 1 774 1 791 1 89 1 827 1 845 3 25 2 893 2 829 2 422 2 446 2 47 2 494 2 519 2 544 2 569 2 595 2 621 2 647 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Liiketoiminnan muut kulut Poistot Korvaus peruspääomasta Rahoituskulut Satunnaiset kulut 1 Investoinnit ja poistot 2 678 1 535 1 372 1 539 1 827 1 878 16 456 2 451 1 882 2 514 1 91 2 578 1 939 2 642 1 968 2 78 1 998 2 774 2 28 2 842 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Investoinnit Poistot 2 58 2 911 2 89 2 98 VE1 2 12 3 51 31

TASE VE1 Käyttöomaisuuden tasearvo nousee yhtiöittämisen myötä 14,4 milj.. Tämän jälkeen arvo hieman laskee. Kuvaajassa verkoston arvon nousu on merkitty omaksi ryhmäkseen erilaisen poistoajan vuoksi (samassa ryhmässä on taseen vanhat rakennukset). 45 4 35 Taseen käyttöomaisuus 1 3 25 2 15 1 5 25 53 26 691 26 563 26 554 26 81 27 31 27 216 27 366 27 479 27 555 27 593 27 593 27 555 27 477 1 12 1 57 748 76 14 455 13 62 12 749 11 897 11 44 1 191 9 338 8 486 7 633 6 78 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja ARVONKOROTUS, verkostot Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 32

1 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% -1% TASE Yhtiön vieraan pääoman määrä laskee hitaasti, reaaliarvoisena kuitenkin nopeammin. Omavaraisuusaste nousee perustamisvuoden 19 % tasolta tasolle 28 % vuoteen 225 mennessä. Liittymismaksuvelat kertyvät taseeseen ja suurentavat vieraan pääoman määrää. Vesihuoltolaitoksella on korollista velkaa v. 225 jäljellä 23 milj. sisältäen perustamislainan (v. 214 velan määrä 32 milj. ). % 3% 2% -1% 19% Omavaraisuusaste 2% 21% 21% 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 22% 23% 24% 26% 27% 28% 1 1 Taseen oma ja vieras pääoma 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Vieras pääoma (ilman ostovelkoja) Oma pääoma Taseen vieras pääoma (velat) 45 4 35 3 25 2 15 1 5 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Muut lainat: Perustamislaina Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat kunnalta/kuntayhtymältä Lainat julkisyhteisöiltä 1 81 939 491 1 199 1 48 1 77 11 7 11 382 11 743 12 13 12 545 12 887 13 156 3 722 32 492 37 389 37 499 41 914 41 114 4 133 39 237 38 216 37 79 35 938 34 691 33 449 32 213 4 957 1 66 15 3 5 347 1 14 16 93 5 622 9 62 22 55 5 921 1 314 21 173 6 224 6 9 37 2 291 6 533 6 9 81 19 48 6 845 6 8 67 18 526 VE1 17 644 16 762 15 88 14 997 14 115 13 233 12 351 8 338 7 877 7 296 6 74 6 3 5 32 4 61 6 6 6 6 6 6 6 7 163 7 485 7 812 8 144 8 481 8 823 9 17 33

VELAT VE1 Taulukossa näkyvät vanhat ja uudet lainat sekä niiden lyhennykset ja korkoprosentit. Vuonna 215 rahoitusalijäämän vuoksi tarvittava laina 1 2 t lyhennetään v. 216 (korvataan perustamislainalla). LAINAT 1 EUR 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 VANHAT LAINAT KUNTALAINA 1 Lainan alkusaldo 22 55 Lainan lyhennys Laina-aika 882 882 882 882 882 882 882 882 882 882 882 Lainan korkoprosentti 25 25 v 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1 % 1 % KUNTALAINA 2 Lainan alkusaldo 9 62 Lainan lyhennys Lainan lyhen 56 56 56 56 56 56 56 56 56 56 56 Lainan korkoprosentti 19 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % KUNTALAINA 3 Lainan alkusaldo 92 Korottomat velat kunnalta Lainan lyhennys Lainan korkoprosentti % % % % % % % % % % % UUDET LAINAT LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSLAITOKSILTA (SISÄLTÄÄ LAINAN KUNTARAHOITUS OYJ:LTÄ) Lainan nosto Laina-aika 12 7 35 2 3 2 1 1 Lainan lyhennys 1 v 12 7 15 125 155 175 185 195 195 195 Lainan korkoprosentti 2, % MUU LAINA Lainan nosto PERUSTAMISLAINA 6 Lainan lyhennys 4,44 % Lainan korkoprosentti Pääomalaina 4,44 % 34

VE2 VE2: HULEVESIVIEMÄRIVERKOSTO JÄÄ KAUPUNGIN TASEESEEN JA KAUPPAHINTA LASKEE 35

JÄRJESTELYN KUVAUS Hulevesiviemäriverkosto jää kaupungin taseeseen (ja poistettavaksi), kirjanpitoarvoltaan n. 5 milj. (eli verkosto ei siirry perustettavalle yhtiölle). Oletuksena tarkastelussa on, että kaikki vesiliiketoiminnan nykyiset ulkoiset velkavastuut siirtyvät yhtiölle. Lisäksi oletuksena on, että HV-verkostojen jättämisellä kaupungille ei ole yhtiön kannalta vaikutusta käyttökustannuksiin eikä tuloihin (poistotaso luonnollisesti muuttuu). Yhtiön käyttöomaisuuden arvo nousee vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen arvonkorotuksen verran. Yhtiölle siirtyvän omaisuuden arvo on 11,5 milj. pienempi kuin vaihtoehdossa VE1. Investointitaso pienenee tasolle 1,5 milj. (VE1:ssä 1,8 milj. ) vuodesta 216 alkaen. Vuoden 215 investointitasoksi oletettu 1,8 milj.. Raision kaupungin saama kirjanpidollinen voitto on n. 7,8 milj.. 36

TAKSAKOROTUSSUUNNITELMA JA SEN MUKAINEN LIIKEVAIHDON SEKÄ TULOKSEN KEHITTYMINEN YHTIÖSSÄ VE2 1 Liikevaihto ja tulos Käyttömaksut nousevat v. 216-225 yhteensä 9 %, lisäksi perusmaksuihin tulee 5 % korotus v. 216. Pienemmät korotukset kuin VE1:ssä. Vesihuoltolaitoksen liikevaihto nousee tarkastelujaksolla tasolle 8,7 milj.. Tulos on vuodesta 216 lähtien reilusti positiivinen, v. 216-225 keskimäärin 713 t. Tämä johtuu osittain alhaisesta poistotasosta. Tulosta on mallissa verotettu (2 %). Pienemmätkin taksakorotukset riittäisivät positiiviseen tulokseen mutta tällöin rahoitusalijäämä pitäisi paikata velkarahalla. Nyt uutta velkaa otetaan vain v. 216. 1 8 6 4 2-2 6 849 7 526 7 846 8 147 8 326 8 435 8 548 8 56 8 55 8 515 8 524 8 691 8 71-871 -449-1 165 732 828 848 87 767 697 633 568 628 561 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Liikevaihto Käyttökate Liikevoitto Tilikauden tulos MAKSUJEN KOROTUKSET (sis. Inflaation 1,5 %) Veden ja jäteveden käyttömaksut Veden ja jäteveden perusmaksut Teollisuusveden ja jäteveden maksut 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225-3, % 2, % 2, % - - - - 2, % - 5 % 3, % 3, % 2, % - - - - 2, % - - 3, % 3, % 2, % - - - - 2, % - 37

KASSAVIRRAT JA KASSAVARAT EHDOTETULLA RAHOITUSSUUNNITELMALLA Liiketoiminnan kassavirta on positiivinen v. 217 lähtien, ts. maksutulot riittävät kattamaan toiminnan ja investoinnit. Rahaa jää lisäksi lainojen lyhennyksiin. Kassassa on tilikausien päätteessä rahaa 2-3 % liikevaihdosta. Lainoja lyhennetään enemmän kuin uusia otetaan vuodesta 217 lähtien. 1 EUR 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 8 6 4 2-2 -4-2 14 213 Varsinaisen toiminnan ja investointien vuotuinen nettokassavirta 512 214-1 114-1 73 215 216 1 EUR 1 391 364 217 218 1 421 219 1 323 22 1 265 221 1 217 222 1 168 223 1 275 224 1 225 225 Kassavirrat ja kassavarat 23 151 54 142 241 24 294 332 321 279 21 186 185 INVESTOINNIT Satunnaiset erät Rahoitustuotot ja -kulut (sis. korvauksen peruspääomasta) Poistot Liikevoitto VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA Oman pääoman muutokset Verot Kassavarojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Liittymismaksujen muutos Korollisten lainojen muutos Investoinnit VE2-6 Satunnaiset erät -8 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Rahoitustuotot ja - kulut (ml. peruspääomakorv.) 38

KULUT Vuoden 216 kohdalla tapahtuu operatiivisten kustannusten pieneneminen tehostamistoimien johdosta. Poistotaso ei juurikaan muutu johtuen arvonkorotuksen pienuudesta ja investointitason alhaisuudesta. Poistojen määrä on hieman investointien määrää suurempi. Vuoden 216 investointipiikki johtuu käyttöomaisuuden arvon noususta. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 1 EUR Kulut 1 99 265 437 533 533 266 1 535 1 539 266 266 266 266 266 266 266 266 266 266 427 384 364 344 325 35 285 265 245 225 1 878 611 593 1 79 1 842 1 896 1 949 2 4 2 6 2 116 2 173 2 231 2 29 583 564 572 581 589 598 67 616 626 635 644 1 856 2 147 1 961 1 688 1 75 1 722 1 739 1 756 1 774 1 791 1 89 1 827 1 845 3 25 2 893 2 829 2 422 2 446 2 47 2 494 2 519 2 544 2 569 2 595 2 621 2 647 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Liiketoiminnan muut kulut Poistot Korvaus peruspääomasta Rahoituskulut Satunnaiset kulut 1 Investoinnit ja poistot 2 678 1 535 1 372 1 539 1 827 1 878 4 434 1 79 1 569 1 842 1 592 1 896 1 616 1 949 1 64 2 4 1 665 2 6 1 69 2 116 1 715 2 173 1 741 2 231 VE2 1 767 2 29 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Investoinnit Poistot 39

TASE VE2 Käyttöomaisuuden tasearvo nousee yhtiöittämisen myötä vain 2,8 milj. (hulevesiviemärit poistuvat taseesta). Tämän jälkeen arvo hieman laskee. Kuvaajassa verkoston arvon nousu on merkitty omaksi ryhmäkseen erilaisen poistoajan vuoksi (samassa ryhmässä on taseen vanhat rakennukset). 35 Taseen käyttöomaisuus 3 25 1 2 15 25 53 26 691 26 563 26 554 26 511 26 439 26 337 26 26 26 44 25 851 25 627 25 371 25 83 24 762 1 5 1 12 1 57 748 76 3 393 3 191 2 989 2 787 2 585 2 383 2 181 1 979 1 777 1 575 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja ARVONKOROTUS, verkostot Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4

VE2 TASE 45 Taseen oma ja vieras pääoma 4 35 3 1 81 939 491 1 218 2 46 2 894 3 764 4 531 5 228 5 861 6 429 7 57 7 618 1 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% -1% Yhtiön vieraan pääoman määrä laskee hitaasti, reaaliarvoisena kuitenkin nopeammin. Omavaraisuusaste on alkuvaiheessa alhainen, v. 216 vain 3 % nousten tasolle 2 % vuoteen 225 mennessä. Liittymismaksuvelat kertyvät taseeseen ja suurentavat vieraan pääoman määrää. Vesihuoltolaitoksella on korollista velkaa v. 225 jäljellä 2,5 milj. sisältäen perustamislainan (v. 214 velan määrä 32 milj. ). % 3% 2% -1% 3% Omavaraisuusaste 5% 7% 9% 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 11% 13% 15% 16% 18% 2% 1 1 25 2 15 1 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 3 722 32 492 37 389 37 499 39 664 38 539 37 418 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 15 3 1 66 4 957 16 93 1 14 5 347 36 32 Vieras pääoma (ilman ostovelkoja) 22 55 9 62 5 622 1 314 5 921 9 57 6 224 4 8 56 6 533 4 7 955 6 845 4 7 43 7 163 4 35 191 34 84 Oma pääoma Taseen vieras pääoma (velat) 21 173 2 291 19 48 18 526 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Muut lainat: Perustamislaina Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat kunnalta/kuntayhtymältä Lainat julkisyhteisöiltä 17 644 16 762 6 852 4 7 485 15 88 6 31 4 7 812 32 983 14 997 5 749 4 8 144 31 886 14 115 5 198 4 8 481 3 794 13 233 4 647 4 8 823 29 78 12 351 4 96 4 9 17 41

VELAT VE2 Taulukossa näkyvät vanhat ja uudet lainat sekä niiden lyhennykset ja korkoprosentit. Vuonna 215 rahoitusalijäämän vuoksi tarvittava laina 1 2 t lyhennetään v. 216 (korvataan perustamislainalla). LAINAT 1 EUR 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 VANHAT LAINAT KUNTALAINA 1 Lainan alkusaldo 22 55 Lainan lyhennys Laina-aika 882 882 882 882 882 882 882 882 882 882 882 Lainan korkoprosentti 25 25 v 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1 % 1 % KUNTALAINA 2 Lainan alkusaldo 9 62 Lainan lyhennys Lainan lyhen 56 56 56 56 56 56 56 56 56 56 56 Lainan korkoprosentti 19 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % KUNTALAINA 3 Lainan alkusaldo 92 Korottomat velat kunnalta Lainan lyhennys Lainan korkoprosentti % % % % % % % % % % % UUDET LAINAT LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSLAITOKSILTA (SISÄLTÄÄ LAINAN KUNTARAHOITUS OYJ:LTÄ) Lainan nosto Laina-aika 12 45 Lainan lyhennys 1 v 12 45 45 45 45 45 45 45 45 45 Lainan korkoprosentti 2, % MUU LAINA Lainan nosto PERUSTAMISLAINA 4 Lainan lyhennys 6,66 % Lainan korkoprosentti Pääomalaina 6,66 % 42

VE3 VE3: HULEVESIVIEMÄRIVERKOSTO JÄÄ KAUPUNGIN TASEESEEN KAUPPAHINNAN PYSYESSÄ SAMANA KUIN VE1:SSÄ 43

JÄRJESTELYN KUVAUS Hulevesiviemäriverkosto jää kaupungin taseeseen (ja poistettavaksi), kirjanpitoarvoltaan n. 5 milj. (eli verkosto ei siirry perustettavalle yhtiölle). Oletuksena tarkastelussa on, että kaikki vesiliiketoiminnan nykyiset ulkoiset velkavastuut siirtyvät yhtiölle. Lisäksi oletuksena on, että HV-verkostojen jättämisellä kaupungille ei ole yhtiön kannalta vaikutusta käyttökustannuksiin eikä tuloihin (poistotaso luonnollisesti muuttuu). Yhtiön käyttöomaisuuden arvo nousee saman verran kuin VE1:ssä (vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen arvoa nostettu vastaavasti). Investointitaso pienenee tasolle 1,5 milj. (VE1:ssä 1,8 milj. ) vuodesta 216 alkaen. Vuoden 215 investointitasoksi oletettu 1,8 milj.. Raision kaupungin saama kirjanpidollinen voitto on n. 19,3 milj.. 44

TAKSAKOROTUSSUUNNITELMA JA SEN MUKAINEN LIIKEVAIHDON SEKÄ TULOKSEN KEHITTYMINEN YHTIÖSSÄ VE3 1 Liikevaihto ja tulos Käyttömaksut nousevat v. 216-225 yhteensä 8 %, lisäksi perusmaksuihin tulee 5 % korotus v. 216. Pienemmät korotukset kuin VE1:ssä. Vesihuoltolaitoksen liikevaihto nousee tarkastelujaksolla tasolle 8,6 milj.. Tulos on vuodesta 216 lähtien positiivinen, v. 216-225 keskimäärin 114 t. Tulosta on mallissa verotettu (2 %). 1 8 6 4 2-2 6 849 7 526 7 846 8 147 8 251 8 321 8 279 8 239 8 352 8 478 8 65 8 615 8 625-871 -449-1 165 212 248 237 135 34 54 83 112 46-26 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Liikevaihto Käyttökate Liikevoitto Tilikauden tulos MAKSUJEN KOROTUKSET (sis. Inflaation 1,5 %) Veden ja jäteveden käyttömaksut Veden ja jäteveden perusmaksut Teollisuusveden ja jäteveden maksut 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225-2, % 1,5 % - - 1,5 % 1,5 % 1,5 % - - 5 % 2, % 1,5 % - - 1,5 % 1,5 % 1,5 % - - - 2, % 1,5 % - - 1,5 % 1,5 % 1,5 % - - 45

KASSAVIRRAT JA KASSAVARAT EHDOTETULLA RAHOITUSSUUNNITELMALLA Liiketoiminnan kassavirta on positiivinen v. 217 lähtien, ts. maksutulot riittävät kattamaan toiminnan ja investoinnit. Rahaa jää lisäksi lainojen lyhennyksiin. Kassassa on tilikausien päätteessä rahaa 3-6 % liikevaihdosta. Lainoja lyhennetään enemmän kuin uusia otetaan vuodesta 217 lähtien. Varsinaisen toiminnan ja investointien vuotuinen 1 EUR nettokassavirta 5-5 -1-15 -2 2 15 1 5-5 -1-15 -2 512-1 114-2 14 213 214 215-13 441 216 1 EUR 1 2351 251 217 218 1 153 219 1 57 22 1 113 221 1 181 222 1 249 223 1 199 224 1 148 225 Kassavirrat ja kassavarat 23 151 54 247 224 28 36 265 23 257 349 451 518 INVESTOINNIT Satunnaiset erät Rahoitustuotot ja -kulut (sis. korvauksen peruspääomasta) Poistot Liikevoitto VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA Oman pääoman muutokset Verot Kassavarojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Liittymismaksujen muutos Korollisten lainojen muutos Investoinnit VE3 Satunnaiset erät -25 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Rahoitustuotot ja - kulut (ml. peruspääomakorv.) 46

KULUT Vuoden 216 kohdalla tapahtuu operatiivisten kustannusten pieneneminen tehostamistoimien johdosta. Poistotaso nousee arvonkorotuksen myötä. Poistojen määrä on investointien määrää suurempi. Vuoden 216 investointipiikki johtuu käyttöomaisuuden arvon noususta. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 4 3 5 3 2 5 2 1 EUR Kulut 1 533 533 266 266 266 266 266 266 266 266 266 266 266 99 265 437 426 383 363 344 324 34 284 265 245 225 1 535 1 539 1 878 2 441 2 493 2 546 2 6 2 655 2 71 2 767 2 824 2 882 2 941 611 593 583 564 572 581 589 598 67 616 626 635 644 1 856 2 147 1 961 1 688 1 75 1 722 1 739 1 756 1 774 1 791 1 89 1 827 1 845 3 25 2 893 2 829 2 422 2 446 2 47 2 494 2 519 2 544 2 569 2 595 2 621 2 647 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Liiketoiminnan muut kulut Poistot Korvaus peruspääomasta Rahoituskulut Satunnaiset kulut 1 Investoinnit ja poistot VE3 1 5 1 5 2 678 1 535 1 372 1 539 1 827 1 878 16 146 2 441 1 569 2 493 2 546 2 6 2 655 2 71 2 767 2 824 2 882 1 592 1 616 1 64 1 665 1 69 1 715 1 741 1 767 2 941 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Investoinnit Poistot 47

TASE VE3 Käyttöomaisuuden tasearvo nousee yhtiöittämisen myötä 14,4 milj.. Tämän jälkeen arvo hieman laskee. Kuvaajassa verkoston arvon nousu on merkitty omaksi ryhmäkseen erilaisen poistoajan vuoksi (samassa ryhmässä on taseen vanhat rakennukset). Taseen käyttöomaisuus 45 4 35 1 3 25 2 15 1 5 25 53 26 691 26 563 26 554 26 511 26 439 26 337 26 26 26 44 25 851 25 627 25 371 25 83 24 762 1 12 1 57 748 76 14 455 13 62 12 749 11 897 11 44 1 191 9 338 8 486 7 633 6 78 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja ARVONKOROTUS, verkostot Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 48

1 TASE Yhtiön vieraan pääoman määrä laskee hitaasti, reaaliarvoisena kuitenkin nopeammin. Omavaraisuusaste nousee vuoden 216 tasolta 19 % tasolle 25 % vuoteen 225 mennessä. Liittymismaksuvelat kertyvät taseeseen ja suurentavat vieraan pääoman määrää. Vesihuoltolaitoksella on korollista velkaa v. 225 jäljellä 22,5 milj. sisältäen perustamislainan (v. 214 velan määrä 32 milj. ). 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % -1% 3% 2% -1% 19% Omavaraisuusaste 2% 21% 21% 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 22% 22% 23% 24% 24% 25% 1 1 Taseen oma ja vieras pääoma 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Vieras pääoma (ilman ostovelkoja) Oma pääoma Taseen vieras pääoma (velat) 45 4 35 3 25 2 15 1 5 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Muut lainat: Perustamislaina Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat kunnalta/kuntayhtymältä Lainat julkisyhteisöiltä 1 81 939 491 1 212 1 46 1 698 1 833 1 866 1 921 11 4 11 116 11 162 11 137 3 722 32 492 37 389 37 499 41 614 4 494 39 378 38 267 37 161 36 59 34 963 33 871 32 784 31 73 4 957 1 66 15 3 5 347 1 14 16 93 5 622 9 62 22 55 5 921 1 314 21 173 6 224 6 9 7 2 291 6 533 6 8 461 19 48 6 845 6 7 915 18 526 17 644 16 762 15 88 14 997 14 115 13 233 7 368 6 822 6 276 5 729 5 183 4 637 VE3 4 91 12 351 6 6 6 6 6 6 6 7 163 7 485 7 812 8 144 8 481 8 823 9 17 49

VELAT VE3 Taulukossa näkyvät vanhat ja uudet lainat sekä niiden lyhennykset ja korkoprosentit. Vuonna 215 rahoitusalijäämän vuoksi tarvittava laina 1 2 t lyhennetään v. 216 (korvataan perustamislainalla). LAINAT 1 EUR 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 VANHAT LAINAT KUNTALAINA 1 Lainan alkusaldo 22 55 Lainan lyhennys Laina-aika 882 882 882 882 882 882 882 882 882 882 882 Lainan korkoprosentti 25 25 v 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 1 % 1 % KUNTALAINA 2 Lainan alkusaldo 9 62 Lainan lyhennys Lainan lyhen 56 56 56 56 56 56 56 56 56 56 56 Lainan korkoprosentti 19 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % KUNTALAINA 3 Lainan alkusaldo 92 Korottomat velat kunnalta Lainan lyhennys Lainan korkoprosentti % % % % % % % % % % % UUDET LAINAT LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSLAITOKSILTA (SISÄLTÄÄ LAINAN KUNTARAHOITUS OYJ:LTÄ) Lainan nosto Laina-aika 12 4 Lainan lyhennys 1 v 12 4 4 4 4 4 4 4 4 4 Lainan korkoprosentti 2, % MUU LAINA Lainan nosto PERUSTAMISLAINA 6 Lainan lyhennys 4,44 % Lainan korkoprosentti Pääomalaina 4,44 % 5

JOHTOPÄÄTÖKSET Toimeksiannossa arvioitiin Raision vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen taloudellista mielekkyyttä. Taloudellinen mallinnus laadittiin sekä nykyiselle että yhtiömuotoiselle vesihuoltolaitokselle vertailtavuuden parantamiseksi. Taloudellisessa mallinnuksessa yhtiömuotoiselle laitokselle laadittu maksukorotussuunnitelma (perustarkastelu eli VE1) asetettiin myös nykyisen laitoksen rahoitussuunnitelman pohjaksi; loppu rahoitustarve katettiin lainarahalla. Lisäksi laadittiin 2 tarkastelua, joissa hulevesiviemäriverkostojen oletettiin jäävän kaupungin taseeseen. Näissä vaihtoehdoissa maksukorotussuunnitelma poikkesi perustarkastelun suunnitelmasta. Tuloskooste on esitetty seuraavalla sivulla. Selvitystyön mukaan vesihuoltolaitoksen yhtiöittämiseen ei ole taloudellisia esteitä. Esitetty perustarkastelun (VE1) maksukorotussuunnitelma ei poikkea nykymuotoisen laitoksen suunnitelmasta. Nykyisellä mallilla jatkettaessa korollisten velkojen määrä tarkastelukauden lopussa (v. 225) on noin 4 milj. vähemmän kuin osakeyhtiömallissa (VE1). Osakeyhtiömallissa kuitenkin oman pääoman osuus on sama kuin nykymallissa v. 225). Yhtiöittämisessä korotus käypään arvoon kirjautuu oman pääoman hyväksi ja tässä tapauksessa muodostaa oman pääoman uudelleen (vesihuoltolaitoksen nykyinen oma pääoma tulee vuoden 215 lopussa olemaan alle ). Kaupungin vuotuinen tuloutus säilyy ehdotetussa yhtiöittämissuunnitelmassa nykyisellä tasolla. Kaupungin tuloutus yhtiömallissa muodostuu perustarkastelussa noin 14 milj. euron kirjanpidollisesta myyntivoitosta sekä yhtiön maksamista lainojen koroista (266 /v). Esityksessä liittymismaksut pidettiin nykyisellään eli palautuskelpoisina. Syynä tähän oli kirjanpidollisen tuloksen pienentäminen ja tätä kautta tuloksesta maksettavien verojen määrän minimointi. Lisäksi mallia tukee maksujen arvonlisäverottomuus. Haittana on lähinnä talouden läpinäkyvyyden heikentyminen ja maksujen palautusriski. 52

JOHTOPÄÄTÖKSET VAIHTOEHTOJEN VERTAILU (1/2) Organisaatiomuoto ja siirtyvä omaisuus VE VE1 VE2 VE3 Laskennallinen yksikkö Osakeyhtiö Osakeyhtiö Osakeyhtiö Yhtiölle siirtyvä omaisuus - VJ + JV + HV VJ + JV VJ + JV Kauppahinta yhdessä tukkuvesiyhtiöiden osakkeiden kanssa - 51,3 milj.. 39,8 milj. 51,3 milj.. Perustamislainan suuruus - Pääomalaina 6, milj. Pääomalaina 4, milj. Pääomalaina 6, milj. Vesihuoltolaitoksen omavaraisuusaste v. 216 ja 225 Vesihuoltolaitoksen korollisen velan määrä v. 225 Investointitaso (nykyrahassa) v. 216 eteenpäin Käyttömaksujen korotukset yht. (lisäksi perusmaksukorotukset kaikissa samalla tavalla) 2 % - 28 % 19 % - 28 % 3 % - 2 % 19 % - 25 % 18,8 milj. 23 milj. 2,5 milj. 22,5 milj. 1,8 milj. /v 1,8 milj. /v 1,5 milj. /v 1,5 milj. /v 15 % 15% 9 % 8 % 53

JOHTOPÄÄTÖKSET VAIHTOEHTOJEN VERTAILU (2/2) KAUPUNGIN NÄKÖKULMA Raision kaupungin saama kirjanpidollinen voitto VE VE1 VE2 VE3 Noin 14,3 milj. Noin 7,8 milj. Noin 19,3 milj. Raision kaupungin saama vuotuinen tuloutus Raision kaupungin taseeseen jäävä vesihuollon käyttöomaisuus Hulevesiviemäriverkostojen ylläpito -ja investointikustannukset kaupungille 266 39 korvauksena peruspääomasta 266 39 perustamislainan korkona, korko 4,44 % 266 39 perustamislainan korkona, korko 6,66 % - - Hulevesiverkosto, tasearvo n. 5 milj. - - Ylläpito muutama kymmenen tuhatta /v, investoinnit noin 3 /v. 266 39 perustamislainan korkona, korko 4,44 % Hulevesiverkosto, tasearvo n. 5 milj. Ylläpito muutama kymmenen tuhatta /v, investoinnit noin 3 /v. 54

JOHTOPÄÄTÖKSET Hulevesiviemäriverkostojen jättäminen kaupungin taseeseen pienentää vesihuoltoyhtiön investointitarvetta ja siten poistojen määrää. Myös maksujen korotustarve on vähäisempi. Mikäli hulevesiviemäriverkostot jätetään kaupungin taseeseen, on vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen nykykäyttöarvoa syytä nostaa VE3 mukaiselle tasolla. VE2:ssa poistotaso jää alhaiseksi arvonkorotuksen pienuudesta johtuen. Tällöin yhtiön verotettava tulos muodostuu turhan korkeaksi. Lisäksi kaupungin saama kirjanpidollinen voitto jää suhteellisen pieneksi (VE2:ssa 7,8 milj. ja VE3:ssa 19,3 milj. ). On huomioitava, että kaupungille jää tällöin HV-verkostoja poistettavaksi 5 milj. arvosta. Lisäksi hulevesiverkostojen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset sekä investointikustannukset maksaa kaupunki. Kaupungilla on mahdollisuus periä nämä kustannukset julkisoikeudellisin maksuin. Hulevesiverkoston käyttökustannus on suuruusluokkaa muutamia kymmeniä tuhansia vuodessa ja investointikustannus noin 3 /v. 55