SUOMEN OMAKOTILIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

SUOMEN OMAKOTILIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

1 0. JOHDANTO... 2 1. JÄSEN- JA JÄRJESTÖTOIMINTA... 2 1.1. Järjestöpalvelut... 2 1.2. Jäsenpalvelut... 2 2. EDUNVALVONTA... 3 2.1. Edunvalvontatavoitteet... 3 2.2. Eduskuntavaalikiertue... 4 2.3. Yhteiskuntavaikuttaminen eri tasoilla... 4 3. VARAINHANKINTA... 4 4. MARKKINOINTI... 4 4.1. Jäsenmäärätavoite 77.000... 4 4.2. Messut... 4 4.3. Kampanjat... 5 4.4. Vuoden omakotiasukas... 5 5. VIESTINTÄ... 5 5.1. Julkikuva ja ulkoinen näkyvyys... 5 5.2. Tutkimus... 5 6. TALOUS JA HALLINTO... 5 6.1. Talous... 5 6.2. Henkilöstö... 5 6.3. Hallinto ja toimikuntatyöskentely... 5

0. JOHDANTO Omakotiliiton toimintaa ohjaa Tampereen liittokokouksessa 2012 päätetty strategia: 2 Suomen Omakotiliitto edistää valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti suomalaisten pientaloasukkaiden asemaa. Tämän toteuttamiseksi Omakotiliitto on valinnut seuraavat viisi tärkeintä painopistealuetta, joita toteutetaan liiton arvojen ja toimintatapojen mukaisesti: Tarjotaan jäsenkunnalle laadukkaita palveluita, etuja ja turvaa Edunvalvontaa kehitetään asiantuntevuutta ja vaikuttavuutta lisäämällä Järjestörakennetta ja hallintoa uudistetaan Kehitetään julkikuvaa (imagoa), joka tukee liiton tavoitteiden toteutumista Monipuolistetaan yhteisöllisyyttä ja lisätään järjestön elinvoimaisuutta 1. JÄSEN- JA JÄRJESTÖTOIMINTA 1.1. Järjestöpalvelut Alueiden ja piirien kehittäminen Omakotiliiton tavoitteena on pitkäjänteinen alueiden kehittäminen, jossa kunkin alueen kehittämiseen vuoron perään panostetaan resursseja. Aluekehitystyössä haetaan resurssitehokkuutta ja synergiahyötyjä ja kohteet valitaan vuoron perään paikoista, joissa asuntomessut järjestetään. Toimintavuonna asuntomessut järjestetään Vantaalla, Kivistön asuntomessualueella, jossa liitto, piiri ja yhdistykset pyrkivät aktiiviseen jäsenhankintaan sekä lisäämään Omakotiliiton, piirien ja yhdistysten tunnettuutta. Toimintavuonna käynnistetään seuraavien vuosien alueiden kehittämisen suunnittelu (asuntomessut/seinäjoki, Mikkeli ja Pori) ja perustetaan näihin omat aluekehitysryhmät. Lisäksi Omakotiliitto jatkaa aluepotentiaalien selvittämistä muiden alueiden, piirien ja yhdistysten toiminnan tueksi. Yhteisöllisyyden kehittäminen Omakotiliiton tavoitteena on toimintavuonna sekä seuraavina vuosina tuoda voimakkaasti esille ja kirkastaa omakotitoiminnan perustehtävää, olemassaolon syytä ja arvoja. Olennaista on saada toimintaan mukaan uusia, omakotitoiminnasta aidosti kiinnostuneita toimijoita. Tekemisessä hyödynnetään nykyisten toimivien työkalujen lisäksi uusia medioita, toimintamalleja sekä liittotasolla uuden järjestöpäällikön resursseja. 1.2. Jäsenpalvelut Jäsenedut Toimintavuonna toteutetaan sähköinen jäsenkysely sekä kaikille avoin kysely, missä selvitetään jäsenten tyytyväisyyttä jäsenpalveluihin ja jäsenetuihin sekä potentiaalisten jäsenten jäsenpalvelutarpeita. Neuvonta- ja koulutuspalvelut Omakotiliitto kehittää nykyisiä pääjäsenpalveluita: neuvontaa, huoltokirjaa, talkkaripalvelua ja koulutusta sekä tuottaa jäsenhankinnan tueksi eri segmenteille (uudisrakentajat, aktiiviset asujat, korjausrakentajat sekä parit/sinkut, lapsiperheet ja ikääntyneet) kohdennetut jäsenesitteet seuraavien vuosien aikana. Toimintavuonna 2015 järjestetään yhdessä piirien ja OK-opintokeskuksen kanssa järjestöaktiiveille toimiva yhdistys -koulutusta sekä selvitetään mahdollisuuksia järjestää jäsenhankinnan tueksi myyntikoulutusta seuraavina toimintavuosina.

3 2. EDUNVALVONTA 2.1. Edunvalvontatavoitteet Omakotiliiton edunvalvonta on pitkäjänteistä ja toimintavuonna 2015 keskitytään kolmeen pääasiaan: ikääntyvien asumisolojen parantamiseen talkkaripalveluiden avulla, asumiskustannusten kasvun katkaisuun ja turhan sääntelyn purkamiseen. Ikääntyvien asumisolojen parantamiseen talkkaripalveluiden avulla Yhteiskunnan tavoitteena on, että ikääntyvät voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Kuitenkin omakotitaloissa asuvien eläkeläisten menot ovat nousseet viimeisen neljän vuoden aikana eniten, öljyllä lämpiävässä omakotitalossa peräti 9,1 % vuosittain. Omakotitalossa yksinelävän eläkeläisen asumiskustannusten osuus käytettävissä olevista tuloista on nyt jo 38,7 % ja vuonna 2018 jopa 42 %. Omakotitalosta tulee yksinasuvalle ikääntyvälle loukku, kun hänellä ei ole enää varaa yksin huolehtia asumisen kustannuksista eikä koti välttämättä mene kaupaksi kalliiden remonttienkaan jälkeen (Pellervon Taloustutkimus 2014). Ikääntyvien kotona asuminen on yhteiskunnalle taloudellisesti erittäin kannattavaa ja siksi tarvitaan valtiovallan tukea sekä suoraan yksineläville että kolmannen sektorin tuottamiin asumispalveluihin, kuten omakotiyhdistysten omakotitalkkaripalveluiden järjestämiseen. Omakotiliitto panostaa toimintavuonna omakotitalkkaripalveluiden yhteiskunnallisen tunnettuuden parantamiseen sekä yhteiskunnallisen rahoituksen saamiseen. Asumismenoja on tarkasteltava kokonaisuutena, suhteutettava kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin ja kustannusten kasvu katkaistava Asumiskustannukset ovat kasvaneet koko 2010-luvun huomattavasti nopeammin kuin kotitalouden käytettävissä olevat varat. Talouden suhdanteista johtuen valtion ja kuntien taloutta paikataan erityisesti kiristämällä kuluttamisen verotusta: erityisesti asumista sekä liikennettä. Tämä hidastaa ja jopa estää kotimarkkinoiden kulutuksen, investoinnit, rakennusten ja kotien korjausrakentamisen sekä asuntomarkkinoiden toimivuuden. Kiinteistöverotus on merkittävä osa asumisen kokonaisverotusta. Kiinteistöverotuksen käyttö ja kehittäminen valtion ja kuntien talouden paikkaajana on katkaistava ja kiinteistöveroa ei saa enää nostaa. Omakotiliiton tavoitteena on, että kiinteistöverotukseen toteutettaisiin kokonaisvaltainen uudistus. Kiinteistöverotuksen tulee olla tasapuolinen eri asumismuodoille ja kehittämisessä lähtökohdaksi tulee ottaa kotitalous, sen käytettävissä olevat ansiotulot. Kohtuuttomille ja ylisuurille kiinteistöveroille tulee kehittää leikkausmekanismi, jolla poistetaan kiinteistöverotuksen loukut. Omakotitaloissa kodin lämmitys- ja taloussähkö on noin 40 60 prosenttia asumisen kustannuksista johtuen Suomen ilmasto-olosuhteista ja korkeista hinnoista. (Pellervon Taloustutkimus 2014). Energian hinnan kilpailutuksen hyödyt menetetään sähköverojen jatkuviin korotuksiin ja siirtomaksuihin. Omakotiliiton pitkän tähtäimen tavoitteena on, että sähköveroa lasketaan ja että sähkön siirtomaksujen alueelliset eroavaisuudet tulevat läpinäkyviksi sekä huomioiduksi päätöksenteossa joka kohdistuu asumisen kustannuksiin. Asumisen sääntelyä on purettava ja ohjauskeinojen oltava kannustavia Pientaloasukkaita koskee noin 75 eri lakia asumisen ja elämisen eri vaiheissa. Omakotiliiton tavoitteena on, että asumisen sääntelyä arvioidaan uudelleen ja turhaa ohjausta puretaan. Näin voidaan laskea niin yhteiskunnan kuin asumisenkin kustannuksia.

4 Ympäristösuojelulakia ja valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (ns. haja-asutusalueiden jätevesiasetus) tulee tarkistaa ja muuttaa kohtuullisemmaksi erityisesti pientaloille ja vapaaajanasunnoille, jotka eivät sijaitse rannalla tai pohjavesialueella. Tämän lisäksi tulee lisätä resursseja puolueettomaan ympäristönsuojeluun ja neuvontaan. Kotitalousvähennyksen kansantaloudellinen merkitys on ollut suuri pientalojen remonteissa, korjausvelan poistamisessa, rakennusalan työllisyyden edistämisessä ja harmaan talouden torjunnassa. Omakotiliiton mielestä tässä suhdannetilanteessa on tärkeää, että kotitalousvähennys muutetaan kotitalouskohtaiseksi, määrää korotetaan ja myös suunnittelun kustannukset hyväksytään osaksi vähennystä. 2.2. Eduskuntavaalikiertue Omakotiliitto toteuttaa yhdessä piirien ja yhdistysten kanssa maaliskuussa ennen eduskuntavaaleja edunvalvontakiertueen, jossa kansanedustajaehdokkaat paneeleissa kertovat kantojaan omakotiasumiseen. Kiertueen tavoitteena on lisätä Omakotiliiton tunnettuutta sekä ajaa pientaloasumisen erityistavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan. 2.3. Yhteiskuntavaikuttaminen eri tasoilla Suurin osa asumisen lainsäädännöstä tulee EU-tasolta, jolloin vaikuttamisen tulee olla niin kotimaisella kuin eurooppalaisella tasolla varhaista ja pitkäjänteistä. Omakotiliitto on kehittänyt edunvalvontaansa ammatillisemmaksi, tehden yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa sekä liittymällä vuonna 2014 kansainvälisen järjestön UIPI:n (International union of property owners) jäseneksi. Tavoitteena on, että Omakotiliitto voisi osallistua UIPI:n EU-asioiden toimikuntaan (European Affairs committee) tällä liittokokouskaudella. Yhteistyön ja toimielimien lisäksi Omakotiliitto hankkii edunvalvontansa tueksi korkealaatuista tutkimustyötä lähinnä ostopalveluina ja palautteena jäseniltä sekä potentiaalisiltä jäseniltä, yhdistyksiltä ja piireiltä. Eduskuntavaalivuonna Omakotiliitto vaikuttaa hallitusohjelman sisältöön eduskuntavaalikiertueella, muilla vaikuttamisen tasoilla sekä pyrkii mukaan hallitusohjelmaneuvotteluihin. 3. VARAINHANKINTA Keskeisin varainhankinnan elementti on jäsenmaksutuotot. Omakotiliitto pyrkii määrätietoisesti kasvattamaan pitkäjänteistä yhteiskunnan taloudellisen tuen osuutta. Talouden suhdanteista johtuen eri tahojen: valtio, kunnat, yritykset ja kotitaloudet, määrärahat ovat niukat. Tämän johdosta Omakotiliitto rakentaa kumppanimalleja toimintansa tueksi. 4. MARKKINOINTI 4.1. Jäsenmäärätavoite 77.000 Talouden suhdanteista johtuen Omakotiliiton jäsenmäärätavoitetta 100.000 jäsenestä tarkistetaan vuoteen 2020. Kannustava jäsenmäärätavoite toimintavuodelle 2015 on 77.000 jäsentä. Yhdistysten jäsenhankinnan tukemista jatketaan kannustinmalleilla. 4.2. Messut Omakotiliiton tunnettuutta ja jäsenhankintaa tehdään yhteistyökumppaneiden messuilla: perinteiset Oma Koti-messut Helsingissä ja Asuntomessut Vantaalla. Lisäksi

5 osallistutaan 1-2 tapahtumaan/messuille. 4.3. Kampanjat Toimintavuonna 2015 toteutetaan markkinointikampanja, jolla tähdätään jäsenmäärän kasvuun. 4.4. Vuoden omakotiasukas Markkinointitoimikunta yhdessä järjestötoimikunnan kanssa vuosittain valitsee ja palkitsee Oma Koti-messuilla vuoden omakotiasujan tavoitteena lisätä omakotiasumisen ja Omakotitoimijoiden tunnettuutta. 5. VIESTINTÄ 5.1. Julkikuva ja ulkoinen näkyvyys Omakotiliitto järjestää yhdessä piirien ja paikallisyhdistysten kanssa maaliskuussa edunvalvontapaneelikierroksen vaalipiireissä 10-12 paikkakunnalla. Tavoitteena on tehdä Omakotiliiton edunvalvontatavoitteet kansanedustajaehdokkaille tiedoksi, lisätä omakotiyhdistysten, piirien ja liiton tunnettuutta sekä tehdä myös jäsenhankintaa. Omakotiliitto jatkaa omakotiasumisen hyödyllistä sisällöntuotantoa Omakotiliiton verkkosivuille sekä sosiaaliseen mediaan yhdessä mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. 5.2. Tutkimus Omakotiliiton edunvalvonnan asiantuntemuksen tueksi hankitaan ulkopuolista tutkimustietoa eri tutkimuslaitoksilta. Toimintavuoden tiedontarpeita ovat: Asumismenot Asumisen verojärjestelmät Pientalokannan korjaustarve 6. TALOUS JA HALLINTO 6.1. Talous Omakotiliiton, piirien ja yhdistysten talouden tavoitteena on tasapainoisuus, jossa tuotot syntyvät ennen kuluja. Järjestötoiminnan kehittäminen vaatii investointeja. Kehittämistä tehdään taloudellisista syistä segmenteittäin eri vuosina (jäsen- ja järjestöpalveluiden kehittäminen, myynti ja markkinointi, kansainvälinen ja kansallinen edunvalvonta sekä sisäinen ja ulkoinen viestintä). Omakotiliiton talous nojaa vuonna 2015 pääasiallisesti jäsenmaksutuottoihin. Kehittämistyö/toimintavuoden budjetin alijäämä katetaan omasta pääomasta. 6.2. Henkilöstö Keskustoimistolla työskentelee keskimäärin 9 henkilöä. Tämän lisäksi osaamista hankitaan tarvittaessa erilaisina ostopalveluina. Omakotitoiminnassa tärkein resurssi ovat kuitenkin tuhannet vapaaehtoistyöntekijät, jotka omasta osaamispohjastaan antavat resursseja kaikkien hyödynnettäväksi. 6.3. Hallinto ja toimikuntatyöskentely Hallintotyöskentelyn avoimuutta sekä nopeutta lisätään lähettämällä hallitusten ja toimikuntien kokousten välillä pöytäkirjoja niiden valmistuttua heti hallitukselle, tämän lisäksi toimikuntien pöytäkirjat tallennetaan myös sähköiseen arkistoon helposti toimikuntien ja hallitusten jäsenten saataville. Lisäksi toimikunta- ja hallitustyöskentelyä kehitetään sähköisillä kyselyillä.