1-60 Haja-asutusalueiden jätevesiopas omakotitalot vapaa-ajan asunnot SFS-Inspecta Sertifiointi Oy Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut SP Helmikuu 2005
Haja-asutusalueiden jätevesihuolto Jätevesihuolto hajaasutusalueilla Kiinteistöä koskeva talousjäteveden käsittelyn taso määräytyy asiaa koskevien lakien ja asetusten sekä kuntakohtaisten määräysten perusteella. Perusperiaate on, että ympäristölle ei saa aiheutua haittaa jätevesistä. Vuoden 2004 alussa voimaan astunut valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä (v. 2003, n:o 542) määrittää minimitason, millä tavoitteeseen päästään. Kuntien omat määräykset saattavat paikallisesti edellyttää tehokkaampaa puhdistusta, esimerkiksi fosforin osalta. Asetuksessa määritetyt jätevedenkäsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista, osin vaihtoehtoisista menetelmistä ja laitteista: Jätevesihuollon suunnittelusta ja toteutuksesta Jätevesihuollostamme vastaavat pääosin kuntien vesihuoltolaitokset, jotka huolehtivat siitä, että talousjätevesi kerätään talteen keskitetysti ja käsitellään siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella on noin 350 000 ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä ja lukuisa määrä kesämökkikiinteistöjä. Näissä kohteissa on kiinteistön omistajan tarkistettava talousjäteveden käsittelyn puhdistustaso ja tarpeen vaatiessa kiinteistöjen on päivitettävä järjestelmänsä vuoden 2004 alussa voimaan tulleen asetuksen vaatimusten mukaisiksi. Jätevesien käsittelyn suunnitteleminen on hyvä antaa lvi-suunnittelijan tehtäväksi. Viranomaisvaatimusten aikataulutuksesta, jätevesijärjestelmien rakentamisesta, käytöstä ja huollosta saa lisätietoja kuntien ympäristöviranomaisilta. Kotitaloudet voivat hyödyntää verotuksessaan kotitalousvähennyksien työkustannuksia alentavaa vaikutusta. 1. Umpisäiliö (umpikaivo) 2. Saostussäiliö (saostuskaivo) 3. Jäteveden maahanimeyttämö 4. Jäteveden maasuodattamo 5. Pienpuhdistamo Haja-asutusalueilla kiinteistökohtainen talousjäteveden käsittely on perinteisesti hoidettu betonista valmistetulla kaksi- tai kolmekammioisella saostuskaivolla, josta jätevesi on johdettu avo-ojaan. Yksinään tällainen järjestelmä ei ole enää riittävä, vaan vähintään kolmiosaisesa saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi on johdettava jatkokäsittelyyn, joka voi olla esimerkiksi maapuhdistamo eli maahanimeyttämö tai maasuodattamo. Ketä uudet määräykset koskevat Määräykset koskevat kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon eli käytännössä kaikkia haja-asutusalueilla sijaitsevia kiinteistöjä. Uusia kiinteistöjä määräykset koskevat välittömästi ja vanhoja kiinteistöjä siirtymäajan puitteissa. Vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2005 loppuun asti aikaa tehdä selvitys kiinteistönsä jäteveden käsittelyjärjestelmästä. Selvitys on säilytettävä 2
kiinteistöllä ja on esitettävä viranomaiselle pyydettäessä. Mikäli kiinteistön omistajalla on tiedossa, että järjestelmä ei täytä uusia vaatimuksia, kannattanee kiinteistöstä tehdä samantien suunnitelma järjestelmän saattamiseksi asetuksen mukaiseksi. Kiinteistön jäteveden käsittelyjärjestelmä on korjattava asetuksen mukaiseksi v. 2013 loppuun mennessä. Poikkeuksen muodostavat vanhat kiinteistöt, joissa veden käyttö on vähäistä eli käytännössä ne kiinteistöt, joissa ei ole vesivessaa. Näiden kiinteistöjen on tehtävä selvitys vuoden 2007 loppuun mennessä ja saatettava järjestelmänsä asianmukaisiksi vuoden 2017 loppuun mennessä. Vastuu jäteveden käsittelyjärjestelmästä on aina kiinteistön omistajalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistön omistajan on itse, ilman viranomaisten kehotusta, huolehdittava järjestelmän toimivuuden tarkastus ja mahdollinen kunnostus nykyisten määräysten mukaiseksi. Omistajan on myös tarvittaessa osoitettava järjestelmänsä puhdistusteho. Suosittelemme jalkautumista ennen käsittelyjärjestelmän valintaa Järjestelmän valinnassa ja rakentamisessa kannattaa käyttää asiaan perehtynyttä lvisuunnittelijaa ja maanrakennusurakoitsijaa välttyäkseen myöhemmiltä ikäviltä yllätyksiltä. Seuraavat asiat on kiinteistön omistajan hyvä ottaa itse selville ennen projektin aloitusta: 1. Kunnan määräykset talousjäteveden käsittelystä - sallitut puhdistusmenetelmät yleisesti - alueelliset määräykset, esim. suoja-alueet (pohjavesialue tai suojaetäisyys rantavedestä) - kunnan sallimat rakennusmateriaalit 2. Silmämääräisesti tontin korkeussuhteet ja laskuojan paikka, maaperän maalajit sekä pohjaveden korkeusasema, esim juomavesikaivosta. Maapuhdistamon sijoittaminen tontille ja yleisesti käytetyt suojaetäisyydet, jotka voivat vaihdella kuntakohtaisesti ja kunnan sisällä. Imeytyskenttä-alueella tulee tehdä tarkemmat maaperätutkimukset. 1. Etäisyys vedenottamoon vähintään 30 m. 2. Etäisyys vesistöön vähintään 30 m. 3. Etäisyys tontin rajaan tai tiehen vähintään 5 m. 4. Etäisyys ojaan vähintään 10 m. 5. Etäisyydet naapureiden vedenottamoihin tulee selvittää 150 m säteellä. 6. Pystysuora etäisyys imeytysputkiston ja pohjaveden pinnan välillä tulee olla vähintään 1 m. 7. Saostussäiliön etäisyys asuinrakennukseen tai tontin rajaan tulee olla vähintään 10 m. 3
Abetonin reseptit jätevedenkäsittelyyn Jäteveden maahanimeyttämö ja Kolmoset Maahanimeyttämö on maahan kaivettu tai pengerretty jätevesien käsittelyjärjestelmä, jossa maakerrokset puhdistavat jäteveden. Kiintoaineesta puhdistettu jätevesi kulkee saostussäiliöistä imeytysputkiin. Imeytysputket asennetaan jakokerrokseen kuvan 1B mukaisesti. Jakokerrokseen muodostuu biologisesti aktiivinen kerros, jossa pieneliöt hajoittavat eloperäistä ainesta. Puhdistunut vesi imeytyy takaisin maaperään. Jäteveden maasuodattamo ja Lokalo Maasuodattamossa imeytysputkiston alapuolelle asennetaan kokoomaputkisto. Hiekkakerroksessa puhdistunut vesi kerätään kokoomaputkistolla kokoomakaivoon, josta se johdetaan avo-ojaan. Tarvittaessa maasuodattamon pohja voidaan eristää ympäröivästä maaperästä vesitiiviillä kalvolla. Järjestelmässä on Lokalo-saostussäilön lisäksi jakokaivo, joka jakaa jäteveden yleensä kahteen imeytysputkistoon. Imeytyessään suodatinhiekkakerroksessa jätevesi puhdistuu ja kulkeutuu kokoomaputkistoja pitkin kokoomakaivoon, josta otettavilla näytteillä puhdistuksen tehokkuutta ja riittävyyttä voidaan seurata. Esim. fosforin sallitut enimmäismäärät vaihtelevat kuntakohtaisesti. Lisätietoja kunnan ympäristöviranomaisilta. Huom. havainnekuva, järjestelmä ei mittakaavassa. Huom. havainnekuva, järjestelmä ei mittakaavassa. Kolmoset Vaihtoehtoisesti saostussäiliönä voi käyttää Lokaloa. Lokalo 1A Maahanimeyttämö Tuuletusputki katolle. Ei alipaineventtiiliä. Betoninen saostussäiliö on turvallinen valinta Betonista valmistettu saostussäiliö pysyy tukevasti paikoillaan asennuksen ja ympärystäytön aikana ei vaadi normaaliolosuhteissa erillistä ankkurointia on riittävän tilava huoltaa kestää vuodenaikojen ja käytön rasitukset 2A Maasuodattamo Tuuletusputki katolle. Ei alipaineventtiiliä. 4 Vaihtoehtoisesti saostussäiliönä voi käyttää Kolmosia.
Poikkileikkaus / maahanimeyttämön imeytysojasto 1B 1. 2. 3. 400 4. minimietäisyys 1500 mm 1. Täyttömaa 2. Suodatinkangas 2. Jakokerros: pesty sepeli, raekoko 16-32 mm 3. Minimietäisyys ylimpään pohjaveden pintaan 1000 mm Abetonin säiliöjärjestelmän toimitussisältö käsittää kaikki valittuun järjestelmään tarvittavat säiliöt ja perusputkipaketin. Kolmoset-saostussäiliöissä käytetään vain normitettuja, esiasennetuilla kiintotiivisteillä varustettuja EK-tuotteita. Poikkileikkaus / maasuodattamon imeytysojasto 2B 1. 1000 2. 3. 4. 5. 6. 400 800 300 minimietäisyys 1500 mm 1. Täyttömaa 2. Suodatinkangas 3. Jakokerros: pesty sepeli, raekoko 16-32 mm 4. Suodatinhiekka: betonihiekka, raekoko 0-8 mm 5. Kokoomakerros: pesty sepeli, raekoko 8-16 mm 6. Minimietäisyys ylimpään pohjaveden pintaan 250 mm 5
Abetoni tarjoaa useita asennusvalmiita jätevesijärjestelmiä Betoni on turvallinen materiaali Abetonin jätevesisäiliöt valmistetaan maailman yleisimmin käytetystä rakennusmateriaalista, betonista. Betoni on turvallinen ja ympäristöystävällinen materiaali myös jätevesijärjestelmien rakenteissa. Betoninen säiliö kestää vuodenaikojen vaihtelut ja käytön rasitukset. Normaaliolosuhteissa se ei vaadi erillistä ankkurointia, vaan pysyy tukevasti aloillaan, mikä turvaa putkiliitosten pysymisen tiiviinä. Abetonin säiliöt ovat ehdottaman tiiviitä eivätkä vuoda ympäristöönsä. Vuotamattomuus saadaan aikaan mm. muotoilulla ja EK-tiivistejärjestelmällä, jonka ympärille on kehitetty taatusti pitävät, normitetut betonituotteet. Saumassa sen salaisuus EK-järjestelmä on tehty kunnon betonista, lujuus yli 60 MPa ja vahvoista kumitiivisteistä. EK-järjestelmä kestää UV-säteilyä, lämpöä ja pakkasta eikä muuta muotoaan auringonvalossa varastoinnissa. Jätevesijärjestelmissä saumaksi ei pidä hyväksyä uurreliiitosta, vaan vaatia EK-tiivistein varustettu betonituote. Saostussäiliöt Saostussäiliö ja maapuhdistamo yhdessä käytettynä on yksinkertaisuudessaan edullinen ja varmatoiminen ratkaisu. Maapuhdistamon toimintatehoon eivät vaikuta käytön kausikohtaiset vaihtelut, joten maapuhdistamo sopii yhtä hyvin omakotitaloon kuin vesivessalla varustettuun kesämökkiin. Tehokas saostussäiliö ja oikein rakennettu maapuhdistamo ovat helppohoitoisuudessaan ylivoimainen puhdistusratkaisu. Valitse saostussäiliöksi Abetonin Lokalo tai Kolmoset: Lokalo on edullinen yhden säiliön ratkaisu, jossa esiselkeytys hoidetaan sisäänrakennetulla kolmikammiojärjestelmällä. Lokalon hydraulinen toimivuus ja selkeytysteho testattiin Ruotsissa SP:ssä (vastaa suomen VTT:tä), ruotsalaisten alan standardien mukaisesti. Testitulosten mukaan Lokalon lietteenerotuskyky on erinomainen. Lokaloita on kahta kokoa: 1 5 ja 5 10 henkilön talouksille sekä useita käytännöllisiä kansivaihtoehtoja kohteen mukaan. TUULETUSVAATIMUS: Tuuletusputki katolle. Ei alipaineventtiiliä. 6
Ota yhteys Abetoniin. Autamme Sinua valitsemaan kohteeseesi juuri oikean kokonaisuuden sekä tarjoamme tietoa osaavista lvi-suunnittelijoista ja maanrakennusurakoitsijoista. Kaksivesijärjestelmässä 10 m 3 :n säiliölle tulee tyhjennyskertoja jatkuvassa käytössä 5-henkisessä taloudessa keskimäärin neljästä kuuteen vuodessa. Taajamien läheisyydessä tyhjennyskerran hinta on yleensä n. 100 euroa (v.2004). Valitse umpisäiliöksi Abetonin Umpilo tai Jätti: Kolmen tai viiden kuution Umpilo on helppo ratkaisu. Umpisäiliö tuodaan valmiina käyttöpaikalle ja sen voi tilaaja itse saattaa toimintakuntoon asennuksen yhteydessä. Yhdistämällä säiliöitä toisiinsa saadaan kapasiteettia kasvatetuksi tarpeen mukaan. Kolmoset on kolmen erillisen säiliön yhdistelmä, jonka tilaaja voi koota ohjeiden mukaisesti itse. Säiliöiden kokoamiseen ja asentamiseen tarvitaan kevyt nostokapasiteetti, esim. traktorikaivuri on riittävä. Molemmat turvallisia, käyttövarmoja säiliöitä, joista on pitkäaikainen käyttökokemus. Umpisäiliöt Jätti on kokonaisuus, joka rakennetaan ostajan toiveiden mukaisesti. Jätti valmistetaan esivalmistetuista osista, jotka kootaan säiliöksi käyttöpaikalla. Jätin asennus vaatii aina nosturin ja osaavan asennushenkilöstön. Kun tarvitaan mittavamman, yli 10 m 3 umpisäiliön kapasiteettia, on Jätti oikea ratkaisu. Umpisäiliötä käytetään kunnissa, joiden määräykset säätävät, että kaikki talousjätevesi tai mahdollisesti vain vessavesi on johdettava umpisäiliöön. Jälkimmäisessä tapauksessa vessavedellä eli ns. mustalla vedellä on oma viemäriputkistonsa erillään muusta jätevedestä eli harmaasta vedestä. Tällaista järjestelmää kutsutaan kaksivesijärjestelmäksi. Umpisäiliön hankinnassa on tärkeää valita riittävän tilava säiliö, jotta tyhjennysten määrä pystytään minimoimaan. Abetoni valmistaa betonisia umpisäiliöitä aina 10 m 3 :iin asti. Tämän kokoisen kuorman pystyy loka-auto hoitamaan kerralla. On kuitenkin hyvä tarkistaa etukäteen paikallisen tyhjennysyrittäjän käytössä olevan kaluston kapasiteetti. Abetoni suosittelee jatkuvassa käytössä olevien saostussäiliöiden tyhjentämistä vähintään kaksi kertaa vuodessa. 7
Pihakivet, laatat, muurikivet, reunakivet, mukulakivet, vesikourut, loiskekupit, portaat, maakellarit, istutusastiat, kaivonrenkaat ja putket. Kaikki rakentajan betonituotteet kätevästi samasta paikasta Kun kiinteistön jätevesijärjestelmä on asennettu, montut luotu umpeen ja maa tasattu, on piharakentamisen aika. Abetoni tarjoaa monipuolisen valikoiman laadukkaita päällystekiviä, laattoja, porras- ja muurikiviä. Tutustu tuotteisiimme tehdasmyyntipisteissämme. Voit asioida myös 24 tuntia vuorokaudessa palvelevassa kivikaupassamme osoitteessa: www.kivikauppa.fi Tervetuloa ostoksille! Myynti: Osoite: Puhelin: Hamina...Vältie 97, 49490 Neuvoton...020 4474 340 Kurikka...Nummentie 12, 61300 Kurikka...020 4474 350 Lahti...Orimattilankatu 180, 15680 Lahti...020 4474 360 Lappeenranta...Kaakkoiskaari 2, 53500 Lappeenranta...020 4474 370 Lohja...Lohjanharjuntie 930, 08500 Lohja as...020 4474 201 Oulu...Hautakorventie 4, 90550 Oulu...020 4474 390 Tampere...Vilusen puistokatu 24, 33710 Tampere...020 4474 410 Tornio...Raidekatu, 95420 Tornio...020 4474 420 Turku...Vanha Moisiontie 2, 20360 Turku...020 4474 430 Tuusula...Ristikiventie 2, 04300 Tuusula...020 4474 301