PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA



Samankaltaiset tiedostot
VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin tavoitteellinen laajenemissuunta.

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantavyöhykkeelle sijaitsevien maatilojen talouskeskusten korttelialue.

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Määräysnumero Ulkoasu

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

YPPÄRI PYHÄJOKI OSAYLEISKAAVA 1:5000 OULUSSA MIKKO KORHONEN ARKKITEHTI YO ANNE LESKINEN RI, HUK, YKS-154

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

^. '\''-l-f "<^% ^ -\<5?i8t 7^- M^ '- o,^ ISII '^": ^ \ ^' Q. ^-"^F '^s^ vt: \. SisJh^. isk-ifu 20^. 1^3. räty. ;w o o. --''^{^. nkaa.

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Oravikoski Paukarlahti Kotalahti osayleiskaava PAUKARLAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA SÄRKINIEMEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

V1-, MM- ja MT-alueilla sallitaan alueiden erityismääräyksissä mainittujen toimenpiteiden lisäksi:

VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA

NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 5027/ /2013

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5027/ /2013. Kaupunkirakennelautakunta 26.6.


0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

679:4:11. Iu1/2. e= :4:6 679:4:7. Salon kaupunki ja MML, m

LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT

Transkriptio:

1 PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Hyväksytty kunnanvaltuustossa 6.4.2006 20. YLEISKAAVAMERKINNÄT: AP AR ARA/2 Pientalovaltainen asuntoalue. Alueelle voidaan sallia erillispientalojen lisäksi myös enintään kaksikerroksisia rivitaloja ja asuinympäristöön soveltuvia toimintoja. Rivitalovaltainen asuntoalue. Alueelle voidaan sijoittaa rivitaloja ja muita kytkettyjä asuinrakennuksia. Rantarakennusalue. Rakennuspaikoille saa rakentaa ympärivuotista asumista palvelevan asuinrakennuksen tai lomarakennuksen lisäksi saunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan käyttötarkoitus määräytyy rakennusluvan yhteydessä rakennuspaikkakohtaisesti. Käyttötarkoitusta ratkaistaessa tulee huomioida ko. käyttötarkoitukselle esitetyt vaatimukset. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus määräytyy käyttötarkoituksen mukaisesti, lomarakennuspaikalla rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e= 0,06 ja enintään150 k-m² ja asuinrakennuspaikalla rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e= 0,20 ja enintään 400 k-m², josta asuinkerrosalan osuus on enintään 250 k-m². Ympärivuotisen asuinrakennuksen voi rakentaa, mikäli rakennuspaikan koko on vähintään 5000 m 2, yli 80 m2 suuruinen rakennus on vähintään 40 m ja rantasauna vähintään 15 m etäisyydellä keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta, rakennukset sopeutuvat ympäristöönsä, jätevedet on johdettava viemäriverkoston kautta jäteveden puhdistamolle. Loma-asunnon voi rakentaa, mikäli rakennuspaikan koko on vähintään 3000 m 2, lomarakennus on vähintään 25 m, yli 80 m2 suuruinen rakennus on vähintään 40 m, ja enintään 25 k-m2 suuruinen rantasauna vähintään 15 m etäisyydellä keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta,, rakennukset sopeutuvat ympäristöönsä, jätevedet käsitellään ympäristösuojelulain ja asetuksen, kunnan rakennusjärjestyksen sekä kunnan ympäristösuojeluyksikön antamien ohjeiden mukaan. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. A-1 Asuntoalue, jota yleiskaavan tavoitetilanteeseen mennessä ei asemakaavoiteta. Alueen hajarakentamisoikeus on käytetty, lukuun ottamatta yleiskaavaan merkittyjä uusia pientalojen rakennuspaikkoja, joiden rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 3000 m 2.

2 Rakennuspaikoilta jätevedet on johdettava olemassa olevaan viemäriverkostoon, tai ensimmäisessä vaiheessa umpisäiliöön, josta ne ovat johdettavissa myöhemmin rakennettavan viemäriverkon kautta jätevedenpuhdistamolle. Yleisen tien liittymät on perustuttava olemassa oleviin liittymiin. A-2 Asuntoalue, jota yleiskaavan tavoitetilanteeseen mennessä ei asemakaavoiteta. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 10000 m 2 ja tilakohtainen (kantatila vuodelta 1969) rakennusoikeus on enintään kolme rakennuspaikkaa 10 ha kohti. Rakennuspaikat voidaan sijoittaa enintään kolmen rakennuspaikan ryhmiin. Jätevesien käsittely tapahtuu rakennuspaikkakohtaisesti. Yleisen tien liittymät on perustuttava olemassa oleviin liittymiin. A-3 Asuntoalue, jota yleiskaavan tavoitetilanteeseen mennessä ei asemakaavoiteta. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 5000 m 2 ja tilakohtainen (kantatila vuodelta 1969) rakennusoikeus on enintään neljä rakennuspaikkaa 10 ha kohden. Rakennuspaikoilla jätevedet on johdettava ensimmäisessä vaiheessa umpisäiliöön, josta ne ovat johdettavissa myöhemmin rakennettavan viemäriverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle. Yleisen tien liittymät on perustuttava olemassa oleviin liittymiin. C P PY TP T TV TY Keskustatoimintojen alue. Alue varataan liike-, toimisto-, palvelu- ja hallintotoiminnoille sekä asumiselle. Palvelujen ja hallinnon alue. Alue varataan pääasiallisesti yksityisille liiketiloille, toimistoille ja niihin liittyville varastotiloille sekä yhteisöjen toimi-, kokoontumis-, koulutus-, majoitustiloille. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Alue varataan pääasiallisesti yhteiskunnallisille palveluille, kuten virastoille ja laitoksille Työpaikka- alue. Alue varataan työpaikka-alueeksi, jossa voi olla toimistoja, palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa, sekä asumista. Teollisuus- ja varastoalue. Alue varataan pääasiassa teollisuudelle ja vastaaville toiminnoille Varastoalue. Alue varataan pääasiallisesti teollisuudelle ja varastointiin. Alueelle ei saa rakentaa asuinhuoneistoja. Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia.. Alue varataan pääasiassa teollisuudelle ja vastaaville toiminnoille, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä.

3 VL VU RA/2 Lähivirkistysalue. Alue varataan päivittäiseen yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoilukäyttöön. Alueelle saadaan sijoittaa ulkoilua tai muuta yleistä toimintaa välittömästi palvelevat rakennukset ja rakennelmat sekä alueen toiminnalle välttämättömät liikennealueet ja pysäköintialueet. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Alue varataan yleisiä urheilu- ja virkistyspalveluja varten. Loma-asuntoalue. Alue varataan omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Uudisrakennusten rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e= 0,06. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m². Loma-asunnon voi rakentaa, mikäli rakennuspaikan koko on vähintään 3000 m 2, lomarakennus on vähintään 25 m, yli 80 m2 suuruinen rakennus on vähintään 40 m, ja enintään 25 k-m2 suuruinen rantasauna vähintään 15 m etäisyydellä keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta, rakennukset sopeutuvat ympäristöönsä, jätevedet käsitellään ympäristösuojelulain ja asetuksen, kunnan rakennusjärjestyksen sekä kunnan ympäristösuojeluyksikön antamien ohjeiden mukaan. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. LH LR Huoltoasema-alue. Alue varataan huoltoasema ja siihen liittyvään myymälä- ja ravintola- sekä korjaamotoimintaan. Rautatieliikenteen alue. Alue varataan rautateille, rautatieasemille, terminaaleille ja muille rautatieliikenteen toiminnoille. LHA LP ET EJ-1 EV Henkilöliikenteen terminaalialue. Alue varataan julkisen liikenteen vaihtopaikaksi. Pysäköintialue. Yhdyskuntateknisen huollon alue. Alue varataan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia varten. Jätteenkäsittelyalue. Aluetta voidaan käyttää maankaatopaikkana. Alueen käytössä tulee noudattaa ympäristölupaviranomaisen määräyksiä ja ohjeita. Vankila-alue.

4 EA Ampumarata-alue. ET Yhdyskuntateknisen huollon kohde. EH Hautausmaa-alue. SL-1 Luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelulain nojalla valtion toimesta toteutettava alue. /S Alue, jolla ympäristö säilytetään. M M-4 Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä hajaasutusluonteiseen rakentamiseen. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiselle (n. 200 m) rantavyöhykkeelle. Rantavyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, ARA- ja RA-alueille. Rantavyöhykkeen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksistä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 136 :ssä. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 5000 m 2 ja tilakohtainen (kantatila vuodelta 1969) rakennusoikeus on enintään kolme rakennuspaikkaa 10 ha kohden. Rakennukset saa sijoittaa enintään kolmen rakennuspaikan ryhmiin. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. rakentaa muita kuin maa- ja metsätalouteen liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. Alueella on sallittu olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen ja laajentaminen sekä vähäinen uudisrakentaminen olemassa olevien pihapiirien yhteydessä. Alueella ei ole muuta hajarakentamisoikeutta. MY MU/MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. rakentaa muita kuin maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen erityisiä ympäristöarvoja ei saa tarpeettomasti heikentää. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on sekä erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta että erityisiä ympäristöarvoja. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. rakentaa muita kuin maa- ja metsätaloutta ja yleistä virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen ulkoilukäyttömahdollisuuksia ja erityisiä ympäristöarvoja ei saa tarpeettomasti heikentää.

5 MT MA W vt st/pk yt/kk Maatalousalue. Alue on tarkoitettu pääasiassa maatalouden harjoittamiseen. Alueella on sallittua vain maatalouteen liittyvä rakentaminen. Alueella ei ole muuta hajarakennusoikeutta. Maisemallisesti arvokas peltoalue. Alue on tarkoitettu pääasiassa maatalouden harjoittamiseen. Uudisrakentaminen on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan maatilojen talouskeskusten yhteyteen. Peltojen avoimina säilyttämisen tukeminen ja mahdolliset ympäristötoimenpiteet ovat erityisesti näillä alueilla perusteltuja. Vesialue. Valtatie. Seututie /pääkatu. Yhdystie / kokoojakatu. mai Maisematie (ohjeellinen). Ohjeellinen / vaihtoehtoinen tieyhteys. Liittymä. Tien tai rautatien alitus. Kevyen liikenteen väylä. Ulkoilureitti. Ulkoilureitti (ohjeellinen). Moottorikelkkareitti (ohjeellinen). Z 110kV [RES] SM SR12 SR Voimalinja 110 kv suoja-alueineen. Reservialue. Muinaismuistokohde. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevissa maankäyttösuunnitelmista tulee neuvotella Museoviraston kanssa. Rakennussuojelukohde tai -alue. Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n nojalla määrätään, että rakennukset tai rakennusryhmä lähiympäristöineen on säilytettävä. Kunnostuksen tai peruskorjauksen yhteydessä tulee pyrkiä säilyttävään peruskorjaukseen. Numero viittaa kohteiden inventointiluetteloon. pv Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue.

6 pv/s-1 sv-1 saa Vedenottamon lähisuojavyöhyke. rakentaa uudisrakennuksia ja että maa-aineksen otto on kiellettyä. Alueen muuta rakentamista ja maankäyttöä koskevat määräykset on annettu suojaaluesuunnitelmassa. Suojavyöhyke. Vanha kaivosalue, sortumavaara. Puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Melualue. Yleiskaava-alueen raja. Alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikka. AM Maatilan talouskeskus. rs Asuin- tai lomarakennukseen liittyvä rantasaunan rakennuspaikka Merkinnän osoittamaan paikkaan saa rakentaa erillisen saunarakennuksen. Saunarakennuksen koko saa olla enintään 50 k-m². Rannalla sijaitsevan nykyisen asuin- tai lomarakennuksen likimääräinen sijainti. Ohjeellinen uuden loma-asunnon tai asuinrakennuksen sijainti. SE Selvitysalue.

7 YLEISMÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA: 1. Tämän yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat rantavyöhykkeellä oleville rakennusalueille (ARA- JA RA-alueille), ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty 2. Alueiden rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. 3. Rakennusten sopeutumisessa ympäristöön ja sijoittumisessa rakennuspaikalle tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuspaikoilla tulee rakennusten ja rannan väliin jättää tai istuttaa riittävä suojapuusto. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa poistaa. 4. Erillinen grillikatos tai muu rakennelma, lukuun ottamatta venevajaa,, voidaan rakentaa 15 metrin päähän rantaviivasta. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään yksi metri ylävesirajaa korkeammalla, tai mikäli tämä ei ole tiedossa, on otettava huomioon mahdollinen tulvavaara. 5. Ennen rakennuslupien myöntämistä on uusille yleisten teiden liittymille haettava liittymälupa tai liittymän käyttötarkoituksen muutos tieviranomaisilta 6. Ranta-alueen metsänkäsittelyssä tulee noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Erityisesti pienissä (< noin 3 ha) saarissa sekä MY-alueilla tulee metsänhoidossa huomioida luonto- ja maisema-arvot. Hannu Koskinen DI, suunnittelupäällikkö PYHÄSELÄN KUNTA. Nähtävillä 2.6.-2.7.2004 (Luonnos) 30.11.2004 4.1.2005 (ehdotus) 22.7.-31.8.2005 (ehdotus uudelleen) Valtuusto 10.11.2005 67 6.4.2006 20 (uudelleen) Kuopion aluetoimisto Kuopionlahdenkatu 2A 70100 KUOPIO Mittakaava Piirt. Hp DesignJet 1050C Päiväys 29.9.2005, Tark. 21.2.2006 KMS 586 C2381 Suunn. Hyv. Hannu Koskinen Hannu Koskinen