Päätös Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 124/2010/1 Dnro LSSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.11.2010 ASIA Kannuksen vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Kannus HAKIJA Kannuksen vesiosuuskunta Siltakatu 4 A 69100 Kannus HAKEMUKSEN VIREILLETULO Kannuksen vesiosuuskunta on 5.1.2010 toimittanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon Kannuksen jätevedenpuhdistamon toiminnan olennaista muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kannuksen kaupungin Ylikannuksen kylässä tilalla Puhdistamo (kiinteistötunnus 217-404-4-773). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitetun jätevedenpuhdistamon toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan perusteella. Jätevedenpuhdistamon, jonka asukasvastineluku on vähintään 100, ympäristölupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 a) kohdan perusteella.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Luvat Länsi-Suomen vesioikeus on 4.1.1968 antamallaan päätöksellä nro 3/1968 Y myöntänyt Kannuksen kunnalle luvan puhdistetun jäteveden johtamiseen avo-ojassa Lammasojaan. Päätöksen mukaan avo-ojaa ja Lammasojaa puhdistamosta alkaen eteläsuunnasta Hautakankaalta tulevaan ojaan saakka on pidettävä vesilaissa tarkoitettuna viemärinä. Länsi-Suomen vesioikeus on 31.10.1974 antamallaan päätöksellä nro 113/1974 täydentänyt päätöksen nro 3/1968 Y lupamääräyksiä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 19.5.2006 päätöksellään nro 13/2006/1 myöntänyt jätevedenpuhdistamon toiminnalle ympäristöluvan. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää viimeistään 31.5.2015. Ympäristöluvan nro 13/2006/1 lupamääräyksen 2) mukaan, jos jäteveden johtamista nykyiselle purkualueelle ei lopeteta 1.1.2012 mennessä, luvan saajan on 1.1.2008 mennessä toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle lupamääräyksen 3) tällöin edellyttämää, 1.1.2010 mennessä toteutettavaa jäteveden käsittelyn edelleen tehostamista koskeva suunnitelma. Lupamääräyksessä 3) on muun ohella edellytetty, että jos jäteveden johtamista nykyiselle purkualueelle ei lopeteta 1.1.2012 mennessä, purkuojaan johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä vuoden 2010 alusta lähtien seuraavat vaatimukset: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 80 85 Fosfori, P 0,4 95 Typpi, N Ammoniumtyppi - 6 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 4.12.2007 antamallaan päätöksellä nro 48/2007/1 muuttanut 19.5.2006 myöntämänsä ympäristöluvan nro 13/2006/1 lupamääräyksiä 2) ja 3) muun ohella seuraavasti: Lupamääräys 2): Jos jäteveden johtamista nykyiselle purkualueelle ei lopeteta 1.1.2012 mennessä, luvan saajan on 1.1.2010 mennessä toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle lupamääräyksen 3) edellyttämää, 1.1.2012 mennessä toteutettavaa, jäteveden käsittelyn edelleen tehostamista koskeva suunnitelma. 60 -
Lupamääräys 3): Purkuojaan johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on vuoden 2008 alusta lähtien täytettävä seuraavat vaatimukset vuoden 2011 loppuun asti: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O 2 25 95 COD Cr, O 2 125 80 Fosfori, P 1,0 90 Vuoden 2012 alusta lähtien on purkuojaan johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen täytettävä seuraavat vaatimukset: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 80 85 Fosfori, P 0,4 95 Typpi, N Ammoniumtyppi - 6 60-3 Kaikki mainitut arvot lasketaan kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvoina ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina. Lisäksi vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 raja-arvot BOD 7ATU - ja COD Cr -arvojen, kiintoaineen, fosforin ja typen osalta asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna, typen osalta kuitenkin vasta vuoden 2012 alusta lukien. Sopimukset Kannuksen kaupungin viemärilaitos on 1.1.2009 siirtynyt Kannuksen Vesiosuuskunnan omistukseen, joka vastaa viemärilaitoksen toiminnasta. Kaavoitus Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse asemakaavoitetulla alueella. HAKEMUS Lupaa haetaan sen vuoksi, että Himangan jätevedet on tarkoitus johtaa Kannuksen jätevedenpuhdistamolle vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi haja-asutuksen viemäröintiä laajennetaan. Puhdistamon liittyjämäärä on vuonna 2009 ollut noin 4 700 asukasta. Vuonna 2014 liittyjämäärä on noin 7 080 asukasta.
Lisäksi haetaan muutosta ympäristöluvassa nro 48/2007/1 edellytettyihin BOD 7ATU :n, fosforin, typen ja ammoniumtypen käsittelyvaatimuksiin. Hakija esittää, että jäteveden käsittelyvaatimukseksi asetetaan seuraavat pitoisuus- ja käsittelytehoraja-arvot: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O 2 15 95 COD Cr, O 2 80 85 Fosfori, P 0,8 95 Hakija esittää, että typen ja ammoniumtypen käsittelyvaatimuksia ei aseteta viitaten EU-tuomioistuimen 6.10.2009 antamaan päätökseen typenpoiston edellyttämisestä. Yhdyskuntajätevesidirektiivin mukaan asukasvastineluvultaan yli 10 000 alv:n puhdistamoilla on jätevesistä poistettava joko typpeä tai fosforia tai molempia riippuen paikallisista olosuhteista. Sisävesien direktiivin edellyttämä ravinteiden poiston vähimmäisvaatimus on täytetty mahdollisimman tehokkaalla fosforin poistolla (92 96 %), koska fosfori on rehevyyttä säätelevä minimiravinne. Fosforin poiston osalta käsittelyvaatimus on huomattavasti direktiivin vaatimustasoa (80 %) tiukempi. Pouttu Oy on lopettanut teurastamotoiminnan loppuvuodesta 2008. Kuormitusosuuden pienentymisen myötä puhdistamon kapasiteettia on vapautunut vastaanottamaan Himangan ja haja-asutuksen jätevedet. Himangan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa on voimassa vuoden 2011 loppuun. 4 PUHDISTAMON LÄHIYMPÄRISTÖ JA SUOJELUKOHTEET Puhdistamo sijaitsee Kannuksen keskustasta luoteeseen. Puhdistamon ympärillä on metsä- ja maatalousmaata. Lähin asuinrakennus on noin 400 metrin päässä puhdistamosta. Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole talousvesikaivoja. Jätevesien purkupisteeltä etäisyys lähimpään asutukseen on noin 450 metriä. Viirretjoen suualue sisältyy Maakannuskarinlahti ja Viirretjoen suisto Natura 2000 -alueeseen (FI1000010, SCI/SPA). Alueen suojelun perustana olevat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ovat: jokisuistot (1 %), laajat matalat lahdet (56 %) ja Itämeren boreaaliset rantaniityt (13 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyy saukkoa. Alue on sisällytetty Natura-alueisiin myös lintudirektiivin mukaisena erityisenä suojelualueena. JÄTEVESIEN PURKUVESISTÖ Yleiskuvaus Käsitellyt jätevedet johdetaan avo-ojassa Lammasojaan ja edelleen Lammasojaa pitkin noin 5 km:n matka Viirretjokeen. Viirretjoki laskee Peräme-
reen Kokkolan kaupungissa sijaitsevan Lohtajan kirkonkylän pohjoispuolella. Viirretjoen vesistöalueen pinta-ala on noin 195 km 2. Viirretjoen keskivirtaama on 1,4 m 3 /s ja ylivirtaama 28 m 3 /s. Arvioidut Lammasojan ja Viirretjoen virtaama-arvot (m 3 /s) Lammasojan yhtymäkohdassa ovat seuraavat: Viirretjoki Lammasoja Ylivirtaama HQ 26 5,2 Keskiylivirtaama MHQ 14 3,5 Keskivirtaama MQ 1,1 - Keskivirtaama MQ veg - 0,18 Alivirtaama NQ 0,26 - Viirretjokea kuormittavat Kannuksen jätevesien lisäksi lähinnä maatalous, luonnonhuuhtouma ja viemäröimätön haja-asutus. Lammasojan varrella on vain maa- ja metsätalouskäytössä olevaa maata. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän VEPS-kuormitusarvion mukaan vuosina 2005 2007 Viirretjoen valuma-alueen erilähteistä tuleva yhteenlaskettu typpikuormitus on ollut keskimäärin 76 120 kg/a. Vastaavasti fosforin yhteenlaskettu kuormitus on ollut keskimäärin 3 980 kg/a. 5 Veden laatu Lammasojan vesi jätevesien purkukohdan alapuolella on heikkolaatuista ja veden ravinnepitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Vuonna 2008 on veden kokonaisfosforipitoisuus ollut 180 300 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 1 500 22 000 µg/l ja ammoniumtyppipitoisuus 270 7 800 µg/l. Myös veden kiintoainepitoisuus (6,4 89,0 mg/l) ja lämpökestoisten kolien pitoisuus (30 2 200 pmy/100 ml) on ajoittain ollut korkea. Viirretjoki on tummavetinen ja ravinteikas. Tarkkailutulosten perusteella Lammasojan vedet vaikuttavat selvästi joen veden laatuun. Vuonna 2008 kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvo on ollut Lammasojan laskukohdan yläpuolella 80 µg/l ja alapuolella 127 µg/l. Veden fosforipitoisuuksien perusteella Viirretjoen rehevyystaso on vaihdellut rehevästä ylirehevään. Viirretjoen veden kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo on ollut vuonna 2008 Lammasojan laskukohdan yläpuolella 1 430 µg/l ja alapuolella 3 180 µg/l. Klorofyllipitoisuus on ollut laskukohdan yläpuolella 7,1 11 µg/l (keskiarvo 9,4 µg/l) ja alapuolella 7,3 13 µg/l (keskiarvo 10,8 µg/l). Viirretjoen hygieeninen laatu on vaihdellut paljon. Lämpökestoisia koleja on ollut vuonna 2008 Viirretjoessa Lammasojan laskukohdan yläpuolisella näytepisteellä keskimäärin 815 pmy/100 ml ja alapuolisella näytepisteellä keskimäärin 973 pmy/100 ml.
6 Kalasto, kalastus ja veden muu käyttö Viirretjoen kalastoon kuuluvat ahven, kiiski, särki ja hauki. Joen suuosalla tavataan nahkiaisia, mutta niiden mahdollisesta lisääntymisestä joessa ei ole tietoa. Viirretjoen suistossa on tärkeä kevätkutuisten kalalajien lisääntymisalue ja suiston läheisyydessä on myös merkittäviä siian ja silakan lisääntymisalueita. Joen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Lammasojan varrella ei ole asutusta. Viirretjoen varrella on maa- ja metsätalousalueiden lisäksi asutusta. ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen (Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EU). Viirretjoen valuma-alue sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Viirretjoen ekologinen tila on huono. Heikentynyttä ekologista tilaa ilmentävät eliöstössä tapahtuneet muutokset, rehevöityminen sekä ajoittain alaosan alhainen ph ja sen seurauksena kohonneet metallipitoisuudet ja kalakuolemat. Rehevöityminen näkyy sekä korkeina ravinne- että klorofyllipitoisuuksina. Hyvän tilan saavuttaminen edellyttää muun muassa veden keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden alenemista tasolta 60 µg/l tasolle 40 µg/l. Viirretjoen osalta vähennystavoitteen saavuttaminen edellyttää vähintään 40 % vähennystä ihmistoiminnan aiheuttamaan fosforikuormitukseen ja 35 40 % vähennystä ihmistoiminnan aiheuttamaan typpikuormitukseen. Vesienhoidon toimenpiteiden tavoitteena on muun muassa lisätä alueen asukkaiden viihtyvyyttä, kun virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuudet paranevat. Esimerkiksi uintimahdollisuudet paranevat, kun vesistöjen tila paranee. Toimenpiteillä parannetaan muun muassa taimenen, vaellussiian, nahkiaisen ja ravun elinolosuhteita. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus Puhdistamo on vuonna 1979 käyttöönotettu rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamoalueella oleva allas toimii jätevesien tasaus- ja varastoaltaana. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Kannuksen keskustaajaman ja Eskolan noin 4 600 asukkaan talousjätevedet sekä muun muassa Pouttu Oy:n ja Kannuksen Minkinrehu Oy:n teollisuusjätevedet sekä sakokaivolietteitä. Puhdistamon asukasvastineluku on nykyisin yli 10 000.
Kannuksen kaupungin haja-asutuksen viemäröinnin valmistumisen jälkeen vuonna 2014 verkoston piirissä on noin 5 080 asukasta. Tämän jälkeen Kannuksen kaupungin alueella viemäröintiaste on lähes 90 %, kun se nyt on 75 %. Kun Himangan kunnan jätevedet vuonna 2011 johdetaan puhdistamolle, kasvaa puhdistamon liittyjämäärä noin 2 000 asukkaalla. Jätevesiviemäriverkoston pituus on Kannuksen kaupungissa nykyään noin 54 km, josta muoviputkea on noin 40 km ja betoniputkea noin 14 km. Kannuksen kaupungin haja-asutusalueen viemäröinnin jälkeen verkoston pituus kasvaa 20 km:llä. Himangalla on viemäriverkkoa 26,5 km, josta muoviputkea noin 26 km ja betoniputkea noin 0,6 km. Runkolinja Himangalta Kannukseen tulee olemaan noin 27 km. Lisäksi Himanka viemäröi haja-asutusalueitaan runkolinjaan, mikä kasvattaa verkostoa. Haja-asutuksen viemäröinnillä vähennetään Lestijokeen ja Viirretjokeen tulevaa kuormitusta. Himangan jätevesien johtamisella Kannukseen saadaan vähennettyä Lestijoen kuormitusta Himangan pistekuormituksen osalta. Jätevesien johtamisella Kannukselle säästetään investoinneissa huomattavia summia verrattuna Himangalle toteutettavaan yhteispuhdistamoon. Myöhemmin on suunnitteilla Toholammin jätevesien johtaminen Kannuksen jätevedenpuhdistamolle. Hankkeen toteuttaminen edellyttää jätevedenpuhdistamoon lisäinvestointeja ja on siten toteuttavissa aikaisintaan vuosina 2014 2018. Puhdistamon tulokuormitus Hakijan arvion mukaan puhdistamolle tulee vuonna 2014 jätevettä yhteensä 750 000 780 000 m 3 (2 055 2 137 m 3 /d) ja se jakautuu seuraavasti: - Kannuksen nykyiset asumisjätevedet 400 000 m 3, - Haja-asutuksen viemäröinnin kautta Kannuksen jätevesimäärä lisääntyy 80 000 m 3, - Himangan nykyiset jätevedet 105 000 m 3 (vuodesta 2011 alkaen), - Haja-asutuksen viemäröinnin kautta Himangan asumisjätevesimäärä lisääntyy 10 000 m 3, - Pouttu Oy:n lihanjalostuslaitoksen jätevedet 150 000 m 3 180 000 m 3 ja - Kannuksen Minkinrehu Oy:n jätevedet 4 000 m 3 5 000 m 3. 7
Puhdistamon tulokuormituksen vuosikeskiarvot vuosina 2007 2009 sekä arvio vuoden 2014 tulokuormituksen vuosikeskiarvosta ovat seuraavat: 8 Vuosi Liittyjämäärä asukasta Virtaama m 3 /d BOD 7ATU kg O 2 /d Fosfori kg P/d Typpi kg N/d 2007 4 600 1 706 987 28 137 2008 4 600 1 814 923 33 142 2009 4 700 1 600 771 27 90 2014 7 080 2 100 900 30 110 Jätevesimäärä kasvaa vuoteen 2014 mennessä noin 70 %:iin puhdistamon mitoitusvirtaamasta. Viemäriverkoston kunnostaminen vähentää vuotovesien määrää, jolloin puhdistamon hydraulista kuormitusta ei ylitetä. Pouttu Oy on lopettanut teurastamotoiminnan Kannuksella vuonna 2008. Hakijan mukaan Pouttu Oy:ltä puhdistamolle tuleva jätevesimäärä on vähentynyt noin 30 %, typpipäästö lähes 40 % sekä BOD 7 - ja fosforipäästö 6 18 %. Hakijan arvion mukaan vuonna 2014 puhdistamon asukasvastineluku on 12 000 avl. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus esittää lausunnossaan, että jos Himangan jätevedet johdetaan Kannuksen jätevedenpuhdistamolle, niin puhdistamon asukasvastineluku on silloin BOD-kuorman perusteella noin 14 000 avl. Vuosina 2006 2008 puhdistamolle on tuotu sakokaivolietteitä 250 300 m 3 /vuosi. Sakokaivolietteiden määrä mitataan magneettisella mittauksella. Puhdistamon prosessit ja mitoitus Puhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamo käsittää viirasiivilöinnin, esi-ilmastuksen, ilmastuksen (tilavuus 2 x 900 m 3 ), jälkiselkeytyksen (pinta-ala 215 m 2, tilavuus 750 m 3 ) sekä lietteen sakeutuksen ja linkokuivauksen. Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Parametrit Mitoitus Asukasvastineluku, avl 13 500 Q kesk, m 3 /d 3 400 Q mit, m 3 /h 140 BOD 7ATU, kg/d 950 Kok. P, kg/d 40 Kemikaalit ja energian käyttö Fosforin saostukseen käytetään PIX-105 kemikaalia 150 170 t/a. Lietteen kunnostuksessa käytetään kalkkia 20 25 tn/a ja kuivauksessa polymeerejä 1 1,5 tn/a. Jätevedenpuhdistamon energian kulutus on 420 000 450 000 kwh/a.
9 Liikenne Raskaan liikenteen kuljetuksia on vuosittain seuraavasti: sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukset 200 300 kertaa ja kuivatun lietteen kuljetukset 500 600 kertaa. Lisäksi vuosittain tehdään saostuskemikaalien kuljetuksia 10 15 kertaa, kalkin kuljetuksia 4 8 kertaa ja polymeerien kuljetuksia 2 4 kertaa. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Vesistöön johdettujen jätevesien BOD 7ATU -, fosfori- ja typpipitoisuuksien ja -päästöjen sekä poistotehojen vuosikeskiarvot vuosina 2003 2008 sekä arviot vuosien 2009 ja 2014 käsittelytuloksesta ovat seuraavat: Vuosi BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % 2003 6 11 98 1,8 3,3 84 15 26 75 2004 12 22 97 1,9 3,4 85 24 43 63 2005 8,1 13 99 2,7 4,5 84 17 28 76 2006 7,5 13 98 1,1 1,9 91 30 79 2007 6,9 12 98 1,3 1,3 92 27 47 66 2008 4,3 8 99 0,4 0,8 98 36 65 54 2009 1) 10 15 98 1,3 2,2 91 30 47 46 2014 1) 10 26 97 0,6 1,5 95 30 45 30 1) Arvio Typen nitrifiointiaste on vuosina 2006 2008 ollut 91 98 %. Samanaikaisesti puhdistamon ammoniumtyppipäästö vesistöön on ollut 4 14 kg/d.
Puhdistamon neljännesvuosikeskiarvoina lasketut käsittelytulokset ovat olleet vuosina 2008 ja 2009 seuraavat: 10 Jakso Vuosi Parametri BOD 7ATU, O 2 Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % Fosfori, P Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % I 2008 / 2009 4 / 6 99 / 99 0,6 / 0,5 97 / 97 II 2008 / 2009 4 / 17 99 / 96 0,3 / 2,1 98 / 87 III 2008 / 2009 6 / 6 99 / 99 0,4 / 1,6 98 / 92 IV 2008 / 2009 4 / 5 99 / 99 0,5 / 0,4 97 / 98 COD Cr, O 2 Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % 42 / 37 97 / 96 33 / 117 96 / 86 35 / 49 96 / 96 37 / 31 95 / 97 Jäteveden käsittelytulos on vuosina 2008 ja 2009 täyttänyt ympäristöluvan vaatimukset muilta osin paitsi vuonna 2009 jaksoilla II ja III fosforin osalta. Käsitellyn jäteveden pitoisuuksien ja käsittelytehojen luparajat (neljännesvuosikeskiarvoina) vuosina 2008 2011 ovat seuraavat: Parametri Pitoisuus enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU, O 2 25 95 COD Cr, O 2 125 80 Fosfori, P 1,0 90 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään tai pohjavesiin. Kaikki jätevesien kanssa kosketuksiin joutuvat rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaalista. Päästöt ilmaan, haju ja melu Toiminnasta ei aiheudu mainittavia päästöjä ilmaan. Melupäästöt ovat vähäisiä, eikä niistä aiheudu häiriötä ympäristössä. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Lingolla kuivattua ja kalkittua puhdistamolietettä on vuosina 2007 2009 muodostunut 1 300 1 620 m 3 /a. Lietteen kuiva-ainepitoisuus on ollut 15 17 %. Kuivattu liete toimitetaan jatkokäsiteltäväksi Kannuksen Hyötykomposti Oy:lle. Lopputuotetta käytetään viherrakentamiseen. Puhdistamolietteen lisäksi puhdistamolla syntyy välppäjätettä (noin 10 m 3 /a) ja hiekanerotusjätettä (noin 5 m 3 /a). Välppä- ja hiekanerotusjäte toimitetaan Hyötykomposti Oy:lle.
11 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Jäteveden puhdistus tapahtuu biologis-kemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa, mikä on tehokasta ja tunnettua tekniikkaa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat purkuvesistöön ja sen käyttöön. Melu- ja pölypäästöt ovat vähäisiä. Jätevesien vaikutukset on selvästi havaittavissa Lammasojan veden laadussa. Myös Viirretjoessa jätevesien vaikutukset ovat selvät. Viirretjoen virtaamavaihtelut ovat suuria. Jätevedenpuhdistamolta tulevan veden osuus on keskimäärin 1,5 % joen virtaamasta. Laimennussuhde on keskivirtaamalla 1:76 ja alivirtaamalla 1:14. Ravinnepitoisuuksilla 0,6 mg P/l ja 30 mg N/l laskennalliset ravinnelisäykset Viirretjoessa Lammasojan yhtymäkohdassa ovat keskivirtaamatilanteessa (1,4 m 3 /s) 8 µg P/l ja 390 µg N/l ja alivirtaamatilanteessa (0,26 m 3 /s) 42 µg P/l ja 2 100 µg N/l. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Yleistä Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu sekä vesistötarkkailu toteutetaan Lesti-, Viirret- ja Lohtajanjoen yhteistarkkailuna. Hakija esittää, että tarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteenotossa ja määrityksissä käytetään standardisoituja ja laatujärjestelmien mukaisia menetelmiä. Tarkkailun suorittajan laatujärjestelmä on SFS 17025 mukainen. Käyttö- ja päästötarkkailu Käyttötarkkailun tavoitteena on puhdistamon hoidon ja käytön ohjaus siten, että jätevesien käsittelyssä saavutettaisiin mahdollisimman hyvä lopputulos. Käyttötarkkailupäiväkirjaan merkitään muun muassa jätevesien määrä, ohijuoksutukset, puhdistamon häiriöt ja kemikaalien kulutus. Ylöskirjattuja tietoja käytetään hyväksi vuosiyhteenvetoja laadittaessa. Päästötarkkailussa otetaan kerran kuussa automaattiottimin virtaamapainotteiset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä sekä Pouttu Oy:n ja Minkinrehu Oy:n laitoksilta viemäriverkostoon johdettavasta jätevedestä. Kokoomanäytteistä määritetään ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja alkaliteetti. Lähtevästä jätevedestä määri-
Vesistötarkkailu tetään lisäksi ammoniumtyppi, nitraattityppi tai nitriitti- ja nitraattitypen yhteismäärä, liukoinen kokonaisfosfori, rauta tai alumiini (saostuskemikaalista riippuen) ja lämpökestoiset kolibakteerit. Pouttu Oy:n ja Minkinrehu Oy:n jätevesistä määritetään lisäksi rasvapitoisuus. Puhdistamolietteen laatu tutkitaan vähintään kerran vuodessa. Jos lietettä käytetään maanviljelyssä, lietteen laatu tutkitaan useammin. Veden laatukartoitus on tehty vuosina 2006 2010 kolme kertaa. Jakson muina vuosina on tehty biologista tarkkailua: päällyskasvustojen kartoitus, pohjaeläinselvitys ja kalataloustarkkailu. Tarkkailuohjelman mukaan veden laadun tarkkailunäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, heinä- ja elo-/syyskuussa). Lisäksi poikkeavissa olosuhteissa, kuten merkittävien jätevesipäästöjen sattuessa, otetaan tarvittaessa lisänäytteitä. 12 YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET Toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu ympäristöriskejä. Toimintahäiriöitä voivat aiheuttaa sulamis- ja sadevesistä johtuvat virtaamahuiput, biologisen prosessin tuhoavat päästöt viemäriin, laiterikot, saostuskemikaalin annostushäiriöt sekä pitkäaikaiset ilmastuslaitteiden toimintahäiriöt. Laitos pystyy käsittelemään pitkäaikaiset vuosittaiset virtaamahuiput. Poikkeuksellisissakaan oloissa täysin käsittelemätöntä jätevettä ei pääse vesistöön, koska tuleva jätevesi ohjataan aina välpän ja esiselkeytyksen kautta. Jätevettä voidaan ottaa muutaman päivän ajan ulkoaltaaseen ja pumpata myöhemmin prosessiin. Ohijuoksutuksen määrä mitataan. Biologisen toiminnan tuhoutuessa laitos toimisi kemiallisena, jolloin puhdistustehot olisivat BOD 7 :n osalta 40 60 %, fosforin osalta 90 95 % ja typen osalta 10 15 %. Prosessien ja puhdistamotilojen turvallisuudesta ja riskien hallinnasta vastaa asianmukaisen koulutuksen saanut henkilöstö. Puhdistamo on liitettynä kaukovalvontajärjestelmään, jota monipuolistetaan vuoden 2010 aikana. PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMISTOIMENPITEET Viemäriverkostoa on jo saneerattu pari kilometriä. Verkostoa saneerataan lisää 14 km vuoteen 2015 mennessä. Vuoden 2010 aikana toteutetun puhdistamon korjaussuunnitelman mukaan puhdistamorakennus korjataan ja varustetaan ilmastoinnilla. Lisäksi linko-
halli varustetaan ilman kuivauksella. Sähkökeskus uusitaan ja lietteenkäsittelyyn tehdään rakenteelliset korjaukset. Hapetusprosessin säätö tulee tapahtumaan happimittauksen pohjalta ja fosforin saostuskemikaalin annostus ohjautuu jatkossa virtaaman mukaisesti. Tuleva jätevesi- ja sakokaivolietemäärä tullaan mittaamaan magneettisella mittauksella. Lähtevän veden mittaus tapahtuu jatkossakin ultaäänimittauksella. Linjapumppaamot siirretään kaikki kaukovalvontaan. Puhdistamolle ja kompostointialueelle rakennetaan kameravalvonta. 13 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kannuksen kaupungissa 31.3. 29.4.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksesta on ilmoitettu lisäksi Keskipohjanmaa-nimisessä lehdessä 31.3.2010. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta sekä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueen kalatalousryhmältä, Kannuksen kaupungilta sekä Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja ympäristöterveydenhuollon viranomaiselta sekä Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue lausuu, että Pouttu Oy:n teurastustoiminnan loppuminen syksyllä 2008 näkyy jonkin verran BOD-kuorman alenemisena (noin 15 % viiden edellisen vuoden kuormaan verrattuna). Typen osalta kuorma on vähentynyt 26 %:lla vastaavana ajanjaksona. Jos viemärilaitoksen laajennus toteutuu ja Himangan jätevedet johdetaan Kannukseen, kasvaa puhdistamolle johdettava BOD-kuorma teoriassa 2 480 as x 0,07 kg/as x d = 173 kg O 2 /d. Tällöin puhdistamon päästö on noin 1 000 kg O 2 /d ja asukasvastineluku noin 14 000 avl. Lammasojan veden laatu on heikko ja sitä on pidettävä lähinnä viemärinä. Ravinnepitoisuudet ovat korkeita: kokonaisfosfori 130 300 µg/l ja kokonaistyppi 1 500 22 000 µg/l. Hapen kylläisyys on yleensä ollut hyvä tai vähintään tyydyttävä. Lämpökestoisten kolibakteerien suuren määrän (> 1 000 kpl/100 ml) vuoksi myös hygieeninen laatu on heikko.
Lammasojan heikko veden laatu heikentää Viirretjoen veden laatua. Lammasojan ja Viirretjoen yhtymäkohdan alapuolella Viirretjoessa fosforipitoisuus nousee keskimäärin noin 60 % ja typpipitoisuus keskimäärin 120 %. Veden happipitoisuus Viirretjoessa on enimmäkseen hyvällä tasolla, mutta heikkenee hieman Lammasojan yhtymäkohdan alapuolella. ph-arvot ovat aavistuksen happaman puolella. Veden hygieeninen laatu vaihtelee ja heikoimmillaan joen vesi ei kelpaa uimavedeksi. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Viirretjoki kuuluu luokkaan välttävä. Hakija esittää jäteveden käsittelyvaatimuksiksi seuraavaa: BOD 7 10 mg O 2 /l, COD Cr 80 mg O 2 /l ja kokonaisfosfori 0,6 mg/l. Kannanotto lupahakemukseen ELY-keskus katsoo, että hakijalle voidaan myöntää ympäristölupa jätevedenpuhdistamolle ja käsitellyn jäteveden johtamiseen Lammasojaan ja edelleen Viirretjokeen nykyisessä purkupaikassa. Lammasojaa on edelleen pidettävä viemärinä. Jäteveden käsittelyvaatimukset tulisi BOD 7ATU -arvon ja COD Cr -arvon osalta määrätä hakijan esittämällä tavalla. Kokonaisfosforin osalta jäännösarvoksi tulisi asettaa 0,5 mg/l ja käsittelytehoksi hakijan esittämä 95 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset ja häiriötilanteet viemäriverkossa ja puhdistamolla. Kokonaistypen vähentämiselle ei ole tarpeen määrätä ehdottomia rajaarvoja. Puhdistamolle tuleva ja purkuvesistöön johdettu typpipäästö on alentunut Pouttu Oy:n jätevesikuormituksen alenemisen vuoksi. Viirretjoessa Lammasojan yhtymäkohdan yläpuolella ravinteita on enemmän kuin levät pystyvät käyttämään. Viirretjoki laskee Perämereen Kokkolan yläpuolella. Kokkolan jätevedenpuhdistamolla, joka on Kannuksen puhdistamoa huomattavasti suurempi kuormittaja, ei ole voimassa olevassa luvassa typenpoistovelvoitetta. Vesistöön johdetun jäteveden ammoniumtyppipitoisuus saa olla enintään 6 mg N/l vuosikeskiarvona laskettuna. Lammasojan ja Viirretjoen happitalouden pitäminen riittävän korkealla tasolla edellyttää, että ammoniumtyppi hapetetaan puhdistamolla nitraatiksi. ELY-keskus arvioi, että lausunnossa esitetyt jäteveden käsittelyvaatimukset on mahdollisia nykyisellä puhdistamolla, eivätkä edellytä huomattavia kustannuksia vaativia tehostustoimia. Hakijan esittämät kunnostustoimet tuovat puhdistamon ajoon varmuutta ja lyhentävät häiriötilanteiden kestoa. Hakijan on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ELYkeskukselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Häiriö- ja muista poikkeustilanteista on ilmoitettava ELY-keskukselle TYVI-operaattorin väli- 14
tyksellä. Liete on toimitettava käsiteltäväksi asianomaisen luvan omaavaan laitokseen. Toiminnan käyttö-, päästö- ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava yhdessä Lesti-, Viirret- ja Lohtajanjoen vesistöalueen muiden kuormittajien kanssa. Tarkkailuun sisältyvät virtaamaan suhteutetut vuorokauden kokoomanäytteet on otettava vähintään kerran kalenterikuukauden aikana. Himingan jätevesien johtamisesta Kannukseen on ilmoitettava ELYkeskukselle hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kolme kuukautta ennen kuin jäteveden johtaminen aloitetaan. Uusi lupahakemus on jätettävä viimeistään vuonna 2020. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueen kalatalousryhmä katsoo, että hakijalle voidaan myöntää lupa jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiselle. Jätevesien vaikutukset ovat selvästi havaittavissa Lammasojassa ja Viirretjoessa ojan purkupaikan läheisyydessä. Suhteellisen pitkän etäisyyden ansiosta sekä muusta kuormituksesta johtuen eivät puhdistamotoiminnan vaikutukset ole helposti havaittavissa Viirretjoen alaosassa. Puhdistamolta tuleva päästö lisää kuitenkin omalla osuudellaan vesistöjen ravinnekuormitusta, mikä lisää rehevöitymistä ja heikentää Viirretjoen tilaa. Viiretjoen veden laatu on huono ja se rajoittaa joen heikentyneiden kalakantojen ja kalastuksen kehittämismahdollisuuksia. Kuormitusta jokeen on vähennettävä kaikilla toimialoilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Puhdistustekniikalla ja puhdistamon hoidolla pitää pyrkiä vähentämään rehevöitymishaittaa. Mahdollisimman suuri osuus haja-asutusalueen asutuksesta tulee pyrkiä saamaan puhdistamotoiminnan piiriin. Toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen tulee edelleen tarkkailla kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Vuonna 2007 tehdyssä sähkökoekalastuksessa saatiin Viirretjoesta ahvenia ja kivisimppuja. Kalastus Viirretjoessa on vähäistä. Vuoden 2006 kalastuskyselyn vastausten mukaan Viirretjoesta saatiin ahventa, haukea, kiiskeä ja särkeä. Hauki, ahven, särki ja jonkun verran myös mateita ja nahkiaisia nousee jokeen merestä kutemaan. Aikaisemmin myös säyne, siika, taimen ja harjus ovat kuteneet joessa. Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen pitää esitettyjä suunnitelmia hyväksyttävinä. Viemäriverkon kunnostaminen vapauttaa hydraulista kapasiteettia viemäriverkon laajentamiseen. Himangan jätevesien johtamisella Kannukseen mahdollistetaan jokivarren asutuksen liittäminen viemäriverkkoon. Haetut jäännöspitoisuusmaksimit ja puhdistustehot ovat oikeassa suhteessa purkuvesistöön nähden. Haja-asutuksen kuormitusta pienentämällä saadaan vähennettyä myös typpikuormitusta. Typenpoiston merkitystä 15
pohdittaessa tulee ottaa huomioon myös typenpoiston aiheuttamat kohtuuttomat investointitarpeet saatuihin hyötyihin nähden. Viirretjoessa fosfori on minimiravinne, joten typenpoistovaatimus ei ole perusteltua. Viemäriverkon laajentuessa Viirretjoen varteen saadaan Viirretjoesta poistettua noin 300 asukkaan kuormitus, 160 kg P/a. Haetuilla lupaehdoilla 0,8 mg P/l puhdistamon kuormitus on 470 kg P/a. Vuosien 2007 2009 perusteella fosforipäästö on ollut 370 730 kg P/a. Viirretjoen kuormitus vähenee hakijan esittämillä toimilla. Aiemmin, korkeimmillakaan kuormituksilla, ei ole esiintynyt jätevedenpuhdistamon päästöihin liittyviä valituksia. Toholammin jätevesien käsittely Kannuksessa edellyttää uuden puhdistamon rakentamista. Hakijan tulee tiedottaa muutoksista hyvissä ajoin. Tulee selvittää yhteistyöhankkeita ja selvityksissä tuoda ilmi hankkeiden ekologis-taloudellinen vaikutus sekä investointien vaikutus jätevesien hintaan. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto lausuu, että saneerauksen myötä jätevesien käsittely tehostuu ja keskittää Kannuksen jätevesien käsittelyn. Purkupaikka on riittävän kaukana asutuksesta ja purkuojan jälkeen Lammasojan äärellä ei ole asutusta. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat hajut ja äänet voivat vähentää alueen asumisviihtyvyyttä. Puhdistamon sijainti on otettava huomioon asumiskäyttöön tulevien alueiden kaavoittamisessa. Puhdistamon henkilöstötilojen tulee olla asianmukaiset. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että Lammasojan ja Viirretjoen yhtymäkohdasta alavirtaan on Viirretjoesta Kannuksen puolella 3 km ja noin 15 km Kokkolan puolella. Vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Viirretjoki kuuluu luokkaan välttävä. Ravinnepitoisuuksien perusteella joki kuuluu selvästi reheviin vesistöihin. Ympäristöhäiriöille herkimmät alueet jätevedenpuhdistamon vaikutusalueen ympäristössä ovat Maakannuskarin ja Viirretjoen suiston Natura-alue (FI1000010), virkistyskäytössä olevat alueet Viirretjoen suualueella ja Alaviirteenlahdella ja rannikon loma-asutus ja virkistysalueet. Yhteenvetona tarkkailun puhdistustuloksista voidaan todeta, että laitoksen toiminnassa on ollut jatkuvasti häiriöitä, jotka ovat johtaneet säännöllisesti luparajoja heikompaan puhdistustulokseen. Erityisesti ongelmia on ollut ravinteiden poistossa. Vesistöön johdettavan kuormituksen määrää pyritään vähentämään saneeraamalla vanhaa puhdistamoa ja viemäriverkostoa. Merkittäviä uudistuksia ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä. Poutun teurastustoiminnan loputtua on puhdistamolle tulevien jätevesien määrä nykytilassa jonkin verran pienentynyt. Jätevesimäärää on kuitenkin suunniteltu lisättäväksi laajentamalla viemäriverkostoa. Jätevesimäärä li- 16
sääntyy vuoden 2011 loppuun mennessä noin 50 % (600 000 m 3 :iin). Myöhemmin jätevesien määrää nostaa vielä Toholammilta puhdistamolle johdettavat jätevedet. Jäteveden puhdistamon toimintaepävarmuuteen on varauduttu hakemalla lievennyksiä jäteveden puhdistustuloksen luparajoihin kokonaisfosforipitoisuuden osalta vuodesta 2012 alkaen 0,4 mg/l:sta 0,8 mg/l:aan Viirretjoki on maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen valuma- ja hajajätevesien suuresti kuormittama. Vesi on erittäin humus- ja ravinnepitoista sekä ajoittain hapanta. Pienvesistönä virtaamavaihtelut ovat suuret ja tulvajaksojen välillä alivirtaamat ovat erittäin pienet. Näistä ominaispiirteistä johtuen yhdyskuntien lisäpäästöt aiheuttavat veden laadulle ja koko purkuvesistön vesiympäristölle haittoja, jotka näkyvät jo tällä hetkellä merialueella saakka. Viirretjoen suistoalueen veneily- ja virkistyskäytölle aiheutuu jatkuvaa haittaa vesialueen rehevöityessä ja mataloituessa. Puhdistamon jätevedet aiheuttavat vahinkoa Natura 2000 -alueen vesiympäristölle liiallisena rehevöitymisenä sekä vesialueen umpeenkasvuna ja liettymisenä. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tarvetta ei ole hakemuksessa pohdittu. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Viirretjoen osalta suunnitelmassa on todettu, että joen heikon ekologisen ja kemiallisen tilan takia hyvää tilaa ei saavuteta vuoteen 2015 mennessä. Tavoitevuosi on 2025. Kuormituksen lisäämisen myötä tavoitteet karkaisivat kauemmas tulevaisuuteen. Lautakunta lausuu, että edellytyksiä luvan myöntämiselle hakemuksen mukaisesti ei ole, jos toiminta-alue laajenee ja jätevesien määrä lisääntyy suunnitellusti. Lupa voidaan myöntää siten, että toiminta-alue kattaa vain Kannuksen kaupungin alueelta tulevat jätevedet. Ympäristölupahakemusta tulee täydentää tekemällä harkinta luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tarpeesta hankkeen vaikutuksista Maakannuskarin ja Viirretjoen suiston Natura -alueen luonnonsuojeluarvoihin. Uuden luvan tulee korvata kaikki vanhassa luvassa olevat ehdot. Lupaan tulee sisällyttää muun muassa seuraavat lupaehdot: - Puhdistamon saneerausta koskevat yksityiskohtaiset suunnitelmat tulee toimittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, jolle on samalla varattava mahdollisuus antaa lausunto niistä. - Voimassa olevan ympäristöluvan luparajoihin ei tule sallia lievennyksiä. Kokonaisfosforipitoisuuden luparajan tulee olla 0,3 mg/l. - Viirretjoen vesi- ja luonnonympäristöstä tulee laatia vuoden 2012 loppuun mennessä luontoselvitys, joka sisältää myös kalasto- ja kalataloudellisen selvityksen. 17
Muistutukset - Jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten tarkkailu ei ole riittävää. Nykyisten kolmen näytepisteen lisäksi tulee Viirret-jokisuulle lisätä näytepiste, jolla voidaan arvioida vaikutuksia jokeen ja Alaviirteenlahdelle. - Puhdistamon käyttötarkkailutulokset tulee toimittaa neljännesvuosittain ja Lesti-, Viirret- ja Lohtajoen yhteistarkkailuohjelman vuosiraportti sekä puhdistamon tarkkailu- ja toimintaraportin vuosiyhteenveto Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. - Päätöksessä on ratkaistava YSL 44 :n mukaiset mahdolliset kalatalousvelvoitteet tai kalatalousmaksut, koska jätevedenpuhdistamon toiminta vaikuttaa merkittävästi Viirretjoen veden laatuun. Lisäksi lautakunta esittää muun muassa poikkeuksellisia tilanteita ja oleellisista muutoksista ilmoittamista koskevat vaatimukset. Alaviirteen Yhteisalueen ensisijainen vaatimus on, että jätevedet tulee määrätä johdettavaksi Lestijokeen, jossa virtaama on moninkertainen Viirretjokeen verrattuna. Toissijaisesti muistuttaja vaatii, että jos jätevesien johtaminen Viirretjokeen sallitaan, on lupaan sisällytettävä seuraavat lupaehdot: - Lupaehdoissa fosforinpitoisuudeksi tulee asettaa 0,2 mg/l. - Muistuttajalle on maksettava vuosittaista korvausta, jonka on oltava riittävä jätevesistä aiheutuvien haittojen poistamiseen. - Luvan saajan on säännöllisesti kunnostettava Viirretjokea ja Alaviirteenlahtea ja laadittava ympäristöselvitys Viirretjoen tilasta. - Huvilatonttien arvon aleneminen on korvattava koko Alaviirteenlahden alueella. Jätevesistä aiheutuu vähävetiseen Viirretjokeen kohtuutonta saastumista. Alaviirteenlahti kuuluu valtakunnalliseen luonnonsuojelualueeseen, jonka johdosta jokisuistossa ei saa ruopata. Jätevesien takia rehevöityminen nopeutuu. Näin suurille jätevesimäärille pitää löytää vähemmän vesistöä rasittava paikka. Vuodesta 1974 jatkunut jätevesien lasku Lammasojan kautta Viirretjokeen on jo merkittävästi vaurioittanut herkkää biodiversiteettiä. Hakemuksessa ei ole esitetty sellaista puhdistamoratkaisua, jolla uudet lupaehdot voitaisiin täyttää. Olemassa oleva puhdistamo ei kykene täyttämään nykyisiäkään lupaehtoja kiintoaineen ja ravinteiden osalta. Jos suunnitelma puhdistamolle lähikunnista johdettavista jätevesistä toteutuu, tulee puhdistamon puhdistuskykyä merkittävästi parantaa. Lohtajan uusjakokunta ja Lohtajan kalastajainseura ovat jättäneet yhteisen muistutuksen. Muistuttajat eivät hyväksy jätevesien johtamista Viirretjokeen ja edelleen Alaviirteenlahdelle, joka on matala ja jossa jokiveden vaikutus alueen veden laatuun on merkittävä. Viirretjoen ravinnepitoisuudet nousevat ja hygieeninen laatu huononee. Veden käyttö kasteluvetenä 18
estyy. Alaviirteenlahdella on runsaasti virkistyskäyttöä ja huvila-asutusta. Se on merkittävä virkistyskalastus- ja kalojen lisääntymisalue. Jätevedet on johdettava Lestijokeen, jossa on huomattavasti suurempi virtaama ja jonka laskualue mereen on syvempi. 19 HAKIJAN VASTINE 1) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunnon johdosta hakija vastaa pitävänsä hakemaansa luparajaa 0,8 mg P/l perusteltuna. 2) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän lausunnon johdosta ei hakijalla ole huomautettavaa. 3) Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon johdosta ei hakijalla ole huomautettavaa. 4) Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon lausunnon johdosta hakija toteaa, että puhdistamolle tulee verkostovesi ja kiinteistön lämmitys hoidetaan sähköllä. 5) Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakija esittää, ettei lausuntoa asiantuntijalausunnoista merkittävästi poikkeavana oteta huomioon miltään osin. Lausunnossa ei ole tarkasteltu puhdistamon kuormituksen pienentymistä Pouttu Oy:n teurastamotoiminnan loputtua ja sitä kautta vapautunutta puhdistamokapasiteettia eikä kokonaistarkasteluna kuormituksen vähentymistä Natura-jokena toimivasta Lestijoesta. Siirtoviemäri Himangalta Kannukseen mahdollistaa noin 200 asukkaan haja-asutusalueen jätevesikuormituksen saamisen kustannustehokkaimmin viemäriverkoston piiriin. Hajaasutuksen viemäröinnillä saadaan Viirretjoesta pois 300 asukkaan jätevesikuormitus. Puhdistamolta tuleva päästö on vajaat 10 % Viirretjoen yläosan kuormituksesta. Kesällä alivirtaama-aikaan joessa tapahtuva haihtuminen vähentää vesimäärää ja kasvillisuus käyttää ravinteet. Kuormitus painottuu sateiden yhteyteen ja etenkin rankkasateisiin, jolloin joen alaosan voimakas perunaviljely viettävine rinteineen on ollut merkittävin kuormituslähde. Tämä on havaittavissa myös joesta ja sen veden laadusta sekä suistoalueen osalta liettymisenä. Viirretjoen suisto on liitetty valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kautta Naturaan. Jokisuun väylä sivuaa Natura-aluetta. Kunnottomien välinen salmi on rantayleiskaavassa luonnonsuojelualuetta, jossa luonnontilaa muuttavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Kunnottomien välisessä salmessa on tavattu uhanalaisista lajeista pilkkasiipi ja punajal-
kaviklo. Muita lajeja ovat mustakurkku-uikku, tukkakoskelo, rantasipi, kuovi, tukkasotka, isokoskelo ja meriharakka. Pirttikunnottoman ja Lehtikunnottoman välinen salmi on liki umpeenkasvanut niittyalue. Puhdistetuilla jätevesillä ei ole suhteellisen pitkän etäisyyden ja muun kuormituksen vuoksi havaittavaa vaikutusta jokisuulla. Ne eivät aiheuta suualueen liettymistä eivätkä heikennä linnustonsuojelun kannalta luontoarvoja. Lupaehtoja koskevien vaatimusten osalta hakija toteaa muun muassa seuraavaa: Saneeraussuunnitelma toimitetaan paikallis- ja aluehallintoviranomaisille, ja toimittaminen myös lausunnon antajalle olisi kohtuutonta. Fosforipitoisuuden luparajavaatimus 0,3 mg/l on perusteeton ja kohtuuton. Luontoselvityksen laatiminen 10 %:n yläosan kuormitusosuudella on kohtuuton vaatimus. Viirretjoen yleistilan selvilläolovelvollisuus on lausunnon antajalla. Jätevedenpuhdistamolla on valmiussuunnitelma. Tarkkailua koskevien vaatimusten osalta hakija lausuu, että näytteenotto tehdään aluehallintoviranomaisen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Lisätarkkailupisteiden asettaminen on kohtuutonta. Luvan hakija on mukana kalatalouden yhteistarkkailussa. Hakija pitää kalatalousmaksun asettamista kohtuuttomana. 6) Muistutuksen 1 osalta hakija lausuu, että muistuttajalla ei ole kokonaisnäkemystä Viirretjoen kuormituksesta. Muistuttajan ensisijainen vaatimus on kohtuuton. Muistuttajan toissijaisesti esittämät vaatimukset ovat kohtuuttomia ja ne tulee siten jättää huomioon ottamatta. Hakijan päästöosuus on alle 10 % kokonaiskuormituksesta. Korvausperusteet liittyvät perunaviljelmiltä lähteviin eroosio- ja ravinnekuormituksiin, joten hakijan osalta korvausperusteet on aiheettomina hylättävä. Hakijan mukaan Viirretjoen kuormitus on yläosan jätevesikuormituksen osalta pienentymässä, joten näillä toimin huvilatonttien arvonalennuksille ei ole perusteita. 7) Muistutusten 2 ja 3 osalta hakija lausuu, että muistuttajilla ei ole kokonaisnäkemystä Viirretjoen kuormituksesta. Muistuttajien vaatimus on kohtuuton ja tulee jättää ottamatta huomioon. 20 LAUSUNTO Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta lausuntoa hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutuksista vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen sekä Maakannuskarinlahden ja Viirretjoen suiston Natura-alueeseen.
21 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue täydentää hakemuksen johdosta aiemmin antamaansa lausuntoa seuraavasti: Hakija esittää jäteveden käsittelyvaatimuksiksi seuraavaa: BOD 7 10 mg O 2 /l, COD Cr 80 mg O 2 /l ja kokonaisfosfori 0,6 mg/l. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus on vesienhoitoa edistävä toimenpide. Jätevedenpuhdistamon lisäämä ravinnepäästö tulee kuitenkin todennäköisesti vaikeuttamaan Viirretjoen hyvän ekologisen tilan saavuttamista veden laadun osalta. Viirretjoki on luokiteltu huonoon ekologiseen tilaan lähinnä huonon veden laadun, mutta myös tyydyttävän pohjaeläinluokan kannalta. Virretjoen suurin vesienhoitohaaste on kuitenkin veden alhainen minimi-ph ja korkea metallipitoisuus happamien sulfaattimaiden kuivatuksesta johtuvista syistä. Viirretjoki laskee noin 25 km:n päässä laitoksen purkukohdasta merenlahteen Natura 2000 -alueen (Maakannuskarinlahti ja Viirretjoen suisto, FI1000010) lounaispuolella. Hakemuksessa ei ole selvitetty jokivesien leviämistä merialueella eikä pohdittu jätevedenpuhdistamon Viirretjoen suulla lisäämän kuormituksen mahdollisia vaikutuksia merenlahteen ja Natura 2000 -alueeseen. Jokisuulla tehtyjen ruoppausten vuoksi on luultavaa, että jokivesien vaikutus ulottuu vain Natura-alueen länsiosiin. Natura-alueen valinnan perusteena on paljolti ollut alueen merkitys linnuston pesimäalueena, jota linnut suosivat juuri sen rehevän kasvillisuuden vuoksi. Sen vuoksi kaukana joen yläjuoksulla sijaitsevan jätevedenpuhdistamon aiheuttama ravinnepäästö, joka lupaehtojen kiristyessä pienenee, ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. HAKIJAN VASTINE Hakija ei ole jättänyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunnon johdosta vastinetta. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Kannuksen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus asiakirjat (päätös nro 13/2006/1 sekä ympäristöluvan muutoshakemusasiakirjat (päätös nro 4.12.2007).
22 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luvan myöntäminen Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Kannuksen vesiosuuskunnalle ympäristöluvan Kannuksen kaupungissa sijaitsevan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa koskee hakemusten mukaisten Kannuksen kunnan ja Himangan talous- ja teollisuusjätevesien sekä sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyä ja käsitellyn jäteveden johtamista nykyiselle purkupaikalle avo-ojaa pitkin Lammasojaan ja edelleen Viirretjokeen. Puhdistamon ja Lammasojan välinen avo-oja ja Lammasoja kyseisen avoojan yhtymäkohdasta Viirretjokeen asti määrätään viemäriksi jäteveden johtamisen lopettamiseen asti. Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla siten, että saavutetaan lupamääräyksen 2 mukaiset raja-arvot täyttävä puhdistustulos. Puhdistamon asukasvastineluku on 13 500 avl. 2) Puhdistamon puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat raja-arvot vuoden 2012 loppuun asti: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O 2 15 95 COD Cr, O 2 80 85 Fosfori, P 0,8 95 Vuoden 2013 alusta lähtien on puhdistamon puhdistustuloksen täytettävä seuraavat raja-arvot: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 80 85 Fosfori, P 0,4 95 Kiintoaine - 95 Typpi, N Ammoniumtyppi - 6 Kaikki edellä tässä lupamääräyksessä esitetyt arvot lasketaan ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvona. 60 95
Ammoniumtypen poistoteho lasketaan nitrifiointiasteena puhdistamolle tulevan jäteveden kokonaistypen ja vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtypen arvoista. Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että toiminnassa täytetään yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 liitteen taulukkojen 1 ja 2 mukaiset käsittelyn vähimmäisvaatimukset pitoisuuden ja puhdistustehon osalta määritettynä siten kuin asetuksessa ja tämän päätöksen tarkkailumääräyksissä on edellytetty. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut rajaarvot. Jos jätevesissä on liitteen 1 A) mukaisia aineita, toiminnanharjoittajan on osoitettava, että jätevesi sisältää niin vähäisen määrän vesiympäristölle vaarallista ainetta, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. 3) Jos jäteveden johtamista nykyiselle purkualueelle ei lopeteta vuoden 2013 alkuun mennessä, on luvan saajan toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 1.1.2012 mennessä lupamääräyksen 2) edellyttämää 1.1.2013 mennessä toteutettavaa jätevesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä selvitys puhdistamon mitoituksen riittävyydestä. Päästöt ilmaan, haju ja melu 4) Toiminta on, jätevesien ja lietteiden vastaanotto ja puhdistamolietteiden kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että ilmaan ei aiheudu kohtuuttomia haju-, pöly- ja muita päästöjä. 5) Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 6) Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 7) Puhdistamolla on oltava ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. 23
24 Viemäriverkostot ja niiden kunnostus 8) Viemäriverkostoja on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirto- ja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on laadittava vuoden 2012 loppuun mennessä selvitys viemäriverkoston kunnosta ja kunnostamisen aikataulusta sekä toimitettava vuosittain Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisen vuoden aikana toteutetuista puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen kunnostustoimenpiteistä ja vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien määrän muutoksista. 9) Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Poikkeavat jätevedet 10) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoihin ja puhdistamolle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien ja lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoihin ja toimittamisessa puhdistamolle on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Näitä koskevat tiedot ja jäljennökset liittymissopimuksista on pyydettäessä toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 11) Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja ettei vaikeuteta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimi-