Nro 222/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/448/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 222/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/448/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Akaan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan muutos, Akaa. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Paroistentie Hämeenlinna Akaan kaupunki PL Toijala LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Akaan (ent. Toijala) kaupungin jätevedenpuhdistamon käyntiosoite on Puhdistamontie 9, Akaa. Asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitetun jätevedenpuhdistamon toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan perusteella. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristöluvan nro 33/2003/1 mukaisesti hakijan on tullut jättää viimeistään mennessä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 13 a) kohdan perusteella puhdistamon, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, lupaviranomaisena toimii aluehallintovirasto. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Hakija on täydentänyt hakemusta muutoksella niin, että Akaan puhdistamolla käsiteltäisiin myös Kalvolan kunnan jätevedet, kun viemärilinja tavoitteen mukaan valmistuisi vuonna Akaan kaupunki liittyi Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n (HS-Vesi Oy) osakkaaksi alkaen. Akaan puhdistamolla toiminnanharjoittaja vaihtuu HS-Vesi Oy:n toimiessa LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA 2 operaattorina alkaen. Samalla Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy tulee toiseksi hakijaksi Akaan kaupungin lisäksi. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue (jäljempänä Pirkanmaan ELY-keskus). Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Akaan (entinen Toijala) kaupungin jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan LSY-2001-Y (33/2003/1). Akaan kaupunki liittyi Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n (HS-Vesi Oy) osakkaaksi alkaen. Lupapäätöksessä määrätään mm. seuraavaa: 1. Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja jätevesistä aiheutuva ympäristönpilaantuminen ja terveyshaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 2. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen on oltava mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna vähintään seuraavat: Lupaehdot edellisellä lupakaudella Päästösuure Enimmäispitoisuus [mg/l] Vähimmäisteho [%] BOD 7,ATU, O CODr C, O Fosfori, P 0,4 93 Kiintoaine Nitrifiointiaste 85 Nitrifiointiaste lasketaan vuosikeskiarvona puhdistamolle tulevan jäteveden kokonaistypen ja Nahkialanjokeen johdettavan jäteveden typpenä lasketun ammoniumtypen määristä. Vuoden 2006 alusta alkaen on edellä mainittujen käsittelytulosten lisäksi jokaisen Nahkialanjokeen johdetusta jätevedestä otetun 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus enintään 20 mg N/l silloin, kun veden lämpötila puhdistamon biologisessa prosessissa on vähintään 12 C, ja puhdistamolla lisäksi saavutetaan mahdolliset koko viemäriverkon ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna vähintään 50 %:n käsittelyteho kokonaistypen poistossa. ALUEEN KAAVOITUS JA PUHDISTAMON LÄHIYMPÄRISTÖ Akaan (ent. Toijala) kaupunki omistaa puhdistamokiinteistön. Puhdistamo sijaitsee Akaan kaupungin Pappilan kylässä asemakaavoitetulla alueella kiinteistöllä Laitosalue on merkitty asemakaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Lähiympäristössä ei ole virkistystoimintaa eikä puhdistamo sijaitse pohjavesialueella. Lähin pientaloalue on puhdistamolta noin 200 metriä koilliseen.

3 PURKUVESISTÖ JA SEN TILA Vesistön kuormitus 3 Akaan kaupungin Toijalan jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Nahkialanjokeen. Jätevesien purkupaikka sijaitsee Lontilanjoen vesistöalueella (35.27) ja tarkemmin Nahkialanjoen alueella (35.271). Vesistö kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Kokemäenjoki laskee Selkämereen Porissa. Lontilanjoen vesistöalueen pääuoma Lontilanjoki alkaa Kalvolasta ja laskee Toijalan keskustassa sijaitsevaan pieneen Nahkialanlampeen. Siitä joki jatkuu Nahkialanjoki nimisenä noin 6 kilometrin matkan Vanajaveden- Pyhäjärven reittiin (35.2) Konhonvuolteen alapuolelle. Jätevesien purkupaikka sijaitsee Nahkialanjoessa noin 3,4 kilometrin etäisyydellä Nahkialanjoen suistosta. Purkupaikan ja suiston välillä jokiuoma kulkee soistuneen ja umpeenkasvaneen Rätöjärven läpi. Lontilanjoen vesistöalueen pinta-ala on 118 km 2. Vesistöalueella on peltoa, metsää, kalliota ja hyvin vähän järviä. Nahkialanjoen keskivirtaama on noin 0,8 m 3 /s. Jätevedenpuhdistamon lisäksi Nahkialanjokea kuormittavat mm. peltoviljely, metsätalous, karjatalous ja haja-asutus. Akaan kaupungin jätevedenpuhdistamon keskimääräisen jätevesivirtaaman (0,0655 m 3 /s) osuus Nahkialanjoen keskivirtaamasta on 8 % ja keskialivirtaamasta (0,2 m 3 /s) 33 %. Jätevesien osuus on varsinkin alivirtaamalla suuri ja johtaa veden laadun heikkenemiseen. Akaan kaupungin jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus vuosina on ollut seuraava: käsiteltyjen jätevesien mukana vesistöön johdetaan orgaanista ainetta (suluissa arvio vuonna 2015) keskimäärin 36 kg (54 kg), fosforia 2,3 kg (2,0 kg) ja typpeä 111 kg (122 kg) vuorokaudessa. Vesialueen tila ja veden laatu Akaan kaupungin Toijalan jätevedenpuhdistamon kuormituksen vaikutuksia Nahkialanjokeen tarkkaillaan velvoitetarkkailuna. Lontilanjoen - Nahkialanjoen veden laatu vaihtelee kaikilla havaintopaikoilla voimakkaasti virtaaman, sateisuuden, vuodenaikojen ja hajakuormituksen mukaan. Lisäksi Toijalan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkupaikan alapuolisilla havaintopaikoilla veden laatu vaihtelee jätevesikuormituksen ja jätevesien laimenemista säätelevän virtaaman mukaan. Jätevedet laimenevat sitä paremmin, mitä suurempi on virtaama. Runsassateisina sääjaksoina ja keväällä lumien sulaessa tulvat huuhtovat maa-ainesta jokeen, minkä seurauksena joki samenee ja ravinnepitoisuudet nousevat korkeiksi kaikilla havaintopaikoilla. Alivirtaamakausina vesi on kirkkaampaa ja jätevesien purkupaikan yläpuolisilla havaintopaikoilla myös vähäravinteisempaa. Veden laatu vaihtelee kaikilla havaintopaikoilla ruskeasta tummaan, lievästi sameasta sameaan, happamasta lievästi emäksiseen ja humuspitoisuus kohtalaisesta voimakkaaseen. Happipitoisuus vaihtelee välttävästä hyvään. Akaan kaupungin Toijalan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailussa on neljä havaintopaikkaa, joista kaksi sijaitsee jätevesien purkupaikan yläpuolella,

4 KALASTO JA KALASTUS TOIMINNAN KUVAUS 4 ja kaksi purkupaikasta alavirtaan. Kaikki havaintopaikat ovat jokihavaintopisteitä. Nahkialanjokeen on viimeisten 20 vuoden aikana istutettu karppia ja kirjolohta. Istutukset on tehty puhdistamon yläpuoliseen Nahkialanjärveen. Akaan kaupungin Toijalan jäteveden puhdistamon kalatalousmaksu on käytetty karppi- ja kirjolohi-istutuksiin. Nahkialanjoessa tavataan koekalastusten perusteella ainakin seuraavia kalalajeja: hauki, sulkava, lahna, salakka, pasuri, säyne, särki, sorva, made, kiiski, kuha, ahven, toutain ja karppi. Koekalastusten perusteella Nahkialanjoki on runsaskalainen rehevä joki. Koekalastuksissa sekä ala- että yläosassa keväisin särkikalojen osuus on ollut yli 80 prosenttia koko tarkkailun ajan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Nahkialanjoen veden yleislaatuluokka on välttävä, paitsi jätevesien purkupaikan alapuolisella alueella huono. Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Akaan kaupungin (Toijala ja Viiala) sekä Kylmäkosken kunnan keskustaajamien sekä Kymppi-Maukkaat Oy:n valmisruokateollisuuden jätevedet käsitellään vuonna 1977 valmistuneessa ja vuonna 1993 laajennetussa biologisessa rinnakkaissaostuspuhdistamossa. Nykyinen liittyjämäärä on noin asukasta. Liittyjämäärän ennakoidaan kasvavan neljän vuoden jaksoissa 1200 asukkaan jätevesillä. Puhdistamolla on jätevesien lisäksi käsitelty sakoja umpikaivolietteitä keskimäärin 2200 m 3 /a. Puhdistamon mitoitusarvot. Parametrit Mitoitus AVL mit Q kesk m 3 /d Q mit 750 m 3 /h BOD kg/d hiekanerotus 209 m 3 esiselkeytys 2x204 m 2 V ilm 4x510 = 2040 m 3 A sel 4x204 = 816 m 2 Akaan jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku on vuosien keskimääräisten kuormitusten perusteella laskettuna Kalvolan jätevedet(vuonna 2015) mukaan luettuna asukasvastineluku on noin Nykyisin käytetään puhdistamon koko kapasiteettia. Puhdistamon toiminnot virtaussuunnassa ovat seuraavat: tulopumppaus, sakokaivolietteen vastaanotto, porrasvälppä, näytteenotto, hiekanerotus, ferrosulfaatin syöttö, mittaus, tarvittaessa kalkitus, esiselkeytys, ferrosulfaatin toinen syöttöpiste, ilmastus, selkeytys, desifiointivaraus ja näytteenotto. Lietteenkäsittelynä on sakeutus. Ylijäämäliete poistetaan palautuslietteestä ja se johdetaan mittauksen kautta sakeutukseen. Sakeuttamon ylite ja kuivauslingon rejektit palautetaan välpille. Jatkokäsittelynä sakeutettu liete kuivataan lingoilla. Kuivattu liete toimitetaan Vampulan Vambio Oy:lle jatkokäsittelyyn.

5 5 Toiminnan muutos Toimintaa muutetaan siten, että Akaan puhdistamolla käsiteltäisiin myös Kalvolan kunnan jätevedet, kun viemärilinja tavoitteen mukaan valmistuisi vuonna Kalvolan jätevedenpuhdistamon BOD 7-ATU -kuormitus on vaihdellut viime vuosina 100 ja 200 kg:n välillä vuorokaudessa, tämä vastaa asukasvastinelukua Vesistökuormituksen oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla tulokuormituksen kasvusta huolimatta. Akaan jätevedenpuhdistamolle kuljetettavan sakokaivolietteen määrä ei oleellisesti lisäänny, koska lietteet kuljetetaan enimmäkseen Kalvolasta Hämeenlinnaan. Kuivatun lietteen määrä lisääntyy noin 1000 m 3 /a BOD-kuorman mukaan arvioituna, ja raakalietteen lastauskerrat lisääntyvät 25 kertaa vuotta kohti. Puhdistamon ja viemäriverkoston saneeraukset Tulevalla lupakaudella on tarkoitus rakentaa sekaviemäröinti erillisviemäröinniksi koko viemärialueella. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon tulokuormitus vuosina sekä ennuste vuodelle Vuosi Q m 3 /d BOD 7 Fosfori Typpi mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d , , , , , , , Vuoden 2015 tulokuormitusennusteessa on otettu huomioon Kalvolan jätevesien lisäys sekä uudet liittyjät. Ennusteissa on huomioitu verkostojen kunnostustyöt kaikissa kohteissa. Ylijäämälietteen käsittely ja varastointi sekä jätehuolto Prosessikemikaalit Puhdistamolle muodostunut liete on kalkkistabiloitu. Vuonna 2010 lietteen kokonaismäärä oli 2217 m 3 ja keskimäärin lietettä on syntynyt vuosina m 3. Vuonna 2010 liete toimitettiin jatkokäsittelyyn Vambio Oy:n biokaasulaitokselle. Välpejätettä syntyy Akaan puhdistamolla noin kg vuodessa, johon Kalvolan jätevesikuorma tuo kg lisäyksen. Sekajäte, pahvi ja paperi toimitetaan Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle. Vaaralliset jätteet toimitetaan Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle ja jäteöljyt Lassila&Tikanoja Oyj:lle tai Ekokem Oy:lle. Metalliromu toimitetaan Rautasoini Oy:lle Vuonna 2009 käytettiin fosforin saostukseen ferrosulfaattia kg ja selkeytyksen tehostukseen polymeeriä 5065 kg. Lietteen stabilointiin käytettiin kalkkia kg.

6 6 Energiankulutus PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Akaan kaupungin Toijalan jätevedenpuhdistamolla käytettiin sähköä vuonna 2009 noin kwh. Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Jätevedenpuhdistamon käsittelyteho neljännesvuosittain vuosina 2009 ja Vuosi /4 2/4 3/4 4/4 1/4 2/4 3/4 4/4 BOD 7,ATU, O 2 [mg/l] 5, ,0 7,1 6,1 1,7 [%] Fosfori, P [mg/l] 0,33 0,32 0,56 1,3 0,19 0,3 0,28 0,08 [%] COD Cr, O 2 [mg/l] [%] Kiintoaine [mg/l] 8,1 8, ,5 15 9,9 1,8 [%] Vuonna 2009 puhdistamo ei yltänyt kaikkiin lupavaatimuksiin. Tulosta heikensi oleellisesti puhdistamon kapasiteettiin nähden runsaat ohitukset. Osaltaan tulosta heikensi alkuvuodesta vanhan osan hapettomuus ja kesäkuusta lähtien ilmastimien vuorollaan etenevä uusinta sekä joulukuussa tapahtunut tilapäinen lietteen karkaaminen. Valtioneuvoksen päätöksen (888/2006) mukainen tulos kuitenkin saavutettiin. Nitrifiointiaste oli vuositasolla 75 % ja ammoniumtypen jäännöspitoisuus 11 mg/l. Typpireduktio oli 49 % ja typen jäännöspitoisuus 27 mg/l ajankohtana, jolloin prosessilämpötila oli yli 12 astetta. Nitrifiointiasteen (lupaehto >85 %) ja kokonaistyppireduktion (20 mg N/l ja >50 %) osalta eivät lupaehdot täyttyneet. Vuonna 2010 toisella vuosineljänneksellä ei ylletty käsittelytehojen osalta vaaditulle tasolle. Syyt ylityksiin olivat ohitukset. Valtioneuvoksen päätöksen (888/2006) mukainen tulos saavutettiin, koska COD- ja kiintoainejäännöspitoisuudet olivat jokaisella tarkkailukerralla hyväksyttävät. Nitrifiointiaste oli vuositasolla 93 % ja ammoniumtypen jäännöspitoisuus 4,1 mg/l. Typpireduktio oli 51 % ja typen jäännöspitoisuus 19 mg/l.

7 7 Vuosikeskiarvoina käsittelytulos ja vesistökuormitus ovat kehittyneet seuraavasti: Vuosi BOD 7-ATU Fosfori Typpi mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % , ,22 1, ,37 2, , ,72 4, , ,46 2, , , , ,62 2, , ,23 1, Vuonna 2010 puhdistustulos parani selvästi laitoksen koko kapasiteetin ollessa käytössä. Orgaanisen aineen osalta tulos on hyvä ja fosforikuormitusta onnistuttiin alentamaan reilusti. Typpi on poistuvassa vedessä happea kuluttamattomana nitraattityppenä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Puhdistamon aiheuttamista hajuhaitoista ei ole tullut valituksia. Mahdollinen hajulähde on kuivatun lietteen siirtolastaus kaksi kertaa viikossa. Päästöt ilmaan, haju ja melu PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistövaikutus Hakijan mukaan haitat ovat vähäiset ja melu sekoittuu teollisuusalueen taustameluun. Melusta ei ole tullut valituksia. Akaan jätevedenpuhdistamoa on viime vuosina saneerattu säännöllisesti ja laitoksen toimintavarmuutta parannettu. Vuonna 2009 on vaihdettu kaikki ilmastimet ja automatisointia on tehostettu, esimerkiksi ilmastusaltaiden happipitoisuutta ja koko prosessia pystytään säätämään linjakohtaisesti. Tulevalla lupakaudella on tarkoitus jatkaa jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostamista. Akaan kaupungin Toijalan jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus on ollut viimeisen viiden vuoden aikana ( ) kasvussa ohitusten ja prosessihäiriöiden ja viemäriverkon laajentumisen takia. Vuonna 2010 kuormitus kuitenkin kääntyi selvään laskuun tehostuneen puhdistuksen ansiosta, etenkin haitallisen fosforin kuormitus jopa puolittui. Jätevedenpuhdistamon ravinnekuormitus Nahkialanjokeen nostaa joen ravinnepitoisuuksia keskivirtaamalla voimakkaasti ja keskialivirtaamalla hyvin voimakkaasti. Keskiylivirtaamalla vaikutukset kokonaistyppipitoisuuteen ovat selvät, mutta fosforipitoisuuteen vähäiset. Konhonselällä jätevedet laimenevat erinomaisesti eikä selvästi havaittavia vaikutuksia ole. Vedenlaatutuloksissa jätevedenpuhdistamon vaikutus näkyy Nahkialanjoen veden laadun heikkenemisenä jätevesien purkupaikan ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen LO6 ja LO2 välillä. Elektrolyyttipitoisuus, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus nousevat usein voimakkaasti ja veden hygieeninen laatu muuttuu yleensä uimiseen

8 8 sopimattomaksi. Vaikutukset ulottuvat myös suiston läheiselle havaintopaikalle LO1, jossa vesi on edelleen uimiseen soveltumatonta. Keskimääräisten vedenlaatutulosten perusteella arvioituna Nahkialanjoen yleislaatu on jätevesien purkupaikan yläpuolisilla havaintopaikoilla välttävä laskien purkupaikan alapuolella huonoksi. Alajuoksulla veden yleislaatu on keskimäärin jälleen välttävä. Purkupaikan alapuolisella jokiosuudella ei ole merkittävää virkistyskäyttöä. Veden laatu on virkistyskäyttöä ajatellen alentunut merkittävästi mm. hajakuormituksen takia, joten jätevesistä aiheutuva lisähaitta ei ole merkittävä. Kalataloudelliset vaikutukset Vesistötarkkailutulosten mukaan Akaan jätevedenpuhdistamon jätevesien vaikutus on näkynyt selvästi Nahkialanjoen veden laadussa. Fosfori-, kokonaistyppi- ja ammoniumpitoisuudet ovat nousseet usein puhdistamon alapuolisella alueella erittäin suuriksi. Jätevesien purkupaikan alapuolisella jokiosuudella happipitoisuus on alentunut alle 4 mg/l, mikä on melko haitallista monille vaateliaille kalalajeille. Joen veden hygieeninen tila on ollut heikko. Vaikutukset ovat ulottuneet jätevesien purkupaikasta jokisuuhun asti. Aistinvaraisen arvioinnin perusteella puhdistamon jätevedet ovat aiheuttaneet makuhaittoja puhdistamon alapuolelta pyydettyihin kaloihin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Käyttötarkkailulla tarkoitetaan puhdistamohenkilökunnan tekemää päivittäistä puhdistusprosessin seurantaa. Pääosa seurannasta hoituu automaation tuomana aineistona (virtaamat, hapensäädöt, saostuskemikaaliannostukset, ph-mittaukset, ylijäämälietteet ja lieteikämääritykset). Osa tulostuu hoitohenkilökunnan tekeminä mittauksina ja automatiikan tuoman tiedon tarkistuksina. Näitä ovat mm. liuenneen fosforin ja typpiyhdisteiden määritykset velvoitetarkkailua tiheämmin, tarvittaessa vaikka päivittäin. Myös lietteen laskeutumisominaisuuksia seurataan kolmesti viikossa. Oleelliset tiedot käyttötarkkailusta liitetään laitoksen päivittäiseen raportointiin. Virtaamamittauksen ja kemikaaliannostusten tarkistukset tehdään säännöllisesti ja tieto tarkistuksista kirjataan yksityiskohtaisesti raporttiin. Käyttötarkkailulla pyritään selvittämään puhdistamolle tulevan jäteveden ominaisuuksien haitallisia vaihteluita ja etsimään näiden aiheuttajat. Lisäksi käyttötarkkailu käsittää puhdistamoon kuuluvien laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan tarkkailun sekä muiden puhdistamon tilaan ja toimintaan sekä saavutettavaan tulokseen mahdollisesti liittyvien seikkojen kuten sään, sähkökatkojen tai jäteveden tavanomaisesta poikkeavan ulkonäön tai hajun havainnoinnin. Käyttötarkkailutulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan ja laitekortteihin, jotka tarvittaessa esitetään viranomaiselle. Näytteenotto tulevasta ja poistuvasta vedestä tapahtuu automaattiottimin virtaaman ohjaamina kerran kuukaudessa. Näytteenoton luotettavuuden tarkistamiseksi otetaan poistuvasta vedestä myös kertanäyte fosforimääritystä varten. Prosessin tilan seuraamiseksi otetaan lietenäytteet ilmastusaltaista ja

9 Vesistötarkkailu 9 palautuksista. Näistä näytteistä määritetään kiintoainepitoisuus ja tiedot kirjataan näytteenottokaavakkeeseen. Konsultti suorittaa tarpeelliset mittaukset (ph, O 2, liukoinen P, tarkistaa tarvittaessa ferrosulfaatin syötön ja virtaamamittauksen). Samoin näytteenoton yhteydessä konsultti opastaa puhdistamonhoitajaa ja pullottaa näytteet laboratoriota varten. Tulevasta ja poistuvasta jätevedestä tehdään seuraavat määritykset: ph, johtokyky, BOD 7, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kiintoaine ja COD Cr. Näiden lisäksi poistuvasta jätevedestä määritetään liukoinen fosfori, liuennut rauta ja ammoniumtyppi. Määritykset tehdään akkreditoidussa testauslaboratoriossa. Akaan kaupungin Toijalan jätevedenpuhdistamon purkuvesistön(nahkialanjoen) velvoitetarkkailuohjelma on päivitetty Jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailussa on neljä havaintopaikkaa, joista kaksi sijaitsee jätevesien purkupaikan yläpuolella, ja kaksi purkupaikasta alavirtaan. Kaikki havaintopaikat ovat jokihavaintopisteitä. Havaintopaikka LO4 (Lontilanjoki, Ristinsilta) sijaitsee noin 7,3 kilometriä jätevesien purkupaikasta ylävirtaan. Havaintopaikka LO6 (Nahkialanjoki, Nahkiala mts) sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä jätevesien purkupaikasta ylävirtaan. Havaintopaikka LO2 (Nahkialanjoki) sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä jätevesien purkupaikasta alavirtaan. Havaintopaikka LO1 (Nahkialanjoki, V-koski rt) sijaitsee lähellä suistoa, noin 3,3 kilometriä jätevesien purkupaikasta alavirtaan. Vesinäytteet otetaan kaikilta havaintopaikoilta viisi (5) kertaa vuodessa: talvella, keväällä, keski- ja loppukesällä ja syksyllä. Näytesyvyys on 0,5 metriä ja näyte otetaan uoman keskikohdalta. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: - lämpötila - happi - happi kyll-% - sameus - sähkönjohtavuus - ph - väri - COD Mn - kokonaistyppi - nitraattityppi (NO 23-N ) - kokonaisfosfori - fekaaliset lämpökestoiset koliformiset bakteerit Vuosiyhteenveto laaditaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenveto lähetetään Akaan kaupungin teknisen toimen lisäksi tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Valkeakosken kaupungin ympäristöpalveluille.

10 Kalataloudellinen tarkkailu HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI TYPENPOISTON TARPEELLISUUS 10 Jätevesien vaikutusta kalastoon ja kalastukseen tarkkaillaan Hämeen ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Akaan kaupungin Toijalan jätevedenpuhdistamon kalataloudellista tarkkailua toteutetaan nykyisellään Nahkialanjoen kalataloudellisena tarkkailuna sekä Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellisena yhteistarkkailuna. Hakija esittää, että nykyisiä raja-arvoja käytetään myös seuraavalla lupakaudella. Typenpoistossa hakija esittää käytettäväksi vain yhtä vaatimusta, vuosikeskiarvona 50 % typenpoisto. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vesistövaikutusten tarkasteluraportin mukaan Akaan (ent. Toijala) kaupungin jätevedet johdetaan Nahkialanjokeen, joka laskee Vanajaveden-Pyhäjärven reittiin Konhonselkään, Konhonvuolteen alapuolelle. Siitä reitti jatkuu useiden järvialtaiden kautta Lempäälään ja Nokialle ja edelleen Kulo- ja Rautaveden kautta Liekoveden luusuaan Vammalaan, josta Kokemäenjoki alkaa. Kokemäenjoki laskee Selkämereen Porissa. Veden keskimääräinen viipymä välillä Konhonvuolle Pori on noin 4 kk. Laskennallisen tarkastelun mukaan, kun jätevesien oletetaan sekoittuvan täydellisesti Konhonselkään, Akaan (ent. Toijalan) typpikuormituksella ei ole käytännössä vaikutusta Konhonselän typpipitoisuuteen. Laskennallinen nousu on 23 µg N/l. Konhonvuolteen ja Korteselän luusuan välillä havaitusta kokonaistyppipitoisuuden noususta vain vähäinen osa (laskennallisesti noin 27 %) on seurausta Akaan jätevesistä. Pääosa noususta johtuu hajakuormituksesta. Havaintopaikkojen väliin laskee tämän lisäksi myös voimakkaasti hajakuormitettu Tarpianjoki. Akaan kaupungin vaikutus Korteselän kokonaistyppipitoisuuteen on noin 3 %. Tulokset osoittavat, että Kirkkovirran ja Sotkanvirran välillä olevissa järvialtaissa typpeä poistuu vesimassasta denitrifioitumalla ilmakehään sekä sedimentoitumalla levien ja muun kiintoaineen mukana järvialtaiden pohjalle. Typen poistumaa reitin alapuolella on vaikea määritellä, koska hajakuormituksen valumavedet kohottavat typpipitoisuutta. Kirkkojärven ja Sotkavirran välillä tapahtuu kuitenkin noin 3 % typpireduktio. On arvioitu, että typpeä poistuu noin 10 % ennen Sotkanvirtaa. Saman verran typpeä pidättyy Kulo- Rautaveteen. Kun otetaan huomioon vesistössä tapahtuva noin 20 % typpireduktio ennen Selkämerta, nykyinen 50 % teho typenpoistossa Akaan jätevedenpuhdistamolla on riittävä. Kalvolan jätevesien johtaminen Akaan jätevedenpuhdistamolle ei muuta mitenkään nykyisin vallitsevaa tilannetta. Hajakuormituksen vaikutusta Konhon ja Sotkanvirran välillä typpipitoisuuteen on tarkasteltu vertailemalla syksyn (lokakuun) 2010 ja 2011 tuloksia keskenään. Syksy 2010 oli kohtalaisen kuiva ja niukkavirtaamainen, kun taas syksy 2011 oli runsassateinen ja virtaamaltaan suurempi. Erot typpipitoisuudessa olivat huomattavat, Sorvanselällä pitoisuusero edellissyksyyn oli 250 µg/l eli kymmenenkertainen Akaan puhdistamon laskennalliseen vaikutukseen ver-

11 YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 11 rattuna. Tästä voidaan päätellä, että Vanajan reitin rehevyyden ja typpitason määrää valumatilanne ja hajakuormituksen suuruus. Nykyisillä pistekuormittajilla ei ole merkittävää vaikutusta rehevyystasoon. Poikkeustilanteet ja onnettomuusriskit on kartoitettu ja niihin on varauduttu sekä puhdistamolla että pumppaamoilla. Riskiarvio käsittää onnettomuusriskit ja niihin varautumisen. Onnettomuusriskejä puhdistamolla ovat mm. erilaiset työtapaturmat, tulipalo, öljy-/kemikaalipäästöt, sähkönjakeluhäiriöt, rakenteiden rikkoontuminen, altaiden rikkoontuminen ja lietteiden pääsy ympäristöön. Puhdistamolle on öljy- ja polttoainevuotojen ehkäisemiseksi varattu imeytysturvetta. Puhdistamon valvomossa tietokone rekisteröi hälytykset puhdistusprosessista ja pumppaamoilta. Hälytykset kirjautuvat hälytyslistaan, josta ne poistuvat kunnes hälytys on kuitattu tietokoneelta. Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Akaan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Akaan kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Akaan kaupungin tekniseltä lautakunnalta, Valkeakosken kaupungin ympäristöjaokselta, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristöviranomaiselta (kalatalousviranomainen). 1. Akaan kaupungin tekninen lautakunta toteaa antamassaan lausunnossa, että sillä ei ole huomauttamista Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n jättämään ympäristölupahakemukseen koskien Akaan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. 2. Valkeakosken kaupungin ympäristöjaosto toteaa antamassaan lausunnossaan seuraavaa. Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto Akaan alueella on runsaasti sekaviemäreitä ja hulevesien (sade- ja lumien sulamisvedet) pääsy verkostoon kuormittaa verkostoa ja jätevedenpuhdistamoa. Tulevaisuudessa rankkojen sateiden ja sademäärien ennustetaan kasvavan, joten toimiva hulevesihuollon merkitys tulee kasvamaan. Akaassa kaikesta puhdistamolle johdetusta vesimäärästä laskuttamattoman jäteveden (pääasiallisesti vuoto- ja hulevedet) osuus oli vuosien 2007 ja 2008 aikana

12 12 noin 70 %. Vuotovesien suositusarvot ovat noin %. Laskuttamattomista hule- ja vuotovesistä aiheutuu merkittävä kulu vuosittain vesihuoltolaitokselle sekä aiheutuu ongelmia laitoksen toimintavarmuudelle. Ympäristöjaosto katsoo, että hule- ja vuotovesistä aiheutuvaa kuormitusta tulee vähentää merkittävin verkostosaneerauksin. Vuoden 2011 puhdistustulos ei ollut toisella laskentajaksolla kiintoaineen ja fosforin osalta lupaehtojen eikä yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) rajojen mukainen. Syynä ylityksiin oli kevään runsaiden virtaamien aikaan huollon takia pois käytöstä ollut selkeyttämö. Jätevedenpuhdistamon vuosittaiset huollot tulee mahdollisuuksien mukaan ajoittaa kuiviin ajankohtiin. Puhdistamon laitteiston kuntoa tulee myös seurata ja huoltaa ennakoiden, jotta äkillisten laitevikojen riski minimoitaisiin. Hakijan arvion mukaan Kalvolan jätevesien johtaminen Akaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle ei tule nostamaan puhdistamon kuormitusastetta merkittävästi. Kuitenkin jätevesivirtaamat tulevat kasvamaan ja kuormittavat omalta osaltaan jo nytkin kovilla olevaa puhdistamon hydraulista kapasiteettiä. Hakemuksessa on esitetty, että Kalvolasta tuleva jätevesivirtaamaa tasataan pumppausteknisin keinoin. Ympäristöjaostoa mietityttää pystytäänkö jätevesivirtaamaa hallitsemaan luotettavasti pumppausteknisin keinoin. Hakija on esittänyt kiintoaineen raja-arvoksi yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) arvoja. Ne tulee säilyttää vähintään vanhan luvan mukaisina, 15 mg/l enimmäispitoisuutta ja 90 % vähimmäisteho. Fosforin enimmäispitoisuudeksi ehdotettu 0,4 mg/l ei edusta yleistä puhdistamojen tavoiterajaa. Typenpoiston onnistuminen vaatii jatkuvaa tarkkailua ja prosessin ohjausta. Pitkäkestoisen nitrifioinnin ja denitrifioinnin todentaminen ja seuranta edellyttävät ammoniumtypen käyttötarkkailua sekä nitraattianalyysejä ja niiden perusteella tapahtuvaa lieteiän säätelyä. Akaan kaupungin jätevedenpuhdistamolla on tehty viime vuosina paljon kunnostus- ja huoltotoimenpiteitä sekä pyritty kehittämään puhdistamon toimintavarmuutta. Ympäristöjaosto katsoo, että kehitystyö on ollut hyvää, mutta jotta paras mahdollinen puhdistusteho ja toimintavarmuus saavutettaisiin, tulisi saneerauksia (etenkin verkostopuolelle) lisätä merkittävästi. Terveydensuojeluviranomaisen lausunto: Haju Ympäristölupapäätöksessä nro 33/2003/1 vuodelta 2003 hakijan mukaan pahin hajua aiheuttava toiminta on lietteen linkous ja siiloissa varastointi sekä siiloista kuormaaminen. Puhdistamolla muodostunut liete on kalkkistabiloitu (jälkikalkitus sammuttamattomalla kalkilla). Lietteen vuotuinen kokonaismäärä on ollut noin 2000 m3 (vuosina ). Päätöksen lupamääräyksissä kohdassa Päästöt ilmaan ja haju on määräys 3: Lietteen käsittelyssä on pyrittävä siihen, että haitallisia ilmapäästöjä syntyy mahdollisimman vähän. Lietteen lastaus puhdistamolla kuljetusajoneuvoon on toteutettava siten, että ympäristön ja kuljetusajoneuvojen ulkopuolinen likaantuminen estetään. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu hajuhaittoja.

13 13 Vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa hakijan mukaan puhdistamon aiheuttamista hajuhaitoista ei ole tullut valituksia. Mahdollinen hajulähde on kuivatun lietteen siirtolastaus kaksi kertaa viikossa. Melu Ympäristölupapäätöksessä nro 33/2003/1 vuodelta 2003 hakijan mukaan Melu kohta 4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmäisissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa hakijan mukaan melusta ei ole valitettu. Haittojen on todettu olevan vähäiset ja hukkuvan teollisuusalueen taustameluun. Valitukset terveydensuojeluviranomaiselle Terveydensuojeluviranomaiselle ei ole tullut valituksia haju- ja melupäästöistä lähiasutusalueelta 2000-luvulla. Terveydensuojeluviranomainen toteaa lausuntonaan, että nykyisen luvan lupamääräykset ovat riittävät haju- ja melupäästöjen minimoiseksi asuinalueella. 3. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (kalatalousviranomainen) toteaa lausunnossaan seuraavaa: Vesistötarkkailutulosten mukaan Akaan jäteveden puhdistamon jätevesien vaikutus on näkynyt selvästi Nahkialanjoen veden laadussa. Fosfori-, kokonaistyppi- ja ammoniumpitoisuus ovat nousseet usein puhdistamon alapuolisella alueella erittäin suuriksi. Jätevesien purkupaikan alapuolisella jokiosuudella on happipitoisuus alentunut alle 4 mg/l, mikä on melko haitallista monille vaateliaille kalalajeille. Joen veden hygieeninen tila on ollut heikko. Vaikutukset ovat ulottuneet jätevesien purkupaikasta jokisuuhun asti. Tulevalla kuormitustasolla jätevedenpuhdistamon ravinnekuormitus nostaa selvästi Nahkialanjoen ravinnepitoisuuksia. Jätevedet rehevöittävät voimakkaasti jokea ja heikentävät sen hygieenistä tilaa. Erityisesti pienten virtaamien vallitessa puhdistamon kuormitus veden laatuun on erittäin suuri. Kalvolan jätevesien johtaminen Akaan puhdistamolle ei oleellisesti vaikuta vesistökuormitukseen ja muuta tilannetta. Nahkialanjoessa on rehevöityneelle ja likaantuneelle vesistölle tyypillinen särkikalavaltainen kalasto. Jätevedet ovat aiheuttaneet makuhaittoja kaloihin. Joen huono tila ja tietoisuus jätevesien johtamisesta jokeen vähentävät ihmisten halukkuutta kalastukseen joessa, joten kalastus joella on ollut vähäistä. Taajaman läheisyydessä sijaitsevalla vesialueella voisi olla merkittävä kalataloudellinen arvo. Vahinkojen kompensointi näin voimakkaasti likaantuneella vesialueella on vaikeaa. Haittoja on kompensoitu kalatalousmaksuvaroin tehdyillä karppi- ja

14 14 kirjolohi-istutuksilla. Lupapäätökseen on edelleen syytä sisällyttää kalatalousmaksu, jotta haittoja kompensoivia kalaistutuksia tai muita hoitotoimia voidaan tehdä joustavasti ja taloudellisesti. Hämeen ELY-keskus pitää perusteltuna, että jätevesien kalataloudellisten vaikutustarkkailua jatketaan, ja myös uuteen päätökseen sisällytetään asianmukainen kalatalousmaksu. Maksu on syytä tarkistaa nykytilannetta vastaavaksi. Kun Kalvolan jätevedet ohjatan Akaan puhdistamoon, kalatalousmaksua tulee vastaavasti korottaa. Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus katsoo, että määräaikainen lupa voidaan myöntää, mikäli ravinnekuormaa edelleen mahdollisuuksien mukaan vähennetään, ja lupaan sisällytetään seuraavat kalataloutta koskevat määräykset: 1. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutusta kalastoon ja kalastukseen Hämeen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Uusittu tarkkailuohjelma tulee toimittaa ELY-keskukseen hyväksyttäväksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua luvan saatua lainvoiman. 2. Luvan saajan on vuodesta 2013 alkaen maksettava Hämeen ELYkeskukselle kalatalousmaksua 2300 euroa vuodessa ja vuodesta 2015 alkaen 3000 euroa vuodessa käytettäväksi jätevesistä johtuvien haittojen vähentämiseen. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 4. Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualue toteaa lausunnossaan seuraavaa: Yleistä Tällä hetkellä puhdistamolla käsitellään Akaan kaupungin n AVL:n jätevedet. Puhdistamo on alun perin mitoitettu käsittelemään n AVL kuormituksen, mutta nykyisillä käsittelyvaatimuksilla laitoksen kapasiteetti tuskin riittäisi tuon suuruisen kuormituksen käsittelemiseksi. HS-Vesi suunnittelee puhdistamolle johdettavaksi myös Hämeenlinnan kaupungin Kalvolan taajaman jätevedet vuoden 2015 loppuun mennessä. Kalvolan jätevedenpuhdistamon BOD 7-ATU kuormitus on vaihdellut viime vuosina 100 ja 200 kg:n välillä vuorokaudessa (avl ). Tämän suuruinen kuormitus sopii normaalitilanteessa Akaan puhdistamolle hyvin. Ongelmaksi muodostuu vuotovesiajankohdat. Akaan oma viemäriverkosto on hyvin vuotavaa, ajoittain vettä tulee niin paljon, että sitä on pakko johtaa ohitukseen sekä pumppaamoilla että itse puhdistamollakin. Myös Kalvolan alueen verkosto on pahasti vuotavaa. Täten voidaan ajatella, että joissakin tilanteissa pahana vuotovesiajankohtana kaikki Kalvolan viemärilinjalta tuleva vesimäärä mahdollisesti joudutaan johtamaan ohitukseen. Tosin hakemuksen liitteessä 2 (Tritonet Oy, Jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostaminen, Yleissuunnitelma 2008) mainitaan tavoitteeksi tulevalla lupakaudella muuttaa sekaviemäröinti erillisviemäröinniksi koko viemärialueella.

15 15 Laitoksen toiminta Jätevedenpuhdistamon voimassa olevassa ympäristöluvassa on purkuvesistöön johdettavalle vedelle annettu seuraavat päästörajat: BOD 7-ATU enintään 10 mg O 2 /l teho vähint. 93 % Fosfori enintään 0,4 mg/l teho vähint. 93 % COD Cr enintään 125 mg O 2 /l teho vähint. 75 % kiintoaine enintään 15 mg/l teho vähint. 90 % Nitrifiointiaste teho vähint. 85 % Lisäksi on vaatimus, että jokaisen puhdistamolta Nahkialanjokeen johdettavasta jätevedestä otetun 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus on enintään 20 mg/l silloin, kun veden lämpötila puhdistamon biologisessa prosessissa on vähintään 12 C, ja puhdistamolla lisäksi saavutetaan mahdolliset koko viemäriverkon ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien 50 %:n käsittelyteho kokonaistypen poistossa. Puhdistamo on viime vuosina pääsääntöisesti toiminut lupamääräysten mukaisesti. Ongelmia on ollut pääasiassa vain vuotovesiajankohtina keväisin ja syksyisin, myös joitakin yksittäisiä laitevioista tai huoltotoimenpiteistä aiheutuneita häiriötilanteita on esiintynyt. Kuormituksen vaikutukset purkuvesistönä toimivan Lontilanjoen tilaan Akaan puhdistamo on Lontilanjoen ainoa pistekuormittaja. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa Nahkialanjoki (Lontilanjoen alajuoksu) on ekologiselta tilaltaan välttävä ja kemialliselta tilaltaan hyvä. Tilaluokittelu on tehty puhdistamon yläpuoliselta pisteeltä. Jokea kuormittaa pistekuormituksen lisäksi maatalous ja haja-asutus. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa joen tavoitetila on hyvä. Vuoteen 2015 mennessä tavoitteena on, että nykyinen tila säilyy. Hyvä tila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetään nykykäytännön mukaisiksi toimenpiteiksi seuraavaa: Viemärilaitoksen käyttö, hoito ja huolto, viemärien saneeraukset sekä ympäristölupien kulloinkin voimassa olevien lupien edellyttämät puhdistamoiden ja viemäröinnin parantamistoimet. Muita toimenpiteitä ei ole esitetty. Hakemuksessa ei ole esitetty arviota puhdistamon vaikutuksesta Nahkialanjoen (Lontilanjoen alajuoksun) ekologiseen ja kemialliseen tilaan eikä vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitettyyn tavoitetilan saavuttamiseen. Lupahakemuksessa on esitetty ennuste, että fosforikuormitus olisi vuonna 2015 viime vuosia pienempi eli 2,0 kg/d. Nahkialanjoen suistossa puhdistamo nostaisi fosforipitoisuutta keskivirtaamatilanteessa 26 µg/l (vuosina µg/l). Pitoisuusmuutos pienenisi siis 17 µg/l. Puhdistamon alapuolisen näytepisteen vuosien kokonaisfosforin mediaani on 110 µg/l. Pitoisuusmuutoksen pienentyessä joen mediaaniksi saadaan 93 µg/l. Ekologinen tila on huono, kun fosforipitoisuus on yli 85 µg/l. Puhdistamon tulevalla kuormituksella joen alajuoksun ekologinen tila pysyy huonona ilman hajakuormitukseen kohdistuvia vähentämistoimenpiteitä. Akaan kaupunki on mukana Vanajaveden-Pyhäjärven yhteistarkkailussa, jonka uusi tarkkailuohjelma (dnro PIRELY/76/07.00/2010) hyväksyttiin Uudessa ohjelmassa lisättiin uusi veden laadun havaintopiste Konhonselälle. Piste kuvaa paremmin Akaan puhdistamon vaikutuksia Vana-

16 16 javedessä Lontilanjoen alapuolella. Lupapäätöksessä tulee edellyttää Akaan kaupungin osallistumista Vanajaveden-Pyhäjärven yhteistarkkailuun. Typenpoisto Jätevedenpuhdistamon kuormituksella ei selvityksen mukaan ole juurikaan vaikutusta Konhonvuolteen ja Sotkanselän välillä veden laadulle ja typpipitoisuuteen, eikä typen poiston tehostuksella saavutettaisi konkreettista hyötyä vesistön kannalta. Lähimmät mahdolliset typelle ajoittain herkät alueet sijaitsevat vesistön Lempäälän alapuolisilla alueilla. Koska puhdistamon asukasvastineluku kuitenkin on yli , on valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaan laitokselta edellytettävä tehostettua typenpoistoa. Pirkanmaan ELY-keskuksen esitys eräiksi lupamääräyksiksi Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että lupa Kalvolan taajaman jätevesien johtamiseksi Akaan puhdistamolle voidaan myöntää. Lupaan on kuitenkin asetettava määräys, että kaikissa puhdistamolle liitetyissä verkostoissa on jatkettava tehostettuja toimenpiteitä vuoto- ja hulevesien viemäriin pääsyn estämiseksi. Tavoitteeksi on asetettava vuotovesikertoimen N max saaminen pysyvästi alle 2. Käsittelyvaatimus: Purkuvesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: BOD 7-ATU enintään 10 mg O 2 /l teho vähint. 95 % Fosfori enintään 0,3 mg/l teho vähint. 95 % COD Cr enintään 70 mg O 2 /l teho vähint. 85 % Typpi enintään 20 mg/l* teho vähint 60 %* Ammoniumtyppi enintään 8 mg/l Pitoisuuden ja käsittelytehon arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina verkostoissa ja puhdistamolla tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuototilanteet mukaan lukien. *Kokonaistypen pitoisuusvaatimus koskee ajankohtaa, jolloin veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään +12 C, kokonaistypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona. Kuormitus- ja päästötarkkailu: Näytteet on otettava vähintään kerran kuukaudessa 24 tunnin kokoomanäytteinä ja kerättävä ja säilytettävä jääkaapissa. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 aineet, (joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/ muutos 868/2010) mukaisten aineiden seuranta. Ennen kuin tarkkailuohjelmaan sisällytetään em. asetusten mukaisten aineiden seurantaa, on ensin tarkoituksenmukaista selvittää tarkkailua varten haitta-aineiden esiintyminen puhdistamon jätevesissä riittävällä otannalla. Luvassa tulee määrätä tehtäväksi määräajassa haitta-aineselvitys, johon haittaaineet valitaan esim. suomalaisten päästöselvitysten perusteella. Lisäksi mikäli on syytä epäillä, että puhdistamolle pääsee em. aineiden lisäksi muita

17 17 edellä mainittujen asetusten mukaisia haitta-aineita, nämä haitta-aineet tulee myös tutkia. Laitoksen kuormitus- ja päästötarkkailuohjelma on päivitettävä kahden kuukauden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman. Tarkkailuohjelmaa on päivitettävä tarpeen mukaan esim. haitta-aineselvityksen tulosten perusteella. Päivitetty tarkkailusuunnitelma tulee lähettää tiedoksi Pirkanmaan ELYkeskukselle. Purkuvesistön tarkkailu: Lupapäätöksessä tulee edellyttää Akaan kaupungin osallistumista Vanajaveden-Pyhäjärven yhteistarkkailuun. Lontilanjoen tarkkailuun on syytä lisätä ekologinen seurantamenetelmä ekologisen tilan toteamiseksi, koska joen tila on välttävä/huono. Lisäksi tarkkailuohjelmassa tehtäviä määrityksiä tulee muuttaa siten, että fekaalisten koliformisten bakteerien sijasta määritetään E. colit ja suolistoperäiset enterokokit. Päivitetty tarkkailusuunnitelma tulee lähettää tiedoksi Pirkanmaan ELYkeskukselle. Tarkkailuja tulisi voida tarvittaessa muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tai määräämällä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten on laadittava erillinen suunnitelma. Suunnitelmassa kartoitetaan mahdolliset häiriö- ja poikkeustilanteet sekä kohteet ja esitetään ohjeet toimintatavoista häiriön sattuessa. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta jätettiin kaksi muistutusta määräaikaan mennessä. AA ja BB vaativat antamassaan muistutuksessaan Akaan jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien haittojen ehkäisemiseksi Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:tä ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin, erityisesti lietteen ja välpejätteen poiskuljetuksen hajuhaittojen vähentämiseksi. Tämän lisäksi muistuttajat haluavat, että puhdistamon ulkonäköön kiinnitetään nykyistä enemmin huomiota ja puhdistamon tontin ympärille tulee istuttaa vihreä havupuuaita näkösuojaksi lähialueen asukkaille. Pirkkalan kalastusalue esittää antamassaan muistutuksessaan huolestuneisuutensa Nahkialanjoen lisääntyvän kuormituksen johdosta. Kalastusalue myös ihmettelee hakijan ilmoittamia uusia kuormitusarvoja, joiden mukaan fosforikuormitus laskisi tulokuorman noususta huolimatta. Kalastusalue haluaa muistuttaa, että alueelle kohdistuu jo ennestään merkittävää hajakuormitusta ja veden laatu on paikoin heikko esimerkiksi runsaiden sinileväkukintojen vuoksi. Puhdistamon toiminnassa tulee pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin mahdollisimman hyvään puhdistustulokseen ja etenkin poikkeustilanteiden välttämiseen. Pirkkalan kalastusalue esittää, että Akaan jätevesipuhdistamon kalatalousmaksuun täytyy tehdä indeksitarkistus ja vuoden 2015 jälkeen Kalvolan jätevesipuhdistamon kalatalousmaksu indeksikorotuksineen tulee lisätä Akaan

18 18 jätevesipuhdistamon kalatalousmaksuun. Lisäksi kalastusalue esittää, että vedenlaatua ja puhdistamon vaikutuksia kalastoon seurataan velvoitetarkkailulla. Muilta osin Pirkkalan kalastusalue yhtyy Hämeen Ely-keskuksen kalatalousryhmän antamaan muistutukseen. Hakijan kuuleminen ja vastine Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy on vastineessaan todennut lausuntoihin ja muistuksiin seuraavaa: Akaan (ent. Toijala) kaupungilla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama ympäristölupa jätevedenpuhdistamon toiminnalle (lupa 33/2003/1 päivämäärältä ). HS-Vesi on hakenut muutosta lupamääräyksiin siten, että Kalvolan jätevedenpuhdistamon vedet ohjattaisiin Akaan puhdistamoon vuoden 2015 loppuun mennessä. Tähän muutoshakemukseen on esittänyt lausuntonsa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikkö ja kalatalousryhmä, Akaan ja Valkeakosken kaupungit, Pirkkalan kalastusalue sekä AA ja BB, Kyröntie 36, Toijala (puhdistamon naapureita). Akaan jätevedenpuhdistamolla on jo alkanut prosessiautomaation uusiminen, jolla saavutetaan puhdistusprosessin entistä tarkempi hallinta ja ohjattavuus. Automaation uusiutuessa mittalaitteet vaihdetaan, ja veden laadun valvonta ja tulokset paranevat. Samoin puhdistamon koneita ja laitteita on vuonna 2012 jo uusittu ja tavoitteena on varmatoimisuus ja säädettävyys. Sama kehitys jatkuu tulevina vuosina, ja mm. esikäsittelyssä vedestä erotettu välpejäte ja hiekka tullaan jatkossa pesemään. Samoin lietteenkuivauskoneet vaihtuvat hitaasti pyöriviin ruuvipuristimiin, samoin kuivatun lietteen lastaus varustellaan enemmän katetuksi. Näin puhdistamon hajut tulevat vähenemään. Vuotovesien vähentäminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää Akaan viemäröintialueella. Kalvolaan ja Akaan kaupunkiin on vuotovesimittausten ja putkien tv-kuvausten avulla laadittu saneeraussuunnitelma, jota HS-Vesi toteuttaa, osin yhdessä Hämeenlinnan ja Akaan kaupungin kanssa. Tavoitteena on vähentää erityisesti Kalvolan alueen vuotovesiä lähivuosina siirtopumppausten helpottamiseksi ja puhdistamon toiminnan parantamiseksi. Akaan puhdistamon puhdistettu vesi ohjataan Nahkialanjoen kautta Vanajaveteen, joissa on sisävesille tyypillisesti fosfori minimiravinteena. Typenpoistoprosessi perustuu jätevedenpuhdistamon sisäisten kierrätysvirtojen kasvattamiseen ja ohjaamiseen oikeaan paikkaan. Tällöin kasvaa myös laitoksen selkeytysaltaiden hydraulinen kuormitus ja erityisesti rankkasateiden sattuessa riski kiintoaineen erotuksen heikentymiseen. Tämä tarkoittaa fosforinpoiston tehon alenemista. Typenpoistotehon ollessa vuosikeskiarvona 50 % Akaan puhdistamon sisäinen kierrätys on n. 50 prosenttia tulovirtaamasta. Vastaavasti typenpoistotehon ollessa 60 % laitoksen sisäisen kierrätys kasvaa arviolta 85-90:een prosenttiin tulovirtaamaan verrattuna. Tällöin puhdistamon selkeytystoiminta on huomattavasti herkempi häiriöille kuin hiukan alemmalla kierrätysasteella.

19 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu 19 Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa todetaan, että Akaan jätevedenpuhdistamon typenpoiston tehostamisella ei ole juuri vaikutusta purkuvesistön typpitilanteeseen ja konkreettinen hyöty olisi kyseenalainen. HS-Vesi katsookin, että nämä tekijät mukaan luettuna fosforin poiston varmistaminen edelleen ovat lupamääräysten ennalleen jättämisen vahvoja puoltajia. Aluehallintovirasto tarkistaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Akaan (ent. Toijala) kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminnalle antaman ympäristölupapäätöksen Nro 33/2003/1 lupamääräykset sekä myöntää luvan toiminnan muuttamiselle siten, että Kalvolan jätevedenpuhdistamon jätevedet ohjataan Akaan jätevedenpuhdistamolle vuodesta 2015 alkaen siirtoviemärin valmistuessa. Päätös koskee hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien käsittelyä ja jäteveden johtamista nykyiselle purkupaikalle Nahkialanjokeen. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän luvan nro 33/2003/1 määräykset kokonaisuudessaan ja kuuluvat seuraavasti: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1. Akaan jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet saadaan johtaa nykyiselle purkupaikalle Nahkialanjokeen. 2. Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että päästöt vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 3. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa on käytettävä ja hoidettava niin, että käsiteltyjen jätevesien käsittelytehot ja päästöt vesistöön ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien täyttävät neljännesvuosikeskiarvona laskettuna seuraavat vaatimukset: Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O Fosfori, P 0,3 95 COD Cr Kokonaistyppi, N* 20 50* Ammoniumtyppi enintään 8 mg/l Pitoisuuden ja käsittelytehon arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina verkostoissa ja puhdistamolla tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuototilanteet mukaan lukien. *Kokonaistypen pitoisuusvaatimus koskee ajankohtaa, jolloin veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään +12 C, kokonaistypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona. Jäteveden käsittelytuloksen on lisäksi täytettävä BOD 7ATU - ja COD Cr -arvojen, fosforin ja kiintoaineen osalta valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna.

20 20 Purkuvesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 4. Puhdistamolla on oltava ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Akaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirto- ja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Saneeraustoimenpiteiden tavoitteena tulee olla maksimivuotovesikertoimen pienentäminen tasolle alle 2,0. Luvan saajan on ilmoitettava viemäriverkon kunnostamisesta ja uusimisesta tarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 6. Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely 7. Luvan saajan on huolehdittava, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuusjätevedet ja muut talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 a :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Kyseiset tiedot on pyydettäessä toimitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Akaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan, haju ja melu 8. Toiminta on kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita ilmapäästöjä aiheutuu mahdollisimman vähän. 9. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ).