Kouvolan elinkeino-ohjelma

Kouvolan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Elinkeinojaosto 11.12.2013

2 TIIVISTELMÄ... 3 1. Lähtökohdat... 4 1.1. Kaupunkistrategia ja elinkeino-ohjelma... 4 1.2. Elinkeinostrategia 2010-2013... 5 1.3. Skenaariot elinkeinoympäristöstä... 5 2. Elinkeinopolitiikan päämäärät... 7 2.1. Elinkeinovisio... 7 2.2. Kaupunkistrategian toteuttaminen... 7 2.3. Elinkeinopolitiikan toteuttamisperiaatteet... 7 3. Painopistealueet ja toimintaohjelmat... 8 3.1. Yleistä... 8 3.2. Tavoitteet ja toimenpiteet... 8 3.3. Toteuttamisen resurssit ja toteuttajat... 10 4. Läpäisevät teemat... 11 5. Kehittämisen peruspalvelut... 12 6. Yritysten yleisen toimintaympäristön kehittäminen... 13 7. Kehittämistoiminnan rahoitus... 13 8. Yhteys kaupungin maaseutuohjelmaan... 14 9. Toteutumisen arviointi ja mittaus... 15 10. Elinkeino-ohjelman tarkistaminen... 15

3 TIIVISTELMÄ Elinkeino-ohjelma on yksi kaupunkistrategiaa toteuttavista toimenpideohjelmista. Siinä määritellään elinkeinopoliittiset linjaukset alueellisen elinvoiman ja yritystoiminnan edellytysten vahvistamiselle. Elinkeinopolitiikan sisältö kaupungin näkökulmasta on muuttumassa entistä enemmän laajemman elinvoimapolitiikan suuntaan. Elinkeinopolitiikan pitemmän tähtäimen toteuttamisperiaatteet ovat: Kilpailukykyisen yritysympäristön jatkuva kehittyminen Valittuja painopistealueita koskevien kehittämisohjelmien ja -toimenpiteiden tehokas toteuttaminen Yhteisiin tavoitteisiin perustuvan kumppanuuden vahvistaminen yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa Ekologisuuden hyödyntämistä tukevien liiketoimintaedellytysten kehittäminen Toimintaympäristön muutosten tunnistamiseen ja ennakoimiseen liittyvän kyvykkyyden kehittäminen Kehittämistoimenpiteet kohdistetaan vuosina 2014-2016 ensisijaisesti seuraavista teemoista muodostuville painopistealueille: Uudistuva biotalous Vetovoimaisuutta Kouvolaan Luovuudella liiketoimintaa Päävastuu painopistealueiden toimintaohjelmien laatimisesta ja toteuttamisesta on Kouvola Innovation Oy:lla. Toimintaohjelmien sisältö ja rahoituskehys määritellään osana palvelusopimusta. Yritysten toimintaedellytysten kehittäminen edellyttää em. painopistealueille kohdistettujen toimenpiteiden lisäksi toimintaympäristöön yleisesti vaikuttavien perusedellytysten huomioimista. Näitä ns. läpäiseviä teemoja ovat: 1) Osaaminen, 2) Uudistumiskyky, 3) Yrittäjyys ja uudet yritykset, 4) Kansainvälisyys, 5) Kestävä kehitys. Käytännön yhteistyö eri kumppanitahojen kanssa teemojen käsittelyssä ja ajankohtaisten toimenpiteiden toteuttamisessa on erityisen tärkeää. Kehittäminen edellyttää hankemuotoista toimintaa sekä EU:lta, kansallisista lähteistä ja myös eri kumppaneilta toimintaan saatavaa ulkoista rahoitusta. Suomessa EU:n rakennerahastoista anottavissa olevan rahoituksen määrän on ohjelmakaudella 2014-20 arvioitu vähenevän vuositasolla jopa 40% nykyisestä. Resurssien turvaamisessa nousevat entistä keskeisempään asemaan suoraan EU:n komissiolta haettava rahoitus, maaseutuohjelmarahoituksen lisääminen sekä vaatimus vaikuttavamman ja kohdistetumman hanketoiminnan onnistumisesta. Kaupungin talousarviossaan yrityspalvelutoimintaan ja elinkeinollisten kehittämishankkeiden rahoitusosuuksiin varaama määräraha on vuosittain ollut noin kolme miljoonaa euroa. Hankerahoituksen ns. vipukerroin on ollut viisi eli 20 %:n omarahoituksella on koottu 80%:n ulkoinen rahoitusosuus.

4 ELINKEINO-OHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. Lähtökohdat 1.1. Kaupunkistrategia ja elinkeino-ohjelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupunkistrategia on keskeinen päätöksenteon, suunnittelun ja kehittämisen ohjausväline Kouvolassa. Kaupunkistrategiaa toteuttavat ohjelmat tarkentavat strategiassa määritellyt linjaukset eri teemojen ja toimenpidekokonaisuuksien tasolla. Elinvoimainen toimintaperusta on välttämättömyys kaupunkiyhteisön olemassaololle, hyvinvoinnille ja palvelujen ylläpidolle. Paikallistalous kehittyy ensisijaisesti alueella olevan yritystoiminnan panosten ja seurannaisvaikutusten kautta. Kunnan roolina on luoda omilla toimenpiteillään edellytykset ja toimintaympäristö tätä varten. Laajan elinvoimanäkökulman korostuminen edellyttää jäsenneltyä, teemakohtaista yhteistyötä kaupunkiorganisaation eri yksiköiden välillä yritysten toimintaympäristön ja toimintaedellytysten kehittämisessä. Elinvoimakehittämisen operatiivisen toiminnan keskiössä ovat ne ohjelmoidut ja resursoidut toimenpiteet, jotka toteuttavat valittuja elinkeinopoliittisia linjauksia.

5 Toimenpiteet tarkennetaan tässä ohjelmassa ja siihen kytkettävässä palvelusopimuksessa. 1.2. Elinkeinostrategia 2010-2013 Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2009 lopussa elinkeinostrategian kehyssuunnitelman vuosille 2010-2013. Strategian tarkistusvuodeksi päätettiin vuosi 2012. Tarkistuksen ja siihen liittyneen arvioinnin tuloksia on käsitelty vuoden 2013 aikana ja kaupunginhallituksen elinkeinojaosto on alustavasti määritellyt kaupunkistrategian elinkeino-ohjelmaan liittyviä tavoitteita ja periaatteita kokouksessaan 24.4.2013. Tarkistusprosessin tulokset ja johtopäätökset on huomioitu uuden elinkeino-ohjelman valmistelussa ja sisällytetty jäljempänä oleviin kohtiin. 1.3. Skenaariot elinkeinoympäristöstä Osaksi elinkeino-ohjelman valmistelua päätettiin sisällyttää elinkeinojen toimintaympäristöä ja kehityssuuntia koskeva skenaariotarkastelu. Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ennakointi sekä kuvaukset mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä ovat tarpeen strategisten päätösten tukena ja omien toimenpiteiden suunnittelussa. Skenaariotyö toteutettiin kahtena työpajapäivänä ja näitä tukevan työryhmän työskentelynä. Prosessiasiantuntijoina toimivat Capful Oy:n konsultit. Skenaariovaihtoehtojen perustan muodostaviksi laajoiksi muutostekijöiksi valikoituivat yritys- ja yritteliäisyysilmapiiri sekä Venäjän muutosten vaikutus (erityisesti avautuminen/sulkeutuminen -näkökulmasta). Näiden pääakseleiden pohjalle muodostettiin neljä vaihtoehtoista skenaariota, joiden yhteenveto on seuraavassa:

6 AKTIIVINEN Skenaario 4 Uusilla eväillä maailmalle Suomen elinkeinoelämän rakennemuutos on tuonut esiin vahvan pk-sektorin. Metsävaroja hyödynnetään uudella tavalla pk-yritysten toimesta. Myös julkisen sektorin tuli biotaloudelle on vahva. Venäjällä protektionismi on nousussa ja venäläinen toiminta-ympäristö on vaikea erityisesti pienille ulkomaalaisille yrityksille Tavaravirrat Venäjälle ja Venäjältä ohjataan ensisijaisesti heidän omien satamiensa kautta Rajanylitysvaikeudet jarruttavat venäläistä matkailua Suomessa. Viisumivapaus ei toteutunut. Kasvuyrityksissä mahdollisuudet; kehittämispolitiikan ja rahoituksen merkitys korostuu SULKEUTUU Skenaario 3 Hiljainen hiipuminen Euroalueen taloutta ei saada kuntoon. Rahaliiton ja koko unionin yhtenäisyys on koetuksella. WTO:n jäsenyydestä huolimatta käytännössä elinkeinotoiminta Venäjällä tai Venäjälle ei helpotu, vaan protektionismi on vallalla. Viisumivapaus ei toteudu. EU:n sisäinen heikkeneminen ja Venäjän sulkeutuminen painottaa maiden kahdenkeskeisiä kauppasuhteita Venäjän kanssa. Venäjä ei suosi transitoliikennettä ja kuljetusreitit siirtyvät pois Suomesta. Suomen elinkeino- ja innovaatiopolitiikka perustuu vanhoihin rakenteisiin. Yritykset eivät osallistu kehittämistoimintaan, vaan se on puhtaasti järjestelmälähtöistä Kotimarkkinoihin ja julkiseen kysyntään perustuvan pienyritystoiminnan mahdollisuudet Y R I T Y S T E N j a Y R I T T E L I Ä I S Y Y D E N I L M A P I I R I PASSIIVINEN Skenaario 1 Aktiiviset yritykset Venäjän Maailmantalouden kehitys on vakaa ja EU on yhtenäinen ja toimintakykyinen. Venäjän WTO-jäsenyys näkyy maan poliittisen ja talouden avoimuuden kautta. Venäjän toimintaympäristö ulkomaalaisille investoinneille on hyvä. Venäjän ja EU:n suhteet ovat vahvalla pohjalla. Venäjältä tulevat ja Venäjälle menevät tavara- ja palveluvirrat Kouvolan alueella kasvavat Suomessa on pk-yrittämistä suosiva ilmapiiri. Se suosii uutta yritystoimintaa, esim. biotalouspuolella. Laaja muutospyrkimys ja tahto muodostuttava > aktiivisen ydinjoukon merkitys V E N Ä J Ä AVAUTUU Skenaario 2 Mahdollisuuksia tarjolla Venäjä avautuu, se on mukana kansainvälisissä sopimuksissa ja noudattaa niitä. EU ja Venäjä löytävät toisensa ilman Kaakkois-Suomen apua. Venäjän potentiaali ja kysyntä suuntautuu muualle Eurooppaan ja Suomeen kuin Kouvolan alueelle. Ratayhteys tuo edelleen tavaraliikennettä Kouvolan kautta Suomeen. Venäläisten matkailu on kehittynyt hallitsemattomasti ja johtanut Suomen matkailumaineen tärväytymiseen. Venäläiset ovat siirtyneet muihin maailman matkailukohteisiin. Esteiden ja kynnysten ylittäminen (asenteet/resurssit) Yhteenvetona prosessista laadittiin arvio muutosvaikutuksista eri skenaariotilanteissa. Vaikutuksia arvioitiin kaupungin panostuksen kohdistumiseen, heijastumisesta valittujen painopistealueiden kehittämiseen sekä Kouvola Innovation Oy:n rooliin liittyvien näkökulmien kautta. Oheisessa taulukossa on tiivistelmä vaikutuksista kehittämistoimintaan: SKENAARIO 1. AKTIIVISET YRITYKSET VENÄJÄN IMUSSA 2. MAHDOLLISUUKSIA TARJOLLA 3. HILJAINEN HIIPUMINEN 4. UUSILLA EVÄILLÄ MAAILMALLE Strategisia vaihtoehtoja a) Annetaan mennä! - markkinat ohjaavat b) Ohjataan ja tuetaan kehitystä hyvinvoivan ihmisen ja ympäristön kannalta kestävään suuntaan a) työnnetään suomalaisia Venäjälle b) edistetään ulkomaisten yritysten tuloa tänne a) velkaantuminen ja nojaaminen ulkoiseen (EU ym.) tukeen b) oma sisämarkkinayrittäjyys, ihmisten aktivointi a) verkostot alueiden ja yritysten välillä - alihankkijarooli b) toimintojen siirtoa ulkomaille -suurempi rooli ketjussa c) lähialueyhteistyö: Pohjoismaat, EU d) kaukomaat; Kiina, Etelä-Amerikka ym.

7 Elinvoiman kehittäminen toimintaedellytykset, hyvät palvelut ja infra aktivointia, T&K&I - toimenpiteet, koulutusperusta paikalliset hankinnat, ilmapiiri, palvelujen ulkoistus kansainvälistyminen, osaaminen, toimintaedellytykset KINNO:n rooli kiihdyttämö verkostoija, yhdistäjä, uudistaja yrittäjyyden aktivoija kumppanuuksien hakija osaamisverkostoissa Nyt toteutettu skenaarioprosessi toimii yhtenä kehyksenä arvioitaessa alueellisen ja laajemman elinkeinoympäristön muutostekijöitä sekä niiden vaikutuksia elinkeinopolitiikan tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Skenaariotyöskentely kytketään jatkossa osaksi jatkuvaa elinkeinostrategista suunnittelua, jossa sekä sisällöt että toteutustapa kehittyvät. 2. Elinkeinopolitiikan päämäärät 2.1. Elinkeinovisio Vuonna 2020 Kouvola on elinvoimainen ja luonnollinen kasvukeskus, jossa on hyvät edellytykset yrittämiselle. Kouvolan elinvoimaisuus vahvistuu innovatiivisuuteen, monipuoliseen osaamiseen, sijaintiin ja alueen omien voimavarojen hyödyntämiseen perustuvan sekä kestävää kehitystä huomioivan yritystoiminnan avulla. 2.2. Kaupunkistrategian toteuttaminen Elinvoimainen kaupunki on yksi kaupunkistrategian päämääristä. Elinkeinopolitiikka on keskeisessä asemassa, kun muutoksen, uudistumisen ja kasvun ajureista muokataan alueen elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä. Kaupunkistrategiassa määritellyt elinvoiman osatekijät ovat: Elinkeinollinen elinvoima (yritysilmapiiri, elinkeinopotentiaali, henkinen pääoma, elinkeinoinfra, yrityspalvelut) Vetovoimainen ympäristö Sijainti Strategiset kumppanuudet Nämä osatekijät ohjaavat jäljempänä määriteltyjen toimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista. 2.3. Elinkeinopolitiikan toteuttamisperiaatteet Kilpailukykyisen yritysympäristön jatkuva kehittyminen Valittuja painopistealueita koskevien kehittämisohjelmien ja -toimenpiteiden tehokas toteuttaminen Yhteisiin tavoitteisiin perustuvan kumppanuuden vahvistaminen yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa Ekologisuuden hyödyntämistä tukevien liiketoimintaedellytysten kehittäminen Toimintaympäristön muutosten tunnistamiseen ja ennakoimiseen liittyvän kyvykkyyden kehittäminen

8 Edellä olevat toteuttamisperiaatteet muodostavat elinkeinopolitiikan kehittämisen yleisen ohjauskehyksen. Periaatteiden toteutumista seurataan vuosittain (vuosiraportti, palvelusopimusneuvottelut) ja arvioidaan tarkemmin elinkeino-ohjelman tarkistuksen yhteydessä. 3. Painopistealueet ja toimintaohjelmat 3.1. Yleistä Vuosia 2009-2013 koskevan elinkeinostrategiaan valittuja painopistealueita arvioitiin ja tarkistettiin vuonna 2012 toteutetussa seurantaprosessissa. Samassa yhteydessä arvioitiin eri toimialoja koskevan valmistelutyön pohjalta sitä, tulisiko painopistevalikkoa tämän perusteella joiltakin osin muuttaa. Valmistelevaa keskustelua jatkettiin tämän jälkeen vielä kaupunkistrategiatyön aikana, mm. kaupunginvaltuuston työseminaarissa. Kehittämistoimenpiteet kohdistetaan jatkossa ensisijaisesti seuraavista teemoista muodostuville painopistealueille: Uudistuva biotalous Vetovoimaisuutta Kouvolaan Luovuudella liiketoimintaa Uudistuvan biotalouden kokonaisuuteen yhdistetään aiemmin organisoidun Elinvoimaa metsästä painopistealueen ja valmisteluprosessissa uudeksi painopisteeksi valitun Vahvan elintarvikealan kehittämistoimenpiteet. Tämä on perusteltua toimintaohjelman käytännön toteuttamisen sekä biotalouden kokonaisuuden jatkossa tapahtuvan kehittämisen kannalta. 3.2. Tavoitteet ja toimenpiteet Seuraavaan taulukkoon on koottu painopistealueiden strategiset tavoitteet sekä niitä toteuttavien toimintaohjelmien lähtökohdat ja kohdistukset seuraaville kolmelle vuodelle. Toimintaohjelmien yksityiskohtaisempi sisältö määritellään osana vuosittaisen palvelusopimuksen laatimista. Palvelusopimusta koskevien neuvottelujen yhteydessä voidaan tehdä tarvittavia täsmennyksiä toimintaohjelmiin. ELINKEINO-OHJELMA 2014 - Painopistealueiden toimintaohjelmat STRATEGISET TAVOITTEET Alueen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen siirryttäessä resurssitehokkaampaan biotalouteen UUDISTUVA BIOTALOUS TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT JA KOHDISTAMINEN Puurakentaminen ja puutuotteet Ekologiseen rakentamiseen liittyvän yritystoiminnan kehittäminen Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen Aalto-yliopiston, alueen oppilaitosten (KyAMK, KSAO, AKK) ja yritysten yhteistyön kehittämisellä ja koordinoinnilla Verkostoituminen Kouvolan kannalta hyödyllisten toimijoiden kanssa: TEM, Tekes, Suomen puurakentamisen INKA-kaupungit (Tampere, Helsinki, Espoo), pohjoismaiset puukaupungit, venäläiset organisaatiot, EU-tason toimijat

9 Uusiutuvien luonnonvarojen - erityisesti metsien - hyödyntäminen uusilla verkostoilla ja liiketoiminnoilla Uusiutuva energia Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvän yritystoiminnan kehittäminen Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen alueen oppilaitosten (LUT, KyAMK, KSAO) ja yritysten yhteistyön kehittämisellä Alueen voimavaroihin ja raaka-aineisiin perustuvan sekä elintarvikkeisiin ja ruokaan kohdistuvan kehittämistyön ja kehittämiskumppanuuksien vahvistaminen Alkutuotannon jatkojalostuksen ja elintarvikeketjun aluetalousvaikutuksen vahvistaminen Verkostoituminen Kouvolan kannalta hyödyllisten toimijoiden kanssa: TEM, Tekes, Suomen energia INKA-kaupungit (Vaasa, Lappeenranta), EU-tason toimijat Paperiteollisuuden toimintaedellytykset alueella Yhteydenpito ja yhteistyömahdollisuudet esim. alueellisten arvoverkostojen kehittämisessä Vahvistuva elintarvikeala Kouvola Kattaus -kehittämiskokonaisuuden, painopisteiden ja toteuttamiskumppanuuksien tarkempi määrittely Alueellisen elintarvikeketjun ja siihen kytkeytyvän yritystoiminnan lähiajan kehittämistoimenpiteistä ja toimijavastuista sopiminen Alueelliseen ruokakulttuuriin ja sen kehitysmahdollisuuksiin (mm. matkailu, elämystuotanto) perustuvat selvitykset ja toimenpiteet STRATEGISET TAVOITTEET Koordinoitu ja liiketoimintaa tukeva yhteistoiminta, jolla on taloudelliset tavoitteet Saavutettavuuden hyödyntäminen ja kehittäminen VETOVOIMAISUUTTA KOUVOLAAN TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT JA KOHDISTAMINEN Selkeä sisäinen organisointi ja ulkoisen yhteistyön hallinta Pohjoinen kasvukäytävä saavutettavuuden ja kaupallisen vetovoiman kehittämisen lähtökohtana, toimintojen ja liikenneyhteyksien kehittäminen tuettuna muilla ylimaakunnallisilla yhteistyösuhteilla Matkailun sekä palvelualojen tulo- ja työllisyysvaikutusten lisääminen Operaattoreiden ja investorien hakeminen matkailun Master Planin toteuttamisen tueksi Uusien vetovoimatekijöiden kehittäminen STRATEGISET TAVOITTEET Osaamiseen, tietoon ja digitaalisuuteen perustuvien liiketoimintojen ja yrittäjyyden vahvistuminen Matkailun reitti-infran kehittäminen (myös alueiden välisenä yhteistyönä) LUOVUUDELLA LIIKETOIMINTAA TOIMINTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT JA KOHDISTAMINEN Pakkausteollisuus-digipakkaukset (INKA-ohjelma) - sovitun yritysyhteistyön käynnistyminen - liiketoimintapotentiaalin kehittäminen - resurssitehokkaat pakkaukset - ekologinen tuotanto ja uusiokäyttö - TEKES-arvoverkkoprojekti Innovaatiot/kiihdytysjärjestelmät - InnoHUB-Protomo-Patteri Luovien alojen/kulttuuriyrittäjyyden liiketoiminta - välittäjäorganisaatiot/agentit - liiketoimintavalmiuksien ja ympäristön kehittäminen Pelialan kehittämistoimenpiteet - opetuksen laatu ja määrä - laatujärjestelmä - osaamisverkoston kehittäminen start uppien ympärille - sijoittumismarkkinointi Uudet teknologia-aihiot ja sovelluskohteet - 3D-tuotanto - robotiikka - sensori/sovelma-yhdistelmät

10 3.3. Toteuttamisen resurssit ja toteuttajat Elinkeinopolitiikan vaikuttavuuden kannalta on erittäin tärkeää, että löydetään toimivat käytännöt strategisten tavoitteiden yhdistämiseksi sujuvaan toteutukseen. Lähtökohtina ovat omistajaohjauksen näkökulma sekä toteuttajan/tuottajan mahdollisuudet tehokkaaseen ja pitkäjänteiseen toimintaan. Elinkeino-ohjelman toteuttamisen ohjausjärjestelmä on kuvattu seuraavassa taulukossa: OHJAUSVÄLINE TOIMINNAN SISÄLTÖ TOIMIJAT Kaupunkistrategia 2014-2020 Elinkeino-ohjelma 2014-2016 Puitesopimus/ raamipäätös (2014-2016) Painopistealueiden toimintaohjelmat Kouvola Innovation Oy:n vuosisuunnitelma Valtuuston tahtotila yhteisön ja alueen kehittämisessä. Toiminnan ja talouden ohjaus Elinkeinojen kehittämisen periaatteet, painotukset ja resursointi Kouvola Innovation Oy:n kehittämisja palvelutoiminnan rahoitus. Alustava rahoituskehys ja painopisteet elinkeino-ohjelman pohjalta. Rahoitussuunnitelma ja toimintaohjelmien päätavoitteet 2014- (tarkistus 2 vuoden välein) Vuositason palvelusopimus. Projektikohtaiset (rahoitus-) päätökset/sopimukset Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto (osana kaupunkistrategian päätöksentekoa ja toimeenpanoa) Kaupunginvaltuusto KH:n elinkeinojaosto/kinno KH:n elinkeinojaosto/kinno Kouvolan kaupungin yrityspalveluiden, (neuvonta- ja kehittämispalvelut, sijoittumispalvelut, matkailupalvelut) ja strategisten kehittämishankkeiden tuottajana toimii kaupunginvaltuuston 15.9.2009 tekemän päätöksen mukaisesti Kouvola Innovation Oy. Toiminnan perusrahoituksesta, hanketoiminnan rahoitusosuuksista ja toimenpiteiden tavoitteista sekä kohdistamisesta sovitaan palvelusopimuksessa. Hankerahoituksen tarkempi kohdistuminen perustuu elinkeino-ohjelmassa hyväksyttyjen painopistealueiden toimintaohjelmiin, jotka kaupunginhallituksen elinkeinojaosto hyväksyy. Tämän lisäksi voidaan rahoitusta suunnata sellaisiin yksittäisiin hankkeisiin, joiden muuten arvioidaan toteuttavan kaupunkistrategian ja elinkeino-ohjelman tavoitteita. Rahoitusta muiden toteuttajaorganisaatioiden vastuulla oleviin kehittämishankkeisiin voidaan myöntää, mikäli ne arvioidaan kaupunkistrategian ja elinkeino-ohjelman tavoitteiden mukaisiksi. Kouvola Innovation Oy vastaa kaupungin puolesta myös muiden toteuttajaorganisaatioiden, kaupungin kehittämisrahoitusosuutta edellyttävien hankkeiden koordinoinnista niin, että neuvottelut tällaisten hankkeiden tavoitteista,

11 sisällöistä, toteutusyhteistyöstä ja rahoituksesta käydään ennen varsinaisten rahoitushakemusten laatimista ja jättämistä. 4. Läpäisevät teemat Elinkeino-ohjelman painopistealueilla tehtävien toimenpiteiden onnistuminen edellyttää, että muut toimintaympäristössä vaikuttavat keskeiset tekijät ja niiden vaikutukset tunnistetaan, niihin pyritään vaikuttamaan ja niitä hyödynnetään. Toimenpiteitä teemojen sisällä määritellään ja toteutetaan kiinteässä yhteistyössä eri kumppanitahojen kanssa. Yhteistyöhankkeiden valmistelua ja toteuttamista seuraa syksyllä 2013 asetettu elinkeinoelämän kehittämisneuvottelukunta. Merkittävimmät ja konkretisointia vaativat painotukset näkyvät oheisessa koosteessa lihavoituina. LÄPÄISEVÄT TEEMAT PAINOTUKSET TOIMINNASSA OSAAMINEN - Valittuihin painopistealueisiin liittyvän osaamisen kehittäminen yhteistyössä korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa sekä vaikuttavuus yrityskentässä - Kasarminmäen kampusalueen kehittäminen osaamis- ja yritysympäristönä sekä toimijoiden yhteistyön tehostaminen - II-asteen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen roolin vahvistaminen elinvoiman kehittämisessä ja painopistealueiden toimenpiteissä - Vetovoiman kasvattaminen osaaja-ammattilaisten ja opiskelijoiden keskuudessa - Erilaisten työssäolomuotojen kehittäminen osaavaan työvoiman varmistamiseksi UUDISTUMISKYKY - Alueellisen muutos- ja sopeutumiskyvyn (resilienssin) kehittämiseen liittyvät toimenpiteet - Kasvuhakuisuus yritysten sisällä ja kasvuyritysten kehittymisedellytykset - Luovan talouden/luovien toimialojen kytkeminen elinvoiman kehittämiseen - Kokeilukulttuuria suosivan kehittämisilmaston edistäminen - Ennakointiin ja kehittämiseen liittyvän tiedon kokoamiseen ja käyttöön liittyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken YRITTÄJYYS JA UUDET YRITYKSET - Monipuolisen toimialaperustan kehittymisedellytysten varmistaminen - Yritysidean kehittämistä tukevien toimintamallien, toimintaympäristöjen ja verkostojen ylläpito - Yrittäjämyönteisen ja yrittäjyyttä arvostavan toimintatavan edistäminen päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä - Hyvän yrittäjyysilmapiirin elinvoimamerkityksen korostaminen ja aktiivinen vaikuttaminen tämän kehittymiseen - Kaupungin hankinnat yritystoiminnan vipuna; toimintamallien kehittäminen ja käytännön toimenpiteet - Alueen haluttavuuden kehittäminen yritystoiminnan näkökulmasta KANSAINVÄLISYYS - Kansainvälisyys elinvoiman osatekijänä kaupungin linjausten ja sisäisen yhteistyön määrittely - Mahdollisuuksien ja kehittämistoimenpiteiden arviointi maantieteellisten pääalueiden (esim. Venäjä/Euraasia, Baltia, EU, Kiina) perusteella - Kansainvälisen hanketoiminnan (esim. EU:n puiteohjelmat) valmisteluja toteuttamisresurssien vahvistaminen

12 - Alakohtaisten verkostojen ja yhteyksien muodostumisen edistäminen (esim. elinkeinopainotteinen ystävyyskuntatoiminta) - Teknisen osaamisen ( insinööritiedon) tiedon siiron ja tiedonvaihdon kehittäminen erit.venäjän suuntaan - Ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelupaikkojen lisääminen - Kouvolan sijainnin ja liikenneyhteyksien korostaminen maantieteellisiä alueita (EU, Venäjä) yhdistävänä tekijänä KESTÄVÄ KEHITYS - Energia- ja resurssitehokkuuden edistäminen yrityskehittämisen osana - Biotalouden kehittämiseen liittyvä laaja-alainen yhteistyö ja toimijoiden roolit - Ympäristöliiketoiminta uuden yrittäjyyden pohjana - Uusiutuvia ja alueellisia luonnonvaroja hyödyntävän tuotannon ja palvelujen kehittäminen 5. Kehittämisen peruspalvelut Yritystoiminnan yleisen perustan ja painopistealueiden kehittyminen edellyttää toimivien neuvonta- ja kehittämispalvelujen ylläpitoa. Näiden käyttäjinä ovat sekä toimivat että aloittavat yritykset. Lähtökohtana on muodostaa palvelu- ja toimenpidekokonaisuuksia, joilla vastataan toimintaympäristön haasteisiin sekä kehitetään kumppanuutta ja palvelumarkkinoita. Ohjelmakaudella keskeisiä kehittämiskohteita ovat: Yrityksen kaikki elinkaarivaiheet kattavien yritysneuvontapalveluiden tarjonta ja palveluprosesseista sopiminen kumppaneiden kanssa Pysyvän palveluprosessin kehittäminen yritysten omistajanvaihdostilanteita varten Uuden yritystoiminnan sijoittumisen palvelut, kaupungin vetovoimaisuuteen liittyvien tekijöiden tunnistaminen ja viestinnän laadun varmistaminen Kaupungin hankintojen vaikuttavuus yrityskentässä ja ostotoiminnan elinkeinopoliittista roolia korostavien uusien ratkaisujen ja käytäntöjen kehittäminen Käytännön ratkaisujen hakeminen ja yhteistyön selkiyttäminen oppilaitosten kanssa yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukemiseen liittyvissä tehtävissä Yrittäjyyteen liittyvän ennakointitiedon tuottaminen ja yrittäjyyttä tukevien sähköisten palvelujen kehittäminen ja levittäminen Yrittäjyysilmapiiriä parantavien toimenpiteiden kokoaminen ja uusien käytäntöjen juurruttaminen Kouvola Innovation Oy vastaa palvelujen ylläpidosta ja kehittää sekä toteuttaa niitä yhteistyössä muiden alueellisten ja valtakunnallisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Yhtiö voi sopimuksen perusteella edelleen jatkaa myös Iitin yrityspalvelujen hoitamista.

13 6. Yritysten yleisen toimintaympäristön kehittäminen Yritysten toimintamahdollisuudet ja toiminnan kehittyminen ovat monessa tapauksessa ratkaisevasti riippuvaisia siitä lähitoimintaympäristöstä, jossa toimintaa harjoitetaan. Fyysinen toimintaympäristö, kuten alueet, toimitilat, yhteydet ja palvelurakenne mahdollistavat tai estävät yrityksen kehittymistä. Kaupunkikonsernin sisäistä yhteistyötä näihin liittyvissä kehitys- ja palveluprosesseissa tehostetaan. Toimintaympäristön kehittyminen elinvoimaiseksi ja yritysten toimintamahdollisuuksia edistäväksi edellyttää tämän näkökulman huomioimista erityisesti maankäyttö- ja kaavoitusratkaisuissa. Tätä varmistetaan vuonna 2011 käyttöön otetulla yritysvaikutusten arviointimenettelyllä. Keskeisiä, toimintaympäristöä kehittäviä hankekokonaisuuksia, joita kaupunki omalla roolillaan edistää ja joiden toteuttamistoimenpiteisiin se osallistuu ovat: Kouvolan ydinkeskusta-alueen kehittäminen Repoveden alueen ja muun luontomatkailuinfran kehittäminen ja ylläpito (yhteistyö esim. Kymenlaakson Virkistysalueyhdistyksen kanssa) Teollisuusalueiden ja -kiinteistöjen uusiokäyttöä edistävät toimenpiteet Korian varuskunta-alueen ja siihen liittyvien alueiden toiminnallinen ja toimintaympäristöjen kehittäminen Painopistealueiden tavoitteiden edistämistä ja elinkeinoympäristön kehittämistä tukevista investointitarpeista ja laajoista kehittämiskohteista kootaan erillinen toteutusohjelma kaupunkiorganisaation eri toimijoiden ja Kouvola Innovation Oy:n yhteistyönä. 7. Kehittämistoiminnan rahoitus Hankkeiden muodossa tapahtuva kehittäminen on jatkossakin keskeisessä asemassa ohjelmassa linjattuja toimenpiteitä toteutettaessa. Tämä on välttämätöntä siksi, että kehittämiseen saatava ulkoinen, EU:n ja kansallisten lähteiden ohjelmarahoitus, on lähes täysin sidottu hankemuotoiseen toimintaan. Ulkoinen rahoitusympäristö tulee muuttumaan EU-ohjelmakaudella 2014-2020. Suomesta anottavissa olevan rahoituksen määrä pienenee Etelä-Suomessa erityisesti Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) osalta. Mikäli rahoitus vähenee arvioidun 40 %:n verran, merkitsee se nykyisen hankekannan ja rahoituslähdejaon perusteella laskettuna 4,9 miljoonan euron suuruisen ulkoisen rahoituksen korvaamista muista lähteistä. Samalla on varauduttava siihen, että myös kuntarahoitusosuudet ovat entistä suuremmat. Ohjelmarahoituksen turvaamisessa nousee entistä keskeisempään asemaan suoraan EU-komission eri ohjelmista (esim. Horizon 2020 tutkimus- ja innovaatioohjelma) haettava rahoitus. Tämä edellyttää omien valmiuksien kehittämistä sekä tehostuvaa yhteistyötä alueellisten tutkimus-, koulutus- ja kehitysorganisaatioiden kesken. Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoituksen osuutta elinkeinojen edellytysten ja elinvoiman kehittämisessä pyritään aktiivisesti lisäämään.

14 Kaupungin talousarviossaan yrityspalvelutoimintaan ja elinkeinollisten kehittämishankkeiden rahoitusosuuksiin varaama määräraha on vuosittain ollut noin kolme miljoonaa euroa. Hankerahoituksen ns. vipukerroin on ollut viisi, eli 20 %:n omarahoituksella on koottu 80%:n ulkoinen rahoitusosuus. Kiristyvä rahoitustilanne edellyttää hanketoiminnan entistä tarkempaa kohdistamista kaupunkistrategian ja elinkeino-ohjelman avainalueille, tavoitteellista yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa sekä tehostuvaa vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden seurantaa. Kouvolan seudulle on saatu rahoitusta äkilliseen rakennemuutoksen perustuen. Valmiuksia rahoituksen hyödyntämiseen ylläpidetään edelleen ja kohdistamiseen liittyvää valmistelua jatketaan. 8. Yhteys kaupungin maaseutuohjelmaan Yrittäjyyden, yrittämisen olosuhteiden sekä muun toimintaympäristön kehittäminen lähtee koko kaupungin alueen ja siihen sisältyvien voimavarojen huomioimisesta. Maaseutualueiden merkitys elinvoimalle on suuri. Tämä on myös yksi kaupunkistrategian 2014-2020 lähtökohdista. Kootulla resurssien käytöllä sekä toimenpiteiden kohdistamisella voidaan tukea elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt maaseutuohjelman vuosille 2012-2015. Ohjelman tarkistaminen on käynnissä ja valmistuu vuoden 2013 aikana. Ohjelmassa esitetään maaseutupoliittiset linjaukset ja sen luonne on olla mm. suunnittelua, päätöksentekoa ja kehittämishankkeiden valmistelua ohjaava asiakirja. Maaseutuohjelmassa käsitellään asioita laajemman elinvoimakehittämisen näkökulmasta, jolloin elinkeinojen edellytysten lisäksi korostuvat myös infra-asiat, palvelut, kylien elinvoimaisuus sekä osallisuuden kehittäminen. Elinkeino-ohjelmassa esitetyt painotukset ja toimenpiteet kohdistuvat koko kaupungin alueelle. Erityistä merkitystä maaseutunäkökulmasta on elintarviketalouteen, matkailuun ja vapaa-aikaan sekä metsävarojen ja bioraaka-aineiden jalostamiseen liittyvillä toimenpiteillä. Elinkeino-ohjelman toteuttamisen yhteydessä on tärkeää huomioida seuraavaa: maaseudun ohjelmarahoituksen hyödyntäminen ja kohdistaminen tavoitteiden mukaisiin elinkeinohankkeisiin, elinkeinollisen toimintaympäristön kehittämiseen erityisesti matkailun ja vapaa-aikapalvelujen osalta sekä muiden elinvoimaedellytysten vahvistamiseen rakennetun laajakaistaverkon hyödyntäminen ja esilläpito uusia asuin-, työ- ja yrittämismahdollisuuksia markkinoitaessa elintarvikeketjuun liittyvän yhteistyön ja yhteyksien edistäminen alueen tarpeita palvelevan tutkimus- ja kehittämisyhteistyön jatkaminen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja muiden toimijoiden kesken

15 Jatkossa on syytä harkita myös elinkeino- ja maaseutuohjelmien tiiviimpää kytkentää elinvoima-ohjelmakokonaisuudeksi. 9. Toteutumisen arviointi ja mittaus Elinkeino-ohjelmassa esitettyjä linjauksia ja toimenpiteitä arvioidaan, jotta käsitys tuloksellisuudesta ja tarkistustarpeista voidaan muodostaa. Arvioinnissa on olennaista erottaa käsitteinä toisistaan vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Vaikuttavuuden arviointi liittyy laajemman elinvoiman näkökulmiin ja tuloksellisuus pääasiallisesti operatiiviseen toimintaan. Elinkeino-ohjelman osalta voidaan ajatella, että vaikuttavuus painottuu konsernitasolla ja tuloksellisuus silloin kun arvioidaan esim. Kouvola Innovation Oy:n toimenpiteitä palvelusopimuksen pohjalta. Mittausta kehitetään seuraavan jaottelun pohjalta: VAIKUTTAVUUS Kilpailukykymittarit, esim.: työn tuottavuus työllisyysaste yritysdynamiikka teollisuusvaltaisuus/toimialarakenne innovatiivisuus koulutustaso Menestysmittarit, esim.: avaintoimialojen liikevaihto, henkilöstö ym. opiskelijamäärä muuttoliike Asenneilmaston mittarit, esim.: Pk-yritysbarometri (Suomen Yrittäjät) Imagotutkimus (Taloustutkimus) Kuntalaistutkimukset ja -palaute TULOKSELLISUUS Resurssimittarit, esim.: elinkeinopoliittiset panostukset ( /as.) ulkoinen panos (kansallinen/eu) Toiminnalliset mittarit, esim.: hankevolyymi yrityksiä hankkeissa, rahoitusosuudet yrityspalvelun asiakasmäärät, aloittaneet yritykset sijoittuneet uudet yritykset ja työpaikat 10. Elinkeino-ohjelman tarkistaminen Tämä ohjelma kattaa vuodet 2014-2016. Ohjelman kokonaistarkistus suoritetaan vuonna 2015. Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmien kokoaminen ja koordinointi voi aiheuttaa tarvetta tarkistuksiin tai täsmennyksiin joiltakin osin jo aiemmin. Ohjelman toteutumista arvioidaan lisäksi Kouvola Innovation Oy:n toimenpideohjelmien ja vuosittaisten palvelusopimusten käsittelyn yhteydessä. Myös toimintaympäristön äkilliset muutokset voivat edellyttää organisaatiolta strategista ketteryyttä ja muutoksia elinkeinoohjelmaan kesken ohjelmakauden. Seuraavan kokonaistarkistuksen yhteydessä ohjelman lisätään laajemman elinvoimakehittämisen lähtökohtia ja tavoitteita.