2015 Orimattilan kaupunki Ympäristönsuojelu JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE HAJA-ASUTUSALUEELLE
Kuvat ja piirrokset: Jari Kurjonen
1 JOHDANTO... 1 2 JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 3 LUPA- JA VALVONTAMENETTELY... 3 4 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISEN TOIMINTAMALLI... 4 5 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA... 5 5.1 Suunnitelman sisältö... 5 5.2 Suunnitelman liitteet... 6 6 JÄTEVESIEN KÄSITTELY... 8 6.1 Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja... 9 6.2 Jätevesien käsittely herkillä alueilla... 10 6.3 Vähimmäissuojaetäisyydet... 11 7 PURKUPAIKAN VALINTA... 12 8 JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMIÄ... 13 8.1 Umpisäiliö... 13 8.2 Saostussäiliöt... 13 8.3 Pienpuhdistamo... 15 8.4 Maahanimeyttämö... 15 8.5 Maasuodattamo... 16 8.6 Imeytyskaivo... 17 8.7 1-osainen saostussäiliö, suodatinkaivo ja imeytyskuoppa... 18 8.8 Vaihtoehtoiset käymälät... 19 8.9 CE-merkintä... 19 9 JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAATIMUKSISTA POIKKEAMINEN... 20
1 JOHDANTO Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyvaatimukset koskevat kiinteistöjä, jotka muodostavat normaalia talousjätevettä. Kotitalouksien lisäksi tällaisia kohteita ovat vapaa-ajan asunnot, karjatilojen maitohuoneet sekä sellainen kodin yhteydessä oleva yritystoiminta, joka ei vaadi ympäristölupaa. Jäteveden käsittelyjärjestelmän valinnassa on huomioitava kiinteistökohtaiset erityispiirteet. Käsittelyjärjestelmä on mitoitettava vuorokautisen jäteveden maksimivirtaaman mukaan ja huollettava annettuja ohjeiden mukaisesti. Nämä perusasiat on syytä huomioida jo suunnittelun alussa sekä järjestelmän käytössä, näin saadaan järjestelmän puhdistus- ja toimintakyky vastaamaan lainsäädännön vaatimuksia. Puutteellisesti käsiteltyinä tai väärään paikkaan johdettuina jätevedet voivat aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, lähivesistöjen rehevöitymistä tai muunlaista lähiympäristön hygieniahaittaa. Jäteveden sisältämä orgaaninen aines ja ammoniumtyppi kuluttavat vesistöjen happivaroja sekä ravinteet, kuten fosfori aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä (kuva 1). Jätevedessä olevien ulosteperäisten bakteerien kulkeutuminen talousveteen vaarantaa ihmisten terveyttä, jolloin seurauksena on usein talousvesikaivon käyttökiellon lisäksi ylimääräinen kustannus kaivon kunnostustoimenpiteistä. Ympäristönsuojelun tavoitteena haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyssä on ennaltaehkäistä ympäristön pilaantumista poistamalla tai vähentämällä jätevesistä aiheutuvia haittoja ja vaaroja ympäristölle sekä ihmisen terveydelle. Tämän ohjeen tarkoituksena on selkeyttää Orimattilan haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien suunnitteluun liittyviä oleellisia pääasioita, joita jätevesisuunnitelmassa tulee huomioida. Kuva 1. Vesistön umpeenkasvua 1
2 JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Lainsäädännöstä yksityiskohtaisimmin jätevesisuunnittelua ohjaavat ympäristönsuojelulaki (527/2014) sekä Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla (209/2011) ns. hajajätevesiasetus. Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa noudatetaan ympäristönsuojelulain sekä hajajätevesiasetuksen määräyksiä. Asetuksessa on määritelty jätevesien käsittelyltä vaadittavat puhdistustasovaatimukset sekä jätevesisuunnitelman oleellinen sisältö. Jätevesiasetuksen mukaan jokaisella kiinteistöllä tulee olla jätevesijärjestelmästä tehty selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida jätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus. Selvityksen tulee sisältää myös jätevesijärjestelmän huolto- ja käyttöohjeet. Jos kiinteistöjen vanhat jätevesijärjestelmät (tarkoittaa käytössä olleita jätevesijärjestelmiä ennen ensimmäisen jätevesiasetuksen voimaan tuloa 1.1.2004) eivät ole jätevesiasetuksen 209/2011 puhdistustasovaatimusten mukaisia, tulee järjestelmät kunnostaa asetuksen mukaisiksi viimeistään 15.3.2016 mennessä. Vesihuoltolaitoksen tai vesiosuuskunnan vahvistetulla toiminta-alueella sovelletaan vesihuoltolakia (119/2001). Vesihuoltolain 10 mukaisesti kiinteistö, joka sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, on velvollinen liittymään viemäriverkostoon. Ympäristösuojelulain 155 :n mukaan kiinteistön, jota ei ole liitetty viemäriverkostoon eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, tulevat jätevedet johtaa ja käsitellä siten ettei niistä aiheudu pilaantumisen vaaraa ympäristölle. Toiminta-alueen ulkopuolisten kiinteistöjen kuuluu käsitellä jätevetensä jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti, huomioiden lisäksi asiaan liittyvä muu lainsäädäntö. Muita huomioitavia lakeja ovat mm. vesilaki (587/2011), maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö (MRL 132/1999 ja MRA 895/1999), jätelaki 646/2011 sekä terveydensuojelulainsäädäntö (TSL 763/1994 ja TSA 1280/1994). Lisäksi jätevesien käsittelystä voidaan antaa paikallisia ympäristönsuojelumääräyksiä, joilla huomioidaan paikkakuntakohtaiset erityispiirteet. Orimattilan kaupungilla ei ole voimassaolevia ympäristönsuojelumääräyksiä, jolloin jätevesijärjestelmän suunnittelussa on syytä huomioida tämän ohjeistuksen antamia suosituksia sekä jätevesiasetuksessa annettuja määräyksiä ja muuta lainsäädäntöä. 2
3 LUPA- JA VALVONTAMENETTELY Rakentamisen tulee tapahtua maankäyttö- ja rakennuslain, maankäyttöasetuksen, rakentamismääräysten ja Orimattilan kaupungin rakennusjärjestyksen säädösten mukaisesti sekä yleisesti hyväksi todettuja työtapoja ja työmenetelmiä noudattaen. Haja-asutusalueella uuden rakennuksen tai laajennuksen, jossa syntyy jätevesiä, tulee rakennuslupamenettelyn yhteydessä hyväksyttää jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma rakennusvalvontaviranomaisella ennen järjestelmän rakentamista. Pelkän jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai uusimiseen haetaan toimenpidelupaa rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennusvalvonta pyytää jätevesisuunnitelmasta asiantuntijalausunnon ympäristönsuojeluviranomaiselta. Ympäristönsuojeluviranomainen antaa jätevesijärjestelmiin liittyvät asiantuntijalausunnot lain normien mukaan, huomioiden lisäksi alueelliset ohjeelliset suositukset sekä kiinteistöjen paikalliset olosuhteet ja suunnitteluun liittyvät yksityiskohtaiset perusteet. Jätevesijärjestelmiä koskevat selvitykset, suunnitelmat sekä käyttö- ja huolto-ohjeet tulee säilyttää kiinteistöllä ja ne on pyynnöstä esitettävä rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakennettuja jäteveden käsittelyjärjestelmiä valvoo Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. 3
4 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISEN TOIMINTAMALLI Jos aiot rakentaa kiinteistölle uuden jätevesijärjestelmän tai laajentaa tai tehostaa vanhaa käsittelyjärjestelmää, niin toimi seuraavasti: 1. Selvitä kunnalta, sijaitseeko kiinteistö vesihuoltolaitoksen vahvistetulla toimintaalueella tai voiko kiinteistöä muuten liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Samalla voit myös selvittää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen tulevaisuuden laajentumissuunnitelmat sekä sijaitseeko kiinteistösi herkillä alueilla (pohjavesi- ja ranta-alueet). 2. Selvitä mahdollisuus yhteisviemäröintiin naapureiden kanssa. 3. Jos päädyt kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, hanki pätevä suunnittelija laatimaan jätevesijärjestelmästä suunnitelma. 4. Suunnittelija tekee suunnitelman kiinteistöllesi sopivasta jätevesijärjestelmästä. Hyvä suunnittelija selvittää myös olemassa olevan jätevesijärjestelmän hyödyntämismahdollisuudet. 5. Saatuasi suunnitelman varmista suunnittelijalta vielä, että: suunnitelmassa on perustellusti selvitetty, että esitetty jätevesiratkaisu täyttää hajajätevesiasetuksen ja kunnan vaatimukset suunnitelmassa on esitetty jätevesijärjestelmän käyttö- ja huoltotoimet, joihin olet valmis sitoutumaan. 6. Nyt voit hakea rakennuslupaa kunnan rakennusvalvonnasta. Laita hakemuksen liitteeksi suunnitelma ja muut tarvittavat asiakirjat. 7. Kunta käsittelee luvan. 8. Tee järjestelmän hankintaan liittyvät kustannusvertailut, pyydä tarjouksia ja tee hankinnat. Pyydä myös tarjouksia rakennusurakoitsijoilta ja tee tilaus. 9. Huolehdi rakentamisen valvonnasta. Tee muistiinpanoja, ota valokuvia työn eri vaiheista, tämä helpottaa mahdollisten rakenteellisten ongelmien selvittelyä, jos sellaisia ilmenee. 10. Jos rakentamiseen tulee muutoksia, sovi muutoksista suunnittelijan kanssa ja päivitä muutokset suunnitelmassa oleviin piirustuksiin. 11. Huolehdi että järjestelmällä on käyttö- ja huolto-ohjeet ennen käyttöönottoa. 12. Tee ilmoitus rakennetusta järjestelmästä rakennusvalvontaan ja sovi viranomaisen kanssa käyttöönottotarkastuksen ajankohta. 4
5 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA Jätevesijärjestelmän suunnitelma sisältää rakentamisen, käyttämisen ja valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Suunnitelma perustuu rakennuskohteella tehtävään ympäristöselvitykseen. Vaadittavat vähimmäisturvaetäisyydet (taulukko 1, s. 11) on otettava huomioon jäteveden käsittelyjärjestelmän sekä puhdistetun jäteveden purkupaikan sijaintia suunniteltaessa. Suunnitelmassa tulee perustella, ettei pinta- ja pohjavedenkorkeuden vaihtelu tuota jäteveden käsittelyjärjestelmälle toiminnallista haittaa. Suunnitelmassa selvitetään jätevesijärjestelmän rakenne ja toimintaperiaate sekä jätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus. Jätevesiasetuksen käsittelyvaatimusten täyttymisestä sekä saavutettavasta puhdistustuloksesta on esitettävä luotettava arvio. Jätevesisuunnitelma on kiinteistökohtainen asiakirja ja sen tulee olla aina kiinteistön omistajan tai haltijan käytettävissä. Huolehdi asuntoa vaihtaessasi, että seuraava asukas on tietoinen kiinteistön jätevesijärjestelmän toiminnasta. Neuvo uutta asukasta jätevesijärjestelmän käytöstä Kerro lietteen tyhjennykseen liittyvistä toiminnoista Luovuta kaikki sopimukset, jotka liittyvät jätevesijärjestelmän toimintaan Luovuta jätevesisuunnitelma sekä jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje 5.1 Suunnitelman sisältö Perustiedot Hakijan ja omistajan tiedot Kiinteistön tiedot Rakennuksien käyttötarkoitus Vedenkäyttö ja käymälätyyppi sekä muut vesikalusteet Kuvaus nykyisestä ja tulevasta jätevesijärjestelmästä Suunnittelijan yhteystiedot Ympäristöselvitys Maaperä ja maalajit (tarvittaessa maaperätutkimus, imeytyskoe) Sijainti (pohjavesialue, ranta-alue tai joku muu) Pohjavesiselvitys (korkeusasemat, pohjaveden virtaussuunnat) Suojaetäisyydet (vesistö, tie, oja, kaivot, rakennukset, tontin rajat) Tontin koko ja maaston korkeussuhteet Talousvesikaivojen sijainti (myös lähinaapureiden) Maaperän routivuus (asennussyvyydet, routaeristys) Jätevesijärjestelmän mitoitus ja kuormituslaskelmat Jätevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan muodostuvan jäteveden määrän, laadun ja kuormituksen mukaan. Mitoituksessa tulee huomioida kiinteistön koko elinkaari. Mi- 5
toitus perustuu asukasvastinelukuun, joka saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30 tai suoraan kiinteistön todellisesta asukasluvusta. Mitoituksessa käytettävän asukasvastineluvun on kuitenkin oltava aina vähintään 5. Näistä kolmesta luvusta suurin on asukasvastineluku (AVL) jonka mukaan järjestelmä tulee mitoittaa. esim. huoneistoala 180 m 2 /30 = 6 asukkaita 3 vähimmäis AVL 5 Käsittelyjärjestelmä mitoitetaan suurimman luvun mukaan eli AVL = 6. Kuormituslaskelmalla todennetaan jätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus. Jätevesiasetuksen 2 :ssä on määritelty haja-asutuksen kuormitusluvut, joita voidaan käyttää laskelmassa. Kuormituksen laskennassa huomioidaan jäteveden laatu, määrä sekä käsittelyjärjestelmän puhdistuskyky. Lopuksi verrataan kuormituksen tulosta vaadittavaan puhdistusvaatimustasoon. Puhdistusvaatimustason täyttyessä suunnitelma vakuutetaan allekirjoituksella ja toimitetaan viranomaiselle käsiteltäväksi. Jos järjestelmän puhdistustuloksesta ei ole aiemmin tutkittua näyttöä, tulee kiinteistön omistajan näyttää toteen jäteveden käsittelyjärjestelmän puhdistuskyky näytteenotoin sekä laboratoriotutkimuksin. Muuta huomioitavaa Vesilaitoksen viemäriverkoston laajentamissuunnitelmat on syytä selvittää ennen muita toimenpiteitä Jätevedenkäsittelyjärjestelmässä tulee olla näytteenottomahdollisuus sekä tulevasta että lähtevästä jätevedestä, maahanimeyttämöissä käsitellystä jätevedestä otetaan vesinäyte pohjaveden havaintoputkien kautta Jätevesisuunnitelmassa esitetään, kuinka fosforin poisto suoritetaan Hulevesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä Maaperäkäsittelyjärjestelmän päältä ei saa ajaa kulkuneuvolla eikä poistaa lunta talvisin Suunnitelma on asiakirja toimivasta jäteveden käsittelyjärjestelmästä, suunnitelmaa säilytetään kiinteistöllä ja se tulee näyttää viranomaisille pyydettäessä Rakentamisvaiheen dokumentointi on aina aiheellista 5.2 Suunnitelman liitteet Asemapiirros (mittakaavassa 1:500, 1:200 tai 1:100) josta selviää: Rakennusten, jätevesijärjestelmän ja purkupaikan sijainnit sekä suojaetäisyydet tärkeisiin kohteisiin Talousvesikaivon sijainti, oma sekä naapuri Alueen ojat, vesistöt ja mahdolliset lähteet Tontin rajat, kiinteistön ja naapurikiinteistöjen rekisterinumerot Mittakaava ja ilmansuunta 6
Jätevesijärjestelmän suunnitelmapiirros (1:50 tai 1:100) Pituuspoikkileikkauspiirros, josta ilmenee jätevesijärjestelmän laitteiden, putkien sekä käsitellyn jäteveden purkupaikan korkeusasemat ja mitoitustiedot Leveyspoikkileikkauspiirros, josta ilmenee rakenteiden kerrospaksuudet ja mitat, jos kyseessä on maaperäkäsittelyn imeytyskenttä/ -ojasto tai suodatuskenttä/ -ojasto Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttö- ja huolto-ohjeet on esitettävä suunnitelmassa, mutta lopullinen versio ohjeesta on esitettävä viranomaiselle viimeistään käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. Käyttöja huolto-ohjetta tulee noudattaa sekä päivittää asianmukaisesti. Ohjeita säilytetään kiinteistöllä ja ne on pyydettäessä näytettävä viranomaiselle. Jätevesijärjestelmälle on tarpeellista nimetä huollosta vastaava vastuuhenkilö. Suunnitelmassa tulee esittää kohteet, jotka vaativat säännöllistä hoitoa tai huoltoa. Suunnitelmasta tulee myös ilmetä hoidon ja huollon suorittamiseksi tarvittavat rakenteet ja huoltotiet sekä tarvittavat sähkö- ja vesipisteet. Järjestelmän hoito ja huolto suunnitellaan niin, että ne voidaan toteuttaa vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta. Jätevesienkäsittelyjärjestelmässä tulee olla tarpeelliset varo- ja hälytinlaitteet, jotka ilmoittavat mahdollisesta järjestelmän tukkeutumisesta, ylitäytöstä tai muusta toimintahäiriöstä. Umpisäiliöissä on aina oltava varo- ja hälytyslaiteet. Suunnitelmassa on myös esitettävä hälytys- ja valvontalaitteiden toiminta. Muut mahdollisesti tarvittavat liitteet Muistio maastokäynnistä Maaperätutkimus analyysi Peruskarttaote 1:20 000 Naapureiden kuuleminen, jos rakennetaan 5 metriä lähemmäs toisen rajaa tai jos käytetään toisen kokonaan tai osittain hallinnoimaa ojaa purkuojana 7
6 JÄTEVESIEN KÄSITTELY Kiinteistön jätevesienkäsittely voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Ensisijainen vaihtoehto on kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Yhteisen jätevesijärjestelmän perustaminen kyläkohtaisesti tai naapureiden kesken on usein taloudellinen ja käytännöllinen vaihtoehto. Päädyttäessä kiinteistökohtaiseen jätevesijärjestelmään tulee kohteelle löytää tarkoituksen mukaisin sekä omistajaa/haltijaa parhaiten palveleva ratkaisu. Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat kohteessa muodostuvan jäteveden määrä, laatu sekä kuormituksen puhdistustasovaatimukset. Vaihtoehtoina ovat joko kaikkien talousjätevesien samanaikainen käsittely tai erillisviemäröinti, jossa käymäläjätevedet varastoidaan umpisäiliöön, jolloin käsiteltäväksi jäävät vain harmaat jätevedet. Myös käymälätyypin valinnalla voidaan vaikuttaa muodostuviin jätevesiin. Valitsemalla kuivakäymälä vesikäymälän sijaan käsiteltäväksi jäisivät vain harmaat jätevedet. Käsittelyjärjestelmäksi kannattaa valita laite, jota on testattu luotettavissa ja puolueettomissa tutkimuksissa ja joka tutkimusten mukaan täyttää jätevesiasetuksen vaatimukset. Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla www.ymparisto.fi/hajajatevesi on saatavilla tietoja Suomessa markkinoilla olevista jätevesien käsittelylaitteistoista ja käsittelymenetelmistä, sekä eri tutkimuksissa saatuja puhdistustuloksia. Sivuston tiedot perustuvat puolueettomaan arviointiin sekä ajanmukaiseen seurantaan. Orimattilan haja-asutusalueilla on voimassa jätevesiasetuksen 3 :n määrittämä talousjätevesien puhdistuksen vähimmäisvaatimustaso: orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 %, kokonaistypen osalta vähintään 30 %, verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. 8
6.1 Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja Talousjätevedet (käymäläjätevedet + harmaat jätevedet samassa) Umpisäiliö, käytetään jätevesien välivarastointi tilana Saostussäiliö + maaperäkäsittely, soveltuu jos ympäristö sallii talousjätevesien maaperäkäsittelyn. Talousjätevesi selkeytetään 3-osastoisissa saostussäiliöissä. Esikäsittelyn jälkeen jätevesien varsinainen käsittely voidaan toteuttaa joko maahanimeytyskentän/ -ojaston tai maasuodatuskentän/ -ojaston avulla (3-osastoinen saostussäiliö +) Pienpuhdistamo Harmaat jätevedet, erillisviemäröinti (käymäläjätevedet ja harmaat jätevedet erillään) Käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat jätevedet 2-osastoisen saostussäiliön kautta maaperäkäsittelyn imeytyskenttään/ -ojastoon tai suodatuskenttään/ -ojastoon Käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat jätevedet pienpuhdistamoon (tarvittaessa esiselkeytys 2-osastoisessa saostussäiliössä) Muut menetelmät (vedettömät käymäläratkaisut) Kuivakäymälä, harmaat jätevedet käsitellään kuten erillisviemäröinnissä Ulosteen ja virtsan erottelevissa käymälöissä virtsa voidaan kerätä umpisäiliöön tai käsitellä omalla erillisellä käsittelyjärjestelmällä. Uloste voidaan käsitellä asianmukaisesti kompostoimalla. Kuivakäymäläratkaisuja on tarjolla monenlaisia, mm. haihduttavia, polttavia tai pakastavia vaihtoehtoja. Vaihtoehtoisten käymälöiden käyttöönotosta kannattaa keskustella etukäteen laitetoimittajien sekä valvovanviranomaisen kanssa. Vähäiset harmaat jätevedet (kantovesi ja kiinteistön vähäinen käyttö sekä matala varustetaso) Vähäiset harmaat jätevedet voidaan imeyttää käsittelemättä maaperään, jos se voidaan toteuttaa ympäristöä pilaamatta ja ihmisen terveyttä vaarantamatta. Maaperän tulee soveltua imeytykseen. Suositeltavia käsittelyvaihtoehtoja ovat yksiosainen saostussäiliö + yksinkertainen imeytysjärjestelmä, esim. imeytyskaivo tai tehdasvalmisteinen mökkien pesuvesille suunniteltu harmaavesisuodatin (jota vaaditaan uusien kantovedellisten saunojen jätevesien käsittelyjärjestelmäksi) Pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön eikä kaivon läheisyyteen Ympäristöystävällisten pesuaineiden käyttö huomioitava 9
6.2 Jätevesien käsittely herkillä alueilla Herkillä alueilla tarkoitetaan seuraavia herkästi pilaantuvia alueita: pohjavesialue, yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön tärkeä tai soveltuva pohjavesialue ranta-alue, vesistön rantavyöhyke joka ulottuu keskimäärin 100 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Herkillä alueilla ei suositella käsiteltävän lainkaan jätevesiä kiinteistökohtaisesti. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely on mahdollista, jos puhdistetut jätevedet johdetaan purettavaksi umpiputkella herkkien alueiden ulkopuolelle. Tapauskohtaisesti voidaan sallia puhdistetun jäteveden purku myös herkillä alueilla, edellyttäen etteivät käsittely ja purku vaaranna tai haittaa herkkien alueiden ympäristöä ja ihmisten terveyttä. Poikkeustapaukset vaativat aina hyvät perustelut sekä ympäristösuojeluviranomaisen hyväksynnän. Talousjätevesi (käsittää kaikki jätevedet) Talousjätevesi voidaan johtaa umpisäiliöön tai pienpuhdistamokäsittelyyn. Harmaat jätevedet Harmaat jätevedet voidaan johtaa umpisäiliöön, pienpuhdistamoon tai maasuodattamoon, jossa on vesieristeinen tiivis pohjarakenne (esim. 1 2 mm geomembraanikalvo). Vähäiset harmaat jätevedet Suositeltavia käsittelyvaihtoehtoja ovat yksiosainen saostussäiliö + yksinkertainen imeytysjärjestelmä, esim. imeytyskaivo, tai tehdasvalmisteinen mökkien pesuvesille suunniteltu harmaavesisuodatin. Herkillä alueilla voidaan tapauskohtaisesti vaatia tehokkaampia puhdistusmenetelmiä myös vähäisille jätevesille. 10
6.3 Vähimmäissuojaetäisyydet Suunniteltaessa kiinteistökohtaista jätevesijärjestelmää on suositeltavaa noudattaa taulukon 1 määrittelemiä ohjeellisia suojaetäisyyksiä. Jos suojaetäisyyksistä poiketaan, tulee suunnitelmassa selvityksin ja suunnitteluratkaisuin perustella, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa ihmisen terveydelle. Taulukko 1. Suositeltavat käytettävät ohjeelliset suojaetäisyydet Suojaetäisyys Puhdistetun jäteveden purkupaikka Jätevesien käsittelyjärjestelmä Minimietäisyys Minimietäisyys Talousjätevedet Harmaat jätevedet Talousvesikaivo * > 20 m 30 50 m 20 50 m Vesistö ** > 100 m > 20 m > 10 m Oja 0 m > 5 m > 5 m Tontin raja *** 5 m > 5 m > 5 m Tie > 10 m > 5 m > 5 m Rakennus > 20 m > 5 m > 5 m Lämpökaivo * 30 50 m 20 50 m Pohjavesi Maahanimeyttämön jakokerroksen pohjasta vähintään 1 m suojaetäisyyttä ylimpään pohjaveden pintaan Maasuodattamon kokoomakerroksen pohjasta vähintään 0,25 m suojaetäisyys ylimpään pohjaveden pintaan Muuta huomioitavaa! * Talousvesikaivo Lämpökaivo ** Vähäiset harmaat pesuvedet *** Tontin rajan suojaetäisyys Vähimmäisetäisyyteen vaikuttaa tontin maaperä. Jätevesien käsittelyjärjestelmä on sijoitettava pohjaveden kulkusuunnassa talousvesikaivon alapuolelle. Minimietäisyys purkupaikasta vesistöön >10 m Etäisyyksistä voidaan poiketa naapurin suostumuksella, asianomaisten kesken tehdään kirjallinen sopimus. 11
7 PURKUPAIKAN VALINTA Puhdistetun jäteveden purkupaikan vaihtoehdot selvitetään rakennuspaikkaan tutustumisen yhteydessä. Mitä suurempia vesimääriä puhdistamo purkaa, sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota purkupaikkaan. Maahanimeyttämöissä puhdistettu jätevesi päätyy maakerroksien kautta pohjaveteen. Pienpuhdistamon ja maasuodattamon käsitelty jätevesi puretaan maaperään tai avo-ojaan. Maaperässä purku voidaan suorittaa joko imeytysojastoon, imeytyskuoppaan tai imeytyskaivoon. Käsiteltyä jätevettä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Purkuputken pään jäädessä avoimesti näkyviin tulee putken päähän kiinnittää välppä tai verkko, jotta pieneläimet tai roskat eivät pääse järjestelmää tukkimaan. Jätevesisuunnitelmassa käsitellyn jäteveden purkupaikka selvitetään perusteluin. Purkupaikan valinnassa on huomioitava, etteivät puhdistetut jätevedet vaaranna oman tai naapurin talousvesikaivon vedenlaatua. Puhdistettujen vesien johtamiseen rajaojaan, naapurin ojaan tai tiehallinnon vieriojaan vaatii asianomaisten kesken kirjallinen sopimuksen. Purkupaikan valinnassa tulee huomioida: Kiinteistön sijainti (pohjavesi- ja ranta-alueen huomiointi) Ympäristöhaittojen torjuminen (naapurit huomioitava myös) Rakennuspaikan ja ympäristön kuivatustilanne Purkuveden määrä (maaperän imeytyskyky, eroosio) Ympäristöhygieeniset ja esteettiset seikat (taudin aiheuttajat, maaston limoittuminen, hajuhaitat) Suojaetäisyydet (taulukko 1) Kirjalliset sopimukset (purku rajaojaan tai johtaminen naapurin ojastoon) 12
8 JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMIÄ 8.1 Umpisäiliö Umpisäiliö on käyttökelpoinen ratkaisu alueilla, joilla jätevesiä ei voida käsitellä esim. ympäristön pilaantumisen vaaran tai terveydellisten haittojen vuoksi. Umpisäiliö on kertainvestointina halpa ja edullinen käyttää, jos kiinteistöllä muodostuu vain vähän jätevettä. Käyttökustannukset muodostuvat yleensä säiliön toistuvista tyhjennyskerroista. Umpisäiliö ei ole varsinainen jäteveden käsittelyjärjestelmä, vaan toimii jäteveden välivarastona ennen jäteveden toimittamista puhdistamolle jatkokäsittelyyn. Umpisäiliön tulee olla tiivis eikä siitä saa lähteä purkuputkea. Usein umpisäiliöön johdetaan vain käymäläjätevedet, sillä harmaiden pesuvesien käsittely muulla tavoin on varsin vaivatonta. Tyhjennystarpeen havaitsemiseksi säiliöön tulee asentaa täyttymishälytin. Säiliö on sijoitettava niin, että se on helppo tyhjentää loka-autolla kaikkina vuodenaikoina. Umpisäiliön säännöllisestä tyhjennyksestä tulee huolehtia esim. kirjanpitoa apuna käyttäen. 8.2 Saostussäiliöt Tiivispohjaisia saostussäiliöitä käytetään kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn esikäsittelyjärjestelminä. Saostussäiliön jäteveden selkeytyskyky ei pelkästään riitä jäteveden ainoaksi käsittelyjärjestelmäksi. Saostussäiliöissä jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva aines, jolloin seuraavan varsinaisen käsittelyjärjestelmän kuormitus vähenee. Saostussäiliön mitoitus riippuu jäteveden määrästä ja laadusta. Talousjätevesiä käsiteltäessä tarvitaan vähintään kolmiosainen saostussäiliö, vastaavasti harmaiden jätevesien esikäsittelyyn riittää kaksiosainen saostussäiliö. Jätevesien esikäsittelyn jälkeen jätevedet voidaan johtaa esim. maaperäkäsittelyyn tai pienpuhdistamoon. Saostuskaivojen säännöllisestä tyhjennyksestä tulee huolehtia, tyhjennysten kirjaaminen huoltokirjaan helpottaa omakohtaista valvontaa. Loka-auto tyhjentää saostussäiliön ja kuljettaa kertyneen lietteen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevesijärjestelmän käyttöohjeessa opastetaan lietteenpoisto, joka tulee tehdä saostussäiliöistä vähintään kerran vuodessa. Rakenteiden kuntoa ja toimintaa on myös ajoittain tarkasteltava. Betonirenkaista valmistetuissa saostussäiliöissä T-haaran käyttö säiliöiden välillä on tarpeen, sillä T-haara estää pintalieteen karkaamisen varsinaiseen käsittelyjärjestelmään sekä mahdollistaa tuuletusilman virtauksen saostussäiliöiden lävitse (kuva 2). 13
Kuva 2. Periaatepiirros, 3-osaisesta betonirengas saostussäiliöistä Saostussäiliöiden yhteistilavuus mitoitetaan kiinteistöllä muodostuvan vuorokautisen jäteveden maksimivirtaaman mukaan. Jäteveden viipymä saostussäiliössä tulee olla 2 vrk:tta, jotta esiselkeytyskäsittely tapahtuu optimaalisesti. Yhteistilavuuteen lisätään vielä lietevaratilavuutta 0,5 m 3, tämän tarkoituksena on estää lietteen karkaamisesta aiheutuvaa ongelmaa varsinaisessa käsittelylaitteistossa. Mitoituksessa on huomioitava, että ensimmäisen säiliön tilavuuden tulee olla vähintään puolet saostussäiliöiden yhteistilavuudesta. Talousjätevesien käsittelyssä käytetään vähintään 3-osastoista järjestelmää. Harmaiden jätevesien käsittelyssä riittää 2-osastoinen järjestelmä. Saostussäiliön tilavuuden mitoitusesimerkki: 5 hengen talous tuottaa talousjätevettä 150 l/hlö/vrk Maksimi jätevesivirtaama/vrk = 5 hlö * 150 l/hlö/vrk = 750 l/vrk Tarvittava viipymä on 2 vrk:tta => 2 vrk * 750 l/vrk = 1500 l Lietevara, huomioitava etenkin maaperäkäsittelyssä = 0,5 m 3 eli 500 litraa Jolloin saostussäiliöiden yhteistilavuudeksi saadaan: 2 vrk:n viipymä + lietevara = (1500 + 500) litraa = 2 m 3 Ensimmäisen saostussäiliön tilavuuden tulee olla vähintään puolet yhteistilavuudesta: Saostussäiliöiden yhteistilavuus/2 = 2 m 3 /2 = 1 m 3 14
8.3 Pienpuhdistamo Pienpuhdistamot ovat yleensä tehdasvalmisteisia yhden tai useamman kiinteistön jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja laitteita joiden toiminta vaatii usein sähkövirtaa (veden pumppaukseen, ilmastukseen tai kemikaalin syöttöön). Pienpuhdistamon toimintaperiaate voi olla biologinen, kemiallinen tai näiden yhdistelmä. Pienpuhdistamot mahtuvat pieneen tilaan ja sopivat vaikeisiin maaperäolosuhteisiin. Saatavilla on myös saostussäiliöihin liitettäviä saneerauspienpuhdistamo-paketteja eli ns. retrofit-puhdistamoita. Pienpuhdistamossa jätevedestä poistetaan ammoniumtyppi ilmastuksen avulla (aerobinen/anaerobinen tilan vaihtelu). Orgaanisen aineen poisto tapahtuu mikrobitoimintaa apuna käyttäen ja fosfori poistetaan saostuskemikaalilla. Pienpuhdistamo tarvitsee yleensä jätevesien esikäsittelyn saostussäiliöissä. Saostussäiliöt on tyhjennettävä laitteiston huolto-ohjeiden mukaisesti. Puhdistetut jätevedet voidaan johtaa maaperään tai avo-ojaan. Järjestelmä on yleensä varustettu hälytinlaitteilla, jolloin sen toiminnan tarkkailu on helpompaa. Tarkastuskaivo on aiheellista asentaa puhdistetun veden näytteenottoa varten. 8.4 Maahanimeyttämö Maaperäimeytysjärjestelmä soveltuu tonteille, jotka sijaitsevat herkkien alueiden ulkopuolella ja joiden maaperä on hyvin vettä läpäisevää. Ennen järjestelmän rakentamista on selvitettävä, että imeyttämöstä on riittävät suojaetäisyydet pohjaveden pintaan, omaan ja naapurin talousvesikaivoon sekä alueen lähivesistöihin. Pohjaveden virtaussuunta on huomioitava, sillä imeytyskenttä on aina syytä sijoittaa talousvesikaivojen alapuolelle pohjaveden virtaussuuntaan nähden. Rinneolosuhteissa kannattaa imeyttämö rakentaa korkeuskäyrien suuntaisesti rinteen yläosaan tai rinteen päälle. Imeytysjärjestelmä mitoitetaan jäteveden laadun ja määrän mukaan. Jätevedet johdetaan imeytykseen saostussäiliökäsittelyn kautta. Säiliöistä selkeytynyt jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkiin, joista jätevesi laskeutuu painovoimaisesti sepelikerroksen läpi luonnolliseen maaperään. Maaperässä mikrobitoiminta hoitaa lopullisen orgaanisen aineen käsittelyn. Typpi poistuu kaasuuntumalla anaerobisen ja aerobisen olotilan muutosten ansiosta. Fosforin poisto perustuu maaperän pidätyskykyyn eli adsorptioon. Fosforinpoistoa voidaan tarvittaessa tehostaa kemiallisella fosforinsaostuksella ja esiselkeytyksellä saostussäiliöissä ennen jäteveden johtamista maaperäimeytysjärjestelmään. Oikein mitoitettuna, huollettuna ja käytettynä maahanimeyttämö voi olla toimintakykyinen 10 20 vuotta. Huolto vaatii yleistä ympäristön tarkkailua sekä saostussäiliöiden oikea-aikaista tyhjentämistä. Jos maahanimeyttämön ympäristö alkaa vettyä tai ilmenee hajuhaittoja, voi imeyttämö olla tukkeutunut. Jos pohjavesiputkista otetut näytteet viittaavat nitraattityppi- tai fosforipitoisuuksien nousuun, on syytä epäillä imeyttämön puhdistuskyvyn lopullista taantumista. 15
8.5 Maasuodattamo Maasuodattamossa jätevettä ei imeytetä maahan, vaan jäteveden puhdistamista varten järjestelmään rakennetaan vettä läpäisevä suodatushiekkakerros. Suodatuksen jälkeen käsitelty vesi kootaan ja johdetaan purkupaikalle. Maasuodattamon käyttö pohjavesialueilla on mahdollista harmaille jätevesille, mikäli suodattamon pohja eristetään vesi tiiviiksi esim. geomembraani muovikalvolla. Jätevesi tulee selkeyttää ennen maasuodatusta, esikäsittely tehdään saostussäiliöissä. Selkeytetty jätevesi johdetaan jakokerroksesta imeytysputkien avulla suodatinhiekkakerroksen läpi ja kootaan alla olevassa kokoomakerroksessa kokoomaputkiin. Kokoomaputkissa jätevesi johdetaan kokoomakaivoon, josta käsitellyt jätevedet ohjautuvat purkuputken avulla maaperään tai avo-ojaan. Puhdistamon toiminta edellyttää hyvää toimivaa ilmanvaihtoa. Ilma välittyy suodattamoon kokooma- ja imeytysputkien ilmanottoputkien avulla sekä osittain myös suodatuskentän maaperähuokosten kautta. Talousjätevettä käsittelevässä maasuodattamossa tulee suodattamoa tehostaa erillisellä fosforin poistolla. Fosforia poistetaan suodatushiekkakerrokseen lisätyllä biotiitillä tai erillisellä suodatusyksiköllä maasuodattamon jälkeen. Fosforia voidaan poistaa myös ennen maasuodattamoa saostuskemikaalien avulla saostussäiliössä. Maasuodattamo rakennetaan maanpinnan tasalle (kuva 3) tai puolittain maanpinnan yläpuolelle. Rinneolosuhteissa kannattaa suodattamo sijoittaa korkeuskäyrien suuntaisesti yläosaan rinnettä tai rinteen päälle. Kuva 3. Periaatepiirros, poikkileikkaus maasuodattamon rakenteesta Maasuodattamoa suunniteltaessa on aina aiheellista kääntyä asiantuntijan puoleen. Maasuodattamo on varmatoiminen järjestelmä. Oikein mitoitettuna, huollettuna ja käytettynä sen toimintakyky on n. 10 20 vuotta. Huoltotoiminnassa tulee kiinnittää huomiota saostuskaivojen säännölliseen tyhjentämiseen. Selkeytymättömän lietteen joutuessa suodatuskerrokseen on vaarana suodatinkerroksen tukkeutuminen, jolloin seurauksena saattaa olla toimintakyvytön suodattamo. 16
8.6 Imeytyskaivo Imeytyskaivo on jäteveden purkupaikka, jossa imeytetään maaperään käsiteltyjärjestelmässä puhdistettuja vesiä tai vähäisiä harmaita pesuvesiä. Maaperän tulee tällöin olla hyvin vettä läpäisevää. Imeytyskaivo voidaan rakentaa esim. betonirenkaista, jolloin alemman renkaan tulee ulottua vettä läpäisevään maakerrokseen (kuva 4). Imeytyskaivon ympärille levitetään karkeaa soraa tai sepeliä parantamaan imeytyksen toimivuutta. Imeytyskaivo varustetaan tuuletusputkella. Imeytyskaivoa suunniteltaessa on kaivon vesitilavuus mitoitettava riittävän suureksi. Imeytyskaivo sallii 3-4 kertaa suuremman kuormituksen pinta-alayksikköä kohden kuin imeytysojasto. Kaivon tukkeutuessa sen puhdistaminen ja kiviaineksen vaihtaminen on helppo toimenpide. Riittävä pinta-ala saadaan rakentamalla useita imeytyskaivoja rinnakkain tai loivassa peräkkäin, jolloin ylemmän kaivon tukkeutuessa vesi kulkeutuu seuraavaan. Useampia imeytyskaivoja käytettäessä on kaivojen välinen minimietäisyys oltava aina vähintään 4 metriä. Kuva 4. Periaatepiirros, imeytyskaivon rakennekuva 17
8.7 1-osainen saostussäiliö, suodatinkaivo ja imeytyskuoppa Vähäisiä harmaita jätevesiä muodostuu vapaa-ajanrakennuksista ja pihasaunoista. Vähäiset harmaat jätevedet voidaan johtaa puhdistamattomina maahan, jos niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi sekä vesiensuojelun edistämiseksi loma-asunnon tai saunan jätevedet on kuitenkin suositeltavaa käsitellä esimerkiksi alla mainituilla pienimuotoisilla käsittelyjärjestelmillä tai tehdasvalmisteisella harmaavesisuodattimella. 1-osaista saostussäiliötä käytetään esikäsittelymenetelmänä rasvaisille käsitiskivesille (kuva 5). 1- osaisen saostussäiliön märkätilavuuden tulee olla vähintään 0,5 m 3, ellei valmistaja takaa pienemmän tilavuuden riittävyyttä. Selkeytyksen jälkeen jätevesi johdetaan tarvittaessa suodatinkaivon kautta maaperäimeytykseen. Kuva 5. Periaatepiirros, 1-osainen saostussäiliö Suodatinkaivon suodatinhiekkaan voidaan lisätä fosforin suodatinmateriaalia fosforin poiston tehostamiseksi. Jos käsitelty jätevesi puretaan imeytyskaivoon tai alla olevan kuvan 6 mukaiseen imeytyskuoppaan, on maaperän oltava vettä hyvin läpäisevää ja imeytyskykyä tulee tarkastella vuosittain. Kuva 6. Periaatepiirros, suodatinkaivo (vasemmalla) ja imeytyskuoppa (oikealla) 18
8.8 Vaihtoehtoiset käymälät Kuivakäymälät jaetaan virtsan erotteleviin, kompostoiviin, haihduttaviin, polttaviin ja pakastaviin käymälöihin. Kuivakäymälöistä on saatavissa puolueetonta ja maksutonta neuvontaa mm. Käymäläseura Huussi ry:ltä (http://www.huussi.net/). Vapaa-ajan asunnoissa virtsa voidaan kerätä umpiastioihin, jotka tulee tyhjentää riittävän usein. Jos virtsa käsitellään harmaiden jätevesien yhteydessä, tulee käsittelyn olla jätevesiasetuksen mukaista. Virtsaa voidaan käyttää myös pienissä määrin kastelulannoitteena nurmikoille, koristekasveille ja perennoille tai pihakompostissa lehtikarikkeen hajoamisen nopeuttamiseen. Virtsaa ei kuitenkaan saa käyttää lannoitteena ihmisten ravintokasveille. Virtsan varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua haju- eikä hygieniahaittoja. Esikompostoitunutta kuivakäymäläjätettä suositellaan jälkikompostoitavan riittävän pitkään (1-2 vuotta) patogeenien tuhoamiseksi, jonka jälkeen sitä voidaan levittää käyttökohteeseen. Kompostointikäymälässä ei tulisi käyttää kalkkia tai tuhkaa, sillä kalkki heikentää jätteiden kompostointia sekä edistää ravintoaineiden valumista ympäristöön. Lisäksi kalkin vaikutuksesta typpeä haihtuu ilmaan haisevana ammoniakkina. Kuivikkeena suositellaan käytettäväksi orgaanista ainetta kuten esim. turvetta, puutarhakariketta tai haketta. Virtsan ja kompostin käyttämisessä ja sijoittamisessa tulee huomioida riittävät suojaetäisyydet mm. talousvesikaivoille ja vesistöille. 8.9 CE-merkintä EU:n rakennustuoteasetus tuli voimaan 1.7.2013. Siitä alkaen pakollinen CE-merkintä on koskenut kaikkia rakennustuotteita, joilla on olemassa harmonisoitu tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi (ETA). Jätevedenkäsittelylaitteet kuuluvat rakennustuotteiden ryhmään ja ovat myös CE-merkinnän alaisuudessa. CE-merkintä ei kuitenkaan vielä koske kaikkia jätevedenkäsittelylaitteita. Pienistä jätevedenkäsittelylaitteista harmonisoidut tuotestandardit (SFS-EN 12566) on laadittu tehdasvalmisteisille saostussäiliöille sekä talousjätevesiä puhdistaville pienpuhdistamoille. Vastaavasti harmaajätevesipuhdistamot, maapuhdistamot sekä saneerausjärjestelmät, joita asennetaan käytössä oleviin saostussäiliöihin, eivät omaa harmonisoitua tuotestandardia, joten ne eivät vielä kuulu CE-merkinnän alaisiin tuotteisiin. Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon verkkopalvelussa päivitettävää puolueetonta puhdistamosivustoa www.ymparisto.fi/hajajatevesi, jolle on kerätty tietoa suomessa markkinoitavista CE-merkityistä jätevedenpuhdistamoista. 19
9 JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAATIMUKSISTA POIKKEAMINEN Jätevesijärjestelmän tehostamisen ollessa kiinteistön haltijalle kohtuutonta, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen asianomaisen hakemuksesta myöntää poikkeuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta ympäristönsuojelulaissa mainittujen edellytysten täyttyessä. Ympäristösuojelulain 157 :n mukaan talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa edellyttäen, että kiinteistön talousjätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus on vähäinen eikä muodosta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai ihmisen terveydelle Kohtuuttomuutta arvioitaessa kiinteistön haltijan kannalta, huomioidaan seuraavaa: kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus tai muu näihin rinnastettava sosiaalinen suorituseste Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi edellä mainittuihin seikkoihin vedoten myöntää poikkeuksen enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Kuitenkin 68 vuotta ennen 9.3.2011 täyttäneet saavat vapautuksen automaattisesti. 20