SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

Haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön, joka ei voi liittyä kunnan viemäriverkostoon, tulee järjestää syntyvän jäteveden käsittely siten, ettei siitä aiheudu haitallisia terveys- eikä ympäristövaikutuksia. Jätevesillä tarkoitetaan sekä käymäläjätevesiä että pesuvesiä eli harmaita vesiä. Sadevesiä ja rakenteiden kuivatusvesiä ei käsitellä yhdessä jätevesien kanssa. Perinteinen saostuskaivo yksinomaisena käsittelynä ei ole puhdistusteholtaan riittävä vaan siitä lähtevä jätevesi vaatii jatkokäsittelynä joko maaperäkäsittelyn tai pienpuhdistamon. Jätevesien käsittelymenetelmää valittaessa tulee ottaa huomioon seuraavia asioita: ensisijaisesti on aina pyrittävä liittymään viemäriverkostoon kannattaa selvittää onko mahdollista käsitellä jätevedet yhdessä naapureiden kanssa jos tontti sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, taajaan rakennetulla alueella tai rantavyöhykkeellä, tulee selvittää aluetta koskevat jätevedenkäsittelyn erityisvaatimukset maaperän laatu ja korkeussuhteet on syytä selvittää tarkista mahdollisen kaavan ja rakennusjärjestyksen määräykset selvitä mihin jätevedenkäsittelyä varten tarvittava maapuhdistamo on kiinteistöllä mahdollista sijoittaa. 1. etäisyys omaan vedenottamoon määritellään tapauskohtaisesti 2. vesistöön vähintään 30 m 3. tiehen ja kiinteistön rajaan vähintään 5 m 4. saostuskaivosta asuinrakennukseen ja kiinteistön rajaan vähintään 10 m 5. ojaan vähintään 10 m 6. suunnat ja etäisyydet kauempana (alle 150 m) sijaitseviin naapureiden vedenottamoihin määritellään tapauskohtaisesti 7. tyhjennysetäisyys enintään 5 m, auton ja kaivojen välissä ei saa olla tyhjennystä haittaavia esteitä HUOM! Tulvanuhan alainen alue Sipoossa merenrannan läheisyydessä on tasolla +2,60 m. Tämä tulee huomioida suunniteltaessa jätevesijärjestelmän sijaintia. Imeytyspinnan ja ylimmän pohjaveden välille jätettävästä suojaetäisyydestä lisää sivuilla 3 ja 4. Kuva 1. Jäteveden maapuhdistamon sijoituspaikan valinnassa huomioitavat suositukset vähimmäisetäisyyksistä. 1

1 KÄYMÄLÄT 1.1 VESIKÄYMÄLÄT Mikäli käymäläratkaisuksi valitaan vesikäymälä, on suositeltavaa hankkia vähän vettä käyttävä malli. Vähävetinen huuhtelukäymälä on toiminnaltaan ja käytöltään lähinnä tavallista Wc:tä. Tärkeillä pohjavesialueilla, taajaan asutuilla alueilla tulee käymäläjätevedet johtaa tiiviiseen jätevesisäiliöön. Wc-vesien johtaminen umpisäiliöön voi olla tarpeen myös jos kiinteistö sijaitsee esimerkiksi vesistön rannalla tai muuten jätevesien johtamisen kannalta hankalalla alueella. 1.2 KOMPOSTIKÄYMÄLÄ Kompostikäymälä on suositeltava käymälätyyppi haja-asutusalueella. Se toimii samalla periaatteella kuin kompostori. Kompostikäymälässä uloste maatuu yhdessä kuivikkeen kanssa kompostilannoitteeksi vaikka prosessi onkin hitaampi ja monimutkaisempi kuin talousjäte kompostissa. Hyvin toimiva kompostikäymälä on vedetön, hajuton ja hygieeninen jätehuoltojärjestelmä. Kompostikäymälää harkittaessa on otettava huomioon, että toimiakseen kompostikäymälät vaativat hoitamista. Käymäläjätettä saa kompostoida tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa ja käymäläjätteen kompostoinnin aloittamisesta tulee ilmoittaa terveystarkastajalle, puh. (09) 2353 6405. Markkinoilla on useita erilaisia kompostikäymälä tyyppejä. Lisätietoja kompostikäymälöistä voi kysyä ympäristönsuojeluyksiköstä ja laitevalmistajilta. Kuva 2. Esimerkkejä erilaisista kuivakäymälöistä. 2

2 JÄTEVESIEN KÄSITTELY 2.1 SAOSTUSKAIVOT Jätevedet esikäsitellään aina saostuskaivoissa. Kun kaikki jätevedet on mahdollista käsitellä yhdessä tulee saostuskaivon olla kolmiosainen ja tilavuudeltaan vähintään 2,5 m 3 (ellei valmistaja takaa pienemmän tilavuuden riittävyyttä). Yli puolet saostuskaivojen kokonaistilavuudesta tulee olla ensimmäisessä osassa. Mikäli käymälästä syntyvät jätevedet käsitellään erillään riittää pelkille pesuvesille kaksiosainen saostuskaivo, jonka tulee olla tilavuudeltaan vähintään 1,5 m 3. Saostuskaivot tulee sijoittaa kiinteistölle siten, että loka-auto pääsee esteettömästi tyhjentämään ne tarvittaessa myös talviaikana. Saostuskaivot voivat olla valmiita lujitemuovista tai muovista valmistettuja saostuskaivoja tai ne voidaan rakentaa betonirenkaista viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Valmiiden saostuskaivojen tulee täyttää viranomaisten asettamat laatuvaatimukset. 2.2 MAASUODATIN Maasuodatin on maahan kaivettu hiekkapuhdistamo, jossa jätevesi puhdistetaan ennen purkupaikkaan johtamista. Maasuodattimesta on oltava riittävät suojaetäisyydet talousvesikaivoihin. Mikäli pohjaveden suojaaminen sitä vaatii voidaan maasuodatin tarvittaessa eristää pohjamaasta esim. tiivistekalvolla. Maasuodattimen kaivannon pohjan etäisyys ylimpään pohjaveden pintaan tulee olla vähintään 0,25 m. Maasuodattimen rakentamisen edellytyksenä on riittävä korkeusero tuloviemärin ja purkupaikan välille (noin 1,5 m). Kun apuna käytetään jäteveden pumppausta voidaan maasuodatin rakentaa tasaisempaankin maastoon. Lähistöllä on kuitenkin aina oltava avo-oja, johon suodattunut jätevesi voidaan johtaa. Maasuodatin koostuu erilaisista hiekka- ja sepelikerroksista. Maasuodattimen kerrokset maanpinnalta luettuna ovat seuraavat: vähintään 0,5 m maata, routaeristys, suodatinkangas, karkea sepeli ja siinä olevat imeytysputket, suodatinhiekka -kerros ja mahdollinen eristekangas sekä karkea sepeli ja siihen sijoitetut kokoojaputket. Maasuodattimen hyvän ja pitkäaikaisen toiminnan edellytys on, että se rakennetaan huolellisesti ja oikein. Maasuodattimen tarkat rakennusohjeet ja lisätietoja järjestelmästä saa ympäristönsuojeluyksiköstä. Kuva 3. Periaatepiirros maasuodattimesta 3

2.3 MAAHAN IMEYTTÄMINEN Jätevesien maahanimeytys on mahdollista vain kun maaperä on sopivasti vettä läpäisevää kivennäismaata eli karkeaa silttiä, hiekkaa tai soraa. Maahan imeytys ei sovellu jätevesien käsittelytavaksi kallioisella tai savikkoisella maalla. Pohjavesialueilla ei jätevesiä saa imeyttää maahan. Maahan imeytys ei saa pilata tai aiheuttaa pilaantumisvaaraa olemassaoleville tai mahdollisille kaivoille tai vedenottamoille. Pohjaveden tulee korkeimmillaankin olla vähintään 1 metrin syvemmällä kuin imeytyspinta eli noin 2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi on myös suojaetäisyys imeytyskohdasta kaivoihin tai muihin vedenottamoihin oltava riittävät, olosuhteista riippuen kymmenestä metristä satoihin metreihin. Tarkat esitutkimukset ovat edellytys sille, että imeytys toimii tehokkaasti ja varmasti haittaa aiheuttamatta. Ohjeita esiselvitysten tekemiseen saa ympäristönsuojeluyksiköstä. Maaperän soveltuminen imeytykseen ja pohjaveden korkeus imeytyspaikalla on aina varmistettava maaperätutkimuksin tai koekuopin. Maahan imeytystä suunniteltaessa tulee ottaa yhteyttä ympäristönsuojeluyksikköön. Kuva 4. Periaate piirros jätevesien maaperään imeyttämisestä. 2.4 LAMELLISUODATIN Lamellisuodattimessa (kivivillasuodattimessa) jätevedenpuhdistuminen perustuu kivikuitumateriaalin läpi tapahtuvaan suodattumiseen ja alemmassa suodatinosassa suodattimen pinnalla elävien mikrobien biologiseen toimintaan. Tehdasvalmisteisen järjestelmän etuja ovat pieni tilantarve ja tiivis rakenne, joka estää imeytymisen maaperään. Järjestelmä toimitetaan kokonaisuudessa, joten sen oikea asentaminen on helppoa. Tarkempia tietoja saa ympäristönsuojeluyksiköstä. 4

Kuva 5. Lamellisuodattinjärjestelmän periaatepiirros 2.5 VAPAA-AJAN ASUNNOT Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän tulee täyttää samat vaatimukset kuin omakotitaloissa. Vapaa-ajan asuntoihin, jotka sijaitsevat saarissa, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä ei saa asentaa vesikäymälää. Mikäli vapaa-ajan asunnolle on kiinteä tieyhteys vesikäymäläjätteitä koskevat samat säännökset kuin omakotitaloja. Vain kesäaikaisessa käytössä olevan loma-asunnon jätevesien käsittelemiseksi riittää yksiosainen saostuskaivo ja imeytyskaivo tai -kuoppa. Kesäkäytössä olevan saunan, johon pesuvesi kannetaan, jätevedet voidaan johtaa suoraan imeytyskaivoon tai -kuoppaan. Näissäkin tapauksissa suojaetäisyydet kaivoihin ja vesistöön on otettava huomioon. Lisätietoja ja ohjeita vapaa-ajan asuntojen jätevesienkäsittelystä saa ympäristönsuojeluyksiköstä. 2.6 ERITYISRATKAISUT JA UUDET JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Erilaisia erityisratkaisuja jätevesienpuhdistukseen käytetään silloin, kun perusmenetelmiä ei olosuhteista johtuen voida soveltaa. Erityismenetelmien käyttö edellyttää yleensä aina asiantuntevaa suunnittelua ja ne on sovitettava kulloisiinkin tontti- ja ympäristöoloihin. Erityisratkaisuja ovat mm. matalaan perustettu imeytyskenttä tai maasuodatin, tehostettu imeytys, maasuodatinkaivo, juurakkopuhdistamo, erilaiset pienpuhdistamot ja pumppujen käyttäminen jätevesien siirtämiseen. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylle asetettujen vaatimuksien tiukentuminen on kannustanut alalla toimivia yrityksiä kehittämään uusia puhdistusjärjestelmiä. Periaatteellisesti kunnassa suhtaudutaan positiivisesti uusiin puhdistusmenetelmiin ja laitteisiin. Niiden sopivuus ratkaistaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Ympäristönsuojeluyksiköstä saa myös tietoa uusista jätevesienkäsittelyjärjestelmistä. Erityisratkaisuista ja uusien jätevesienkäsittelymenetelmien käytöstä tulee aina neuvotella ympäristönsuojeluyksikön kanssa. 5

3 KUSTANNUKSET Jätevesienkäsittelyjärjestelmän kokonaiskustannukset vaihtelevat yleensä 1 350 eurosta 5 000 euroon. Mikäli tarvitaan erikoismenetelmiä, voivat kustannukset olla suuremmatkin. Esimerkiksi maasuodattimen rakentamisen kokonaiskustannukset ovat noin 4 000 ja imeytysjärjestelmän noin 2850. Lamellisuodattimien kustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin maasuodattimen. Pelkille pesuvesille tarkoitetut järjestelmät ovat n. 340 halvempia. Jätevesien 5 m 3 umpitankki maksaa n. 1 400 ja tankin tyhjennys noin 80 /kerta. Kokonaiskustannuksiin ei vaikuta ainoastaan valittu puhdistusjärjestelmä vaan myös milloin ja kenen toimesta järjestelmä asennetaan tai rakennetaan. Rakentajan asiantuntemus ja rakennetun tai asennetun järjestelmän tuntemus sekä tarkkuus rakennusvaiheissa ja oikeat materiaalit ovat hyvän lopputuloksen edellytyksiä. Oikea mitoitus, huolellisuus rakennettaessa ja oikeat materiaalit takaavat järjestelmän pitkäaikaisen ja häiriöttömän toiminnan ja laskevat näin järjestelmän kokonaiskustannuksia. Haja-asutusalueen vanhoilla kiinteistöillä on mahdollisuus hakea avustusta Sipoon kunnalta, mikäli ne uudistavat jätevesienkäsittelyjärjestelmänsä nykyisten vaatimusten mukaisiksi. Avustuksen määrä on enintään 35 % hankkeen kustannuksista. Lisätietoja avustuksesta sekä hakukaavakkeita saa asuntosihteeriltä (09-23536740) tai ympäristönsuojelutarkastajilta. Keväällä 2005 tulorajat avustusten saamiseksi olivat: Henkilöluku 1 2 3 4 Kuukausitulot 1200 2045 2675 3330 Avustusta on mahdollista hakea myös Uudenmaan ympäristökeskukselta (puh. 020 490 101). 4 SUUNNITELMAN LAATIMINEN Haja-asutusalueelle rakennettavan uudisrakennuksen rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä jätevedenjohtamissuunnitelma silloin, kun jätevesiä ei voida johtaa kunnalliseen viemäriin. Suunnitelma on esitettävä myös, kun vanhaan rakennukseen tehdään laajennus tai vanhan rakennuksen kosteita tiloja muutetaan. Ennen suunnitelman jättämistä on rakentajan syytä neuvotella hankkeesta ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Suunnitelma tehdään kaavakkeella. Kaavakkeen kaikki kohdat tulee täyttää huolellisesti. Suunnitelmaan tulee lisäksi liittää: 1. Kopio peruskartasta, johon merkitään rakennuspaikan sijainti. 2. Suunnitelmapiirros kahtena kappaleena mittakaavassa 1:500. Piirrokseen tulee merkitä selvin piirrosmerkinnöin mm. rakennusten, lähimpien talousvesikaivojen (150 m etäisyydeltä), viemärikaivojen ja -putkien ja valitun käsittelyjärjestelmän sijainti. Jätevesijärjestelmän purkupaikan sijainti ja purkuojan kulku tulee myös käydä ilmi piirroksesta. 3. Pohjaveden ylin pinnankorkeus tulee selvittää. Tontille voidaan esim. kaivaa 2 metriä syvä koekuoppa, josta vedenpinnan korkeutta voidaan tarkastella riittävän pitkällä aikavälillä runsassateiseen aikaan (kevät lumensulamisen aikaan, runsassateinen syksy). Myös alueen rengaskaivoista ja ojista voidaan päätellä pohjaveden pinnan korkeutta. Hakemukseen tulee ilmoittaa pohjaveden ylimmän pinnan ja maan pinnan välinen ero (cm). 4. Suunniteltaessa maahan imeyttämistä tulee aina liittää selvitys maaperän sopivuudesta imeytykseen ja naapureiden kirjallinen suostumus. Imeytystä suunniteltaessa tulee etukäteen ottaa yhteys ympäristönsuojelutarkastajaan. 6

5. Jos jätevedet johdetaan rajaojaan tai naapurin maan kautta kulkevaan ojaan tulee suunnitelmaan liittää naapurin kirjallinen suostumus. Jos naapurit eivät anna suostumustaan asian käsittelee ja ratkaisee kirjallisesta hakemuksesta Sipoon ympäristönsuojelujaosto. Rakennuspaikalle tehtävän maastotarkastuksen jälkeen ympäristönsuojeluviranomainen antaa suunnitelmasta lausunnon. Ympäristönsuojeluviranomainen tarkastaa jätevesijärjestelmän ennen käyttöönottoa. Tarvittaessa paikalle tehdään myös välitarkastuksia. Päätöksessä mainitaan erikseen tarvittavat tarkastukset. 5 LISÄTIETOJA Lisätietoja jätevesijärjestelmistä ja jätevesien käsittelyyn sekä lupiin liittyvissä asioissa antavat ympäristönsuojelutarkastajat puh. 2353 6722 (Etelä-Sipoo) ja puh. 2353 6713 (Pohjois-Sipoo). 6 KIRJALLISUUSLÄHTEET 1. Santala E. (toim.) 1990; Pienet jäteveden maapuhdistamot. Ohjeita 1-10 talouden jätevesien maaperäkäsittelystä; Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja B1 2. Rontu M. & Santala E. (toim.) 1995; Haja-asutuksen jätevesien käsittely. Vesi- ja Ympäristöhallituksen monistesarja nro 584 7