suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti www.yrittajat.fi Pääkirjoitus: Yrittäjillä riittää kavereita puolueeseen katsomatta 3 05/2014 TOUKOKUU KUVAULJAS 4 5 Luottoa löytyy Pankit ovat aktivoituneet yritysten lainarahan myöntämisessä. Kisaa käydään erityisesti hyvistä asiakkaista. Myös liikennöitsijä Juhani Romppainen uskaltautui investoimaan uusiin toimitiloihin. uutiset: Tiina Helminen jakaa pinssejä 6 uutiset: Laita kuittiisi oikeat tiedot 7 arjessa: Porvoosta löytyi yli 160-vuotias kauppa 16 17 uutiset: Yrittäjät ja puolueet vastasivat: Eroja löytyy 8 yrityskauppa: Pörssi uudistui, katso miten 22 23 yrityskauppa: Nuorten esiinmarssi, vauhtia kauppaan 26 27
2 05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Siena beige -nahkaverhoilu.
05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 3 Aiheita: Yrittäjät ryntäävät ahkerasti koppiin Suomi tarvitsee parlamentaarikkoja, jotka ymmärtävät lakien yritysvaikutukset. EU-vaalit lähestyvät. Virallinen äänestyspäivä on sunnuntaina 25. päivä, jolloin äänestäjien ajasta kilpailevat myös jääkiekon MM-finaali ja formuloiden legendaarinen Monacon osakilpailu. Tällä kertaa 13 parlamentaarikon paikasta taistellaan tosissaan, siitä kertovat jo puolueiden ehdokaslistat. Ja hyvä niin. Yrittäjät näyttävät niin ikään ymmärtävän, että EU-vaalit ovat tärkeät. Yrittäjistä aikoo nimittäin 86 prosenttia äänestää vaaleissa. Luku on kunnioi- Vaalien alla on paljon puhuttu sääntelyn purkamisen lisäksi myös sisämarkkinoiden toimivuudesta ja pienet ensin -periaatteesta. tettava ja yrittäjien äänillä on poikkeuksellinen painoarvo, kun äänestysprosentti on perinteisesti esimerkiksi eduskuntavaaleja huomattavasti alhaisempi. Painoarvon ovat huomanneet myös vaaliehdokkaat. Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 58 ilmoitti olevansa yrittäjä. Lukua voi vähän epäillä. Todellisuudessa monen ehdokkaan yritys makaa pöytälaatikossa. Joka tapauksessa Euroopan unionilla on iso vaikutus kaikkeen yritystoimintaan liittyvään lainsäädäntöön. Noin 70 prosenttia yrityslainsäädännöstä on lähtöisin unionista. Viime vaalikaudellakin keskustelua herättivät kuljetusyrittäjien työaikalait, rikkidirektiivi, pankkisääntely, lomasairastamisen karenssin poistuminen ja moni muu. Lisää pulinaa on aiheuttanut Suomen tapa lisätä ylimääräistä sääntelykuormaa EU-direktiivien vähimmäisvaatimusten päälle. Näin kävi esimerkiksi lomasairastamisen karenssin kohdalla. Vaalien alla on paljon puhuttu sääntelyn purkamisen lisäksi myös sisämarkkinoiden toimivuudesta ja pienet ensin -periaatteesta. Jopa osa istuvista mepeistä myöntää, että parlamentissa ei välttämättä tiedosteta pienten yritysten merkitystä esimerkiksi työpaikkojen luojana. Kaikki haluavat purkaa sääntelyä. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä oikean ja vääränlaisen sääntelyn ero. Oikea sääntely parantaa sisämarkkinoiden dynamiikkaa ja antaa tasapäiset mahdollisuudet kaikille yrityksille kilpailla ympäri Eurooppaa. Se on ehdottomasti Suomen etu. Väärä sääntely puolestaan lisää byrokratiaa ja herättää negatiivisen ilmapiirin koko unionia kohtaan. Lisää tietoa tarvitaan, vaikka Suomen 13 meppiä on vain pieni pisara 751 edustajan parlamentissa. Ainakin suomalaisedustajien pitää ymmärtää, että lähes jokaisella direktiivillä on jonkinlainen vaikutus yrityksiin ja samalla työpaikkojen syntymiseen. Puoluekantaan katsomatta. UUTISET: 6 Pienetkin pääsevät mukaan Pinssiin 7 Kuiteista syntyi yllättävä hämminki 10 Tomi Björck: Helsinkiin ei enää ravintolaa 12 Raju peli irrottaa arjesta debatti: 14 Markku Ojala vs. Tiina Rantala 14 Missä menee palkan ja yrittäjätulon raja? arjessa: 16 Simolinin taival on täynnä historiaa 18 Tietokonekin tarvitsee kotitohtoria 20 Kysy mitä vaan, me vastaamme yrityskauppa: 22 Näin toimii uudistunut pörssi 24 Hyvillä neuvoilla kasvuhyppyyn 26 Nuoretkin kauppaavat nyt yrityksiä vapaalla: 28 Opettaja yrittää koko pitkän kesän 29 Katso, mitä Suomessa tapahtuu Resumé: Nyheter på svenska 31 yrittajat.fi: Oletko jo löytänyt ehdokkaasi: www.yrittajat.fi/vaalikone Kolumni Mikko Simolinna mikko.simolinna@yrittajat.fi Tämä yleissitovuus on muuten monelle nuorelle iso yllätys. Eikö minulla olekaan oikeutta itse päättää omista työehdoistani? Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna: Kiitos Antti! Otsikolla Yritysten kanssa yhteistyöhön ja ay-pönötys pois ottaa STTK:n uusi puheenjohtaja Antti Palola tuoreella tavalla kantaa ay-liikkeen ja yritysten väliseen suhteeseen. Useassa lehdessä julkaistu haastattelu antaa uudenlaisen kuvan ayjohtajan tulevaisuuden ajatuksista. Palola haluaisi pohtia yritysten kanssa, miten niiden toimintaedellytyksiä parannettaisiin ja rahoitus turvattaisiin, jotta syntyisi uusia työpaikkoja. Antille täytyy antaa kiitos näistä ajatuksista! Näitä samoja asioita mekin pohdimme lähes päivittäin. Kiitos Antille myös siitä, että hän ehdottaa ratkaisuja. Yksi hänen ehdottamansa vaihtoehto on määräaikainen verohelpotus. Yritysten ei tarvitsisi maksaa veroja, jos ne eivät ota voittoa omistajilleen. Juuri tätä samaa olemme mekin ajaneet. Tosin Antin ehdotuksessa on määräaika verottomuudelle. Meidän mielestämme sitä ei tarvita. Kun määräajan tarpeettomuudesta syntyy yhteisymmärrys, niin siinähän se olisi, erityisesti pk-yrityksiä investointeihin ja työpaikkojen luomiseen kannustava veromalli! Lähdettäisikö yhdessä viemään tätä tuleviin hallitusneuvotteluihin? Siihen ne kiitokset sitten loppuvat. Antti hirttäytyy yleissitovuuteen. Siitä ei ay-liike luovu missään oloissa. Tämän osalta ehdottaisin kompromissia, varsinkin kun Antti peräänkuuluttaa avointa keskustelua. Pitäköön ay-liike yleissitovuutensa, kunhan saamme ihmisille oikeuden tarvittaessa itse sopia omista työehdoistaan. Tämä yleissitovuus on muuten monelle nuorelle iso yllätys. Eikö minulla olekaan oikeutta itse päättää omista työehdoistani, vaikka niin haluaisin? Toinen pettymyksen paikka on Antin ehdoton ei Suomen Yrittäjien päästämiselle työmarkkinapöytään. Olisiko tässä kohdassa jäänyt huomaamatta elinkeinoelämän murros? Yksityisen sektorin uudet työpaikat kun nykyään syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kun tähän maahan halutaan uusia työpaikkoja, ei pitäisi olla niin pientä työmarkkinapöytää, etteikö siihen kannattaisi Suomen Yrittäjiä kutsua kuultavaksi, jo kansakunnan yhteisen edun vuoksi.
4 05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi KUVAULJAS Hanat on auki! Pankit ovat avanneet rahahanansa alkuvuonna, ja investoinneissa on orastava vire. Heikommat yritykset saavat kuitenkin yhä nuolla näppejään. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Rahoitusmarkkinoilta kantautuu positiivisia viestejä. Olemme havainneet tänä keväänä selkeän kasvun luottokysynnässä. Kasvu saattaa tosin osin johtua siitä, että olimme itsekin varovaisia viime vuonna tähän aikaan ja nyt olemme selkeästi aktivoituneet, kertoo Nordean vähittäispankin varajohtaja Sampsa Laine. Uusien luottojen kysyntä on Laineen mukaan kasvanut Nordeassa jopa yli 50 prosenttia. Luvun todenmukaisuutta syö pankin tänä vuonna hieman höllentämä lainanmyöntöpolitiikka. OP-Pohjolan lainahanat ovat olleet kuitenkin yleisestä talousahdingosta huolimatta auki pkkentälle koko ajan. Me olemme halunneet viedä asiakasyrityksiämme koko ajan eteenpäin, OP-Pohjolan asiantuntijajohtaja Jari Tirkkonen sanoo. Pankeiltakin on pahin huoli luottotappiokehityksestä vähän hellittänyt. Sampsa Laine Myös Danske Bank on havainnut lainamarkkinoilla varovaista virkistymistä. Luottohakemusten ja -päätösten määrä on meillä kasvanut vuoden takaisesta. Kasvua on tullut kappaleissa noin 20 prosenttia ja euroissa jonkin verran enemmän. Luottokysynnän pohja saattaa olla saavutettu, ja toivotaan, että käänne olisi tapahtumassa, Danske Bankin yritysasiakkaista vastaava johtaja Leena Vainiomäki sanoo. Uuttakin ostetaan. Pankkien näkemykset ovat linjassa Suomen Yrittäjien alkuvuodesta julkistaman pkbarometrin kanssa. Helmikuussa julkistettu barometri antoi jo viitteitä, että vienti- ja alihankintayritykset alkaisivat käynnistellä investointejaan. Hiukan on nähtävissä investointeja ei ihan hirveästi, mutta pientä piristymistä erottuu silläkin sektorilla. Viime vuonna korjattiin vanhaa, mutta nyt jo vähän hankitaan koneita ja laitteita, Vainiomäki kertoo. Myös Nordean Sampsa Laine katsoo, että investointien pahin jarru on poistunut. Mitään investointiaaltoa ei ole vielä nähtävissä, mutta lykättyjä hankkeita on jo käynnistynyt. Rahan hinta on kohtuullisen alhainen ja investointeja tukeva. Pankeiltakin on pahin huoli luottotappiokehityksestä vähän hellittänyt, Laine kiittelee. Heikot rannalle. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen on silti vielä varovainen arvioissaan. Iso kysymys on, lähteekö investointiaalto leviämään ja pystyvätkö rahoittajat vastaamaan siihen kohtuullisilla ehdoilla. Meillä on paljon yrityksiä, joiden pitäisi uudistaa toimintaansa, mutta ne ovat joutuneet pitkään jatkuneen heikon taloustilanteen takia syömään omia pääomiaan. Malisen mukaan parhaat yritykset saavat nyt varmasti rahaa hyvin ja kohtuullisilla ehdoilla. On selvää, että pankit ovat hyvin kiinnostuneita ja jopa kilpailevat AAA-luottoluokituksen saaneista yrityksistä, mutta rahoitusmarkkinoiden kiristyminen ja pitkään jatkunut vaikea talousahdinko tekee tilanteesta yhä haastavan muille yrityksille. Pankkien kilpailu tripla-a-yrityksistä on osaltaan seurausta pankkisäätelystä. Rahoittajat pyrkivät arvioimaan riskiä aiempaa tarkemmin, Petri Malinen kuittaa. Suomen Yrittäjien ekonomistin mukaan joissain rahoituslaitoksissa siirrettiin pankkisäätelyn myötä painopistettä kokonaan pois yritysrahoituksesta. Uskon kuitenkin, että kun pankkisäätely konkretisoituu, poistuu sen myötä myös pahimmat pelot asian ympäriltä. Täytyy kuitenkin muistaa, että paluuta vanhaan ei enää ole. Nyt ja tästä eteenpäin pkyritysten rahoituksen ehdot tulevat olemaan pysyvästi aiempaa tiukempia, Malinen painottaa. Lietsontaa. Oulun taksipalvelut Oy:n toimitusjohtajan Juhani Romppaisen mielestä tiedotusvälineet keskittyvät herkästi vaikeina aikoina vain negatiivisiin uutisiin taloustilanteesta. Nuo uutiset luovat ehkä turhaakin epävarmuutta markkinoille, Romppainen harmittelee. Vaikeina aikoina kannattaa investoida >Oulun taksipalvelut Oy:n henkilökunta on nyt viikon verran saanut nauttia yrityksen uusista toimitiloista Oulun Metsokankaalla. Uuteen halliin on rakennettu konttoritilat ja autohalli, jossa on korjaamo ja kaluston pesupaikat. Vanhat toimitilamme alkoivat olla jopa este yrityksemme toiminnalle, sillä tilaa ei enää ollut tarpeeksi, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Juhani Romppainen. Uusi halli rakennettiin osaksi omalla pääomalla ja osin pankin lainarahoituksella. Myös valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera osallistui hankkeen rahoitukseen. Olen aina ollut sitä mieltä, että jos yhtiön perusasiat ovat kunnossa, kannattaa myös vaikeampina aikoina investoida. Silloin muut ovat lyöneet hankkeensa jäihin, esimerkiksi rakennuskustannukset ovat alhaisempia. Jos hanke on järkevä, hyvin perusteltu ja kannattava, lähtevät rahoittajatkin vaikeana aikana mukaan, Romppainen arvioi. Noin 60 henkeä työllistävälle Oulun taksipalvelut Oy:lle toimitilat rakennutti Juhani Romppaisen omistama Kiinteistö Oy, jolle rahoituksen saanti oli melko vaivatonta. Keskustelut pankin ja Finnveran kanssa etenivät nopeasti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Pitkään toimineeseen ja positiivisesti kehittyneeseen yhtiöön löytyi luottoa. Olen kuitenkin kuullut, että joillakin yrityksillä on ollut vaikeuksiakin lainan saannissa uusien hankkeiden rahoittamiseen tämän notkahduksen aikana. Vaikeina aikoina tiedotusvälineet herkästi keskittyvät vain negatiivisiin uutisiin taloustilanteesta. Nuo uutiset huolestuttavat yrittäjiä ja luovat ehkä turhaakin epävarmuutta markkinoille, Juhani Romppainen harmittelee.
05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Faktaa vai fiktiota: Näinköhän?! EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella 2014 2020 yritysten tukien haku helpottuu. 30 prosenttia tuesta voi saada ennakkoon ja maksu luvataan hoitaa 90 päivässä. TEMin Taina Susiluoto Maaseudun Tulevaisuudessa Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: www.yrittajat.fi 5 Investointien kehitys 10 0-10 1/11 1/12 1/13 1/14 Suomen rahalaitosten lainat euroalueelle sektoreittain Kannat, uusien sopimusten volyymi ja virrat esitetään miljoonina euroina, vuosimuutos ja korot prosentteina. Uudet sopimukset sisältävät uusien lainojen lisäksi myös sopimukset, jotka syntyvät olemassa olevien lainojen uudelleen neuvottelujen tuloksena. Ajanjakso Yritykset * Kanta Milj. Korko Maaliskuu 2014 65 419 2,00 Helmikuu 2014 65 234 2,00 Tammikuu 2014 64 605 1,99 Joulukuu 2013 66 724 1,97 Marraskuu 2013 66 365 1,95 Lokakuu 2013 65 603 1,94 Syyskuu 2013 65 839 1,93 Elokuu 2013 65 412 1,94 Heinäkuu 2013 64 868 1,93 Kesäkuu 2013 64 911 1,91 Toukokuu 2013 64 925 1,90 Huhtikuu 2013 64 719 1,91 Maaliskuu 2013 64 010 1,90 * Yritykset sisältävät myös asuntoyhteisöt ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Tiedot julkaistaan ennakkotietoina 13 kuukauden ajan. LÄHDE: SY:N PK-BAROMETRI 1/2014 LÄHDE: SUOMEN PANKKI Juuri nyt: 90 päivää myöhässä Suomessa maksuviiveiden vaikutusten vuoksi 25 prosenttia ei palkkaa uusia työntekijöitä ja 13 prosenttia joutuu turvautumaan irtisanomisiin. Eurooppalaisen maksutapatutkimuksen tehneen Intrum Justitia Oy:n johtaja Juha Iskala pitää tilannetta huolestuttavana. Vaikka Suomen luvut muuhun Eurooppaan verrattuna ovat olleet aina parempia, on suuntaus silti meilläkin nyt huonompaan päin. Luottotappioriski on kasvanut ja samanaikaisesti maksuviivästysten seuraukset ovat monille yrittäjille erittäin hankalia. Tulee likviditeettiongelmia, korkokuluja ja tulonmenetystä. Pahiten tilanteesta kärsivät pk-sektorin yritykset. Siis juuri ne yritykset, joiden varassa liiketoiminnan kasvu pääosin lepää. Syyttävä sormi osoittaa viivästyksistä vähän joka suuntaan. Kyse on kokonaisuuden kierteestä. Suomessa julkishallinto ei ole ollut samanlainen ongelma kuin esimerkiksi läntisessä Euroopassa, Iskala sanoo. 700+ Kunnallisjohdon seminaari täytti Seinäjoki Areenan toukokuussa. Yli 700 elinkeinopolitiikan toimijaa kuuli muiden joukossa Esko Ahoa ja Olli Rehniä. Tapahtuma järjestettiin jo 22. kerran. EU-vaalipaneelissa otettiin EU-vaaliehdokkaista mittaa. Ensimmäinen ehdokas selvillä Suomen Yrittäjien puheenjohtajakisa käynnistyi. Etelä- Pohjanmaan Yrittäjät on nostanut puheenjohtajansa Jyrki Mäkysen ehdolle. Mäkynen on toiminut Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana syksystä 2010 lähtien. Hän omistaa Oy HM Profiili Ab:n ja yrittäjäuraa on yli 20 vuotta. Kommentti LOTTA TAMMELIN lotta.tammelin@yrittajat.fi Raha poikii rahaa Pk-yrittäjien ongelmana on viimeisen vuoden ajan ollut rahoituksen saannin vaikeus. Pk-yritysbarometri toisensa jälkeen kertoo, että yrittäjän on ollut hankala saada lainaa joko ollenkaan tai edes kohtuullisin takaisinmaksuehdoin. Suomen Yrittäjien toukokuun puolivälissä Seinäjoella järjestetyssä Kunnallisjohdon seminaarissa EU-komissaari Olli Rehn sanoi, että mitä yritysrahoitukseen tulee, olisi suomalaisten pankkien syytä katsoa peiliin. Rehnin viesti oli, että lainahanoja olisi syytä hiukan höllentää. Näin on tänä vuonna oikeastaan käynytkin. Ainakin Nordea viestittää, että viime vuoden varovaisuus on jäämässä taakse. Ja hyvä niin, sillä pk-yritysten rahoitus makasi vuonna 2013 oikeastaan vain yhden pankin harteilla. OP-Pohjola ei halunnut pankkisäätelyn uhkakuvienkaan alla lyödä liinojaan kiinni. Tosiasiahan toki on se, että heikoimmat jäävät aina ilman lainaa. Pankitkin tekevät bisnestä. Ei siinä mitään sen kummempaa ole. Pankkisäätelyn johdosta AAAluottoluokituksesta on kuitenkin tullut pop ja muille vähemmän pop -yrityksille tilanne näyttäytyy huomattavasti korkeampina lainamarginaaleina. Mutta niin kai se on aina mennyt raha tulee rahan luokse. 1000 kampaamoa jo nurin Hiusyrittäjien toiminnanjohtajan mukaan vain alhaisempi arvonlisäverokanta voisi pelastaa toimialan. Kampaamoalalla konkurssit eivät yleensä näy tilastoissa, koska suurin osa yrittäjistä on toiminimiyrittäjiä. Nyt vuoden sisällä kuitenkin myös isommat osakeyhtiöt ovat alkaneet jo kaatua, Hiusyrittäjien Arja Laurila kertoo. Toukokuussa kampaamoyritys HairStore eli CenCei Oy on haettu konkurssiin. Yritys työllistää 170 henkeä.
6 Uutiset 05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Aleksi Poutanen Suorat 30000 ylioppilaslakkia vuodessa 1 Kysymys: Toukokuun lopussa moni ylioppilas painaa suomalaisen Fredriksonin ylioppilaslakin päähänsä. Kuinka paljon lakkeja keskimäärin keväisin myydään, Fredriksonin tuotepäällikkö Katja Helén? Vastaus: Fredriksonin ylioppilaslakkeja myydään keväisin noin 27 000 kappaletta. Syksyisin lakkeja menee puolestaan noin 4 000 kappaletta joulun alla valmistuville ylioppilaille. 2 Kysymys: Vaihtelevatko ylioppilaslakkien mallit vuosittain vai onko valkolakki aina samalla kaavalla valmistettu? Vastaus: Ylioppilaslakit on valmistettu Fredriksonilla lähes muuttumattomana ja samalla kaavalla jo vuodesta 1892. Vuonna 1875 Uppsalan ylioppilastapaamisessa virallistettiin Suomalainen ylioppilaslakki ja sen ulkonäkö. Sen jälkeen ylioppilaslakki on ollut lähes muuttumaton ulkomuodoltaan. Työtavat ovat vuosien saatossa muuttuneet jonkin verran. 3 Kysymy: Vaikka Fredrikson tunnetaan parhaiten lakeistaan, on valikoimissanne lukuisia muitakin tuotteita. Mitä kaikkea Fredrikson valmistaa? Vastaus: Fredrikson valmistaa ylioppilaslakkien lisäksi vuosittain noin 100 000 asua. Pääpaino on kuitenkin erilaisissa lakeissa, pipoissa ja hatuissa. Koko ajan kysyntä on lisääntynyt kuitenkin myös huivien ja käsineiden suuntaan, sillä kuluttajat haluavat ostaa kokonaisuuksia. Tuotteita valmistetaan vauvasta vaariin -kohderyhmälle sekä arkeen, juhlaan ja ulkoiluun. Katja Helén INVESTOINti. Helsinkiläisen lifestyle-myymälä Dotsin omistajayrittäjän Tiina Helmisen mielestä Pins-ohjelma on satsaus liikkeen asiakkaisiin. Näin me voimme tarjota asiakkaillemme huomattavasti laajemman valikoiman kanta-asiakasetuja, kuin mitä voisimme tehdä ihan yksittäisenä toimijana, Helminen arvioi. Asiakkaana Anna Brykner. Yrittäjä pääsee mukaan valtavaan verkostoon Pins on kaikille avoin kantaasiakasohjelma myös pk-yrittäjän tarpeisiin. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi K etjusidonnaiset kantaasiakasohjelmat saivat toukokuun alussa vahvan kilpailijan, kun uusi Pins-etuohjelma rantautui Suomeen. Pins on ensimmäinen etuohjelma Suomessa, joka ei ole sidoksissa vain yhteen ketjuun, vaan kuluttaja hyötyy monissa kauppapaikoissa ja verkkokaupoissa tekemistään ostoksista. Ohjelmaa ylläpitää kansainvälinen kanta-asiakasjärjestelmiin erikoistunut yritys Coalition Rewards Finland. Mukaan Pins-ohjelmaan pääsevät myös pk-yrittäjät. Me olimme jo kauan miettineet ratkaisua meidän kanta-asiakasjärjestelmäämme varten. Emme kuitenkaan halunneet kartuttaa asiakkaittemme lompakkoa jälleen yhdellä uudella kortilla, joka käy vain johonkin tiettyyn liikkeeseen. Pins olikin ainutlaatuinen tilaisuus päästä mukaan isoon ja kansainväliseen etujärjestelmään, kertoo helsinkiläisen lifestyle-myymälä Dotsin omistajayrittäjä Tiina Helminen. Helminen uskoo Pins:n olevan myös asiakkaille aiempia etuohjelmia hyödyllisempi. Näin me voimme tarjota asiakkaillemme huomattavasti laajemman valikoiman kanta-asiakasetuja, kuin mitä voisimme tehdä ihan yksittäisenä toimijana. Tämä ohjelma on ennen kaikkea investointi asiakkaisiimme. Myös markkinointikanava. Parturi-kampaamo Villi Vaniljan omistaja Julius Sepponen kiittelee Pinsohjelmaa sen helppoudesta. Tämä ei vaadi meiltä mitään resursseja. Kaikki taustatekniikka on olemassa, Sepponen summaa. Villi Vaniljalle Pins-etuohjelma tulee olemaan myös markkinointikanava. Koska järjestelmä on kaikille avoin, pystymme tavoittamaan sen Aleksi Poutanen Helppoa. Parturi-kampaamo Villi Vaniljan omistajan Julius Sepposen mielestä Pins-ohjelmaan on helppo lähteä mukaan. Tämä ei vaadi meiltä mitään resursseja, Sepponen summaa. kautta aivan uusia asiakkaita. Tämä on meille siis enemmän kuin perinteinen kanta-asiakasohjelma, Julius Sepponen sanoo. Asiakkaalle Pins-kortti on ilmainen. Ohjelman pilottivaiheessa yrittäjät maksavat pienehköä kuukausimaksua mukanaolostaan. Maksu on samantyyppinen prosentuaalinen summa, kuten luottokuntienkin korteissa on. Sen lisäksi maksamme pienen aloitusmaksun, Dotsin Tiina Helminen kertoo. 3 000 yritystä. Yrittäjille suunnatusta ohjelmasta vastaa Suomessa Fonecta. Se on saanut ensimmäisten Pins-viikkojen aikana satoja yhteydenottoja kiinnostuneilta yrityksiltä. Mikä Pins? >Pins-kumppaneita on yli 300 ja mukana on yli 400 verkkokauppaa. Yhteensä ostospaikkoja ohjelman piirissä on yli 30 000. Suomalaisia kumppaneita ovat Siwa, Valintatalo, Verkkokauppa.com, Restelin hotellit ja ravintolat, RTV, Synsam, Timanttiset, AD varaosaliikkeet ja AD autokorjaamot, Europcar-autovuokraamot, Imatran Kylpylä Spa, Matkahuolto ja Pohjantähti. Jokainen käytetty euro Pinsostopaikoissa kerryttää pinssejä. Pinssit voi käyttää sitä mukaa, kun niitä kertyy. Pinssejä voi käyttää esimerkiksi suoraan rahana Pins-kumppaniverkostossa esimerkiksi Siwoissa ja Valinta- Fonecta toimii Pins-ohjelman ja pk-yritysten välissä. Asiakkaanamme on jo kymmeniä tuhansia pk-yrityksiä, joten pystymme viemään uuden etuohjelman nopeasti pk-kenttään. Tuomme Pins-ohjelmaan mukaan lähivuosien aikana 3 000 pk-yritystä, lupaa Fonectan toimitusjohtaja Timo Hiltunen. Hiltusen mukaan valmis valtakunnallinen ja kattava etuohjelma säästää yrittäjien aikaa ja vaivaa. Fonecta tuottaa palvelut avaimet käteen -periaatteella vastaten esimerkiksi tuotekehityksestä, välineistä ja asiakaspalvelusta pienyrityksille. Koemme avoimen kantaasiakasohjelman tärkeäksi osaksi pienyritysten kilpailukyvyn vahvistamista, Timo Hiltunen kertoo. taloissa, tai niillä voi lunastaa tuotteita ja palveluja palkintokaupasta. Pins-etuohjelmassa kuluttaja hyötyy nyt myös kotimaisista ja ulkomaisista ostoksista esimerkiksi Zalandon, CDON.comin, Hotels.comin, Crocsin, Booztin, Brandosin ja Asosin verkkokaupoissa. Uuden ohjelman myötä myös yli miljoonan suomalaisen YkkösBonus vaihtuu Pins-ohjelmaksi.
05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset 7 Haluatko kuitin? Ajassa: Myyntikuitin tarjoamatta jättämisestä voi napsahtaa pian isokin sanktio. Silti uusi lakimuutos on osalle yrittäjistä yhä epäselvä. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Tammikuun alusta lähtien yrityksen on täytynyt tarjota asiakkaalle kuitti jokaisesta käteisellä tai maksukortilla tehdystä myynnistä. Verottajan maaliskuussa tekemien tarkastuksien perusteella kuitinantovelvollisuus on yrityksille vielä kuitenkin melko epäselvä asia. Tarkastuksia tehtiin maaliskuun aikana lähes 1 200 yritykseen. Noin puolella näistä yrityksistä kaikki oli kuittien suhteen kunnossa. Pääosin yritykset olivat myös tietoisia uudesta laista ja kuittipakosta. Eniten oli puutteita kuittien tiedoissa, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Liisi Peltokorpi. Monilta puuttui kuiteista y-tunnus tai liikkeen virallinen kaupparekisterissä oleva nimi. Myös arvonlisäveromerkinnöissä oli Peltokorven mukaan vajaavaisuuksia. Vielä tänä keväänä sanktioita puutteista ei jaettu. Jatkossa kuitenkin kuitin antamatta jättämisestä voi seurata jopa 300 1 000 euron laiminlyöntimaksu, Liisi Peltokorpi kertoo. Outo muutos. Helsinkiläisen Mekkomanian omistajayrittäjä Mari Teittinen on tietoinen kuittipakosta. En muista yhtään, mistä sain tietää kuitin antamisen pakosta, mutta minulle se ei ollut mikään iso juttu. Olen aina aiemminkin kirjoittanut asiakkaalle käsin kuitin. Jäljitän kaiken myyntini kuittien perusteella, niin kuitin kirjoittaminen on ollut aina pakollista. Myyn muidenkin tavaroita, joten menisin ihan sekaisin, jos en kirjottaisi kuitteja, vintagevaatteita ja -asusteita myyvä Teittinen sanoo. Optikkoliike Proud Optiikan yrittäjä Esa Ylikelloniemi on Teittisen kanssa samoilla linjoilla. Mielestäni koko lakimuutos on ihan outo. Olen aina tarjonnut kuitin ja niinhän se pitääkin tehdä, Ylikelloniemi ihmettelee. Olen ottanut nyt kuitenkin tavaksi, että tarjoan kuittia ylikorostetusti, ja vaikka asiakas Aleksi Poutanen OUTOA. Optikkoliike Proud Optiikan yrittäjä Esa Ylikelloniemi ihmettelee uutta muutosta. Olen aina aiemminkin antanut kuitin, hän sanoo. Olisi kiva, että näistä muutoksista tiedotettaisiin tarkemmin. Esa Ylikelloniemi ei sitä haluaisi, mainitsen kirjoittavani sen kumminkin, ettei jää mitään epäselvää, hän jatkaa. Ohjeet etanapostilla. Esa Ylikelloniemi muistelee lukeneensa uudistuksesta iltapäivälehdestä. Mitään tiedotusta tai kirjettä en ole Verohallinnolta Ostajalle tarjottavassa kuitissa on oltava seuraavat tiedot: Elinkeinonharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tunnus Kuitin antamispäivä Kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto Myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji Tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisäveron peruste verokannoittain. asiasta saanut. Olisihan se kiva, että näistä muutoksista tiedotettaisiin tarkemmin, hän sanoo. Myös Nukketohtori Aino Ihalainen toivoisi Verohallinnolta selkeämpää tiedotusta lakimuutoksista mieluiten kirjeitse. Sähköpostia ja muuta sähköistä viestiä tulee niin paljon, että olisi mielestäni hyvä saada tietoa muutoksista ihan tavallisella kirjeellä. Se tulisi ainakin varmasti avattua, Ihalainen arvelee. Ihalaisellekin kuittipakko oli kuitenkin tuttu asia. Aloitin yritystoimintani tämän vuoden alussa ja silloin tuli luettua paljon näistä asioista. Kävin myös useammassa yrittämiseen liittyvässä infotilaisuudessa. Kirjoitan kuitenkin kuitin aina. Teemme sen asiakkaan kanssa yhdessä, koska kuittimme toimii samalla tilauskaavakkeena, Ihalainen kertoo. Tankkaa virtaa Yrittäjäpäiviltä Yrittäjien huipputapahtuma, Valtakunnalliset yrittäjäpäivät ovat 24. 26. lokakuuta Tampereella. Päivien teemana on Virtaa. Ja sitä juuri saadaan verkottumalla, mutta myös viihtymällä. Paikka on keskellä Suomea. Kaikkialta Suomesta tiet tuovat Tampereen Messukeskukseen. Tarjolla on ajatusten, ideoiden ja verkostojen virtaa. Paikalle odotetaan kolmeatuhatta yrittäjää. Ilmoittautuminen on alkanut 13. toukokuuta. Asiasukellus patenttiviidakkoon Patentti- ja tekijänoikeusseminaarissa saat täyslaidallisen tietoa ja osaamista yrityksellesi elintärkeään hommaan. Seminaarissa perehdytään siihen, miten suojaat yrityksesi aineettoman omaisuuden, varmistat oikeutesi ja lisäät tuotteesi arvoa. IPR muodostuu tekijänoikeudesta ja teollisoikeuksista. Näitä ovat patentti, tavaramerkki ja mallisuoja. Erityisesti pk-yrityksille suunnatussa seminaarissa kerrotaan, miten immateriaalioikeuksia voi hyödyntää käytännön liiketoiminnassa. Tämä seminaari on maksuton! IPR-seminaari järjestetään Helsingissä ti 27. toukokuuta klo 12.30 16.30 Patentti- ja rekisterihallituksessa, Arkadiankatu 6 A. Ilmoittautudu nopeasti, niin ehdit vielä mukaan. Asiasta puhuvat muun muassa PRH:n pääjohtaja Rauni Hagman, Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä ja lainopillinen asiamies Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä. Lisätietoja kehitysasiantuntija Olli Ilmariselta 029 509 5236, olli.ilmarinen@ prh.fi. Vielä ehtii äänestää! Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys päättyi jo. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 25. toukokuuta. Silloin ehtii kertomaan kantansa siitä, kuka olisi paras hoitamaan eurooppalaisia asioita Brysseliin ja Strasbourgiin. Parlamenttiin valitaan kaikkiaan 751 edustajaa. Suomen potti on kolmetoista. Suomalaisten osuus on siis alle kaksi prosenttia koko valtuuston koosta. Vaikka kaikki suomalaiset olisivat samaa mieltä jostakin asiasta, ei heidän voimansa mihinkään yksin riitä. Tämä ei kuitenkaan ole mikään syy jättää äänestämättä. Kannattaa muistaa, että 70 prosenttia suomalaisyrityksiin vaikuttavasta lainsäädännöstä on EU:sta lähtöisin. 6/2014 Seuraava Numero ILMESTYY 13.6.
8 Uutiset 05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Yrittäjyys joka puolueen listalla Hia sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi Yrittäjien vaalikoneeseen vastanneiden suosikkikärjessä on kaksi kristillisdemokraattien ehdokasta. Kokoomusehdokas nappasi kolmospaikan. Kärkikolmikossa on vain naisia. Nelospaikalta löytyy ensimmäinen mies ja hänkin kristillisdemokraattien listalta. Vitosena tulee keskusta ja yrittäjien vaalikoneeseen vastanneiden mielestä keskustan suosituin ehdokas on mies. Kymmenen kärkeen nousee viisi puoluetta. Yrittäjyys nousee usean puolueen agendalle. Puolueiden kärkiviisikossa ovat kristillisten, kokoomuksen ja keskustan lisäksi perussuomalaiset ja piraattipuolue. Kun avataan vaalikoneeseen vastanneiden näkemyksiä ja verrataan niitä koneeseen vastanneiden ehdokkaiden mielipiteisiin ja vieläpä pidennetään listaa kolmeenkymmeneen kärkiehdokkaaseen, kuviot tasaantuvat perinteisemmiksi. Puolueista suosituin onkin keskusta. Kristillisdemokraatit ovat väistyneet kakkossijalle. Kolmospaikkaa pitää kokoomus ja perussuomalaiset tulee heti nelosena piraatit vanavedessään. Kolmenkymmenen kärkeen yltää myös ehdokkaita Muutos 2011:sta, SDP:stä, vihreistä ja RKP:stä. Näkemyksissä on hajontaa, vaikka kaikki ehdokkaat ovatkin enemmän ja vähemmän samaa mieltä siitä, että EU:ssa hyvinvointi on menestyvän yritystoiminnan varassa. Kaikki olisivat myös halukkaita nostamaan yrittäjyyden EU-politiikan kärkiteemojen joukkoon tulevalla vaalikaudella. Hajontaakin löytyy. Perussuomalaiset eivät usko unionin yhteisen ilmasto- ja energiapolitiikan luovan pk-yrityksille tasapuolisia kilpailuolosuhteita, kun taas vihreät uskovat siihen. Muut häilyvät. Yli 70 prosenttia eurovaalien ehdokkaista on mukana yrittäjien vaalikoneella. Yrittäjä-äänestäjiä on paljon. Heistä yli 85 prosenttia kertoi aikovansa äänestää eurovaaleissa. Ei siis ihme, että ehdokkaat ovat kiinnostuneita yrittäjistä. Sitä paitsi hyvin moni ehdokas on itsekin yrittäjä. Poimimme neljä väitettä vaalikoneesta. Kulkevatko yrittäjien ja ehdokkaiden mielipiteet samaan tahtiin? 1. Eurosta on yrityksille enemmän hyötyä kuin haittaa. Eri mieltä Samaa mieltä 3. Työntekijöille annettu laajempi oikeus pyytää vuosiloman siirtoa sairastumisen vuoksi, oli tarpeeton. Kokoomus SDP Perussuomalaiset Keskusta Vasemmistoliitto Vihreät RKP Kristillisdemokraatit Muutos2011 Itsenäisyyspuolue SKP, STP Piraattipuolue Yrittäjät Kokoomus SDP Perussuomalaiset Keskusta Vasemmistoliitto Vihreät RKP Kristillisdemokraatit Muutos2011 Itsenäisyyspuolue SKP, STP Piraattipuolue Yrittäjät 2. EU:n jäsenmaiden pitää saada tukea oman maan yrityksiä vapaasti. Eri mieltä Samaa mieltä 4. Suomi lisää ylimääräistä sääntelykuormaa EU-direktiivien vähimmäisvaatimusten päälle. Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Huhtikuun lopussa avatusta Suomen Yrittäjien vaalikoneesta löytyy 181 ehdokkaan näkemyksiä yrittäjyyteen vaikuttaviin asioihin. Ehdokkaita on kaikkiaan 251. Yksi puolue voi asettaa korkeintaan 20 ehdokasta. 14.5. mennessä yli 2 000 äänestäjää otti kantaa väittämiin vaalikoneessa. Heistä suurin osa on yrittäjiä. Pallot näyttävät ehdokasvastaajien keskiarvot puolueittain ja ehdokaslistoittain. Neliö näyttää yrittäjävastaajien keskiarvon. Häivealueet kertovat miten laajalle näkemykset vastanneiden kesken ovat hajonneet. Ehdokkaita vaalikoneessa: 20: Keskusta 18: Kristillisdemokraatit ja Vihreät 16: Kokoomus, Muutos 2011 15: Perussuomalaiset 14: SDP, Vasemmistoliitto, Itsenäisyyspuolue ja Piraattipuolue 13: RKP 7+2: SKP + STP Katso tarkemmin ehdokkaiden näkemyksiä, vastauksia ja ajatuksia yrittajat.fi/ vaalikone Sunnuntaina on äänestyspäivä Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Puolueiden yrittäjäehdokkaat kertoivat huhtikuun Yrittäjäsanomissa tavoitteistaan Euroopan parlamentissa, jos he tulevat valituksi. Perussuomalaisten yrittäjäehdokas puuttui tuolloin joukosta. Voit katsoa muiden puolueiden osalta yrittäjäehdokkaiden vastauksia: http:// issuu.com/yrittajat/docs/ yrittajasanomat4_2014/12 Ilkka Matinpalo Perussuomalaiset Vitacap Oy, Helsinki 1. Miksi EU on yrittäjän kannalta tärkeä? EU:lla on yrittäjälle ennen kaikkea kaksi merkittävää tehtävää: Ensinnäkin EU:n omat sisämarkkinat ja niiden toiminnan jatkuva kehittäminen ovat yrityksille tärkeät. Jatkossa pitää keskittyä erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen. Toiseksi EU sopii hyvin myös kansainvälisten vapaakauppa- ja ilmastosopimuksien neuvotteluosapuoleksi muun maailman kanssa. 2. Mikä on tärkein asia, johon aiot vaikuttaa, jos tulet valituksi? Työllisyys, yrittäminen ja kilpailukyky on nostettava EU:ssa todellisiksi ykkösasioiksi, ei pelkästään juhlapuheissa, kuten tällä hetkellä. Erityisesti tulen keskittymään yritystoimintaan liittyvän turhan säätelyn ja byrokratian purkamiseen. Konkreettisena toimena tulee esimerkiksi pk-yritysten sääntelyä muuttaa ohjeelliseksi; eli saa noudattaa, mutta ei ole pakko. Toisena tärkeänä osaalueenani on maailmankaupan vapauttamiseen osallistuminen. Testaa ehdokkaat Yrittäjien vaalikoneessa >Yrittäjistä vähintään 86 prosenttia aikoo äänestää (Pk-yritysbarometri, kevät 2014) Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomessa vaalipäivä on 25. toukokuuta, jolloin Suomesta valitaan 13 parlamentin jäsentä. Euroopan unioni on avannut suomalaisille yrityksille 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. 54 prosenttia suomalaisten yritysten viennistä suuntautuu EU-maihin. Suomen Yrittäjät pyrkii vaikuttamaan muun muassa siihen, että sääntely laaditaan pienten yritysten näkökulmasta. Suomen Yrittäjien vaalikoneessa voit verrata omia kantojasi eri puolueiden yrittäjäehdokkaiden vastauksiin osoitteessa www.yrittajat.fi/ euvaalit.
05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Vuoronumerot historiaan Nuori Yrittäjyys ry:n korkeakouluille suunnatun NY Start Up -ohjelman lukuvuoden parhaat yritykset on valittu. Vuoden parhaaksi korkeaasteen yritykseksi valittiin Blokut NY, jonka liikeideana on turkulainen blogiportaali kaduilla.fi. Blokut NY palkittiin kisamatkalla NY-yritysten EM-finaaliin heinäkuussa Amsterdamiin Hollantiin. Finaalissa myönnettiin myös Hyundain Brilliant Young Entrepreneur -palkinto ja 15 000 euroa yritystoiminnan kehittämiseen yritykselle, jolla on paras kasvupotentiaali. Tavoitellun palkinnon voitti Mobile.Queue Ye Metropolia Ammattikorkeakoulusta Helsingistä. Yrityksen liikeidea on sovellus, joka mahdollistaa jonottamisen eri yritysten palvelupisteisiin etänä, jolloin jonotusnumeron voi tilata vaikka kotona ja jonotusajan käyttää hyödyllisemmin. 6. Keskisuuren yrityksen sukupolvenvaihdoksesta koituvat perintöja lahjaverot ovat Suomessa 23 EUmaasta kuudenneksi korkeimmat. Ruotsi ja Viro eivät verota perintöjä. Cleantech vauhdissa Suomalainen cleantech-liiketoiminta jatkoi kasvuaan 2013 vaikeasta taloussuhdanteesta huolimatta. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 25,8 miljardia euroa ja vuosikasvu viisi prosenttia. Kasvu jatkuu, sillä alan yrityksillä on vakaat kasvusuunnitelmat tuleville vuosille. Cleantechilla tarkoitetaan teknologiaa, palveluja, ratkaisuja, prosessi-innovaatioita ja tuotteita, jotka auttavat pienentämään ihmisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta, säästämään energiaa ja luonnonvaroja sekä parantamaan elinympäristöä. Suomalaisyrityksillä on huipputason osaamista muun muassa energia-, materiaali- ja vesitehokkuudessa, bioenergiassa, biopolttoaineissa, uusiutuvassa energiassa, yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja erilaisissa älykkäissä teknologioissa. Koulut hakoteillä yrittäjyydestä Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan opiskelijat kokevat saavansa opintojensa aikana liian vähän tietoa yrittäjyydestä ja liiketoiminnasta. Peräti 67 prosenttia kyselyyn vastanneista opiskelijoista arvioi saaneensa vähän tai ei ollenkaan tietoa yrittäjyydestä ja sen eri muodoista. Puutteita tiedoissa ja arvioissa opintojen riittävyydestä oli yhtä lailla niin ammattiopiston, ammattikorkeakoulun kuin yliopistonkin opiskelijoiden keskuudessa. Tulokset ovat hälyttäviä, koska tutkimuksessa havaittiin, että opetuksella on merkittävä vaikutus, ei vain yrittäjyysaikomuksiin, vaan myös yleisiin asenteisiin yrittäjyyttä kohtaan. Opinnoissaan yrittäjyydestä paljon tietoa saaneista yli puolet voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi. Yrittäjyydestä ja yritysmuodoista vähän tietoa saaneista erittäin harva voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjiksi, tiivistää apulaisprofessori Anu Puusa. Itä-Suomen yliopiston tutkimustulosten mukaan iso osa nuorista 9 kuitenkin suhtautuu yrittäjyyteen ja yrittäjäksi ryhtymiseen myönteisesti. Silti vain kolme prosenttia tutkimukseen vastanneista aikoo ryhtyä yrittäjäksi. Lähes 40 prosenttia voisi kuitenkin kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi. Vastaavasti 31 prosenttia vastaajista ei voisi kuvitella itseään yrittäjänä.
10 Uutiset 05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT TOMI BJÖRCK / PRESSIKUVA Superkokki ei lepää Huippukokki Tomi Björck on nyt joka puolella. On uutta ravintolaa, kirjaa, telkkariohjelmia ja lukuisia yhteistyöprojekteja. Kaikki haluavat Björckin. Ja se sopii hänelle kunhan välillä pääsee surffaamaan. juttutuulella Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Mistä taiot kaikkeen tekemiseesi energiaa, aikaa ja intohimoa? Tykkään niistä asioista, joita teen, Ei sitä muuten jaksaisi. On myös tärkeätä olla samalla aaltopituudella kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa, sillä projektit voivat olla todella pitkiä. Yhteydenottoja kiinnostuneilta yhteistyötahoilta tulee päivittäin, joskus jopa useita. Nyt työn alla ovat kesän ruokalistat ravintoloihimme ja kesälomien sumpliminen. Olette puhuneet laajentamisesta New Yorkiin. Ovatko suunnitelmat toteutumassa? Olemme puhuneet asiasta paljon. Olemme miettineet monia muitakin paikkoja kuten vaikka San Franciscoa tai Australiaa. Paljon siis puhetta, mutta vähän tekoja vielä. Tukholma on jo tehty, ja se konsepti toimii. Yhtään ravintolaa ei kuitenkaan enää tule Helsinkiin, ja johonkin niitä kumminkin haluamme perustaa. Miten uusi Bronda-ravintolanne on otettu vastaan? Pääasiallisesti palaute on ollut hyvää. Ravintolan identiteettikin alkaa hahmottua yleisölle. Kyseessä on brasserie helposti lähestyttävä paikka ja yksinkertaista ruokaa hyvistä raaka-aineista. Tarkoituksemme ei ole hakea kolmea Michelin-tähteä, vaan rentoon tilaan voi tulla drinkille ja viikonloppuisin kuuntelemaan dj:tä. Brondan idea on olla vähän kuin olohuone. Farang, Gaijin, Boulevard Social ja Bronda mikä ravintoloistasi on sinulle rakkain? Hankala sanoa. Tätä kysytään aika usein. Suosikki vaihtelee kausittain. En päästä itseäni kyllästymään mihinkään ravintoloistani. Pyrinkin esimerkiksi syömään kaikissa vähän vuorotellen. Olet innokas surffaaja. Mikä surffaamisessa on parasta? Vapauden tunne. Ehdottomasti. Surffaus pitää sisällään kaiken, mikä on siistiä. Se on rämäpäistä ja hyvää liikuntaa. Mitä huippukokki syö kotonaan? Syön yleensä töissä ennen kuin lähden kotiin, tai sitten syön kotona jotain, mitä kaapista löytyy. Ihan einekset eivät kuitenkaan uppoa. Hedelmiä ja vihanneksia yleensä aamulla. Välillä on kuitenkin niin hulinaa, etten kerkeä edes syömään, vaan hommat hoidetaan kahvin voimalla. Lempiruoka voisi olla aasialainen fiesta: salaattia, sashimia, simpukoita, ostereita ja joitain hyvää grillattua lihaa. Tykkään yhdistellä erilaisia annoksia. Kuka: Tomi Björck Ikä: 33 Työura: Huippuravintoloissa Espanjassa, Isossa-Britanniassa ja Australiassa ennen omien ravintoloiden perustamista vuonna 2009. Perhe: Vaimo ja poika sekä uusi vauva tulossa kuukauden sisällä. Motto: Everyday struggle You got to live your dreams.
05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset 11 Suosittele tutulle yrittäjäkaverille Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään yli 100 asiantuntijaa neuvomaan ja opastamaan yritystoiminnassa. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Suosittele Suomen Yrittäjiä osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa. YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!
Uutiset 12 05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT PEKKA SIPOLA Pirkko Vetri: Rokkipelaaja nauttii Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi Roller Derby imaisi mukanaan kertaheitolla. Vanhat huonekalut eivät edes vilahda mielessä treenien ja pelin aikana. Silloin pelaan täysillä. Pistän itseni likoon. Pelin henkeen kuuluu, että meillä on railakkaat peliasut ja pelinimet. Minä kiidän lattialla rullaluistimilla Uuma Turmana ja musiikkia rakastavana rokkimimminä. Peli on fyysisesti rankkaa. Siinä pannaan kaikki likoon. Homma vaatii lihaskuntoa. Ollaan lähikontaktissa muiden pelaajien kanssa. Pelataan yhtenä kovana joukkueena. Minulle se on opettanut muun muassa, että reviiriään voi raottaa. Ihmisiä voi päästää lähelle. Hauskaa on, että joukkueen nai-sissa on läsnä iso ikä- ja kokohaarukka. Ei tarvitse olla tietyn ikäinen, kokoinen tai näköinen. Peli tyhjentää mielen ja buustaa henkisesti. Tämä ei ehkä sovi kaikille, mutta minulle tämä sopii juuri nyt. Lähdin mukaan vasta viime syksynä. Olin paiskinut töitä vuosikaudet ja yhtäkkiä sain itseni kiinni miettimästä, että onko koko elämä pelkkää työntekoa. Ajatuksia vauhditti se, että yksityiselämässäkin tapahtui muutoksia. Elämänkumppanini perusti valokuvastudion Helsinkiin. Olin viikot yksin. Kaipasin irtiottoa yksinäisyyden hetkistä, ja etenkin yksinäisistä illoista. Rupesin googlaamaan ratkaisuja ja löysin Porvoon rollerderbyn. Laitoin viestiä ja sain heti vastauksen. Koko laji tuli Suomeen vasta tällä vuosituhannella. Yhdysvalloissa sitä on harrastettu 1920-luvulta saakka. Nyt uusia joukkueita perustetaan tasaiseen tahtiin. Minut otettiin mukaan porukoihin välittömästi. Laji oli minulle uusi ja hyppäsin heti alkeiskurssille. Olin silloin ainoa aloittelija, mutta tahtia se ei haitannut yhtään. Toiset treenasivat ja minä opettelin alkeita flattrack-kentän reunalla. Hiouduimme yhteen. Joukkuefiilis on mielettömän vahva. Porvoon joukkue on aika pieni, mutta se myös tiivistää. Harjoituksissa käydään ja ollaan aidosti yhtä suurta perhettä. Ryhmäpaine on aika kova. Pitää olla oikeasti kipeä, jos edes uskaltaa ajatella jäävänsä pois harjoituksista. Ei tämä laji tietenkään kaikille sovi. Minä olen räväkkä, enkä pelkää. Teen myös fyysisesti rankkaa työtä, ja sitä varten täytyy pitää oma fysiikka kunnossa. Tämän joukkuepelin myötä on koko elämänrytmi vaihtunut. henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan. Intohimo ajoi ammattiin Restauroija kunnostaa vanhoja huonekaluja perinteisillä menetelmillä ja materiaaleilla Porvoossa. Intohimo käsillä tekemiseen ja kauniisiin vanhoihin esineisiin ajoi naisen alan yrittäjäksi. Restaurointi Vetri on toiminut vuodesta 2006. URANI ALUSSA MINULTA KIELLETTIIN VALKOSIPULI. Pienenä tyttönä kulinarismini koki kolauksen. Söin aina valkosipulia sellaisenaan. Hoitopaikassa se kiellettiin, kun koko talo tuoksui. Olen aina tykännyt vahvoista mauista, mutta ehtinyt kokeilemaan myös multimediaa ja kauppatieteitä. Kokin töihinkin olisin valmistunut aikaisemmin, jos en olisi välissä käynyt ulkomailla oppimassa lisää. Unelmat voittivat. Nyt sitä rakennetaan maukkaampaa Suomea uusin eväin, eikä päivääkään ole kaduttanut. Marika, taituri keittiössä. Pidetään unelmat elossa. Tutustu hyvän työelämän tarinoihin www.elo.fi Olemme Elo, Suomen kolmanneksi suurin työeläkeyhtiö ja suurin yrittäjien työeläkevakuuttaja. Vastaamme noin 700 000 suomalaisen työeläkkeistä ja tuemme omalla panoksellamme työyhteisöjen ja yrittäjien työhyvinvointia ja kasvua, aina ensimmäisestä kesätyöstä alkaen. www.elo.fi
05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Aapelin isä myytiin Intiaan Suomalaisen peliyhtiö Playforian liiketoiminta on myyty. Ostajana kaupassa on intialaistaustaisen sijoittajan omistama United Game Studios. Liiketoiminnasta saatu kauppahinta on 5,2 miljoonaa euroa. Nyt solmitulla kaupalla Playforia saa omistajakseen tahon, joka on sitoutunut panostamaan toimialaan, ja omaa kiinteät yhteydet muun muassa Intiaan ja Kiinaan, mistä on tarkoitus saada merkittävästi lisäresursseja vauhdittamaan yhtiön muutosta mobiilipelien kehittäjäksi, kertoo Playforian toimitusjohtaja Tom Lähdemaa. Playforia on Suomessa tunnettu Aapeli-nimisestä peliyhteisöpalvelustaan, jota yhtiö on tuottanut yli kymmenen vuotta. Ravistaja investoi miljoonia Ravistajat-sarjan finalistiksi valittu ja nykyään nimellä OnniBus.com tunnettu yhtiö ostaa kaksikerroksisia busseja. OnniBus.com on tilannut 15 uutta kaksikerroksista Astromega TX927 -mallista linja-autoa Euroopan johtavalta linja-autojen valmistajalta Van Hoolilta. Tilauksen arvo on yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Tilauksen myötä OnniBus.com palkkaa uusia kuljettajia. Linja-autot toimitetaan yhtiölle toukokesäkuussa. Vanhin katsastusasema on nelikymppinen Suomen vanhin ja varta vasten ajoneuvojen katsastusasemaksi rakennettu asema on Raumalla. Se juhlii nelikymppistä taivaltaan. Ajoneuvoja on toki katsastettu 1920-luvulta, mutta alkuun homma hoidettiin taivasalla. Vasta 1950-luvulla ruvettiin katsastustoimintaa kehittämään järjestelmällisesti. Kului vielä vuosia ennen kuin asia nytkähti eteenpäin. Valtion budjettiin se nousi vasta 1970-luvulla. Silloin esitettiin 46 katsastusaseman rakentamista. A-Katsastuksen operatiivinen johtaja Hannu Järvinen tietää, miksi ensimmäisen aseman sai juuri Rauma. Varat myönnettiin aluksi Helsingin, Turun ja Rauman asemien suunnitteluun ja rakentamiseen. Helsingin Hakuninmaan piti valmistua ensimmäisenä. Rauma kuitenkin kiri ja avasi ovensa 1974. Samainen rakennus on yh katsastuskäytössä. Verkkokauppa muuttuu kesäkuussa VARMISTA KIINTEISTÖSI ENERGIATEHOKKUUS JA PYSYVÄT SÄÄSTÖT Kiinteistön kuluista jopa yli puolet koostuu tekijöistä, joissa voimme auttaa säästämään suunnitelmallisesti, pysyvästi ja energiatehokkuutta parantaen. Ratkaisuillamme sinäkin voit varmistaa 5 65 %:n säästöt, kiinteistösi iästä ja kunnosta riippuen. ENERGIANKÄYTTÖ JA KULUT HALLINTAAN KAIKILLA OSA-ALUEILLA Säästökohteita mm. lämmitys, ilmanvaihto, vesi, sähkö, kiinteistöautomaatio Asiantunteva räätälöity projektinjohtopalvelu Avaimet käteen -toimitus toimenpiteiden suunnittelusta toteutukseen ja jälkiseurantaan ASIAKASPALVELU: Skapat Energia, Turuntie 2, 13100 Hämeenlinna puhelin 020 741 4110 faksi 020 741 4118 asiakaspalvelu@skapatenergia.fi Verkkokauppa-asiointiin tulee muutoksia alkukesästä, kun EU:n uudet säännökset astuvat voimaan 13. kesäkuuta, kertoo Itella. Kuluttajansuojalaki on taannut kuluttajille oikeuden palauttaa maksutta tuotteita etäkaupassa, mutta kesäkuussa automaattinen maksuton palautusoikeus poistuu. Jatkossa asiakkaan on ilmoitettava palautuksesta ja kaupan peruutuksesta myyjälle. Pelkkä tavaran noutamatta jättäminen tai palauttaminen eivät enää riitä kaupan peruuttamiseksi. Peruutusilmoitus on tehtävä 14 päivän sisällä lähetyksen vastaanottamisesta ja tavara pitää palauttaa 14 päivän kuluessa peruutusilmoituksesta. Itellasta muistutetaan, että verkkokaupan on nyt entistä tärkeämpää kertoa asiakkaalle, miten palautukset tulee tehdä. Jotkut suuret verkkokaupat ovat jo ilmoittaneet, että asiakas voi palauttaa tavaroita entiseen malliin. Muutoksessa tärkeintä on riittävä informointi. Palauttamisesta kannattaa tehdä omat ohjeensa, joissa kerrotaan palauttamisen eri vaiheet ja tarvittavat toimenpiteet. Useat kauppiaat laittavat jo nyt asiakaspalautuslomakkeen Kiinteistön arvo nousee ja olosuhteet paranevat Parhaat tulokset saavutetaan liittämällä kiinteistö etähallintapalveluumme Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille KAIKKI TUOTTEEMME JÄSENETUHINTAAN! Skapat Energia on teollisuuden, yritysten, kiinteistöjen ja kuntien puolueeton kumppani energiansäästökonsultoinnissa ja sähkönhankinnassa. Olemme alan suurin suomalainen asiantuntijayritys, jolla on yli 20 000 asiakasta Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Norjassa ja Tanskassa. Palvelumme korkeasta tasosta kertovat pitkät asiakassuhteet sekä tutkitusti korkea, peräti 96 %:n asiakastyytyväisyys. 13 ja kuljetusta varten tarvittavan osoitekortin lähetyksen mukaan, joka helpottaa kuluttajan arkea ja vähentää virheitä, ohjeistaa Itellan verkkokaupan asiantuntija Kari Nykänen. Vaikka laki poistaa automaattiset ilmaiset palautukset, verkkokauppiaat voivat edelleen halutessaan tarjota asiakkaille maksuttomia palautuksia.
14 05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT debatti Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi Muut lehdet Kaksintaistelu: Missä kulkee vähennyskelpoisen markkinoinnin ja vähennykseen kelpaamattoman edustuskulun raja? Kuka siitä päättää? Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala ja Verohallinnon ylitarkastaja Tiina Rantala hakevat rajoja. Tehottomaan ja jäykkään (kuntien) byrokratiaan on löydettävä muitakin rakenteellisia uudistuksia. Tekemisen kustannukset on saatava näkyviksi ja palveluita on kilpailutettava rohkeasti. Toimitusjohtaja Outi Hongisto, Päijät-Hämeen Yrittäjälehti Kun rupla sukeltaa, vajoaa myös Suomi. Toimitusjohtaja Esa Mänttäri, Vantaan Yrittäjäinfo Verohallinnon mukaan buffetruokailu tai työpaikkaruokalan linjalounas ovat sallituissa rajoissa. Yritys rakentaa itsestään laatumielikuvaa eri tavoin. Näistä menoista suurin osa on verotuksessa vähennettävissä. Mutta verottajan mitta täyttyy, jos tätä mielikuvaa halutaan luoda myös laadukkaalla ruokatarjoilulla. Miksi näin? Ovatko verottajan tulkinnat samat riippumatta yrityksen rahallisesta intressistä? Jos yrityksellä on tähtäimessä miljoonien eurojen kauppa, pitääkö ulkomaisille ostajille tarjota linjalounas vai salliiko verottaja, että suomalaista osaamista näytetään tarjoamalla laadukas ja ammattitaidolla tehty ravintolalounas? Palkkatyöpaikat näyttävät valitettavasti olevan katoava kansanperinne. Työ ei. Päätoimittaja Jukka Niemelä Business Espoo 2014 Tehdas Suomessa on hieno asia, muttei ollut mitenkään itsestään selvää, että tällaista tuotantoa voi Suomessa ylläpitää. Aiomme kuitenkin nyt pysyä sisukkaasti täällä Hangossa. Näin meillä säilyy jokaisen tekovaiheen tuntemus ja taito, millä pystymme erottumaan muista. Toimitusjohtaja Satu Helkama Kauppalehti Optiossa PEKKA SIPOLA Edustusmenoiksi tulkittavista tuhannen euron menoista aiheutuu yritykselle 394 euron verokustannukset arvonlisä- ja yhteisöveroina. Markkinointibudjetista katoaa näin lähes 40 prosenttia, jos verottajan tulkinta on tiukka ja se perustuu vanhaan käytäntöön. Verohallinto paikkasi ohjeistusta vain siltä osin kuin KHO katsoi ajan ajaneen siitä ohi. Miksi 20 vuotta vanhaa ohjeistusta ei uudistettu heti kokonaan, niin että se olisi tullut voimaan 1.1.2014 eli samana hetkenä edustusmenojen täyskiellon kanssa. Markku Ojala, Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Anna Lundén: Epäselvä ohje yrittäjätyöstä kuntoon Kolumni Anna Lundén anna.lunden@yrittajat.fi Milloin pienyrittäjä toimii yrittäjänä ja milloin työsuhteessa. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja Verottaja uusii parhaillaan ohjeitaan palkan ja yrittäjätulon rajanvedosta. Ellei verottaja hyväksy pienen alihankkijan asemaa yrittäjänä, tämän tulo voidaan verottaa jälkikäteen palkkana. Palveluita ostaneelle toimeksiantajalle voi tällöin tulla jälkikäteen työnantajamaksuja. Nykyiset ohjeet pohjautuvat varsin erilaisiin olosuhteisiin kuin tämän päivän työolot. Päivitys on siksi aiheellista. Sääntöjen tulee myös olla helposti tulkittavat niin, että osapuolet voivat ennakolta selvittää sopimuskumppaniensa verokohtelun. Tulkinnalliset ohjeet vaikeuttavat työllistymistä ja kasvua. Verottajan ohjeissa tulee siksi olla yrittäjämyönteinen ote. Sopimukselle siitä, suoritetaanko työ toimeksiantona vai työsuhteessa, tulee antaa ratkaiseva paino. Ennakkoperintärekisterin tarkoituksena on ollut antaa maksajan suojaa toimeksiantajille, jotka ostavat palveluita alihankkijoilta. Käytännön toimintaa on vaikeuttanut se, että työ voidaan edelleen verottaa palkkana, vaikka ulkoiset yritystoiminnan tunnusmerkit täyttyvät. Ongelmat ovat vuosien varrella vähentyneet, mutta edelleen on epäselviä alueita siinä, milloin pienyrittäjä toimii yrittäjänä ja milloin työsuhteessa. Työkorvaus saatetaankin tulkita verotarkastuksessa palkaksi. Osaamista vaativia tehtäviä siirretään nykyisin niihin erikoistuneille pienyrityksille toimeksiantajien keskittyessä ydinosaamiseensa. Osa tehtävistä voidaan ulkoistaa, vaikka samoja töitä tehdään myös työsuhteissa. Kun yrittäjänä toimimiseen ei liity keinotekoisia järjestelyitä, ulkoistaminen tulee hyväksyä luontevana kehityksenä. Seurauksena on syntynyt verkostoja, joilla tuotteet on saatu pysymään kilpailukykyisinä. Näin luodaan kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia. Yrityselämä on myös muutoin muuttunut. Työtä voidaan tehdä toimeksiantajan tiloissa, etätyönä kotona tai työ voi olla täysin paikkaan sitomatonta. Suomeen syntyy myös yhä enemmän yksinyrityksiä. Jos työn suorittaja on rekisteröity kaupparekisteriin ja asianmukaisesti myös ennakkoperintärekisteriin, hänellä tulee halutessaan olla oikeus tulla kohdelluksi yrittäjänä. Yrittäjyys on monille luonteva valinta.
05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Kaikki pitäisi saada nyt heti, hauskaa pitää olla, eikä missään tapauksessa tylsää puurtamista. Rahaa pitää tulla jos ei bisneksestä, niin sitten joltain enkeliltä. Pitäisi kuitenkin muistaa, että ainoa paikka, missä menestys tulee ennen työtä, on sanakirja. Yrittäjäneuvos Pirjo Karhu sijoittamisesta Yrittäjän ytimessä -blogissaan. 15 Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä ei ole ruuan huonolaatuisuus. Sen sijaan sen pitää olla tavanomaista ja tilaisuudella tulee olla jokin muukin anti kuin pelkkä kulinaarinen nautiskelu. Laadukas tuote-esittely ja ravintolalounas voi olla vähennyskelpoista markkinointikulua. Jos tuotteen esittelyn osuus on vähäinen ja ravintolaruokailu korostunut, on kyseessä vähennyskelvoton edustaminen. Tilaisuus on kokonaisuus. Tarkoitus, luonne ja kulujen tavanomaisuus ratkaisevat. Edustuksen ja markkinoinnin rajaa ei voi vetää kategorisesti tiettyyn euromäärään tai ravintolaketjuun. Vähennyskelpoisessa markkinointitilaisuudessa tarjoilu ei ole pääasia. Miljoonien eurojen kauppoja hieroessa ei ehkä ole väliä, jos ravintolaillasta vuosikertaviineineen kertyisi myös satojen eurojen verokustannus? Kestitä saa, vaikkei sitä verotuksessa voisikaan vähentää. Verohallinnon edustusmeno-ohje on kieltämättä vanha ja siinä on päivittämisen tarvetta. Toivoisinkin, että kaikki Verohallinnon ohjeet olisivat valmiina, kun uusi tai muutettu laki tulee voimaan. Nyt tehtiin vain menettelyllinen muutos vanhaan lainkohtaan. Muutos vahvistui aivan viime vuoden lopulla. Suurimman paikkaustarpeen ohjaukseen aiheuttivat kuitenkin KHO:n viime vuoden päätökset, jotka koskivat vähennyskelpoisen markkinointitilaisuuden ja vähennyskelvottoman edustustilaisuuden rajanvetoa. Siksi päätettiin ohjata ensin uuden oikeuskäytännön mukaisesti ja päivittää loppuosa ohjeesta tämän vuoden aikana. Tiina Rantala, Verohallinnon ylitarkastaja PEKKA SIPOLA Facebookkommentit Hoh hoijaa. Juhani Suolahti kommenttiketjussa EU-vaaleista. Eivät isotkaan tahdo pärjätä. Suomessakin suuret yritykset saneeraavat ja siirtävät tuotantoa halvempien tuotantokustannusten maihin. En minä oikein ymmärrä, kun EU päättää asioista niin, ettei mikään osapuoli näytä asioista hyötyvän. Pappa Lindgren kommenttiketjussa EU:sta. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Tutustu ohjelmaan www.yrittajapaivat.fi Ilmoittaudu mukaan nyt, parhaat paikat viedään heti! Yhteistyössä
16 Arjessa 05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT arjessa Tavarakaupasta Porvoon Sto Simolinilla on tehty kauppaa Porvoossa yli 160 vuotta. Nykyään rautakauppana tunnettu yritys on pysynyt pystyssä, koska se on aina panostanut asiakaspalveluun. Porvoo Maria Ruuska toimitus@yrittajat.fi Hyvää tammisaarelaista kilohailia Leonh. Simolinilta. Näin luki Leonard Simolinin kaupan ensimmäisessä mainoksessa Borgå Tidningissä 19. lokakuuta 1853. Yrityksen perustaminen oli 1800-luvun Porvoossa kaikkea muuta kuin helppoa. Vihtiläisen rusthollarin pojan piti nimittäin ensin hankkia porvarinoikeudet ennen kuin kaupanteko oli mahdollista. Muut kauppiaat olivat sitä mieltä, että Porvoossa ei olisi tilaa parillekymmenelle kauppiaalle. Porvarinoikeuksia mielivän piti osoittaa maistraatille sekä perehtymistä alaan että siveellistä käytöstä. Simolin osoittautui ahkeraksi ja päämäärätietoiseksi kauppiaaksi, joka teki fiksuja kiinteistökauppoja. Hänen omistamansa talokokonaisuuden ohitse kulki muun muassa melkein koko Helsingin ja itäisen Suomen välinen maantieliikenne aina Pietariin saakka. Simolinilla asioivat 1860-luvulla myös muun muassa Johan Ludvig Runeberg ja Albert Edelfelt. Ennen kauppiasuraansa Simolin oli palvellut vuosia merillä. Ei siis ihme, että vuonna 1964 vaurastunut mies osti parkkilaiva Hildan. Tukkukauppa mukaan. Leonard Simolin kuoli 55-vuotiaana vuonna 1881. Liiketoimintaa jatkoi hänen serkkunsa Oskar Simolin, koska perustajan ainoa poika Gustaf halusi maanviljelijäksi. Oskar Simolinin johdolla liike laajeni entisestään ja.leonard Simolin se alkoi harjoittaa muun muassa tukkukauppaa. Hän rakennutti maahantuomilleen tavaroille joen rantaan komean tiilimakasiinin vuonna 1902. Rakennus on edelleen pystyssä ja siinä toimii tätä nykyä Porvoon paahtimo. Oskar Simolin oli perheetön ja kun hänen testamenttiaan käytiin läpi, kävi ilmi, että hän halusi lähes koko omaisuutensa luovutettavan Porvoon kaupungille ja hyväntekeväisyyshankkeisiin. Tämä ei kuitenkaan sopinut hänen veljentyttärelleen Olga Simolinille, joka vaati saada periä pääosan setänsä omaisuudesta. Kaupunki suostui kompromissiin. Olga Simolin avioitui professori Kaarlo Kairan kanssa, jonka pojasta Kaarle Kairasta tuli myöhemmin hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja. Hänen tyttärensä Marketta Kaira-Peikola omistaa edelleen vähän vajaan kolmanneksen yhtiön osakkeita. Mutkien kautta nykypäivään. Katosta roikkuvat rasvanahkasaappaat ja sillin, tupakan ja märkien sarkavaatteiden tuoksu jäi Simolinilla 1900-luvun edetessä historiaan. Vuonna 1936 avattiin kivinen tavaratalo, josta kehkeytyi vuosien saatossa Porvoon Stockmann. Se oli elegantti kohtaamispaikka, josta sai kaikkea mahdollista. Suomi vaurastui ja tavaratalon ovet kävivät yhä tiuhempaan. Vuosikymmenessä (1951 1961) liikevaihto pomppasi 398 miljoonasta yli 668 miljoonaan markkaan. Vauhdikkaasti meni myös 1970- ja 1980-luvuilla jopa niin kovaa, että liiketoiminnan kehittäminen jäi jalkoihin. Sitten iski 1990-luvun lama. Aleksi Poutanen havinaa 3/4 Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen pitkäikäisten yritysten salaisuudet. historia velvoittaa. Simolinin toimitusjohtaja Kaj Holmén on saanut yrityksen lentoon vaikeiden vuosien jälkeen. Menestyksen vuosina Simolinin organisaatio oli paisunut ja myös kilpailu vähittäistavarakaupassa kiristynyt. Irtisanomisista ja uudelleenjärjestelyistä tuli arkipäivää. Ahdinkoa pahensi vielä virheellinen toimitusjohtajarekrytointi. Uusi johtaja ei tuntenut paikallista kulttuuria ja uudistukset vain pahensivat tilannetta. Vuonna 1997 Simolinin johtoon nousi nykyinen toimitusjohtaja Kaj Holmén, jolla oli yhtiöstä pitkä kokemus. Hän aloitti työt yhtiössä kesäapulaisena jo 1970-luvulla. Lähteenä jutussa on käytetty Lars Nyströmin historiikkia Kauppahuone Simolin Porvoossa 155 vuotta (2009).. Kauppa 1951 uudisrakennuksen jälkeen. Simolinin vuodet 1826 Leonard Simolin syntyy Simola-nimisellä ratsutilalla Vihdin Leppärlän kylässä. 1853 Hän saa porvarinoikeudet ja perustaa oman kaupan. 1881 Perustaja kuolee ja yritystä jatkaa hänen serkkunsa Oskar Simolin. 1936 Rihkamakadun ja Välikadun kulmaan avautuu uusi kivinen kauppa-, toimisto- ja varastorakennus. Sekatavarakauppa järjestäytyy uusissa tiloissa taloustavara-, siirtomaasekä kangas- että lyhyttavaraosastoiksi. Tukkuosasto siirtyy pihan puolelle. 1946 Simolinin yhtiö rakennuttaa Hattulaan kivenheiton päähän Porvoosta tavaramakasiinin. Makasiini on edelleen pystyssä ja samassa pihapiirissä sijaitsee Simolinin myyntihalli tätä nykyä. 1951 Simolinin tavaratalo laajenee ja Jokikadun ja Rihkamakadun kulmaan valmistuu uudisrakennus. 1974 Simolinin perheyhtiön johtoon astuu ensimmäistä kertaa toimitusjohtaja suvun ulkopuolelta. Hän on diplomiekonomi Eskil Nymark. Yrityksessä työskentelee 1970-luvulla parhaimmillaan jopa 160 henkilöä.
05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Arjessa 40 Suomen Yrittäjistä vain noin 40 prosenttia toteaa asiakkaidensa olevan kiinnostuneita ympäristöasioista, kertoo Varsinais- Yrittäjien tekemä jäsentutkimus....kenkäkauppa, konepaja, kahvila, kirjapaino, kyläkauppa, kuljetusliike, kauneushoitola, korjaamo, kukkakauppa, kuntosali, kampaamo, koulutuspalveluyritys, keittiökalustemyymälä... 17 ckmanniksi Hullu hanke onnistui >Tätä nykyä Simolin on puhdas rautakauppa. Tie yrityssaneerauksessa olevasta täydenpalvelun tavaratalosta menestyväksi erikoisliikkeeksi on ollut pitkä ja kivinen. Yritys kävi läpi yrityssaneerauksen 1990-luvun lopulla. Sen yhteydessä yrityksen osake-enemmistö siirtyi Kaj Holménille ja Håkan Johanssonille. Olimme sen verran hulluja, että uskoimme kaiken keskellä omaan konseptiimme, Holmén sanoo. Parivaljakko päätti keskittyä pelkästään rautakauppaan ja panostaa asiantuntevaan ja henkilökohtaiseen palveluun. Simolinin vahvuus on läpi vuosikymmenien ollut paikallisten mielenliikkeiden vahva tuntemus ja niihin reagoiminen. Vuonna 2003 yhtiö myi keskustan tavaratalokiinteistön ja kaikki toiminta keskittyi Hattulaan. Uudistustyö ei ollut aina helppoa. Se sisälsi paljon vaikeita päätöksiä. Henkilöstö supistui esimerkiksi useilla kymmenillä 24 henkeen, Holmén jatkaa. Vuonna 2008 Johansson myi osuutensa Holménille ja nyt hän omistaa yrityksestä puolet. Liikevaihto on kehittynyt koko 2000-luvun hyvin. Vuosituhannen alussa oltiin alle kahdessa miljoonassa eurossa ja viime vuonna liikevaihto oli jo 8,3 miljoonaa euroa. Kilpailua on Porvoon seudulla Holménin mukaan kiitettävästi. Me olemme erityisesti pienurakoitsijoiden suosiossa. Nykyään ihmiset katsovat paljon tietoa netistä, mutta ostohetkellä he haluavat varmistua, ovatko päätelmät oikeita ja siinä asiantuntevalla palvelulla on paikkansa. Holménin tyttären aviomies on yrityksessä töissä ja muut lapset istuvat hallituksessa. Holmén toivoo, että yritys pysyisi myös tulevaisuudessa perheessä. Mutta eihän sitä ei koskaan tiedä, kun maailma muuttuu niin nopeasti. LÖYDÄ OMA UNELMASI.Sisäkuva vanhasta kaupasta. StudioLindell 1994 140-vuotisjuhlavuonnaan talousahdingossa oleva Simolin käy läpi suurimmat muutokset historiansa aikana. Henkilöstö supistuu yli 100 henkilöstä 54:een ja yhtiö investoi yli miljoonalla markalla. 1997 Nykyinen toimitusjohtaja Kaj Holmén nimitetään yrityksen johtoon. 2000-luvulla hänen perheelleen siirtyy myös osake-enemmistö yrityksestä. 2013 Simolinin liikevaihtoon noin 8,3 miljoonaa euroa. Yrityksessä työskentelee 24 henkilöä. Tätä nykyä 161-vuotias Simolin on vanhin Porvoossa toimiva kauppayritys. yritysporssi.fi Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle
18 Arjessa 05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Tiesithän, että... ALEKSI POUTANEN Tilaa työntekijöiden veronumerot Työnantaja voi tilata työntekijöidensä veronumerot suoraan Verohallinnolta toimittamalla sinne työntekijöidensä henkilötunnukset. Julkisesta veronumerorekisteristä voi tarkistaa rakennustyömaalla työskentelevän henkilön etu- ja sukunimen sekä hänen veronumeronsa perusteella, onko henkilön tiedot merkitty veronumerorekisteriin. Rekisteriin on merkitty nyt lähes 740 000 henkilöä. Heistä yli 72 000:lla kansalaisuus on joku muu kuin Suomi, tai kaksoiskansalaisuus. Kotikunta ulkomailla on yli kahdellatuhannella työntekijällä. Verokortti jokaiselle kesätyöläiselle Jokainen kesätöitä tekevä tarvitsee verokortin. Ilman verokorttia palkanmaksu onnistuu, mutta se ei ole saajalleen edullinen. Ennakonpidätys on kortittomalle 60 prosenttia. Ja se on paljon koululaisen tai opiskelijan kassassa. Verokortti verkossa -palvelussa voi asioida vuorokauden ajasta riippumatta. Asioimista varten tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Löydät tärkeät luvut verkosta Alennuslaskuri http://www.yrittajat.fi/fi-fi/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/ Palkkalaskuri http://www.yrittajat.fi/fi-fi/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/ Verotuksen määräpäivät http://www.yrittajat.fi/fi-fi/ arkisto/mobiili/maarapaivat/ Varo viruksia. Yleisin vika tänä päivänä ovat erilaiset haittavirukset, joita jopa ammattirikolliset levittävät tietokoneisiin. Windows XP:n tuen loppuminen tuotti myös koti- ja yrityskäyntejä, kiertävä tietokoneiden korjaaja Tomi Sarkkinen sanoo. Korjaaja päräyttää paik Tomi Sarkkinen heittää repun selkäänsä ja rientää asiakkaan luokse. Tietokoneen korjaaja tekee koti- ja yrityskäyntejä. Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi Valtaosa asiakkaista on yksityishenkilöitä, mutta paljon on myös pk-yrityksiä, Tomi Sarkkinen sanoo. Hänellä on kiire metallialan yritykseen, missä tietokoneet ja sorvit kuuluvat alan arkeen. Uusi asiakas tuo tullessaan tuoreita haasteita voitettavaksi viisi vuotta yritystään pyörittäneelle pian valmistuvalle kauppatieteen maisterille ja it-alaa opiskelleelle yksinyrittäjälle, jolla on selkeä haave. Haluan jossain vaiheessa kasvattaa yritykseni isommaksi niin, että voin palkata työntekijöitä ja itse keskittyä asiakkaiden hankintaan, hän suunnittelee. Askel siihen on kyllä iso. Työntekijän palkkaaminen edellyttää aikamoista asiakasmäärää. Yksinyrittäjänä minulla on töitä niin paljon kuin pystyn tekemään, mutta niitä pitäisi olla vielä paljon enemmän, että kynnys kasvamiseen ylittyisi. Kohti kasvua. Suunta on kuitenkin selvä. Asiakkaita tulee koko ajan lisää. Tieto kulkee suusta suuhun. Markkinointi sujuu netissä. It-osaajan ohjelmoimana yrityksen nimi pomppaa ruudulle ensimmäisten joukossa monella hakusanalla. Kilpailua käydään verissä päin, mies nauraa ja sanoo, että samantapaisia yksinyrittäjiä on alalla useita. Matkaa laajentamiseen on vielä, vaikka työpäivät venyvät sään- ALEKSI POUTANEN Paras virusturva on oma pääkoppa. Seikkailut hämärillä sivuilla on syytä jättää väliin. Tomi Sarkkinen nöllisesti kahdentoista tunnin mittaisiksi. Viikonloput ovat periaatteessa vapaat, mutta puhelin KOtitohtori. Tomi Sarkkinen perusti Entertom-yrityksensä vuonna 2009. Kotikäynneillä vakiovarusteina ovat ruuvimeisselit ja aina mukana kulkeva läppäri. Työkalut mahtuvat reppuun ja muutamaan kassiin. pitää päivystysvalmiudessa. Osa viallisista koneista odottaa korjausta miehen kotona. Vapaa-aikaa jää vähän. Siitä juttelemme aina välillä avovaimon kanssa isoillakin kirjaimilla. Jos lähden lomalle, ehtyy tulolähdekin samalla. Miten yrittäjäksi. Innostus tietokoneisiin tuli pikkupoikana. Purin koneita osiin ja kasasin niitä. Tutkin, mitä ne olivat syöneet ja miten ne toimivat. Sitten lähdin opiskelemaan alaa Oulun yliopistoon. Yrittäminen kiinnosti. Mietin, missä olen hyvä ja mitkä ovat vahvuuteni. Osaan it:n ja tulen hyvin juttuun ihmisten kanssa. Olen myös tiedonhaluinen. Yhdistin nämä vahvuudet, enkä ole päivääkään katunut. Vaikka kilpailu alalla on kova, Tomi Sarkkinen rakentaa lisää vahvuuksia. Yksi on halvoissa ja kiinteissä hinnoissa. Asiakkaat voivat jo etukäteen varautua oikeankokoiseen laskuun kun tiedetään, että että viruksenpoisto maksaa kuusikymppiä. Kotikäyntilisä pääkaupunkiseudulla on kaksikymppiä. Monet muut alan veikot tekevät töitä vain tuntiveloituksella. Minulle hinnoittelu tuo joskus tappiota, mutta olen laskenut sen sittenkin kannattavan. Korjaaja vihjaa asiakkaalleen, että kotikorjauksen laskusta saa kotitalousvähennyksen.
05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Arjessa Joskus mietin ratkaisuja yötä myöten. Enkä laskuta asiakasta tästä aivotyöstä. Tomi Sarkkinen Yritysnumeroiden hinnoittelu uusiksi Monella yrittäjällä on edessään hallinnollinen rumba yritysnumeroremontin takia. Kesäkuun kolmantenatoista tulee voimaan uusi kuluttajansuojalaki, joka koskee muun muassa yritysnumeroiden hinnoittelua. Säännöksellä asetetaan sallitut enimmäishinnat puhelinasioinnille, kun kuluttajat ovat yhteydessä yritykseen jo tehtyä sopimusta koskevissa asioissa. Silloin puheluiden hinnat eivät saa ylittää kuluttajan liittymäsopimuksen hinnoittelua tai hintaa, joka on korkeintaan Viestintäviraston puhelulle määräämä kattohinta. Laskennallinen perushinta on 13.6. alkaen 0,088 euroa minuutilta. Käytännössä se tarkoittaa, että kun asiakas tilaa jotain puhelimitse, hän voi joutua maksamaan palvelunumeron hinnan. Jos hän myöhemmin reklamoi, peruuttaa tai irtisanoo tilauksen, puhelun hinta ei saa ylittää perushintaa, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula sanoo. Makkula kehottaa kalliimmin hinnoiteltuja yritysnumeroita käyttäviä yrittäjiä kääntymään operaattoreiden puoleen, jotta asia saadaan järjestykseen ennen kuin laki astuu voimaan. Puhelinoperaattorit ovat jo valmistelleet 19 erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja uuden tilanteen ratkaisemiseksi. Kaiken pitää olla valmista 13. kesäkuuta mennessä. Makkula muistuttaa myös, että mikäli yrityksessä käytetään kalliimmin hinnoiteltuja palvelunumeroita ja asiakas myöhemmin soittaa niihin jo tilatun asian tiimoilta, voi yrittäjä joutua palauttamaan asiakkaalle liikaa perittyjä puhelumaksuja. alle Korjaajan työpäivä 1 2 3 4 Töitä piisaa niin paljon kuin jaksan tehdä. Yleensä herään kuudelta, keitän kahvit ja syön aamiaisen. Ensimmäisen asiakaskäynnin ajoitan kahdeksan ja yhdeksän väliin. Ehkä huollan koneet, hävitän viruksen ja tarkistan samalla tietokoneen kunnon. Aikaa kuluu tunnista kahteen. Usein vielä poristaan kuulumisia. Kirjoitan laskun, hyvästelen ja hyppään autoon. Näppäilen osoitteen navigaattoriin ja lähden seuraavaan paikkaan. Yhteen päivään mahtuu neljästä viiteen kotikäyntiä. Yritysasiakkaille on varattava pidempi aika. Yritän jossain välissä kuntoilla ja pitää huolta siitä, että syön kunnolla joka päivä. Nämä laiminlyönnit kostautuvat nopeasti.
20 Arjessa 05/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Kysymys Vuoden 2014 alusta luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän listaamattomalta yhtiöltä saamasta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa 8 %:n vuotuista tuottoa vastaavaan määrään asti, kuitenkin enintään 150 000 euroa. Tällaisten osinkojen 150 000 euroa ylimenevästä osasta veronalaista pääomatuloa on 85 % ja verovapaata tuloa 15 %. Jos osinko ylittää 8 %:n vuotuisen tuoton, ylimenevä osa on 75 %:sesti ansiotuloa ja 25 %:sesti verovapaata tuloa. Osinkoa maksavan listaamattoman yhtiön on toimitettava 1.1.2014 tai sen jälkeen nostettavissa olleesta osingosta 7,5%:n suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Lasketaanko 7,5 % koko osingon määrästä vai vain veronalaisesta osasta? Vastaus: Luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle maksettavasta osingosta toimitettavan ennakonpidätyksen määrä lasketaan koko osingon määrästä. Osingosta toimitettavan ennakonpidätyksen suuruus on 7,5 %, kuitenkin osingon 150 000 euroa ylittävältä osalta 27 %. Osingon maksajan on seurattava samalle saajalle maksamiensa osinkojen 150 000 euron rajan ylittymistä. Ennakonpidätys on toimitettava edellä kerrotulla tavalla riippumatta siitä, onko osinko saajalleen pääoma- vai ansiotuloa, ja se toimitetaan edellä mainittujen prosenttien suuruisena, ellei saaja esitä osingolle laskettua muutosverokorttia. Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki Kysymys Voiko työntekijän, joka on saanut jo 2 varoitusta, irtisanoa tämän sairausloman aikana? Vastaus: Sairaus ei muodosta estettä irtisanomistoimitukselle. Usein jopa käy niin, että terve työntekijä saatuaan vihin kokee sairastuvansa ja uskoo ja luottaa, että on kipeytensä aikana erityisessä irtisanomiskiellossa. Tämä luulo on paitsi väärä myös lakiin perustumaton. Erityissuojaa nauttivat raskaana ja perhevapailla olevat, jotka eivät siis ole sairaita, mutta heidän poissaoloperusteensa vuoksi irtisanomismenettelyä on hankaloitettu. Sairaana olevalle lähetetään sähköposti tai kirje irtisanomisesta. Jos ei viestiin reagoi aikaisemmin, irtisanomisaika alkaa 7 päivän kuluttua juosta. Irti- Kysy mitä vain! Yrittäjäsanomat etsii vastaukset sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Lähetä meille kysymyksesi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi. sanottavaa on kuultava henkilösyistä ja tuotannollisista syistä johtuvasta irtisanomisperusteesta (ennen irtisanomista). Voidaanko sairasta kuulla? Kyllä voidaan. Poissaolokin voi johtua syystä, jonka johdosta työntekijällä ei ole estettä tulla työpaikalle kuultavaksi. Jos työntekijä ei pääsisi työpaikalle, kuuleminen voidaan tehdä myös sähköpostitse tai postitse ja irtisanominen toimittaa kuten edellä. Sairautta irtisanomisen syynä ei pidä sotkea oikeuteen irtisanoa sairauslomalla. Asianajaja Ilpo Moisala Asianajotoimisto Moisala Ilpo Oy Kysymys Milloin lopputili pitää maksaa? Vastaus: Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lopputili, joka koostuu maksamattomasta palkasta ja lomakorvauksesta pitämättömien lomien osalta. Työsopimuslain mukaan lopputili tulee maksaa työsuhteen päättyessä, eli työsuhteen viimeisenä päivänä. Lopputilin viivästyessä työntekijällä on oikeus saada viivästyskoron lisäksi täysi palkka odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä. Käytännössä lopputilin maksaminen viimeisenä työpäivänä voi olla hankalaa esimerkiksi tuntipalkkaiselle työntekijälle. Lopputilin maksamisesta on mahdollista sopia työsopimuslaista poikkeavasti työsopimuksella tai muulla sopimuksella. On tavallista, että työsopimukseen otetaan ehto, jonka mukaan lopputili maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä. Tällöin lopputili erääntyy maksettavaksi sopimuksen mukaisesti normaalina palkkapäivänä. Lopputiliä koskeva sopimus voidaan tehdä myös työsuhteen aikana, esimerkiksi irtisanomisen jo tapahduttua. Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä Kysymys Mitä eroa on loma-ajan palkalla, lomarahalla ja lomaltapaluurahalla? Vastaus: Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Loma-ajan palkka lasketaan vuosilomalain mukaan. Palkka perustuu siihen, kuinka paljon työntekijä on työskennellyt edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana. Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu muita ehtoja loma-ajan palkan laskemisesta. Vuosilomalaissa ei säädetä lomarahasta tai lomaltapaluurahasta, vaan niiden maksamisesta sovitaan työehtosopimuksissa. Käytännössä lomarahalla ja lomaltapaluurahalla tarkoitetaan samaa asiaa. Nimi ja maksamisen ehdot vaihtelevat työehtosopimuksen mukaan. Mikäli työnantaja ei kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin, tämä voi maksaa vapaaehtoisesti työntekijöille lomarahaa tai lomaltapaluurahaa. Tämä ei kuitenkaan ole lain mukaan pakollista. Mikäli lomarahaa tai lomaltapaluurahaa on jo pidemmän aikaa maksettu työntekijöille, voi siitä olla muodostunut vakiintunut käytäntö. Suomen Yrittäjien lakineuvoja Niina Karjunen Kysymys Mitkä voivat olla määräaikaisen työsuhteen perusteet? Vastaus: Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaisuudelle on aina oltava perusteltu syy, kuten määrätty työ, kausityö, sijaisuus tai tuotantohuiput. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jos työn luonne sitä edellyttää, ja työnantajalla ei ole tarjota pysyvää työtä työsuhteen päättyessä. Usein tällaisia töitä ovat kestoltaan rajoitetut projektityöt ja kausiluontoiset työt. Myös sijaisuus on hyväksyttävä peruste, jolloin työsopimus tulee tehdä vakituisen työntekijän poissaolon ajalle. Jokin muukin asiallinen syy, kuten kysynnän vakiintumattomuus tai joidenkin alojen erityispiirteet voivat olla peruste määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle. Yksittäistapauksissa syyt on aina pystyttävä perustelemaan. Työntekijän aloitteesta määräaikaiseksi tehtyyn sopimukseen ei tarvita syytä. Suomen Yrittäjien lakineuvoja Saija Sampio TOUKOkuu 23 KESÄkuu 9 Tärkeät päivät sinulle KESÄkuu 12 KESÄkuu 22 23.5. Ennakkoveron eräpäivä. Verotilin tiliote Verotilipalvelussa. 9.6. Huhtikuun 2014 arvonlisävero, merityönantajasuoritukset ja arpajaisvero: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa. Toukokuun 2014 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa. 12.6. Huhtikuun 2014 arvonlisävero, merityönantajasuoritukset ja arpajaisvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä. Toukokuun 2014 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä. 22.6. Verotilin tiliote Verotili-palvelussa.