Opiskele eläinlääkäriksi Monien mahdollisuuksien ammatti
2 Eläinlääkärin monipuolinen työkenttä Jokainen meistä tarvitsee eläinlääkäreitä joka päivä. Muuttuva ja kansainvälistyvä maailma on tuonut eläinlääketieteen alalle uusia haasteita. Eläinlääkärit työskentelevät mitä moninaisimmissa työtehtävissä eläinten, ihmisten ja ympäristön terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi aina pellolta pöytään asti. Eläinlääkärinä voit huolehtia sekä tuotantoeläinten että lemmikkieläinten terveyden- ja sairaudenhoidosta tai tarttuvien eläintautien vastustamisesta. Voit myös suuntautua elintarvikkeiden ja hygienian valvontatehtäviin, jotka ovat hyvinvointimme perusedellytyksiä. Elintarvikehygieenikot valvovat mm. lihan- ja maidontarkastusta, meijereitä ja teurastamoja sekä elintarvikkeiden kauppaa ja jakelua. Voit toisaalta keskittyä ihmisen elinympäristön terveydenhuoltoon. Eläinlääkäreitä toimii lisäksi asiantuntija- ja johtotehtävissä niin valtiolla ja Euroopan Unionissa kuin yrityksissäkin. Eläinlääketieteellisen alan tutkimus on ensisijaisen tärkeää ihmisen ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Sinulla on mahdollisuus toimia tutkijaeläinlääkärinä valitsemallasi erikoisalalla mm. tiedekunnassamme, valtion virastoissa tai lääketeollisuudessa. Laaja-alainen eläinlääkärin koulutus antaa sinulle valmiudet toimia kaikilla eläinlääketieteen eri osa-alueilla. Voit toimia esimerkiksi Brysselin tai eri ministeriöiden virkamiehenä, kunnaneläinlääkärinä maatiloilla, elintarvikkeiden tai ympäristön valvojana hyvinvoinnin varmistamiseksi, pieneläinlääkärinä yksityispraktiikassa tai uranuurtavissa tutkimustehtävissä. Voit toimia sekä kaupungeissa että maaseudulla, niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Eläinlääkärin työ voi olla niin mielenkiintoista tutkimus- ja valvontatyötä kuin vakaviin sairauksiin paneutumista. Kiirettä, vastuuta ja nopeita, mutta tarkkaan harkittuja päätöksiä. Terävän pään ja taitavien käsien lisäksi tarvitaan sosiaalisia taitoja ja empatiaa. Eläinlääkäreiden työllisyystilanne on erittäin hyvä akateemisten alojen parhaita. Kansainvälistyvän maailman myötä eläinlääkäreitä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, erityisesti elintarvikkeiden laadun ja tarttuvien eläintautien valvonnassa. Eläinlääkäreistä kolmasosa työskenteleekin elintarvikehygienian sektorilla tai muissa tehtävissä kuin suoranaisessa potilastyössä, kolmasosa työskentelee tuotantoeläinlääkäreinä ja kolmasosa pien- ja hevoseläinlääkäreinä. Suomessa eläinlääkäreitä on noin 1600.
Esimerkkejä eläinlääkäreiden ammateista Kunnaneläinlääkärit (Tuotantoeläinlääkärit) Kunnaneläinlääkäri vastaa alueensa lehmistä, sioista ja muista tuotantoeläimistä maatilakäynneillä sekä alueen eläinsuojelun valvonnasta ja tarttuvien eläintautien vastustamisesta. Hoidettavat potilaat vaihtelevat eri puolella Suomea. Tuotantoeläinlääkäri tekee kaikki työvaiheet alusta loppuun; tutkimukset, näytteiden otot, hoito- ja leikkaustoimenpiteet. Tuotantoeläinten terveys on perusedellytys puhtaalle ja korkealaatuiselle elintarviketuotannolle. Kunnaneläinlääkärin työkuvaan kuuluu nykyään yhä enemmän ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Pieneläinlääkärit Pieneläinlääkärin potilaina ovat pääasiassa lemmikkieläimet, erityisesti koirat ja kissat. Eläinlääkärin työ on monipuolista ja käsittää mm. sisätautien hoitoa, kirurgiaa, rokottamista, hammashoitoa, sterilointia ja eläinten lopetuksia. Pieneläinlääkärit voivat myös erikoistua kapeammalle sektorille, kuten eksoottisiin eläimiin. Eläinten omistajan palvelu ja neuvonta on työssä keskeistä. Valtion virkaeläinlääkärit Suuri joukko eläinlääkäreitä työskentelee valtiolla erilaisissa lainvalmistelu-, suunnittelu- ja valvontatehtävissä, usein asiantuntijoina. Ministeriöissä eläinlääkäreitä työskentelee eläimiin ja elintarvikkeisiin liittyvissä lainsäädännön valmistelu- ja ohjaustehtävissä, ja työ on EU:n myötä kansainvälistynyt. Tarkastuseläinlääkärit valvovat teurastamoita ja lihanjalostustehtaita vastaten mm. lihantarkastuksesta, eläintautien torjumisesta ja hygienian valvonnasta. Läänineläinlääkärit puolestaan vastaavat koko alueensa eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan toiminnasta. Tutkijaeläinlääkärit ja eläinlääkärit yritysten palvelussa Tutkijana eläinlääkäri erikoistuu omaan kiinnostuksen kohteeseensa ja julkaisee usein väitöskirjan. Eläinlääketieteen alalla on mahdollisuus erikoistua esimerkiksi elintarvike- tai ympäristöhygieniaan, mikrobiologiaan, patologiaan, kotieläinten hyvinvointiin tai erilaisiin kliinisiin aiheisiin. Yliopistolla työskentelevän tutkijan arkipäivään kuuluu myös opetustyö omalla erikoisalallaan. Yrityksissä asiantuntijoina toimivat eläinlääkärit voivat osallistua esimerkiksi uusien eläinlääkkeiden kehitykseen, elintarviketeollisuuden projekteihin tai alan markkinointi- ja myyntitehtäviin. 3
Eläinlääketieteellinen tiedekunta eläinten ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta 4 Eläinlääketieteellinen tiedekunta on Suomen ainoa valtakunnallinen eläinlääkärikoulutusta antava yksikkö. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu perustettiin vuonna 1945 ja liitettiin vuonna 1995 osaksi Helsingin yliopistoa. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on noin 450 opiskelijaa ja noin 200 henkilöä opetus- ja tutkimustyössä. Tiedekunnalla on kolme laitosta: peruseläinlääketieteen laitos, kliinisen eläinlääketieteen laitos ja elintarvike- ja ympäristöhygienia laitos. Suomen ainoa ympärivuorokautisesti päivystävä eläinsairaala sijaitsee tiedekunnan yhteydessä ja toimii opetussairaalana tiedekunnan opiskelijoille. Sairaalassa sijaitsevat pieneläin- ja hevosklinikat, tuotantoeläimiä hoidetaan kliiniseen laitokseen kuuluvassa Saaren yksikössä Mäntsälässä. Tiedekunta on muuttanut Viikin kampukselle vuonna 2004. Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen ja eläinsairaalan muutto Hämeentieltä Viikkiin ajoittuu vuoteen 2006.
Opiskelu Eläinlääketieteen koulutusohjelma koostuu kolmivuotisesta eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnosta (ELK) ja kolmivuotisesta eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta (ELL). Opiskelijat valitaan suoraan koko koulutusohjelmaan. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmius eläinlääkärin tehtäviin, itsenäiseen eläinlääkärin toimen harjoittamiseen ja jatkuvaan opiskeluun. Opinnot etenevät peruseläinlääketieteen terve eläin, kliinisen eläinlääketieteen sairas eläin ja elintarvike- ja ympäristöhygienian pellolta pöytään -periaatteen mukaisesti. 1. ja 2. vuoden aikana opiskellaan peruseläinlääketiedettä, 3. 5. vuoden aikana kliinistä eläinlääketiedettä ja 6. vuoden aikana pääosin elintarvike- ja ympäristöhygieniaa. Sairaiden eläinten kanssa ollaan tekemisissä kolmannesta opiskeluvuodesta lähtien ja viidentenä vuotena toimitaan kokopäiväisesti klinikoilla. Tutkintoon sisältyy myös mm. kunnallis- ja tarkastuseläinlääkäriharjoittelua. Opiskelu etenee kurssimuotoisesti valmiin ohjelman mukaan. Opetus sisältää luentojen lisäksi paljon harjoituksia ja pienryhmätyöskentelyä. Ensimmäinen lukuvuosi toteutetaan integroituna kokonaisuutena. Opiskelijoilla on oma ainejärjestö. Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) järjestää erilaisia tapahtumia ja juhlia. Ekyläiset kertovat enemmän toiminnastaan ja opiskelusta tiedekunnassa www-sivuillaan: www.helsinki.fi/jarj/eky. 5
Opiskelijavalinta Tiedekuntaan on vuosittain noin 500 hakijaa, joista valitaan opiskelijoiksi noin 50. Hakijat tulevat eri puolilta Suomea. Opiskelijat valitaan kahdessa valintaryhmässä: valintakokeessa menestymisen perusteella sekä ylioppilastutkintotodistuksesta ja valintakokeesta saatavien yhteispisteiden perusteella. Valintakoe sisältää integroituja tehtäviä biologiasta, kemiasta ja fysiikasta. Lisätietoa opiskelijavalinnasta saat tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta: www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/valinta sekä sähköpostitse el-info@helsinki.fi 6
7
Valokuvat: Ilkka Saastamoinen Ulkoasu: Oona Loman Yliopistopaino Helsinki 2004 tähän pikkupossukuva Eläinlääketieteellinen tiedekunta Abi-info http://www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/valinta/ el-info@helsinki.fi Opiskelijoiden ainejärjestö EKY: www.helsinki.fi/jarj/eky Tiedekunnan yhteystiedot: Agnes Sjöbergin katu 2 (PL 66) 00014 Helsingin yliopisto puh. 09 1911 (vaihde) www.vetmed.helsinki.fi