Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry

Päivitetty 30.04.2013 1

Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry 30.04.2013 Arvoisa lukija, Tässä hankeluettelossa on esitelty Nivala-Haapajärven seudulla jo käynnissä olevat hankkeet sekä hankkeet, joista seutukunta on tehnyt rahoituspäätöksen 30.04.2013 tilanteen mukaisesti. Luettelossa eivät ole mukana sellaiset Leader-hankkeet, joissa Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry ei ole osarahoittajana eivätkä hankkeet, joita ei ole muusta syystä käsitelty seutuhallituksessa. Luettelo pyritään pitämään jatkuvasti ajan tasalla ja se jaetaan määräajoin sidosryhmille. Hankkeet on ryhmitelty seudun kehittämisohjelman 2007-2013 mukaisesti toimintalinjoittain ja toimenpidekokonaisuuksittain. Yhteenveto on osa seudun vuoteen 2013 saakka ulottuvaa toimintasuunnitelmaa. Hankekuvaukset löytyvät myös internetistä NIHAKin kotisivulta osoitteesta http://www.nihak.fi Seudun kehittäminen -> Hankeluettelo. Nivala-Haapajärven seudun kehittämisohjelmatyö on jatkuvaa. Uusien hankkeiden ideointi ja kehittäminen on siten tarpeen kaiken aikaa. Kehittämisohjelman koordinaattori ja yhteyshenkilö on toimitusjohtaja Esa Jussila. Seudun hankerekisterin ylläpidosta vastaa Oulun Eteläisen EU-tietokeskus / toimistopäällikkö Sami Kaarto. Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry:n yhteystiedot ovat: Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry Pajatie 5 85500 NIVALA Puhelin: (08) 450 602 Telefax: (08) 450 645 E-mail: seutukunta@nihak.fi esa.jussila@nihak.fi sami.kaarto@nihak.fi Kaikki tiedot sitoumuksetta. Hankekuvaukset perustuvat hallinnoijaorganisaatioiden toimittamaan informaatioon. 2

NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTU KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET (Hanke, hallinnoija) 1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN ELME Center International Services (ECIS), Nivalan Teollisuuskylä Oy.3 Kivialan yritystoiminnan vahvistaminen Oulun Eteläisen alueella, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 4 Kustannustehokas piensarja-automaatio (KoPSA), Oulun Eteläisen instituutti. 5 Liikuteltavan pienpolton kehittämisympäristön luominen, Nivalan Teollisuuskylä Oy 6 Oulun Eteläisen PALVELUX -projekti, Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry...7 Raahen seudun osaamiskeskusohjelma (ProMetal) Meriklusteri, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy.....8 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Aikuisena agrologiksi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu...... 9 LAATU - TUOTE Lähiruuan, markkinoinnin, tuotekehityksen tutkimuksen ja laadun valvonnan hanke, Jokil.kky.10 Maatilojen uusi yhteistyö Moderni Kolhoosi, Pyhäjärven kaupunki.....11 3M-hanke (Milkkiä, Mjölkkiä, Maitoa), Humanpolis Oy....12 Työn uusjako Rengin paikka auki 2011-2013, Pyhäjärven kaupunki.....13 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu.....14 3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN Avoin RFMedia tutkimus (A_RFM), Oulun Eteläisen instituutti 15 Biomassasta energiaa ja kemikaaleja HighBio 2, Centria ammattikorkeakoulu.....16 CENTRIA alusta kansallisen innov.strat. toteuttaminen Oulun Eteläisen alueella, Centria ammattikorkeakoulu...17 KEko-oppimisympäristö, yrittäjyyden ekosysteemi, Reisjärven Kristillinen Kansanopistoyhdistys ry..18 Kohti Lagunaa kansainvälisen tutkimusympäristön kehittäminen Pyhäsalmen kaivoksessa, Oulun Eteläisen inst...19 Kulttuuritontut, Kärsämäen kunta... 20 LAGUNA-tutkimuskeskuksen edistäminen (LAGUNA Promo), Oulun Eteläisen instituutti.21 MikroY: Mikroyrittäjyyden tutkimus ja Oulun Eteläisen TKI-toiminnan kehittäminen, Kerttu Saalasti säätiö 22 Rak-insinöörikoulutus, Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä...23 Räätälöidyt piensarjateräkset, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 24 Seutujen yritysvalmennus, Haapaveden Teknologiakylä Oy...25 Tulevaisuuden tuotantoteknologiat, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä... 26 Ultralujien levymateriaalien muovauksen erikoisosaaminen (ROLLE), Oulun Eteläisen instituutti.. 27 YES-yrittäjyyskasvatuskeskus, Pohjois-Pohjanmaa, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä / Jokilaaksojen kky...28 4. KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Muutos nyt Hyvät asiat käytäntöön monialaisilla verkostoilla -hanke, Pohjois-Pohjanmaan liitto. 29 5. ALUEEN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN Eurooppaan 2014 kehittäjien ja yritystoimijoiden yhteistyön kehittämishanke, Haapaveden Teollisuuskylä Oy...30 ICT-alan yritystoiminnan kehittäminen, Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry..31 Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke, Haapaveden Opisto 32 P-P Avainveturit Pohjois-Pohjanmaan suurhankkeiden yritysverkkojen kehittäminen, Ylv. seutukuntayhdistys ry.33 Yrityskummitoiminnan käynnistäminen ja omistajanvaihdosten edist. Oulun Eteläisellä alueella, NIHAK ry..34 NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUDUN VUODEN 2013 EU-HANKERAHOITUS Yhteenvetotaulukko (tilanne 30.04.2013).. 35 3

1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN ELME CENTER INTERNATIONAL SERVICES (ECIS) Oulun Eteläisen alueella on vahva ja osaava alihankintapohjainen yrityskanta. Uusien kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiseksi tarvitaan nykyaikaisia kustannustehokkaita menetelmiä ja prosesseja. Jotta tavoitteisiin päästään, päädytään perinteisistä tuotantomenetelmistä nykyaikaisempiin ja kustannustehokkaampiin sekä samalla innovatiivisiin ratkaisuihin. Näiden kautta pyritään säilyttämään nykyinen tuotantotoiminta pitempään alueen teollisuusyrityksissä globaalia kustannuspaikkakilpailua vastaan. ECIS-hankkeen avulla tehostetaan etenkin mikro- ja pk-yritysten, unohtamatta kuitenkaan isompien teollisuusyritysten, teknologiaharppausta ja kansainvälistymistä. Hanke toimii osana maakunnallista Raahen seudun osaamiskeskuksen ProMetal-tuotantostudiokonseptia ja on sitä kautta mukana kansallisessa Meriklusteri-osaamiskeskusohjelmassa. 1) Vahvistaa uusilla, dynaamisilla, kansainvälisillä ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla yritysten kehittämistä tukevaa innovaatioympäristöä 2) Edesauttaa osaamisrakenteiden vahvistumista sekä kansainvälisyyttä ja innovaatioita tukevan tietoyhteiskunnan vahvistumista 3) Hyödyntää Nivala-Haapajärven ja koko Oulun Eteläisen alueen metalliteollisuuden maailmanluokan osaamista ylläpitämään ja vahvistamaan taantuman jälkeistä tilauskannan kasvua Kehitetään kokonaisvaltaista innovaatiojärjestelmää osana tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vahvistetaan siihen liittyvää kehittämisympäristöä tukemaan koulutus-, kehitys-, tutkimusorganisaatioiden toimintaa sekä yritysten ja niiden t&k- ja tuotannonkehittämisorganisaatioiden toimintaa Selvitetään pk-yritysten yhteisen vienti- ja projektinhallintayhtiön toimintaedellytyksiä sekä public-private -palvelun tuottamista kansainvälistymis- ja vientipalveluissa Tarjotaan yrityksille vientisihteeripalvelun avulla asiantuntemusta niiden kansainvälistymisponnistelujen tueksi sekä hautomopalvelun avulla asiantuntemusta uusien ja kasvuyritysten liiketoiminnan sekä kansainvälistymisen kehittämiseksi Nivalan Teollisuuskylä Oy 1.9.2009-31.5.2013 - palkka- ja sivukulut 137 854 - ostopalvelut 116 835 - matkakulut 22 750 - aineet, tarvikkeet ja toimistokulut 7 195 - muut kulut 5 676 - YHTEENSÄ 290 310 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2009-2013: 1 020 897 - valtio + EU / EAKR 203 217 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 9 500 ) 13 945 - yksityisrahoitus 73 148 YHTEENSÄ 290 310 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 18.5.2009 9. YHTEYSHENKILÖT: Jari Tirkkonen, Nivalan Teollisuuskylä Oy GSM: 0400 392 463; Fax: (08) 4491 214; E-mail: jari.tirkkonen@nivala.fi Esa Jussila, Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry GSM: 044 4457 000; Fax: (08) 450 645; E-mail: esa.jussila@nihak.fi 4

KIVIALAN YRITYSTOIMINNAN VAHVISTAMINEN OULUN ETELÄISEN ALUEELLA Rakennuskivituotteilla on vahvan kiviviennin lisäksi myös kasvavaa kysyntää kotimaan markkinoilla. Alan teollisuus on kiinnostunut uusista tuotantoalueista, mikäli raaka-ainevarannoista on käytettävissä nykyajan vaatimukset täyttävää tutkimustietoa. Kivialalle on muodostumassa myös uutta teollisuutta. Esimerkiksi piharakentamisen kasvu luo hyvät mahdollisuudet lähimarkkinoille, tuotekehittelylle ja uudelle yritystoiminnalle. Vahvistuva rakennuskiviteollisuus tarjoaa uusia ja suojelee olemassa olevia työpaikkoja ja hidastaa omalta osaltaan poismuuttoa alueelta. Lisäksi runsas kiven käyttö alueen rakentamisessa (talot, kadut ja viherrakentaminen) parantaa alueen vetovoimaisuutta ja toimii samaan suuntaan kuin rakennuskiviteollisuuden vahvistaminenkin. Samalla hanke vahvistaa ja monipuolistaa alueen luonnonvaroja hyödyntävää yritystoimintaa. 1) Tehdä kiveä rakennusmateriaalina nykyistä tunnetummaksi ja siten lisätä sen käyttöä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti 2) Tukea kivialan yritysten yhteistyötä ja mahdollistaa verkostomaisella toiminnalla suurtenkin tarjousten tekeminen ja hoitaminen 3) Edesauttaa aiemmin tutkittujen rakennuskiviesiintymien käyttöönottoa ja tehdä tunnetuiksi niistä saatavia kiviä Rakennetaan kivipuisto ja infopiste sekä laaditaan kivi- ja viherrakentamisopas Luodaan yhteistyöverkosto luonnonkiven yhteismarkkinointia varten Hankitaan uusia laitteita Pyhäjärven kivistudioon Valmistetaan ja levitetään näytemateriaalia tutkituista uusista esiintymistä Kehitetään uusia kivisiä pienesineitä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 1.7.2011-31.12.2013 - palkka- ja sivukulut 179 362 - ostopalvelut 19 020 - kone- ja laitehankinnat 308 000 - muut kustannukset 62 000 - välilliset kustannukset 35 872 YHTEENSÄ 604 254 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2011-2013: 741 000 - valtio + EU / EAKR 444 882 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 19 257 ) 144 732 - yksityisrahoitus 14 640 YHTEENSÄ 604 254 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 17.10.2011 Anne Konttila, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Puh: (08) 44 921 GSM: 040 1577 387 Fax: (08) 4492 351 E-mail: anne.konttila@jedu.fi 5

KUSTANNUSTEHOKAS PIENSARJA-AUTOMAATIO (KoPSA) Elektroniikan komponenttien ja mm. viihde-elektroniikan hinnat ovat laskeneet jo pitkän aikaa. Tämä ei ole kuitenkaan suoraan heijastunut automaatiotekniikan hintaan. Tämä on ongelma suomalaisille yrityksille, joiden valmistussarjat ovat yleensä pieniä ja tuotannossa olevat tuotteet vaihtelevat tilauksittain suurestikin. Tuotannossa on selkeästi suhteellisen helpostikin automatisoitavia vaiheita, mutta palveluna ostettavan automaatiotekniikan kova hinta nostaa investoinnin riskin usein kohtuuttoman suureksi. Toisaalta kun automaatiota ei voida hyödyntää, tilauksia hävitään edullisemman kustannustason maihin. Mukavina poikkeuksina ovat yksittäiset yritykset, joilla on ollut omaa näkemystä ja osaamista pienimuotoisten mutta tehokkaiden tuotantoautomaattien rakentamiseen. Edullisen automaatiotekniikan potentiaalista saa hyvän käsityksen, kun tutustuu näihin poikkeuksiin ja erilaisiin harrasteena rakennettuihin numeerisesti ohjattuihin laitteisiin, joista parhaimmat eivät häviä kaupallisille laitteille kuin hinnassa. Hankkeen tuloksena yrityksille avautuu mahdollisuus lyhyen takaisinmaksuajan automaatioratkaisuiden hyödyntämiseen, mikä lisää niiden kilpailukykyä. Uudet tekniikat antavat myös mahdollisuuden askeleittain tapahtuvaan automaatiotason nostamiseen, joka voidaan toteuttaa huomattavasti pienemmällä riskillä kuin kertahankintana tapahtuva tuotannon automatisointi. Kustannustehokkaan automaation tekniikkoihin perehtyminen avaa myös mahdollisuuden uuteen yritystoimintaan tai uuden toimialan perustamiseen olemassa olevaan yritykseen. 1) Tutkia ja kehittää edullisen kustannustason automaatiotekniikkaa siten, että mahdollisimman monella Oulun Eteläisen alueen yrityksellä olisi mahdollisuus hyödyntää piensarja-automaation mahdollisuuksia omassa tuotannossaan 2) Luoda toimivia, erihintaisia esimerkkirakenteita ja näiden kautta esitellä tekniikkaa yrityksiin ja auttaa niitä projektissa testatun tekniikan käyttöönotossa 3) Parantaa Oulun Eteläisen alueen yritysten kilpailukykyä Kehitetään piensarja-automaation tekniikkaa ja siirretään kehitettyä teknologiaa yrityksiin Esitellään automaatiotekniikan mahdollisuuksia eritasoisilla ratkaisuilla, alkaen halpojen ja helposti ohjelmoitavien mikrokontrollereiden hyödyntämisestä ja päätyen suorituskykyisiin kaupallisiin NC-ohjauksiin Rakennetaan demonstraatioita yritysten tuotannossa esiintyvistä, automatisoitavaksi soveltuvista prosesseista Oulun Eteläisen instituutti 1.3.2013-31.12.2014 - palkka- ja sivukulut 74 000 - ostopalvelut 900 - välilliset kulut 14 800 - kone- ja laitehankinnat 3 000 - rakennukset ja maa-alueet 2 300 YHTEENSÄ 95 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2013-2014: 320 000 - valtio + EU / EAKR 66 500 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 9 350 ) 18 700 - muu julkinen rahoitus 300 - yksityisrahoitus 9 500 YHTEENSÄ 95 000 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 18.12.2012 Jarmo Mäkikangas, Oulun Eteläisen instituutti Puh: (08) 443 320; GSM: 044 5931 831; Fax: (08) 450 645; E-mail: jarmo.makikangas@oulu.fi 6

LIIKUTELTAVAN PIENPOLTON KEHITTÄMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN Pienyrityksillä, erityisesti aloittavilla mikroyrityksillä, ei välttämättä ole tutkimus- ja tuotekehitystä varten tiloja, jotka saattavat usein olla varsin kalliita. varsinkin pienpolton laitteiden testausympäristölle on olemassa selkeästi tunnistettu tarve, koska laitteiden CE-merkintä ja pienpolton päästörajoitukset ovat tulossa. Lisäksi muutokset laitteissa vaativat uudet testit CE-merkinnän saamiseksi. Hankkeessa pk-yrityksille tarjotaan liikuteltavaa pienverstastilaa, joka soveltuu erityisesti pienpolton mikroyrityksille. Tällöin yritykset voivat toteuttaa omia tutkimus- ja kehityshankkeitaan, mutta niiden ei kuitenkaan tarvitse hankkia lyhytaikaisia kehitysprojekteja varten omia tiloja ja laitteita. Pienverstastilaa vuokrataan yritysten käyttöön omakustannushintaan. 1) Siirtää kansallista ja kansainvälistä pienpolttoalan tietämystä paikallisille yrityksille ja muille toimijoille 2) Edistää yritysten ja tutkimuslaitosten sekä osaamiskeskusten verkostoitumista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti 3) Kehittää Oulun Eteläisen alueen innovaatioympäristöä Tarjotaan vuokrattavissa oleva testiympäristö pk-yrityksille, erityisesti pienpolton mikroyrityksille Käynnistetään energiateknologiaan liittyvän tutkimus- ja kehittämisympäristön toiminta Suunnataan diplomi- ja insinööritöitä aihealueelle ja alueen yritysten tarpeisiin Nivalan Teollisuuskylä Oy 1.4.2013-31.12.2014 - palkka- ja sivukulut 43 050 - ostopalvelut 5 950 - kone- ja laitehankinnat 56 750 - muut kulut 8 610 YHTEENSÄ 114 360 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2013-2014: 150 000 7. RAHOITUSARVIO v. 2013: - valtio + EU / EAKR 91 860 - Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry 7 500 - Nivalan Teollisuuskylä Oy 7 500 - yksityisrahoitus 7 500 YHTEENSÄ 114 360 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 18.3.2013 Kimmo Leppäkoski, Nivalan Teollisuuskylä Oy Puh: (08) 4491 209 GSM: 040 3505 695 Fax: (08) 4491 214 E-mail: kimmo.leppakoski@oulu.fi 7

OULUN ETELÄISEN PALVELUX -PROJEKTI Palvelusetelit ovat nykyisin yhä useammin vaihtoehto kunnan itse tuottamille tai ostamille palveluille. Palvelusetelit ovat kuntien sosiaali- ja terveystoimen asiakkailleen myöntämiä sitoumuksia maksaa hyväksyttyjen palveluntuottajien tuottamista palveluista ennalta määrätyt kustannukset. Palvelusetelillä järjestettävä palvelu vastaa sisällöltään kunnan omaa palvelua ja kunta hyväksyy palveluntuottajat, joiden palveluiden hankkimiseen palveluseteliä voi käyttää. Hyväksytyistä palveluntuottajista saa tiedon joko setelin myöntävältä viranomaiselta tai erityisestä yritysrekisteristä. Asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna palveluseteli on vaihtoehto, josta on myös oikeus kieltäytyä. Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry on hankkeistanut yhteistyössä Selänteen, Helmen ja Kallion peruspalvelukuntayhtymien sekä Ylivieskan ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien kanssa Oulun Eteläisen PALVELUX -projektin, jossa valmistellaan ja toteutetaan palveluseteliyritysrekisteri siihen liittyvine palveluineen Oulun Eteläisen alueelle. Tärkein rekisterin palvelu on portaali eli rekisterin käyttöä varten rakennettu www-sivusto. Sen kautta asiakas löytää palvelut ja niihin löytyvät tiedot kuten hinnat ja palvelukuvaukset. Hankkeen vastuullinen toteuttaja on NIHAK ja projektin omarahoituksesta vastaavat peruspalveluyhteenliittymien lisäksi alueen kolme seutukuntaa. 1) Luoda Oulun Eteläisen alueelle toimiva palveluseteliyritysrekisteri siihen liittyvine portaaleineen sekä vastata niiden ylläpidosta 2) Kehittää alueen kuntien, peruspalvelukuntayhtymien sekä peruspalveluja tuottavien yritysten välistä yhteistyötä 3) Edesauttaa uuden palveluyrittäjyyden syntymistä alueelle Testataan palveluseteliyritysrekisteriä siten, että palvelusetelilain edellyttämä ylläpitämisvelvoite toteutuu Kehitetään, julkaistaan ja testataan palveluseteliyritysrekisterin päälle muotoiltavia, asiakkaille, palveluntuottajille ja peruspalveluyhteenliittymille suunnattuja palveluja Järjestetään palveluseteliyritysrekisteriin liittyviä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry 1.11.2011-31.12.2013 - palkka- ja sivukulut 123 795 - ostopalvelut 18 400 - välilliset kustannukset 24 759 - muut kulut 3 444 YHTEENSÄ 170 398 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2011-2013: 398 915 7. RAHOITUSSUUNNITELMA v. 2013 - valtio + EU / EAKR 119 279 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 11 439 ) 25 559 - peruspalvelukuntayhtymärahoitus 25 560 YHTEENSÄ 170 398 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 18.10.2010 Arto Junno, Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry Puh: (08) 450 602 GSM: 044 4457 011 Fax: (08) 450 645 E-mail: arto.junno@nihak.fi 8

RAAHEN SEUDUN OSAAMISKESKUSOHJELMA (PROMETAL) - Meriklusteri Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston erityisohjelma, jota toteutti ohjelmakaudella 2003-2006 kaikkiaan 19 alueellista osaamiskeskusta ja 3 verkosto-osaamiskeskusta. Osaamiskeskusten toiminta-ajatus on taloudellisen kasvun aikaansaaminen hyödyntämällä oman alansa huippuosaamista. Nykyisellä ohjelmakaudella 2007-2013 osaamiskeskusohjelmassa keskitytään sisäasiainministeriön linjausten mukaisesti kansallisesti merkittävien osaamisklustereiden ja kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten kehittämiseen. ProMetal on Nivalassa, Raahessa ja Torniossa toimivien metallialan tuotantostudioiden toteuttama verkosto-osaamiskeskus, joka on edustanut osaamiskeskusohjelmassa koko Pohjois-Suomen metallialan osaamista. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rannikkoalueille keskittynyt alan monipuolinen yritystoiminta työllistää yhteensä noin 14 000 henkilöä ja vastaa 80 %:sta Suomen terästuotannosta. Alueella on myös tiiviit yhteydet Ruotsin puolelle ja kokonaisuutena tämä Perämerenkaaren alue muodostaa Euroopankin mittakaavassa merkittävän metalliosaamisen keskittymän. ProMetalin tuotantostudiot, niiden taustayhteisöt ja keskeiset yhteistyötahot ovat valmistelleet osaamiskeskusohjelman nykyiselle ohjelmakaudelle. Ohjelman osaamisalana on materiaaliteknologiat ja se on valmisteltu osana suomalaisen meriteollisuuden ja merenkulun valmistelemaa meriosaamisklusteria yhdessä alan muiden keskeisten keskittymien Vaasan, Porin, Turun ja Lappeenrannan kanssa. 1) Luoda merkittäviä uusia mahdollisuuksia alueen metalliteollisuuden kilpailukyvyn ja elinkeinojen kehittämiselle 2) Laajentaa ja vahvistaa yhteistyötä muiden metallialan osaamiskeskusten kanssa Suomessa 3) Tehostaa teknologian siirtoa alueen metallialan yritysten hyödyksi ja edistää niiden kansainvälistymistä Kehitetään tuotantostudioiden yhtenäinen palvelukonsepti Kehitetään metallialan yritysten henkilöstön osaamista ja niiden tarvitsemia toimitila- ja rahoituspalveluja Luodaan alueellinen innovaatioverkosto ja liitetään se osaamisklusteriin Järjestetään metallialan seminaareja ja tapahtumia Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 1.1.2007-31.12.2013 - palkka- ja sivukulut 119 100 - ostopalvelut 123 500 - matkakulut 6 100 - toimisto- ja vuokrakulut 24 300 - muut kulut 2 000 YHTEENSÄ 275 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2007-2013: 3 400 000 - valtio / osaamiskeskusohjelma 137 500 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 32 500 ) 137 500 YHTEENSÄ 275 000 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 16.10.2006 9. YHTEYSHENKILÖT: Jari Tirkkonen, Nivalan Teollisuuskylä Oy GSM: 0400 392 463; Fax: (08) 4491 214; E-mail: jari.tirkkonen@nivala.fi Tapio Oikarinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy GSM: 044 3368 560; Fax: (08) 2104 400; E-mail: tapio.oikarinen@steelpolis.com Timo Kauppi, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia GSM: 050 4381 287; Fax: (016) 480 979; E-mail: timo.kauppi@lappia.fi 9

2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN AIKUISENA AGROLOGIKSI Oulun Eteläisen alueella on Suomen mittakaavassa erittäin voimakasta maidon ja naudanlihan tuotantoa. Maatilat ovat keskimääräistä suurempia ja niiden kannattavuus on perinteisesti ollut hyvä. Luonnonvara- ja ympäristöalan korkeakoulutusta ei alueella kuitenkaan ole. Aikuisena agrologiksi -hanke pohjautuu Oulun Eteläisen korkeakoulustrategiaan 2005-2010. Strategiassa on tavoitteena aloittaa luonnonvara-alan korkeakouluopetus alueella. Hanke vastaa Oulun Eteläisen alueen elinkeino- ja työelämän tarpeisiin. Esiselvityshankkeessa tehdyn kyselytutkimuksen tulosten mukaan alueella on suuresti kiinnostusta Haapajärvellä järjestettävää maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaa (agrologi (AMK)) kohtaan. Esiselvityksen pohjalta on tehty opetussuunnitelma sekä tila- ja henkilöstöresurssien kartoitus, jotka ovat olleet pohjana tämän aikuiskoulutushankkeen suunnittelussa. Hankkeen kohderyhmänä ovat Oulun Eteläisen maaseutuyrittäjät, alalle aikovat ja alasta kiinnostuneet. 1) Edistää maaseutuyrittäjyyttä Oulun Eteläisen alueella 2) Parantaa Oulun Eteläisen alueella toimivien maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta 3) Lisätä Oulun Eteläisen alueen vetovoimaisuutta opiskelu-, työ- ja asuinpaikkana Toteutetaan luonnonvara-alan korkeakoulutusta tutkintoon johtavana aikuiskoulutuksena, tutkintonimikkeenä agrologi (AMK) Oulun seudun ammattikorkeakoulu 1.2.2009-31.8.2013 - palkka- ja sivukulut 105 340 - ostopalvelut 2 282 - matkakulut 6 678 - aine- ja tarvikekulut 3 116 - muut kulut 2 225 YHTEENSÄ 119 641 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2009-2013: 608 285 - valtio + EU / ESR 104 134 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 5 982 ***) 15 507 YHTEENSÄ 119 641 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 11.2.2008 Anu Hilli, OAMK / Luova Puh: 010 2722 184 GSM: 050 3174 869 Fax: 010 2721 260 E-mail: anu.hilli@oamk.fi *** Nivala-Haapajärven seutukunta kattaa osan seutukuntaan kohdistuvasta kuntarahoituksesta. Pääosan kuntarahoituksesta kattavat opiskelijoiden kotikunnat osallistujien lukumäärien mukaisessa suhteessa. 10

LAATU - TUOTE - Lähiruuan, markkinoinnin, tuotekehityksen tutkimuksen ja laadun valvonnan hanke Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on voimakkaasti mukana alueen elintarviketuotannon kokonaisvaltaisessa kehityksessä ajatuksella, että toiminta kattaa koko ketjun - pellolta pöytään. Yritysyhteistyön kautta pyritään lisäämään myös nuorten kiinnostusta elintarvikeyrittäjyyteen. Lähialueen ruuan ja tuotteiden saaminen kauppoihin on tunnetusti ja aikaisempien hankkeiden kokemusten perusteella vaikeaa. Niinpä alueelle onkin alkanut syntyä erilaisia lähiruuista kiinnostuneita ryhmiä, jotka hankkivat elintarvikkeensa suoraan tuottajilta. On etu, että kuluttajat hankkivat lähialueen elintarvikkeita. Tällöin raha jää omalle alueelle ja työllistää alueen viljelijöitä ja yrittäjiä. LaatuTuote-hankkeen tavoitteena on edistää elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten tuotekehitys- ja koetoimintaa sekä edistää yritysten ja eri tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään yhteistyötä osaamisessa, tuotekehityksessä, palvelujen tarjonnassa, paikallisten raaka-aineiden hyödyntämisessä ja hankinnassa sekä tuotannossa, markkinoinnissa ja logistiikassa. Lisäksi kehitetään ja luodaan kuluttajien ja tuottajien välisiä verkostoja. 1) Välittää lähiruokaan liittyvää tietoa ja osaamista 2) Nostaa hankealueella tuotettavien marja- ja vihannesalan jalostusastetta 3) Lisätä hankealueen yrittäjien, kuluttajien ja tutkimuslaitosten välistä verkostoitumisista ja yhteistyötä 4) Tehostaa elintarvikealojen laadunvalvontaa ja turvallisuuden kehittämistä koko tuotanto- ja jalostusketjussa 5) Edistää Nivala-Haapajärven, Ylivieskan ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien alueella tuotetun lähiruuan käyttöä Laaditaan sähköinen tietokanta, joka käsittää jo olemassa olevaa tietoa mm. elintarvikelainsäädännöstä, tuoteturvallisuudesta, hygieniasta ja oikeanlaisesta laadunvalvonnasta sekä tuotteiden esim. marjojen tutkitusta ravitsemuksellisesta koostumuksesta ja terveysvaikutteisuudesta Järjestetään yrittäjille opintomatkoja muihin alan yrityksiin sekä messuille ja markkinoille Järjestetään tuottajille ja ravintola-alan yrittäjille sekä suurkeittiöille ns. workshop -päiviä, joiden tarkoituksena on yhteinen keskustelu sekä tuotteen ja kuluttajan kohtaaminen Kehitetään yksittäisten kuluttajien mahdollisuuksia lähiruuan hankintaan muodostamalla ns. ruokapiirejä Selvitetään ja kehitetään alueellisia logistisia järjestelmiä pienyrittäjien tuotteiden saattamiseksi kuluttajille Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 1.5.2011-31.12.2013 - palkka- ja sivukulut 90 000 - ostopalvelut 30 000 - matkakulut 6 000 - toimisto- ja vuokrakulut 1 500 - muut kulut 6 412 YHTEENSÄ 133 912 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2011-2013: 276 000 - valtio + EU / EMR 115 486 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 5 249 ) 15 748 - yksityisrahoitus 2 678 YHTEENSÄ 133 912 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 30.8.2010 Anna-Mari Simunaniemi, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä GSM: 044 7692 217 Fax: (08) 4592 402 E-mail: anna-mari.simunaniemi@jedu.fi 11

MAATILOJEN UUSI YHTEISTYÖ MODERNI KOLHOOSI Viimeisten viiden vuoden aikana on ns. Selänne-kuntien alueella valot sammutettu 70 tilalla. Maatilojen koko kasvaa tehokkuusvaatimusten mukana kaiken aikaa. Voimakkaan laajentumisen myötä työmäärä ja velkaantuminen uhkaavat nousta liian suuriksi. Seurauksena ovat terveydelliset ja taloudelliset ongelmat sekä tuotannosta poistuvien tilojen kasvava määrä, maaseudun autioituminen ja työpaikkojen vähentyminen. Maatalouden rahavirrat ovat alueen kunnissa ja koko aluetaloudessa erittäin merkittävät. Selänne-kuntien maatilatalouden tulot ovat nykyisin noin 81 miljoonaa euroa eikä maaseudulla vähentyneitä tuloja ja työpaikkoja voi muulla korvata. Yhden viljelijäperheen voimavaroihin nähden miljoonainvestoinnit alkavat olla riskirajoilla, myös rahoituksen kannalta. Nyt tarvitaan uutta yhteistyötä, mahdollisuuksien kartoittamista, myönteistä henkeä ja uskoa omaan osaamiseen. Moderni Kolhoosi -hanke edistää maatilojen välistä uutta yhteistyötä. Keskeisimpänä tavoitteena on perustaa tuotantosuuntakohtaisia yhteisyrityksiä, millä ratkaistaan maatilatalouden laajentamiseen ja rakennekehitykseen liittyviä esteitä ja riskejä. Uuden organisoitumisen uskotaan synnyttävän maaseudulle uusia työpaikkoja. Tavoitteisiin pyritään neuvonnan, tilaisuuksien järjestämisen, hyvien esimerkkien ja vertaisarvioinnin keinoin. 1) Perustaa tuotantosuuntakohtaisia yhteisyrityksiä 2) Ratkaista maatilojen laajentamiseen ja rakennekehitykseen liittyviä esteitä ja riskejä 3) Tasata maatilojen työmäärän kasvua ja jakaa taloudellista riskiä useammalle yrittäjälle 4) Edesauttaa maantiloilla työskentelevien henkilöiden henkistä hyvinvointia ja jaksamista 5) Edistää maaseutuyrittäjyyttä Oulun Eteläisen alueella sekä parantaa toimivien maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta Muodostetaan viljelijöistä yritysryhmiä sen mukaan, mikä yhteisyritys tai verkosto palvelee heidän toimintojensa kehittämistä Laaditaan esimerkkisuunnitelma Moderni Kolhoosi -case kolmen-neljän tilan yhteisnavetalle Järjestetään tiedotusta, neuvontaa, koulutustilaisuuksia ja erityisiä Moderni Kolhoosi -team -valmennustilaisuuksia sekä opintomatkoja kohteisiin, joissa yhteisnavetta tai muu taloudellinen yhteistyö on jo toteutettu Pyhäjärven kaupunki 14.3.2011-31.12.2013 - palkka- ja sivukulut 114 948 - ostopalvelut 41 600 - matkakulut 9 771 - vuokrakulut 7 405 - muut kulut 12 528 YHTEENSÄ 186 252 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2011-2013: 393 500 - valtio + EU / EMR 160 992 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 9 248 ) 20 530 - yksityisrahoitus 4 730 YHTEENSÄ 186 252 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 18.3.2011 Veli-Tapio Manninen GSM: 044 4457 649 E-mail: veli-tapio.manninen@pyhajarvi.fi Erkki Ryynänen GSM: 044 4457 653 E-mail: erkki.ryynanen@pyhajarvi.fi 12

3M -hanke (MILKKIÄ, MJÖLKKIÄ, MAITOA) Aloite 3M-hankkeen toteuttamiseksi on tullut maidontuottajilta, jotka ovat perustellusti hyvin huolissaan sekä omasta hyvinvoinnistaan että maidontuotantomäärien ja alueen maitotilojen vähenemisestä: tuottajien työhyvinvointi on tutkimusten mukaan heikompaa kuin muulla työssä olevalla väestöllä ja maitotilojen vähenemisen lisäksi maidontuotantomäärä on kääntynyt laskusuuntaan. Hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluu lähes 1600 tilaa, joilla työskentelee n. 2600 maidontuottajaa. Toissijaiseen kohderyhmään kuuluvat osuuskuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden neuvojat ja muut tuottajien kanssa työskentelevät asiakaspalvelijat sekä projektihenkilöstö. Maakunnallisessa hankkeessa on mukana kuusi seutukuntaa: Oulunkaari, Oulu, Raahe, Ylivieska, Haapavesi-Siikalatva ja Nivala-Haapajärvi. Osuuskuntia/meijereitä alueella on yhteensä kuusi. 1) Edistää maidontuottajien taloudellista, sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia 2) Luoda mahdollisuuksia tuotannon kasvulle ja toiminnan tuloksellisuudelle 3) Lisätä tuottajien ammatillista kasvua, myönteistä asennetta uusien asioiden oppimiseen 4) Syventää osaamista hyvinvoinnin esteiden omaehtoiseen ja pitkäkestoiseen ehkäisemiseen ja eliminoimiseen 5) Saada toimintoihin mukaan myös ne tuottajat, jotka eivät tiedosta oman hyvinvoinnin ylläpitämisen merkitystä 6) Edistää tuottajien ja lomittajien yhteistyötä 7) Tukea erillisen kuntoutustarveselvityksen tarpeessa olevien tuottajien mahdollisimman aikaista työkunnon ja elämäntilanteen selvitystä sekä neuvojia ja asiakaspalvelijoita tuottajien ohjaustyössä 8) Tukea maaseudun säilyttämistä elinvoimaisena ja voimakkaana maidontuotantoalueena vahvistamalla tuottajien työn arvostusta ja uskoa maidontuotantoon Toteutetaan viisi erilaista ryhmämuotoista koulutuskokonaisuutta Rokua Heath & Spa -tiloissa Rokualla /eri puolilla kohdealuetta Tuotetaan työhyvinvoinnin materiaalisalkku Kehitetään tuottajien paikallisen/alueellisen verkostoitumisen malli Järjestetään tutustumiskäyntejä ja opintomatkoja Humanpolis Oy 1.1.2010-31.12.2013 - palkka- ja sivukulut 231 566 - ostopalvelut 55 401 - matkakulut 46 995 - toimisto- ja vuokrakulut 11 315 - muut kulut 28 890 YHTEENSÄ 374 167 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2010-2013: 663 682 - valtio + EU / EMR 299 333 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 0 ) 37 417 - yksityisrahoitus 37 417 YHTEENSÄ 374 167 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 16.12.2008 Päivi Vitikka, Humanpolis Oy GSM: 040 4876 988 E-mail: paivi.vitikka@humanpolis.fi 13

TYÖN UUSJAKO RENGIN PAIKKA AUKI 2011-2013 Oulun Eteläisen alueella on Suomen mittakaavassa erittäin voimakasta maidon ja naudanlihan tuotantoa. Myös maatilat ovat keskimääräistä suurempia. Maatilojen koko kasvaa edelleen ja niiden työt muuttuvat yhä teknisemmiksi ja erikoisammattitaitoa vaativiksi. Maatalouden ammattitaitoisen työvoiman tarve on siten viime vuosina kasvanut samalla kun työttömyys on alueella lisääntynyt. Kustannusten nousu vie jatkuvaan ylityökierteeseen, mistä on usein seurauksena uupuminen, tuottavuuden alentuminen, turvallisuuden heikentyminen ja sairastuminen. Yksinäisten yrittäjien kohdalla tilanne kärjistyy vielä herkemmin. Usein talouden heikentyminen ja tai ylimitoitettu omantyönosuus johtaa ylityökierteeseen eikä rengin palkkaamiseen ole taloudellisia mahdollisuuksia. Renkiprojektissa paneudutaan maatilojen ammattitaitoisen työvoiman lisääntyvään tarpeeseen ja työvoiman saatavuuteen. Tavoitteena on saada näiden henkilöiden koulutukseen ja kurssitukseen uusia välineitä ja alentaa maatilojen kynnystä palkata työntekijä. Tavoitteena on ottaa käyttöön useamman tilan yhteinen renki -malli. Hankkeen tavoitteena ovat myös Renkirinki ja Renkipörssi sekä työnantaja-työnjohtaja ja palkanmaksuohjelma-osaaminen. 1) Alentaa maatilan ulkopuolisten henkilöiden palkkaamiskynnystä 2) Lisätä työpaikkojen määrää harvaanasutuilla maaseutualueilla 3) Saada maatilojen ammattitaitoisen työvoiman lisääntyvä kysyntä ja työvoiman tarjonta paremmin tasapainoon 4) Edesauttaa maantiloilla työskentelevien henkilöiden henkistä hyvinvointia ja jaksamista 5) Edistää maaseutuyrittäjyyttä Oulun Eteläisen alueella sekä parantaa toimivien maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta Kartoitetaan työvoiman tarvetta maatiloilla 1-5 vuoden päähän ja samanaikaisesti selvitetään työvoiman saatavuutta ja ammattitaitoa sekä eri osapuolten kiinnostus ns. vuokratyöfirman palvelujen käyttämiseen Otetaan mukaan ammatinvalintaesitteisiin maaseutuammatit nykyistä monipuolisemmin Suunnitellaan renkien täsmäkoulutus yhteistyökumppaneiden kanssa tiloilla kartoitettujen tarpeiden pohjalta Otetaan käyttöön työnmenekkilaskelmat tuotantoinvestointeja suunniteltaessa Pyhäjärven kaupunki 15.3.2011-31.12.2013 - palkka- ja sivukulut 105 163 - ostopalvelut 21 300 - matkakulut 7 793 - vuokrakulut 7 623 - muut kulut 9 500 YHTEENSÄ 151 379 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2011-2013: 336 000 - valtio + EU / EMR 134 622 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 6 600 ) 15 138 - yksityisrahoitus 1 619 YHTEENSÄ 151 379 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 18.3.2011 9. YHTEYSHENKILÖT: Veli-Tapio Manninen, Pyhäjärven kaupunki GSM: 044 4457 649 E-mail: veli-tapio.manninen@pyhajarvi.fi Satu Nieminen, Pyhäjärven Kehitys Oy GSM: 044 4457 654 E-mail: satu.nieminen@pyhajarvi.fi 14

VENE Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä Maidontuotannon taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaa tuotostason lisäksi eläinten hedelmällisyys, terveys ja rakenne. Sekä jalostuksen että terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna keskeisenä tavoitteena on nykyistä pitkäikäisempi ja omistajalleen kannattavampi lypsylehmä. Alkionsiirron avulla lypsykarjatilat voivat parantaa eläinainestaan, koska niillä on siten mahdollisuus saada parhaista eläimistään useampia jälkeläisiä. VENE-hankkeen Eläinaineksen kehittäminen -osiossa luodaan hiehonkasvatus- ja alkionsiirtotoimintaan liittyviä yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoja. Karkearehun tuotanto ja käyttö ovat nautakarjatilan ydinprosesseja, ja niitä tehostamalla parannetaan merkittävästi alkutuotannon kannattavuutta. Rehun laadun parantuminen vähentää myös jatkojalostuksen kustannuksia. VENEhankkeen Rehuntuotannon tehostaminen -osiossa tuottajien ja sidosryhmien välisellä yhteistyöllä parannetaan yksittäisten tilojen karkearehun tuotantokustannusta, rehun laatua ja käytön tehokkuutta. Hankkeen Rakennuttaminen - osiossa kehitetään tuotantorakennusten toiminnallisuutta, taloudellisuutta ja rakennetun ympäristön laatua valmentamalla tuotantorakennusinvestointeja tekeviä tiloja parempaan suunnitteluun ja rakentamisen vaiheiden sekä kustannusten hallintaan. Samalla vahvistetaan rakentajien yhteistyötä ja yhteistyöverkostoja. Terve ja hyvinvoiva karja on tuottajan etu. Hyvinvoinnista huolehtiminen on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä, jolla voidaan parantaa lypsylehmien kestävyyttä ja nostaa lehmien tuotantoikää, kohentaa eläimen terveydentilaa ja vähentää eläinlääkäri- ja hoitokuluja sekä pitää eläintaudit kurissa. Samalla tuotteiden laatu ja taloudellinen kokonaistulos paranevat. VENE-hankkeen Eläinten terveys ja hyvinvointi -osiossa lisätään tuottajien ja asiantuntijoiden tietämystä eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista ja parannetaan siten tilojen tuottavuutta. 1) Tehostaa maidontuotantoa lisäävien tilojen eläinaineksen lisäämistä 2) Kehittää hiehologistiikkaa ja hiehonkasvatusta yritysmuotona sekä edistää alkionsiirtoa 3) Parantaa kotoisen rehun laatua sekä tehostaa karkearehun tuotantoa ja käyttöä maatiloilla 4) Edistää rakentamisprojektien hallintaa sekä rakentajien ja asiantuntijoiden välistä yhteistyötä 5) Parantaa tilojen nuorkarjankasvatusprosesseja sekä lypsylehmien kestävyyttä Kootaan hiehonkasvatuksen, alkionsiirron, rehuntuotannon, maatilarakentamisen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yrittäjäverkostoja Kootaan asiantuntijoiden yhteistyöverkostoja Järjestetään rekrytointi- / luentopäiviä ja seminaareja sekä opintomatkoja kotimaassa ja ulkomaille Oulun seudun ammattikorkeakoulu 1.6.2009-30.9.2013 - palkka- ja sivukulut 62 000 - ostopalvelut 12 000 - matkakulut 4 000 - vuokrat 1 500 - muut kulut 3 500 YHTEENSÄ 83 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2009-2013: 1 285 600 - valtio + EU / ESR 67 230 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 0 ) 7 470 - yksityisrahoitus 8 300 YHTEENSÄ 83 000 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 17.3.2008 Hanna Laurell, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Puh: 010 2723 965; GSM: 050 5983 086; Fax: 010 2721 260; E-mail: hanna.laurell@oamk.fi 15

3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN AVOIN RFMedia TUTKIMUS (A_RFM) Oulun Eteläisen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö on tiivistä ja saumatonta. Avoimien innovaatioiden avulla tulokset ovat mahdollisimman nopeasti elinkeinoelämän hyödynnettävissä, jotta yhteistyöyritysten kanssa kyetään nopeasti tuottamaan uusia palveluita ja entistä helppokäyttöisempiä tuotteita. Tutkimustulokset ja uudet teknologiat saadaan nopeasti siirrettyä alueen yritysten hyödynnettäviksi. RFM-laboratoriossa tehdään pääosin soveltavaa tutkimusta, jossa uusinta tutkimustietoa sovelletaan elinkeinoelämän yleisten tutkimusongelmien ratkaisemiseen. Avoin RFMedia tutkimus -hankkeessa tätä tutkimusta kehitetään tarvelähtöiseksi keskipitkän aikavälin tutkimukseksi, joka perustuu elinkeinoelämän tulevien tarpeiden ennakointiin. Välittömän teknologian siirron mahdollistavan tilaustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen lisäksi tarvitaan ennakoivaa, pitemmällä aikajänteellä uusia mahdollisuuksia avaavaa keskipitkän aikavälin tutkimustoimintaa sekä perustutkimusta ja strategista tutkimusta. Avoin RFMedia tutkimus -hankkeessa hyödynnetään ja syvennetään RFMedia-laboratorion omaa ja sen tutkimuskumppaneiden kansainvälistä osaamista ja verkostoja yhtenä tutkimusvetoisena keinona paikallisten yritysten kansainvälistymisessä. Tavoitteena on Oulun Eteläisen toimijoiden ja Oulun yliopiston välisen vuorovaikutuksen kehittäminen ja erityisesti yritysten ja yliopiston keskinäisen tunnettuuden lisääminen. 1) Kehittää Ylivieskassa toimivan Oulun yliopiston ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun yhteisen RFMedialaboratorion osaamista sekä lisätä Oulun Eteläisen alueen yritysten ja Oulun yliopiston keskinäistä tunnettuutta 2) Tehostaa teknologian ja uusimpien tutkimustulosten siirtoa avoimen innovaation menetelmän avulla 3) Edistää kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja -verkostojen hyödyntämistä yhtenä keinona yritysten kansainvälistymisessä Tutkitaan ja kehitetään mm. ns. läsnä-älyn eri osa-alueita sekä teknologian siirrossa että sosiaalisen median keinojen hyödyntämisessä yhteistyöverkostoja muodostettaessa Aktivoidaan Oulun Eteläisen alueen yrityksiä osallistumaan kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusohjelmiin Tehdään teknologiaselvityksiä ja demonstraatiota Verkostoidutaan kansallisten tutkimustahojen kanssa suurempien konsortioiden rakentamiseksi Oulun Eteläisen instituutti 1.1.2011-31.12.2013 - palkka- ja sivukulut 172 300 - ostopalvelut 3 000 - matkakulut 7 450 - toimisto- ja vuokrakulut 13 200 - muut kulut 4 900 - projektin tulot - 6 000 YHTEENSÄ 194 850 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2011-2013: 610 000 - valtio + EU / EAKR 136 395 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 9 743 ) 58 455 YHTEENSÄ 194 850 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 20.12.2010 Jouni Tervonen, Oulun Eteläisen instituutti GSM: 050 5238 774 Fax: (08) 450 645 E-mail: jouni.tervonen@oulu.fi 16

BIOMASSASTA ENERGIAA JA KEMIKAALEJA HighBio 2 Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen hajautetussa energiantuotannossa lisää energiaomavaraisuutta ja tukee kestävän kehityksen periaatteita. Yhdistetyissä lämmön- ja sähköntuotanto (CHP) -laitoksissa voidaan energiaa tuottaa paikallisesti paikallisista raaka-aineista. Lisäksi biomassan kaasutuksen ja biojalostamon liittäminen CHP-yksikön yhteyteen mahdollistaa liikennepolttoaineiden tai erilaisten kemikaalien tuottamisen biomassaperäisestä synteesikaasusta katalyyttisten prosessien avulla. HighBio 2 -hankkeen tarkoituksena on tutkia metsäbiomassojen hyödyntämismahdollisuuksia energian (sähkön + lämmön) tuotannossa sekä liikennepolttoaineiden ja erilaisten kemikaalien valmistusprosessissa. Hankkeessa keskitytään hajautetun, pienimuotoisen (alle 1 MWh) lämmön- ja sähkötuotantoon kaasutusteknologian kautta. Tavoitteena on mm. kaasutusprosessin optimointi, synteesikaasun puhdistaminen, puhdistetun kaasun ja sivutuotteiden käyttäminen sekä tutkimustiedon levittäminen. Hanke tähtää uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja täten globaalisen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Hankkeen toteuttajat ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto sekä Luulajan teknillinen korkeakoulu Ruotsista. Hankeosapuolilla on kokemusta aikaisemmasta menestyksekkäästä yhteistyöstä HighBio -hankkeen (Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta) puitteissa vuosina 2008-2011. 1) Optimoida kaasutusprosessi ja puhdistaa synteesikaasu sekä käyttää puhdistettua kaasua ja sen sivutuotteita 2) Lisätä kansainvälistä verkostoitumista ja levittää tutkimustietoa eri toimijoille 3) Lisätä uusiutuvan energian käyttöä hajautetussa energiatuotannossa ja siten hillitä globaalia ilmastonmuutosta Tutkitaan ja kehitetään metsäbiomassojen hyödyntämismahdollisuuksia energiantuotannossa sekä liikennepolttoaineiden ja erilaisten kemikaalien valmistusprosesseissa Tuotetaan säännöllisesti info-lehtisiä tutkimustyön tuloksista ja aiheeseen liittyvistä uutuuksista Järjestetään puolivuosittain hankkeen aihepiiriin liittyvä seminaari Organisoidaan yritystapaamisia Centria ammattikorkeakoulu 1.6.2011-31.12.2013 6. KUSTANNUSARVIO v. 2013 (CENTRIA t&k): - palkka- ja sivukulut 57 720 - matkakulut 4 500 - aineet, tarvikkeet ja toimistokulut 3 200 - ulkopuoliset palvelut 3 700 - muut kulut 9 872 YHTEENSÄ 78 992 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2011-2013 (CENTRIA t&k): 212 000 7. RAHOITUSSUUNNITELMA v. 2013 (CENTRIA t&k): - valtio + EU / INTERREG IVA Nord 67 142 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 3 950 ) 7 900 - Centria ammattikorkeakoulun rahoitus 3 950 YHTEENSÄ 78 992 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 22.2.2011 Kari Pieniniemi, Centria ammattikorkeakoulu Puh: (08) 4492 500 GSM: 044 4492 542 Fax: (08) 4492 599 E-mail: kari.pieniniemi@centria.fi 17

CENTRIA ALUSTA kansallisen innovaatiostrategian toteuttaminen Oulun Eteläisen alueella Kansallinen innovaatiostrategia painottaa innovaatioiden nopeaa kaupallistamista. Hankkeessa toteutetaan CENTRIA alusta uusien innovaatioiden synnyttämiseen Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella. Innovaatioita tullaan kehittämään niin yritys- kuin julkisyhteisöjenkin tarpeisiin alustaa käyttäen aiempaa kustannustehokkaammin. Seutukuntien rahoittamana innovaatioiden kehittäminen toteutuu tasapuolisemmin verrattuna yritysrahoitteiseen hankkeeseen huomioiden myös pk-yritysten tarpeet. Innovaatiostrategian toteuttamiseen Oulun Eteläisen alueella pyritään alustan kehittämisen lisäksi hakemalla yritysten kilpailukyvyn parantamiseen rahoitusta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin esimerkiksi Tekes-, FP7-, Artemis- ja ICT SHOK -ohjelmista. Lisäksi hankkeessa luodaan CENTRIA:lle ja Oulun Eteläisen alueelle kansallisen innovaatiostrategian mukaista uutta ICT-alan osaamista, joka edustaa kansainvälistä huippuosaamista. 1) Toteuttaa mobiiliteknologioita ja sulautettuja järjestelmiä hyödyntävä langaton ohjelmistoalusta 2) Luoda CENTRIA:lle ja Oulun Eteläisen alueelle kansallisen innovaatiostrategian mukaista uutta ICT-alan osaamista Integroidaan mahdollisimman kattavasti CENTRIA:n tutkimusryhmien monialainen ohjelmisto- ja laiteosaaminen kehitettävään ohjelmistoalustaan Hyödynnetään aikaisempien tutkimushankkeiden aikana syntynyttä monipuolista ja laajaa teknologiakompetenssia sekä tieteellisistä kenttätesteistä saatua käytettävyyteen ja järjestelmäarkkitehtuuriin liittyvää osaamista Centria ammattikorkeakoulu 1.4.2010-30.6.2013 - palkka- ja sivukulut 115 000 - ostopalvelut 1 000 - matkakulut 8 000 - toimisto- ja vuokrakulut 3 000 - kone- ja laitehankinnat 10 000 - muut kulut 4 000 YHTEENSÄ 141 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2010-2013: 883 000 - valtio + EU / EAKR 98 700 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 3 102 ) 19 100 - Centria ammattikorkeakoulun rahoitus 23 200 YHTEENSÄ 141 000 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 22.3.2010 Sakari Pieskä, Centria ammattikorkeakoulu GSM: 044 4492 564 Fax: (08) 4492 599 E-mail: sakari.pieska@centria.fi 18

KEKO-OPPIMISYMPÄRISTÖ, yrittäjyyden ekosysteemi Idea yrittäjyyskoulutuksen käynnistämisestä Reisjärven Kristillisessä opistossa on saatu opiston järjestämien yrittäjien lyhytkurssien osallistujilta. Opistoon on mm. perustettu yrittäjyyslinja, jonka sisältöä kehitetään opetushallituksen Valmiudet yrittäjyyteen -hankkeessa. Hankkeessa tehtiin esiselvitys yrittäjyystaidoista, joita yrittäjät toivovat oppilaitoksen opettavan. Selvityksen tulokset ovat olleet oppimisympäristön suunnittelun lähtökohta. Reisjärven Kristillinen opisto aloittaa yrittäjyyslinjan ensimmäisenä kansanopistona Suomessa. Yrittäjyyskasvatuksessa korostetaan työelämälähtöisyyttä, kestävää kehitystä ja eri tahojen yhteistyötä. KEko-hankkeen avulla luodut toimintatavat edistävät kansallisia yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita. Hyviksi havaitut käytännöt jäävät myös elämään osaksi tavallista oppilaitoksen arkea. 1) Rakentaa KEko-oppimisympäristö, jossa opiskelijat omaksuvat kestävän kehityksen periaatteet ja osaavat toimia niiden mukaan 2) Vähentää ympäristön kuormittumista opetuksessa, oppilaitoksen arjessa ja ulkopuolisessa yhteistyössä 3) Kehittää kestävän kehityksen mukaista yrittäjyyskoulutusta 4) Lisätä alueen vetovoimaa luomalla yrittäjyyslinjan, toisen asenteen yrittäjyyttä kouluttavan oppilaitoksen, yrittäjyyslukion ja amk:n opintopolku Suunnitellaan ja toteutetaan KEko-oppimisympäristö Reisjärven Kristillisen opiston tiloihin Perehdytetään oppilaitoksen opettajia ja yhteistyökumppaneita KEko-oppimisympäristön hyödyntämiseen ja ympäristötietoisuuteen Reisjärven Kristillinen Kansanopistoyhdistys ry 1.1.2013-31.12.2014 - palkka- ja sivukulut 41 900 - ostopalvelut 50 000 - kone- ja laitehankinnat 26 200 - muut kulut 6 800 - välilliset kustannukset 8 380 YHTEENSÄ 133 280 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2013-2014: 299 690 - valtio + EU / EAKR 99 960 - Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry 13 328 - yksityisrahoitus 19 992 YHTEENSÄ 133 280 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 18.3.2013 Mikko Kinnunen, Reisjärven Kristillinen Kansanopistoyhdistys ry Puh: (08) 7726 600 GSM: 040 5032 409 Fax: (08) 7726 630 E-mail: mikko.kinnunen@rkropisto.fi 19

KOHTI LAGUNAA KANSAINVÄLISEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN PYHÄSAL- MEN KAIVOKSESSA LAGUNA-konsortion infrastruktuuritutkimus kolmen suurikokoisen koelaitevaihtoehdon sijoittamisesta seitsemään mahdolliseen Eurooppalaiseen sijoituspaikkaan päättyi 31.8.2011. Kolmivuotinen LAGUNA-LBNO alkoi 1.9.2011 ja siihen pääsivät Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvellä ja Frejusin maantietunneli Ranskassa. Jatkotutkimuksessa keskitytään erityisesti CERN:istä ammuttavan neutriinosuihkun tutkimuksiin. Pyhäjärvi on tässä suhteessa erityisasemassa pitkän etäisyyden vuoksi. Hankkeen tarkoituksena on taata Pyhäsalmen kaivoksen mukanaolo ja sen hyvän kilpailuaseman säilyttäminen LAGUNA-LBNO -tutkimuksessa sen loppuun saakka sekä turvata laadukkaan tieteellisen työn jatkuminen kaivoksessa. Pyhäjärvellä tehtävän tutkimuksen laatu on jo useassa kansainvälisessä tieteellisessä arvioinnissa todettu korkeaksi. Hankkeen toimenpiteisiin kuuluu kartoittaa - sekä uusiin simulaatioihin että EMMA -kokeen alustaviin tuloksiin perustuen - voidaanko syvällä maan alla olevilla LAGUNA-ilmaisimilla tutkia kosmisten säteiden fysiikkaa. Lisäksi tutkitaan ilmaisinjärjestelmiä, joilla kosmiset myonit pystytään tunnistamaan. Hankkeessa tutkitaan myös Pyhäjärven kannalta tärkeitä asioita, kuten geoneutriinot ja oskillometria, joita käsitellään vain osittain LAGUNA-LBNO -hankkeessa. Geoneutriinotutkimuksia voidaan esimerkiksi nyt tarkentaa, koska Fennovoiman uuden ydinvoimalan sijoituspaikka tiedetään. 1) Tutkia onko LAGUNA-koelaitteilla mahdollista tehdä kosmisten säteiden fysiikan tutkimusta syvällä maan alla 2) Tutkia ja kehittää LAGUNA-ilmaisimiin ns. veto-ilmaisin tunnistamaan myonien aiheuttama taustasäteily 3) Tutkia Pyhäjärven kannalta tärkeitä paikallisia asioita, joihin kuuluvat geoneutriinot ja oskillometria 4) Tiivistää EMMA-kokeen ja CERN:in ALICE-kokoeen yhteistyötä kosmisten säteiden tutkimisessa 5) Laajentaa EMMA-koetta sekä suunnitella, kehittää ja valmistaa sitä varten uusia ilmaisimia 6) Houkutella uusia pienempikokoisia koelaitteita Pyhäsalmen kaivokseen Selvitetään kuinka hyvin GLASIER- ja LENA-koelaitteilla pystytään tutkimaan kosmisten säteiden fysiikkaa Tutkitaan millainen ilmaisin myonivetoon tarvitaan Tutkitaan geoneutriinosignaaliin vaikuttavia tekijöitä Valmistetaan ilmaisimien prototyyppejä Oulun Eteläisen instituutti 1.5.2013-31.12.2014 - palkka- ja sivukulut 160 000 - ostopalvelut 18 000 - välilliset kulut (matkakulut, toimistokulut, vuokrakulut) 32 000 - kone- ja laitehankinnat 9 000 - muut kulut 21 000 YHTEENSÄ 240 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2013-2014: 420 000 - valtio + EU / EAKR 168 000 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 11 000 ) 43 000 - muu julkinen rahoitus (yliopistot) 16 000 - yksityisrahoitus 13 000 YHTEENSÄ 240 000 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 21.5.2012 Timo Enqvist, Oulun Eteläisen instituutti, GSM: 040 8288 335; E-mail: timo.enqvist@oulu.fi 20

KULTTUURITONTUT Kärsämäen vaakunassa on vene, jossa on seitsemän liekkiä, tai niin kaikki ovat tähän asti luulleet Entä jos kuviot kuvastavatkin paikkakunnan seitsemän ensimmäisen talon tonttuja? Nämä tontut pitivät aikanaan huolta siitä, ettei Kärsämäen kehitys pysähtynyt niihin ensimmäisiin taloihin. Tonttujen ahkeruuden ansiosta Kärsämäen asutus kasvoi ja levisi laajalle alueelle. Nyt väkimäärä on laskusuunnassa, joten apuun tarvitaan taas tonttuja. Seitsemällä tontulla on suunnitelma, jolla he aikovat nujertaa paikkakunnalla vallalle päässyttä passiivisuutta ja pessimismiä. Nyt ei odoteta apua ulkopuolelta, vaan aletaan itse käsikirjoittaa paikkakunnan tarinaa positiivisemmaksi! Jos hankkeen toimenpiteet tepsivät Kärsämäellä, niin silloin ne tepsivät muuallakin. Kärsämäki toimii koekaniinina ja tulokset ovat hyödynnettävissä takapajuloissa kautta maan. Hankkeen toiminnasta etenkin ulkokärsämäkisten verkoston luominen, virtuaalisen kanssakäymisen (esim. palvelupörssi) kehittäminen ja roolihahmoihin perustuva teatteriharrastus ovat pilottitoimintaa, josta saatavia kokemuksia on mahdollista hyödyntää muuallakin. 1) Tarjota nuorille juuret ja siivet yhteisöllisyyden sekä perinne- ja kansainvälisyyskasvatuksen avulla 2) Lisätä maaseudun yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisuutta kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminnan, matkailuelinkeinon ja tietoyhteiskuntapalvelujen kehittämisen avulla. Opetellaan työpajoissa perinteisiä kädentaitoja, perinnemaiseman hoitoa, teatteria, musiikkia, kuvataidetta, luonnonraaka-aineiden hyödyntämistä, palstaviljelyä ym. Viritetään teatteriharrastusta henkiin käsikirjoitusten ja roolihahmojen puvustamisen avulla Kehitetään palveluja ja tuotteita Pappilan, Paanukirkon ja Tarina-teeman ympärille. (esim. roolihahmo-oppaat, leirikoulutoiminta, TYKY-toiminta ja erilaiset kurssit, pakettien kokoaminen alueen matkailukohteista kuten päivä Kärsämäellä -paketit, Pappila-Paanukirkko -kokonaisuus perhejuhlien järjestämispaikkana jne.) Opetellaan hyödyntämään tarinoita matkailussa sekä tuotteiden ja palvelujen markkinoinnissa Järjestetään kansainvälinen työleiri ja opintomatka ulkomaille Kärsämäen kunta 1.2.2012-31.12.2013 - palkka- ja sivukulut 87 870 - ostopalvelut 58 000 - matkakulut 10 640 - toimisto- ja vuokrakulut 18 530 - muut kulut 21 970 - vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävä työ 5 490 YHTEENSÄ 202 500 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2012-2013: 350 000 - valtio + EU / EMR 176 620 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2013: 3 000 ) 5 630 - yksityisrahoitus 20 250 YHTEENSÄ 202 500 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 23.1.2012 Jaana Salo, Kärsämäen kunta GSM: 044 4456 889 Fax: (08) 8162 800 E-mail: jaana.salo@karsamaki.fi 21