Nämä kolme hanketyöryhmää yhdessä seurantaryhmän kanssa muotoilivat ne tavoitteet, jotka tässä ohjelmassa on esitetty.

ESIPUHE Yhteinen sijoitus tulevaisuuteen Loviisan seudulla on kolmen kunnan yhteinen lapsipoliittinen hanke, jota työstettiin poikkeuksellisen tiiviillä aikataululla syyskuusta 2006 tammikuun 2007 loppuun. Hanketyöskentelyyn osallistuivat Lapinjärvi, Loviisa ja Ruotsinpyhtää. Kussakin kunnassa hanketyöryhmän muodostivat kunnan asettamien virka- ja luottamusmiesedustajien lisäksi edustajat keskeisimmistä sidosryhmistä (esim. seurakunnat ja yhdistykset). Hanketyöskentelyyn kutsuttiin nimettyjen hankeryhmien lisäksi kaikki kuntalaiset. Lasten ja nuorten asioista keskusteltiin mm. kotona, vanhempainilloissa, työpaikoilla, hiekkalaatikoilla. Kunnan nimeämä työntekijä toimi hanketyöryhmän vetäjänä sekä sihteerinä, joten hankkeen tuottama tietotaito jäi kuntien käyttöön vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Nämä kolme hanketyöryhmää yhdessä seurantaryhmän kanssa muotoilivat ne tavoitteet, jotka tässä ohjelmassa on esitetty. Monista esille nousseista tarpeista suurin painotus lähivuosina kohdistuu kuntien yhteistyölle sekä lapsiperheiden viihtyvyyden lisäämiseen: kuntien joustavalle yhteistyölle tulee luoda toimiva malli tämän mallin pohjalta tulee esim. nuorisotyö organisoida alueellisesti, toiveena on alueellisen palvelustrategian luominen yhteistyön kehittäminen palvelee käynnissä olevaa paras hanketta ja helpottaa nuorisotyön koordinointia alueella Ruotsinpyhtään ja Lapinjärven leikkipuistoille on laadittava suunnitelmat, jotka myös toteutetaan. Leikkipuistoja tulee jatkossa huoltaa niin, että ne täyttävät turvallisuudelle asetetut kriteerit. perheiden jaksamiseen tulee panostaa ja heidän kasvatustyötään tukea Loviisan seudun lapsipoliittiset ohjelman linjaukset ulotetaan kaikkeen päätöksentekoon kuntaorganisaatiossa. Muiden kuntien kokemukset ovat osoittaneet, että toimiva elinkeinopolitiikka, liikenneturvallisuus ja korkealaatuisen työvoiman saatavuus ovat lapsipolitiikassa yhtä tärkeitä päämääriä kuin lapsia ja perheitä tukeva paikallinen koulutus-, kaavoitus-, sosiaali- tai asuntopolitiikka. Väestön ikääntyessä lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista huolehtiminen on paras sijoitus tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä palvelujen kehittämisellä on merkittävä osa kunnan vetovoimaisuudessa. Näiden palvelujen taso ja saatavuus ovat monissa perheissä pääosassa, kun etsitään uutta asuinpaikkaa. Näin tarkasteltuna lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyöskentely liittyy seutukunnan elinkeinopolitiikkaan. 2

SISÄLTÖ 1 LAPSIPOLIITTISEN OHJELMAN EHDOTUKSET 4 1.1 Seutukunnan palvelut 4 1.2 Lapinjärven palvelut 6 1.3 Loviisan palvelut 7 1.4 Ruotsinpyhtään palvelut 7 2 LAPSIPOLIITTISEN OHJELMAN TEON TAUSTA 9 2.1 Kastu 9 2.2 Valtuustoaloitteet 9 2.3 Palvelustrategia 9 2.4 Lapsipoliittinen hanketyöskentely 10 3 LASTEN JA NUORTEN ELINYMPÄRISTÖ 12 3.1 Väestörakenne 12 3.2 Elintaso ja elinolot 13 4 LOVIISAN SEUTU LASTEN JA NUORTEN ASUINPAIKKANA 18 4.1 Fyysinen ympäristö 18 4.2 Alueen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi 18 4.3 Katsaus lasten ja nuorten elämismaailmaan alueella 19 5 LIITTEET 20 5.1 Alueen yhteiset palvelut 20 5.2 Lapinjärven palvelut 21 5.3 Loviisan palvelut 21 5.4 Ruotsinpyhtään palvelut 22 5.5 Sosiaalipalvelut 22 5.7 Järjestöjen toiminta 29 6 SEURANTARYHMÄ 2007-2008 32 7 LAUSUNTOKIERROS 33 3

1 LAPSIPOLIITTISEN OHJELMAN EHDOTUKSET 1.1 Seutukunnan palvelut taulukko ks. liite 5.1 Itä-Uudellamaalla palveluja on päätetty kehitellä niin sanotun mosaiikkimallin mukaan. Kunnallisia palveluita ja niiden järjestämistä tarkastellaan mataloituvien kuntarajojen yli. Myös monet lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimisen osa-alueet tehostuisivat kuntien lisääntyvästä yhteistyöstä. Loviisan seudulla tarkoitetaan jatkossa Lapinjärveä, Liljendalia, Loviisaa, Pernajaa sekä Ruotsinpyhtäätä, vaikkeivät kaikki mainitut kunnat tämän lapsipoliittisen ohjelman valmisteluun osallistuneetkaan. Seuraavien toimenpide-ehdotusten toteuttaminen parantaa Loviisan seudun lasten ja nuorten hyvinvointia. LAPSIPOLIITTISET SEMINAARIT Lasten tärkein kasvupaikka on koti. Vanhempien ja muiden läheisten antama rakkaus, opastus ja kannustus sekä asettamat rajoitukset ovat välttämättömiä aineksia ihmisen tasapainoiseen kehitykseen. Kaikki yhteiskunnan toimet, jotka tukevat kotien suotuisaa kasvatusilmapiiriä koituvat lasten hyväksi ja monet poliittiset ja virkamiesten hallinnoimat ratkaisut heijastuvat joskus huomaamatta - lasten kasvuoloihin. Kuntatasolla keskeisten virkamiesten yhdessä valtuuston kanssa olisi ainakin kerran vaalikauden aikana pidettävä lapsipoliittinen seminaari. Siinä tarkastellaan kunnan toimia ja suunnitelmia lasten elämän ja kasvatuksen näkökulmasta. LAPSI- JA NUORISOASIAMIEHEN TOIMI Seutukunnalle perustetaan lapsi- ja nuorisoasiamiehen toimi, joka ensivaiheessa olisi määräaikainen (2008-2010). Asiamies toimisi kasvatusyhteyshenkilönä, jonka tehtäviin kuuluisivat mm.: luoda kanavat lasten ja nuorten mielipiteiden ja tarpeiden kuulemiseksi ja niiden esille tuomiseksi, esim. lapsipoliittisiin seminaareihin tuoda lasten ja nuorten elämään liittyvää asiantuntemusta eri toimialoille luoda yhteistyörakenteita lapsille ja nuorille palveluja tai harrastuksia tuottavien toimijoiden välille laatia mittaustapoja, joilla lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän politiikan vaikutuksia voidaan arvioida Lapsi- ja nuorisoasiamies toimii laaja-alaisena edunvalvojana, joka tuo lasten ja nuorten näkökulman esille seutukunnan päätöksentekoon. NUORISOTYÖN PALVELUSTRATEGIA Loviisan seudun kunnat laativat yhteisen suunnitelman nuorisotyön järjestämiseksi ja voimavarojen kohdentamiseksi palvelujen tarpeen mukaan. 4

LASTEN JA NUORTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan tässä lähinnä 3.- 9. luokkalaisten kerhotoimintaa, sillä pienempien iltapäivähoito on jo kohtuullisella tolalla. Iltapäivätoiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia koulupäivän jälkeen vaihtoehtona toimettomalle yksin olemiselle ja ei-toivotuille aktiviteeteille. Siirtämällä harrastetoiminnan painopiste koulun jälkeiseen iltapäivään, tuetaan perheiden yhdessäoloa ilta-aikaan. Lisäksi iltapäivän harrastetoiminnalla lisätään lasten ja nuorten osallisuutta ja annetaan mahdollisuuksia sosiaalisten taitojen kehittymiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen. YHTEINEN KOULUTUSOHJELMA VARHAISKASVATUKSEN, SOSIAALITYÖN JA PERUSOPETUKSEN HENKILÖSTÖLLE VARHAISEN VAIKUTTAMISEN EDISTÄMISEKSI Varhainen vaikuttaminen lasten piileviin tai orastaviin ongelmiin on ammatillisen henkilöstön kannalta haasteellinen ja tuo esille erityisiä koulutustarpeita. Se edellyttää taloudellista sijoitusta lasten kanssa työtä tekevän henkilöstön koulutukseen ja ohjaukseen. Myös vanhemmille suunnattuihin kasvatusiltoihin ja koulutustapahtumiin tulee panostaa (esim. FöräldraKraft, Kasvattajan Kapsäkki). NUORISOTIEDOTUS Nuorisotiedotus ja -neuvonta on yksi nuorisotyön työmuodoista, jossa nuorille annetaan nuorisotiedotuksen keinoin ammattitaitoista apua, tukea ja tietoa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Nuorisotiedotuksessa ja -neuvonnassa on kyse siitä, että nuoret voivat itse halutessaan ratkaista omia ongelmiaan erilaisten välineiden (vihkoset, oppaat, Internet) avulla. Tämä edellyttää informaation hakijalta taitoja ja valmiutta tarvittavien tietojen etsimiseen. Nuorisotiedotuksen ja neuvonnan palvelujen tarjoaminen on osittain aktiivisesti etsivää toimintaa, henkilökohtaiseen, intensiiviseen tukemiseen ja auttamiseen tähtäävää. Alueen nuorisotiedotuspalveluja tulee lisätä ja kehittää, esim. kiertävän nuorisotiedotusbussitoiminnan muodossa. PÄIHTEETTÖMYYDEN TOIMINTAMALLI Alueelle tulee kehittää seudullisesti toteutettava raittiustyön (päihteettömyyttä edistävä) toimintamalli. Seutukunnan yhdyshenkilöksi nimetty työntekijä toimii linkkinä valtakunnan tason raittiustyöhön. AVARTTI Avartti - nuoret sen tekevät! on kansainvälinen 14-25 -vuotiaiden toimintaohjelma, joka perustuu olemassa olevien järjestöjen ja organisaatioiden yhteistyöhön. Loviisan seudulla kehitetään Avartti niin yleiseksi työmuodoksi, että nuoret voivat vaivattomasti suorittaa eri osiot (palvelu-, taito-, liikunta- ja seikkailuosio) missä kunnassa tahansa. Avartti on monimuotoinen työkalu, jonka voi liittää lähes kaikkeen nuorten toimintaan, kuten kulttuuriin, liikuntaan, talotoimintaan, yhdistystoimintaan, koulujen tukioppilastoimintaan, seurakunnan nuorisotyöhön, työpajatoimintaan. 5

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT JA LOVIISAN MONITOIMIHALLI Kevyen liikenteen väylät ovat tärkeä arjen liikuntapaikka Loviisan seudulla. Ne palvelevat kuntalaisia vauvasta vaariin. Niitä tulee lisätä. Porlammin hallin lisäksi Loviisan seutu tarvitsee toisen täysmittaisen uimahallin. Loviisan monitoimi - uimahalli tulee suunnitella palvelemaan laadukkaasti myös lapsia ja nuoria. NUORTEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET Maaliskuussa 2006 voimaan tulleen nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistumista, tukea nuorten itsenäistymistä sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorille varataan konkreettisia mahdollisuuksia osallistua nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden valmisteluun. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Seutukunnalla viritetään nuorisoparlamenttitoimintaa (NUPA). 1.2 Lapinjärven palvelut taulukko ks. liite 5.2 LEIKKI- / ASIAKASPUISTON PERUSTAMINEN Fyysisen ympäristön rakentamisessa virikkeitä antavilla, kannustavilla ja turvallisilla leikkipaikoilla on suuri merkitys viihtyvyyden kannalta. Leikkipaikkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa tulee huomioida puiston soveltuminen perheiden ja vanhusten tarpeisiin. NUORISOTYÖN VAKIINTUMINEN KUNTAAN Lapinjärvelle on pitkän tauon jälkeen viimeinkin saatu nuorisotyöntekijä. Nuorisotyöntekijä on ollut toimessa nyt vuoden verran ja kunnan nuorisotyön kehittäminen on saatu käyntiin. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että lapsi- ja nuorisotyön merkitys huomioidaan kuntaorganisaation kaikissa hallintokunnissa ja sen asema turvataan myös mahdollisten säästöjen aikana. Nuorisotyön määrärahoja kasvatetaan toiminnan lisääntymisen myötä. Lyhyen tähtäimen suunnitelmissa tulee olla kerho-ohjaajien palkkaaminen sekä suunnitelma tarjottavista nuorisotyön lähipalveluista. (Etsivän nuorisotyön käynnistäminen edellyttäisi erityisnuorisotyöntekijän palkkaamista.) LIIKUNTAPAIKKOJEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Ulkona liikkuminen on perusliikuntaa, johon tulee Lapinjärvellä jatkossa satsata enemmän. Pienen, vetovoimaisen kunnan tulisi sitoutua pitämään ulkoliikuntapaikat, kuten kuntopolkuja latuverkostot sekä uimarannat ja virkistysalueet hyvässä kunnossa. Liikuntapaikkatarjontaa tulee laajentaa uusia maastopolkuja merkitsemällä. 6

KOULUKURAATTORIN JA PSYKOLOGIN PALVELUJEN TURVAAMINEN YMPÄRI VUODEN Kouluhyvinvoinnin lisäämisen korostaminen on erittäin tärkeä, kehitettävä asia. Varhainen puuttuminen ja ennalta ehkäisevä työ lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta nimenomaan koko kouluyhteisötasolla peruskoulun alaluokilta alkaen on ensiarvoisen tärkeää. Tällä hetkellä Lapinjärven koulujen oppilailleen tarjoamat koulupsykologin palvelut eivät ole riittäviä ja koulukuraattoria ei ole. 1.3 Loviisan palvelut taulukko ks. liite 5.3 HENKILÖSTÖRESURSSIN LISÄYS TOTEUTUNUT Loviisassa vapaa-aikasihteerin poistaminen aiheutti työtehtävien uudelleen järjestelyistä huolimatta sen, että vapaa-aikatoimen kehittäminen ja hallinnointi on tällä hetkellä vain auttavasti hoidettu. Vuoden 2007 talousarvioon on kuitenkin nyt varattu vapaa-aikasihteerin palkkarahat. Uusi viranhaltija on aloittanut työt elokuussa. VARAUTUMINEN LASTEN JA NUORTEN KULTTURITEMPAUKSIIN Nuorisolain hengen mukaisesti kunnan tulee tukea lasten ja nuorten omaehtoista kulttuuriharrastustoimintaa. Kulttuurisen nuorisotyön tulisi olla olennainen osa nuorisotyötä ja toimia samalla lisäpalveluna kulttuuripalvelujen kentällä. Loviisassa lähdetään kokeilemaan kulttuurikerhon teemoittamista Nuori Kulttuuri aiheiden pohjalta. Loviisassa lapset ja nuoret ovat muutenkin kohderyhmänä kaikessa kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen palvelutarjonnassaan. Esimerkiksi Loviisan kaupunginmuseon tavoitteisiin kuuluu vuosittain tapahtumia tai näyttelyjä erityisesti lapsille ja perheille. Koulujen kanssa tehdään erilaisia projekteja ja kehitellään koululaisille omia ohjelmia. Loviisan seudulla muodostettiin lähihistoriassa muutaman vuoden ajan ryhmä nuorisotilanuorista, joiden kanssa toteutettiin nuorista itsestään lähtevää musikaalitoimintaa. Ryhmä kulki nimellä MultiActionTeam ja sen toiminnasta vastasi vapaa-aikaohjaaja. Seutukunnalla tulee varautua vastaavanlaiseen toimintaan, kun innostusta ilmenee. 1.4 Ruotsinpyhtään palvelut taulukko ks. liite 5.4 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDON KEHITTÄMINEN Ensimmäisen luokan oppilaat ilmoittavat tarpeensa aamu- ja/tai iltapäivähoitoon samalla, kun ilmoittautuvat kouluun. Samaan aikaan kartoitetaan myös toisen luokan oppilaiden vastaava tarve. Mikäli tarve on huomattavasti edellisiä vuosia suurempi, käynnistää koulutoimi aamuja iltapäivätoiminnan kehittämistyön kunnassa. Samalla tulee harkintaan se, ostetaanko kerhopalvelua esim. seurakunnalta vai tuotetaanko se itse. Mikäli kerhot siirtyvät valtionosuusjärjestelmän piiriin, nousee kerhomaksu automaattisesti ainakin lakisääteiselle tasolle. Ovatko vanhemmat valmiita tähän satsaukseen? 7

VANHEMPIEN YHTEISTYÖN VIRITTÄMINEN Hanketyön aikana kuntaan toivottiin perustettavan esim. vanhempainyhdistystä, joka ei olisi sidoksissa mihinkään kouluun tai päiväkotiin, vaan toimisi kaikkien vanhempien ja yhdistysten yhteistyöelimenä. Vapaa-aikaohjaaja valmistelee asiaa. LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMINEN JA YLLÄPITÄMINEN Fyysisen ympäristön rakentamisessa virikkeitä antavilla, kannustavilla ja turvallisilla leikkipaikoilla on suuri merkitys viihtyvyyden kannalta. Leikkipaikkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa tulee huomioida voimassa olevat säädökset sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Ruotsinpyhtäällä rakennetaan vuoden 2007 aikana leikkipuisto Ruukkiin skeittipuiston viereen. Vuoden 2006 aikana alue on tasattu, leikkivälineet on hankittu ja kasattu. Leikkivälineet pystytettiin kesällä 2007. Nykyisellä henkilöstöresurssilla Ruotsinpyhtää kykenee ylläpitämään ja hitaasti kehittämään kahta olemassa olevaa leikkipuistoa: Tesjoen ja Ruukin leikkipuistoja. Lisäksi koulujen yhteydessä olevien leikkipaikkojen ylläpito kysyy resursseja. Mikäli kuntalaisilla on kiinnostusta kehittää leikkipaikkoja sekä skeittipuistoja enemmänkin, tulisi kokonaissuunnitelmaa varten perustaa oma työryhmä. Uutena lisänä kokonaissuunnitelmaan on toivottu uimarantojen yhteyteen perustettavia leikkipaikkoja. Teknisen johtajan mukaan uimarantojen leikkipaikat ovat kaukainen haave. 8

2 LAPSIPOLIITTISEN OHJELMAN TEON TAUSTA 2.1 Kastu Loviisan seutu valittiin yhdeksi Kasvatus Tulevaisuuteen (KASTU) hankkeen pilottipaikkakunnaksi vuonna 2001. KASTUn lyhyen ajan tavoitteisiin kirjattiin mm. kuntien lapsipoliittisten ohjelmien laadinta yhteistyössä sidostahojen kanssa. KASTU päättyi vuonna 2005, jolloin lapsipoliittisen ohjelman laadinta nousi yhä ponnekkaammin esille hanketyöryhmässä. 2.2 Valtuustoaloitteet Vuonna 2004 RKP jätti Loviisan kaupunginvaltuustolle aloitteen, joka koski nuorten mahdollisuuksia saada äänensä kuuluvaksi päätöksenteossa. Samassa kokouksessa SDP jätti aloitteen, jonka perustana oli ajatus parantaa nuorten mahdollisuuksia löytää työtä. Helmikuussa 2005 jätettiin Loviisan kaupunginvaltuustolle 15 valtuutetun allekirjoittama aloite, joka esitettiin, että kaupunginhallitus selvittäisi mahdollisuuksia valmistaa kaiken kattava nuorisopoliittinen ohjelma sekä perustaa nuorisoasiamiehen toimi. 2.3 Palvelustrategia Loviisan kaupungin palvelukeskusten palvelustrategioiden työstö alkuvuodesta 2005 nosti esille vapaa-aikatoimessa jälleen lapsipoliittisen ohjelman tarpeen. Kulttuuri- ja vapaaaikakeskuksen palvelustrategian mukaisesti nuorisotyön pääteemoina ovat nuoren oman ajankäyttöön kohdistuvan aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, nuoren sosiaalinen vahvistaminen ja nuoren itsenäisyyden tukeminen sekä nuorten kasvu ja elinolojen parantaminen. Myös koulutuskeskuksen yhtenä päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Ruotsinpyhtään kunnan toiminta-ajatuksena on toimia itsehallintoyhteisönä, jonka keskeisin tehtävä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja sen edellyttämien palvelujen järjestäminen. Asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavien palvelujen lisäksi kunnalla on päävastuu alueensa kestävästä kehityksestä sekä ympäristön että yhdyskunnan osalta. Kunnan tavoitteena on, että Ruotsinpyhtäätä kehitetään viihtyisänä ja asukkaita houkuttelevana kuntana, jossa asuminen ja eläminen ovat mahdollista myös tulevaisuudessa. Kunnan toimintalinjoina on mm. yhteistyön kehittäminen naapurikuntien kanssa sekä maakunnan tasolla, sekä kunnan palvelujen, asuntojen ja alueiden markkinointi. Vapaa-aikalautakunnan palveluajatuksena on tarkoitus parantaa yksilön ja yhteisön elämänlaatua Ruotsinpyhtäällä kehittämällä ja ylläpitämällä yksilön kasvua ja terveitä elämäntapoja edistäviä palveluja. 9

Ruotsinpyhtään kunta on erillisten kylien muodostama kokonaisuus, jolla ei ole selvää kuntakeskusta. Kunnanhenkilöstöorganisaatio on niukka. Lapsipoliittiselle hankkeelle on kunnassa tarve, mutta sen toteuttamiselle ei yksin ole olemassa riittäviä resursseja. Lapinjärven vapaa-aikatoimelle hanke on esitelty jo keväällä 2005, mutta sitä ei viety eteenpäin kuntaorganisaatiossa, koska silloisessa suunnitelmassa kuntien omarahoitusosuus oli liian suuri, eikä kunnalla ollut lupaa täyttää edes nuorisotyöntekijän tehtävää. Hanke koettiin kuitenkin hyväksi, eikä sitä haluttu kokonaan haudata. Vuoden 2006 alusta nuorisotyöntekijä aloitti kenttätyön ja 30% hänen työpanoksestaan osoitettiin hankkeeseen seuraavan puolentoista vuoden aikana. 2.4 Lapsipoliittinen hanketyöskentely Lapsipoliittinen hanketyöskentely toteutettiin Lapinjärvellä, Loviisassa ja Ruotsinpyhtäällä pääasiallisesti syyskuun 2006 ja tammikuun 2007 välisenä aikana. Hanketyöskentelyyn kutsuttiin nimettyjen hankeryhmien lisäksi kaikki kuntalaiset. Lasten ja nuorten asioista keskusteltiin kotona, vanhempainilloissa, työpaikoilla, hiekkalaatikoilla Osittain hanke alkoi jo heinäkuussa 2005 Loviisan va. vapaa-aikaohjaaja Kirsi Kippolan vetämänä. Tällöin mukana oli kunnista vain Loviisa. 1.9.2006 hankkeelle palkattiin projektisihteeri lääninhallituksen rahoittamana. Projektisihteeri olikin hankkeelle se henkilöstöresurssi, jota ilman hanketta ei olisi voinut toteuttaa. Hanke pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman pitkälti jo olemassa olevin materiaali-, laite- ja tilaresurssein. Hankkeen toteuttaminen kosketti jokaisessa kunnassa 10-60 työntekijää eri sektoreilla. Suuren työpanoksen antavat myös vapaaehtoistyötä tekevät yhdistykset edustajineen. Yhteisen oppimisprosessin varmistamiseksi kuntien sisäisiin organisaatioihin luotiin lasten ja perheiden näkökulmaa esillä pitävät omat hanketyöryhmät. Työryhmien tehtävänä oli vastata hankkeen etenemisestä kunnassa sekä luoda kuntakohtainen lapsipoliittinen ohjelma. Työryhmän muodostivat kunnan asettamat virka- ja luottamusmiesedustajat. Lisäksi työryhmään kutsuttiin edustajat keskeisimmistä sidosryhmistä. Ajatuksena oli, että työryhmät olivat kokoonpanoiltaan poikkihallinnollisia, joissa toimii myös aktiivisesti kunnan kolmas sektori (so. paikalliset yhdistykset). Kunnan nimeämä työntekijä toimi hanketyöryhmän vetäjänä sekä sihteerinä, jotta hankkeen tuottama tietotaito jäi kuntien käyttöön vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Projektisihteeri toimi työryhmässä puheenjohtajana sekä asiantuntija-apuna. Lisäksi hän toimi linkkinä seudulliseen seurantaryhmään. Kunnat nimesivät hanketyöryhmiensä vetäjiksi seuraavat henkilöt: Petra Bäcklund, nuorisotyöntekijä, Lapinjärvi Sari Hännikäinen, vapaa-aikaohjaaja, Loviisa (sijaisena 14.8.2006 saakka Kirsi Kippola, va. vapaa-aikaohjaaja) Jaana Huovila, seurakunnan nuorisotoiminnan ohjaaja, Ruotsinpyhtää 10

Seurantaryhmä vastasi lapsipoliittisen ohjelman seudullisesta osiosta. Osio laadittiin kuntakohtaisten ohjelmien pohjalta. Seurantaryhmän tehtäviin kuului myös seurata kuntien hanketyöryhmien työskentelyä. Kunnat nimesivät seurantaryhmään kaksi edustajaansa (hankevastaava sekä luottamusmiesedustus). Projektisihteeri toimi työryhmän sihteerinä. Projektisihteeri toimi hankkeen lisäresurssina. Hänen työnsä ajoittui 1.9.2006-31.1.2007. Toimenkuvaan kuului mm.: toimia sihteerinä seurantaryhmässä sekä toimia linkkinä seurantaryhmän ja hanketyöryhmien välillä toimia asiantuntija-apuna sekä puheenjohtajana kuntien hanketyöryhmissä vastata eri osa-alueiden välisestä yhteistyöstä ja tiedonkulusta sekä toimia tiedotustiimin vetäjänä toimia ammattiapuna ja tukihenkilönä kuntien nimeämille hankevastaaville toimia Arcadan opiskelijan yhdyshenkilönä, hänen suorittaessaan kyselytutkimusta Loviisan högstadiumilla nuorten elinoloista Kolmen kunnan hanketyöryhmät muotoilivat ne tavoitteet, joilla ohjataan lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä toimintoja (kts. kappale viisi). Hanketyöryhmien kokoonpanot: Kirsi Kippola Petra Bäcklund Sari Hännikäinen Jaana Huovila Projektisihteeri Nuorisotyöntekijä Vapaa-aikaohjaaja Nuorisotoimenohjaaja Lapinjärven hankevastaava Loviisan hankevastaava Ruotsinpyhtään hankevast. Brinkas Bengt Flinck Sirpa Grönholm Thomas Isberg Christel Wilhelmson Pia Arhosalo Iiris Bergheim Tove Illman Jörgen Lund Carina Mickos Christina Nuutila Raino Paalosmaa Arja Perälä Matti Rautiola Anja Simola Anni Smeds Katja Toivola Soila Turja Ulla-Maija Björkas Ann-Louise Bäcklund Annika Bärlund Nina Halonen Taimi Karlsson Ann-Mari Karvonen Juha Lundberg-Andersson Rita Meriheinä Thérése Meriluoto Marjaana Nyström Tom Rosenberg Thomas Räisänen Minna Schroderus Toini Silvala Suvi Sirén Nina Stenman Sonja Stenvall Miriam Tenhunen Timo Vauhkonen Susanne Vaenerberg Carl-Erik Heikkilä Irma Hovi Karolina Huuhtanen Tapani Ikäheimo Johanna Junnonen Mirja Kaukola Sera Kiljander Marina Nyberg Desiré Saarinen Eija Siiman-Seppänen Miia Stjernvall-Malmberg Camilla Suur-Näkki Tarja Viksten Anne Lapsipoliittisen hankkeen seurantaryhmä: Timo Noroviita, Ruotsinpyhtään kv, seurantaryhmän puheenjohtaja Hanne Owen, Lapinjärven kv Jaana Visavuori-Terävä, Loviisan kv 11

3 LASTEN JA NUORTEN ELINYMPÄRISTÖ Nuoret tarvitsevat vahvaa edunvalvontaa 3.1 Väestörakenne Vuonna 2002 Suomen väkiluku oli 5,2 miljoonaa. Väestöstä alle 18-vuotiaiden osuus on 21,4 prosenttia. (Kalliomaa, 2006). Suomen väestönkasvu on tasaantunut 2000-luvulla. Väestö kasvoi vuosikymmenen alkupuolella vain noin 56 000 hengellä. Alueelliset erot väestökehityksessä ovat olleet huomattavia. Väestöltään kasvavia seutukuntia on parikymmentä. Näitä olivat etenkin pääkaupunkiseutu ja eri maakuntakeskukset ja niiden ympäristöalueet. Väestömenetykset ovat olleet suurimmat Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä eräillä alueilla läntisessä Suomessa. (Tahvanainen, 2006). Lapset elävät noin 650 000 perheessä, suurin osa isänsä ja äitinsä kanssa, joskin niin sanottujen uusperheiden ja yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut. Lapsista noin 15 prosenttia asuu yksinhuoltajaperheissä ja noin 8 prosenttia uusperheissä. Avioliiton ulkopuolella lapsista syntyy noin 30 prosenttia, joista suurin osa avoliitoissa. Suomessa on nykyisin yleistä, että vanhemmat solmivat avioliiton vasta ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kaikki lapset perhetaustastaan riippumatta on pyritty lainsäädännöllä saattamaan mahdollisimman tasavertaiseen asemaan. (Kalliomaa, 2006). Vuonna 2002 Suomessa syntyi 55 396 lasta. Syntyvyys on pysynyt Suomessa eurooppalaisittain verraten korkeana (1,74 prosenttia), joskin tulevaisuudessa maamme väestö ikääntyy yhä nopeammin kuten muuallakin Euroopassa. (Kalliomaa, 2006). Väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 17 %:sta (vuosi 2010) 26 %:iin (vuosi 2030). Tulevaisuudessa erityisesti työikäisen väestön määrä vähentyy. Kun 15-64 vuotiaita vuonna 2010 on väestöstä 66 %, on vastaava osuus vuonna 2030 58 %. Lasten ja varhaisnuorten osuuden sen sijaan arvioidaan pysyttelevän noin 16 %:ssa koko ennusteajanjakson ja laskevan 15 prosenttiin vuonna 2040. (Tahvanainen, 2006). Suomen väkiluku tulee arvioiden mukaan pysymään nykyisessä noin 5,4 miljoonan tasossa ainakin vuoteen 2040 saakka. Ennusteiden mukaan 50 vuoden kuluttua vuositasolla syntyy noin 10 000 lasta vähemmän kuin nykypäivinä. Tuolloin tuo 50 000 syntyneen määrä tarkoittaa väkiluvun pienenemistä alle viiden miljoonan. (Tahvanainen, 2006). Kansainvälisesti vertailtuna molemmat pienten lasten vanhemmat käyvät Suomessa hyvin yleisesti kokopäivätyössä. Siksi suuri osa lapsista on päivähoidossa, tavallisimmin kunnallisessa päivähoidossa heti noin vuoden mittaisen palkallisen äitiysloman jälkeen. Äitiysloman jälkeen töihin paluuoikeuden säilyttävä hoitovapaa on yleistynyt, samoin noin kuukauden pituisen isyysloman pitäminen. (Kalliomaa, 2006). Suomessa suurella osalla lapsista on jo ennen kouluikää oma itsenäisen elämisen alueensa (päivähoito). Tämä merkitsee sitä, että perheiden yhdessä viettämä aika vähenee. Perheenjäsenten, myös melko pienten lasten, harrastukset vahvistavat tätä kehitystä. (Kalliomaa, 2006). 12

Peruskoulu aloitetaan seitsemänvuotiaana. Viime vuosina päivähoidon ja peruskoulun aloittamisen väliin on kehitetty esikoulu, jonka organisoi kunnasta riippuen sosiaalitoimi (päivähoito) tai koulutoimi (koulut). Järjestelmä on lapsille vapaaehtoinen, mutta samalla se on subjektiivinen oikeus. Peruskoulun ensimmäistä ja toista luokkaa käyvien iltapäivähoitoa kehitetään ja laajennetaan. Kunnat koordinoivat tätä palvelua. (Kalliomaa, 2006). Käsitys lapsesta ja lapsuudesta on Suomessa muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Lastensuojelulainsäädäntö ulottaa lapsuuden 18 ikävuoteen asti. Käytännön kasvatustyössä ja - toiminnassa lapsuuden ja nuoruuden välimaastoon on hahmottunut varhaisnuoruuden käsite, jolla tarkoitetaan lähinnä 12 15-vuotiaita. Yli 15-vuotiaita on totuttu pitämään käsitteellisesti nuorina. (Kalliomaa, 2006). Myös lasten ja vanhempien väliset suhteet ovat muuttuneet. Lapsia ei enää pidetä vanhempien omaisuutena ja kasvatustoimenpiteiden kohteina. Nykyään lapsuus nähdään elämänvaiheena, joka ei ole vain kasvamista nuoruuteen ja aikuisuuteen, vaan itsessään arvokas elämänvaihe. Lainsäädäntö korostaa vanhempien ja huoltajien vastuuta lapsesta sekä velvollisuutta tukea lasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. (Kalliomaa, 2006). Yhteiskunta pyrkii perhepolitiikalla tukemaan erityisesti nuorten perheiden kasvua vastuulliseen vanhemmuuteen. (Kalliomaa, 2006). Taulukko 1 : Ikäluokka- ja sukupuolijakauma Suomessa 3.2 Elintaso ja elinolot Väestökehityksen ja -rakenteen muutos vaikuttaa tulevaisuudessa luonnollisesti myös väestön keskuudessa vallitsevaan elatussuhteeseen. Vuonna 1998 sataa työllistä kohden oli 133 eityöllistä. Huolimatta kohentuneesta työllisyystilanteesta tulee elatussuhteen kehitys muodostumaan tulevaisuudessa yhä suuremmaksi ongelmaksi. Vuonna 2030 arvioidaan sataa työllistä kohden olevan jo 145 työvoiman ulkopuolella olevaa. Kun tarkastellaan väestöennusteiden vaikutuksia Rekisteritilanne 31.12.2005 / Lähde: Väestörekisterikeskus julkisen sektorin palveluiden tuottamiseen ja tarjontaan, ennakoi se vanhuspalveluiden voimakasta kasvua ja vastaavasti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien, etenkin sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden tarjonnan vähentymistä. 13

Suomalainen nuoriso on korkeasti koulutettua. Toisen asteen koulutuksesta on Suomessa muodostunut käytännössä osa oppivelvollisuutta. Nykyisin yli 90 % ikäluokasta jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen; yli puolet lukioissa ja kolmannes ammatillisissa oppilaitoksissa. Nuoret suorittavat nykyisin ahkerasti myös toisen asteen ja korkea-asteen tutkintoja. 24-vuotiaista nuorista 81 % oli v. 2003 suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon ja 35 %:lla 25 29-vuotiaista oli vähintään alimman korkea-asteen tutkinto. Valtio jakoi 2006 nuorisotyömäärärahoina 34,2 milj. e (2001 jaettiin 11 milj. e). Tämä on noin 0,09 % valtion koko budjetista (2001 osuus oli 0,06%). Kunnille kohdistettujen nuorisotyön järjestämiseen tarkoitettujen valtionosuuksien maksatusperusteissa tapahtui muutos vuonna 1993. Tuolloin siirryttiin nuorisotyöstä kunnalle aiheutuvien kulujen korvaamisesta asukaslukuun perustuvaan avustukseen. Tämän käyttämisessä kunnat saavat käyttää omaa harkintavaltaansa. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että kunta on saanut järjestää nuorisotoimen hoitamisen ja organisoinnin haluamallaan tavalla. Useissa kunnissa se on merkinnyt rajuja leikkauksia nuorisotoimen resursseihin. Täysin vapaasta harkintavallasta siirryttiin vuonna 1997 tilanteeseen, jossa kunnat velvoitettiin käyttämään nuorisotyöhön tarkoitetut valtionosuudet nuorisotyön ja -toiminnan toimintaedellytysten turvaamiseen. Vuonna 2006 valtionosuus kunnalliselle nuorisotoiminnalle oli 12,5 e / alle 29 -vuotias kuntalainen. Kunnat käyttävät nuorisotyöhön tällä hetkellä noin 155 meur vuosittain. Nuorisotoimen investointimenot ovat tällä hetkellä noin 155 milj.euroa. Kuntien budjeteista nuorisotyön osuus on pysytellyt noin 0,6 % tasolla. Luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia, sillä esimerkiksi nuorisopuolella on tullut mukaan uusia toimintoja kuten nuorten työpajatoiminta. Taulukko 2: Nuorten elinoloissa tapahtuneet muutokset 2000 2006 kouluterveyskyselyn mukaan 8.-9. luokkien oppilaille Etelä-Suomen läänissä 14

Toimeentulo-, työmarkkina- ja yleistä asumistukea saavien 18 24-vuotiaiden määrät lasketaan kymmenissä tuhansissa. Eniten toimeentulotukea saaneita oli 20-24-vuotiaiden joukossa. Noin kolmannes kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli uusia. Taulukko 3: Toimeentulotukea saaneet nuoret ikäluokittain Ikä 1990 1996 1998 2000 2001 2002-17 888 948 1003 910 1031 895 18-19 7053 18574 14262 13039 14040 14548 20-24 31319 75581 63949 50521 47867 48061 25-29 26282 48748 39636 30988 29815 29864 Ikäluokkien väliset taloudelliset erot ovat kasvaneet. Etenkin nuorten toimeentulo muihin ikäryhmiin nähden on heikentynyt. Juuri nuoret kotitaloudet ovatkin kärsineet suhteellisesti eniten 1990-luvun lamasta, eivätkä siinä kasvaneet ikäryhmien väliset tuloerot ole kaventuneet. Syrjäytymiselle on tyypillistä monien eri ongelmien kasautuminen. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan vakavassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria 15 000-20 000. Ryhmän ytimen muodostavat ne nuoret, joiden pääasiallinen toimeentulo muodostuu toimeentulotuesta, ja jotka eivät näin ollen ole hakeutuneet koulutukseen tai työhön tai ovat keskeyttäneet opinnot. Näiden ongelmien esiintyminen yhdessä tai erikseen aiheuttaa usein muiden sosiaalisten ongelmien kasautumista. Kaikki tämä luo epävarmuuden nuoren tulevaisuudesta. 1990-luvulta lähtien on nähty nuorten mielenterveysongelmien lisääntyvän selvästi. On arvioitu, että 15-25% nuorista kärsii nuoruusiän aikana sellaisesta pitkäkestoisesta oireilusta, johon olisi hyvä saada hoitoa. Nuoruusikäisillä vakavan masennuksen vuoden aikainen esiintyvyys on 3-10% ja pitkäaikaisen masennuksen esiintyvyys 1-2 %. Vakavan masennuksen elinaikainen esiintyvyys nuorilla on 15-20 %. Tytöillä ja nuorilla naisilla masennuksen yleisyys on noin kaksinkertainen poikiin ja nuoriin miehiin nähden. Masennusoireita, jotka eivät täytä diagnostisia kriteereitä, esiintyy ainakin viidenneksellä nuoruusikäisistä. Nuoruusiän masennukselle on tyypillistä muiden psykiatristen häiriöiden esiintyminen samanaikaisesti depression kanssa. 40-80%:lla masennuksesta kärsivistä nuorista on samanaikaisesti yksi tai useampi muu mielenterveyden häiriö, kuten käytös- ja tarkkaavaisuushäiriö, ahdistuneisuus tai päihteiden väärinkäyttö. Nuoruusikäisenä sairastettu masennusjakso ennustaa masennustiloihin sekä muihin mielenterveyshäiriöihin sairastumista myöhemmin nuoruusiässä sekä aikuisuudessa. Lisäksi on havaittu, että sellaisiinkin masennusoireisiin, jotka eivät vakavuudessaan yllä masennusoireyhtymän diagnostisiin kriteereihin, saattaa liittyä huomattavia ongelmia psykososiaalisessa selviytymisessä sekä nuoruudessa että aikuisiällä. Varhainen tunnistaminen ja hoito lyhentävät masennusjakson kestoa ja voivat ehkäistä uusia masennusjaksoja. Kaikki hoitoa tarvitsevat eivät hae tai saa hoitoa. Lasten ja nuorten määrä psykiatrisessa laitoshoidossa on lisääntynyt 1990-luvun lopulta alkaen. 15-19-vuotiaita oli psykiatrisessa hoidossa vuonna 2002 yli 2300. Sekä lasten että aikuisten psykiatrisessa hoidossa vallitsee sama suuntaus. 15

Potilasmäärät kasvavat ja hoitojaksot lyhenevät. 1990-luvulla päihteiden käyttö ja saatavuus sekä niiden käytöstä aiheutuneet ongelmat lisääntyivät Suomessa. 2000-luvulle siirryttäessä muutoksia on tapahtunut käytön ja haittojen suhteen. Tämä voidaan tulkita siten, että valistuskampanjat ovat ainakin osin tuottaneet tulosta. Alkoholin kulutus Suomessa on ollut kasvussa viimeisten kymmenen vuoden ajan, ja erityisen voimakkaasti kulutus kasvoi vuonna 2004. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat että nuorten kohdalla alkoholin kulutuksen kasvu on pysähtynyt. 2000-luvulla kerättyjen aineistojen perusteella näyttää siltä että 18-vuotiaita lukuun ottamatta alkoholijuomia käyttävien osuudet olisivat vähenemässä sekä tytöillä että pojilla. Raittius on lisääntynyt nuorten keskuudessa 2000-luvulla ja alkoholikokeilut ovat siirtyneet myöhempään ikään. Alkoholin käytön aloittamisikä vaikuttaa aikuisiän alkoholin käyttöön. Mitä nuorempana alkoholin käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin sitä käytetään aikuisiässä. Taulukko 4: Nuorten humalahakuinen juominen vuosina 1998-2003 Vuosina 1995-2001 huumetilanne näytti pahenevan lähes kaikkien mittareiden (kokeilut, ongelmakäyttö, sairaudet, kuolemat, rikollisuus) mukaan. Sen sijaan kehitys vuosina 2001-2003 osoittaa selviä kehityksen hidastumisen merkkejä lähes kaikilla tätä ajanjaksoa kuvaavilla mittareilla. Viimeisimmän tiedon mukaan vuoden aikana huumeita käyttäneiden osuus on noin 3 % ja ongelmakäyttäjien noin 0,5 % aikuisväestöstä (15-64 -vuotiaat). Koululaisten (15-16 -vuotiaiden) osalta viimeisen vuoden käyttöluvut ovat noin 7 %. Ikäluokassa 15-24 vuotiaat sekä käyttötaso (12 %) että ongelmakäyttötaso (0,9-1,3 %) ovat korkeimmat. Haittojen osalta (huumesairaudet, - kuolemat tai huumehoidon asiakkaat) sama ikäluokka on myös kärjessä, tosin pieniä tasaantumisen merkkejä näkyy kaikkein alhaisimman ikäluokan osuuksissa (alle 20 -vuotiaat). 3.3 Valtakunnallisia tavoitteita Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman kansallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian 2010 eräinä päätavoitteina ovat kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja hoito. Kaikessa terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä on tavoitteena kansalaisen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen. Tämän päivän lapset ja nuoret ovat vuoden 2010 aikuisia vastuunkantajia. Siksi on perusteltua ulottaa strategiaan liittyviä toimenpiteitä jo tämän päivän lapsiin ja nuoriin. Kansallisen strategian mukaan koulujen, sosiaali- ja terveydenhuollon, liikunta- ja nuorisotoimen, järjestöjen ja median yhteistoiminnan avulla ehkäistään syrjäytymistä, lisätään elämänhallintaa ja terveyttä sekä varmistetaan päihteiden käyttöön liittyvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien asiantunteva käsittely. Kansallisessa strategiassa korostetaan näiden toimenpiteiden suhteen koulun roolia. 16

Koko maassa joka kolmas lapsi kokee turvattomuutta aikuisten alkoholin liikakäytön ja itseensä kohdistuvan väkivallan pelon vuoksi. Yksilötasolla jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla vähintään yksi turvallinen aikuinen, joka on hänestä kiinnostunut ja on tavoitettavissa. Tutkimusten mukaan noin joka neljäs suomalainen lapsi on nähnyt aikuisten välistä väkivaltaa kotonaan. Perheväkivallan sivusta seuraaminen on lapseen kohdistuvaa monimuotoista ja - tasoista henkistä väkivaltaa. Henkinen väkivalta voi traumatisoida lasta yhtä paljon kuin fyysinen väkivalta. 17

4 LOVIISAN SEUTU LASTEN JA NUORTEN ASUINPAIKKANA 4.1 Fyysinen ympäristö Loviisan seudulla fyysinen ympäristö on muuttunut hitaasti. Liikenneympäristön rakentamisen tulisi tapahtua lasten ja iäkkäiden ehdoilla. Jokaisessa hankekunnassa onkin lähivuosina panostettu kiitettävällä tavalla liikenneturvallisuuden parantamiseen joko pitkäjänteisellä suunnittelulla tai erillisten hankkeiden kautta. Uusien asuntoalueiden rakentamisessa ja maankäytön tiivistämisessä pyritään huomioimaan myös liikenteen mahdollinen kasvu ja tätä kautta turvallisuusnäkökohdat. Lasten ja ikääntyvien kannalta olennaisia kehittämiskohteita ovat liikenneturvallisuuden ja kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisen lisäksi joukkoliikenteen kehittäminen. Myös puistoalueiden merkitys asuinympäristön viihtyvyyden luojana on kiistaton. Hankkeen aikana kävi ilmi, että eri kunnissa asuvat lapset ovat hyvinkin eriarvoisessa asemassa puhuttaessa virikkeitä antavista, kannustavista ja turvallisista leikkipaikoista. Lapinjärvellä ja Ruotsinpyhtäällä nämä kysymykset nousivatkin keskeisiksi kehittämiskohteiksi. Leikkipaikkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa tulee huomioida voimassa olevat säädökset sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Katu- ja puistoalueiden lisäksi yleisten kiinteistöjen toimivalla rakentamisella vaikutetaan suuresti lapsille oikean ja turvallisen elinympäristön luomiseen. 4.2 Alueen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa kuvataan Stakesin valtakunnallisilla hyvinvointiindikaattoreilla, joiden on tarkoitus toimia kaikissa kunnissa mahdollisimman yhdenmukaisesti. Niiden avulla voidaan osoittaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilanne ja siinä tapahtuvat muutokset kunnan sisällä ja eri kuntien välillä. Indikaattorit kuvaavat: miten lasten ja nuorten hyvinvointi kunnassa ilmenee mitkä tekijät vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin miten kunta huolehtii lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä Tähän raporttiin ei hankekuntien väestörakennetta, elintasoa ja elinoloja kuvaavia tunnuslukuja valtakunnallisten hyvinvointi-indikaattoreiden mukaisesti esitettynä saatu mukaan, mutta toivottavasti ne päivittyvät seuraavaan vuoden asiakirjaan. Lastensuojelutyön piirissä oli v. 2006 yli 100 lasta ja nuorta; näistä 36 Lapinjärvellä ja 15 Ruotsinpyhtäällä. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin poliisin toimesta 88. Muista lastensuojeluilmoitusmääristä ei ole tietoa käytettävissä. Yleisin lastensuojeluilmoituksen syy oli ongelmallinen käyttäytyminen koulussa ja vapaa-ajalla, muita syitä lasten oma tai vanhempien päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat. Huoltajuuteen ja tapaamisoikeuteen liittyvän asiakastyön piirissä oli 9 lasta Lapinjärvellä, 94 lasta Loviisassa ja 36 Ruotsinpyhtäällä. Huomioitavaa tässä luvussa on se, että mukaan on laskettu vain sopimukseen johtaneet tapaukset. Yksi tapaus voi elää kunnes lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden, vaatien näiden vuosien aikana useita tapaamisia ja palavereja. 18

4.3 Katsaus lasten ja nuorten elämismaailmaan alueella Opiskelija Christel Isberg suoritti Lovisanejdens Högstadiumilla kyselytutkimuksen, jonka avulla pyrittiin selvittämään alueen nuorten mielipiteitä vapaa-ajanpalveluista ja ammattikasvattajien tarjoamasta sosiaalisesta tuesta. Vastaavia kyselyjä, sekä ryhmä että yksilöhaastatteluina, tehtiin pienimuotoisempina sekä nuoren työpajalla että Harjuntaustan koululla. Vastauksissa toivottiin mm. seuraavaa: parempi ja siistimpi uimaranta uimahalli, uusi liikuntahalli, jalkapallohalli, lämmitettävä jalkapallokenttä, huvipuisto, eläinpuisto lisää roskiksia hiekan poisto kaduilta aikaisemmin keväällä (palvelee mm. skeittaajia) lisää kauppoja; vaate-, skeitti-, moottoripyörä- lisää ravintoloita ja grillikioskeja lisää kesätyöpaikkoja alle 18 vuotiaille aktiivisempia nuorisoyhdistyksiä harrastusmahdollisuuksia: tanssikursseja, radio-ohjattaville autoille ajorata, parempi motocross rata, parempia ja suurempia skeittipuistoja, eri ikäryhmille kohdennettuja tapahtumia (esim. ratsastuskerho), liikuntakursseja, vaellusta, discoja, lisää vapaaajanviettopaikkoja nuorille, Forumin nuorisotila myös ruotsinkielisille, konsertteja, lisää kesäleirejä Myös yleisötilaisuuksissa kaiken ikäisillä kuntalaisilla oli mahdollisuus kertoa alueensa sopivuudesta lapsiperheille. Näissä vastauksissa nousi esille mm. seuraavaa: seutukunta koetaan turvalliseksi pienen kokonsa ja rauhallisuutensa vuoksi luonnon läheisyys on hyvä asia Loviisassa avoin päiväkoti Treffis koettiin erittäin hyväksi palvelumuodoksi ja myös Lapinjärvellä sekä Ruotsinpyhtäällä toivottiin vastaavan laista palvelua leikkipuistojen merkitys kaikissa kunnissa oli suuri: Loviisassa kiiteltiin toimivia, hyvin hoidettuja puistoja, joita oli sopivasti eri puolilla kaupunkia, Lapinjärvellä ja Ruotsinpyhtäällä peräänkuulutettiin leikkipuistoja alueen kaksikielisyys koettiin voimavaraksi erityislapsille toivottiin enemmän palveluja; todettiin Senson (Sensomotorinen keskus) olemassaolo hyväksi, mutta varsinkin Lapinjärvellä oltiin huolissaan koulukuraattorin ja psykologin palvelujen saatavuudesta toivottiin myös, ettei terveys- ja sosiaalipalveluista karsittaisi sosiaalitoimen tulisi puuttua napakasti koulun ym. ilmoittamiin jatkuviin ongelmiin joidenkin lasten elämässä liikenneturvallisuutta tulee parantaa mm. pyörätein ja hidastein koulujen avustajaresurssin tulisi olisi riittävä vanhempien ei tule ostaa alkoholia lapsilleen koulujen tupakointia valvottaisiin nuorisokahvila Forum olisi auki joka päivä ja Valkon monitoimitalolla olisi omat vuorot yli 15 v. nuorille 19

5 LIITTEET 5.1 Alueen yhteiset palvelut EHDOTUS PROSESSINOMISTAJA AIKATAULU KUSTANNUSKOMMENTTI Lapsi- ja nuorisoasiamiehen toimen perustaminen kokeiluluonteisesti kolmeksi vuodeksi (2008-2010) Nuorisotiedotuksen kehittäminen Kunnan asioista tiedottaminen ja kuntalasten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Yhteisen ESY luokan perustaminen seutukunnan alakouluille Yhteisen päihdestrategian luominen kuntiin Yhteisen nuorisotyön palvelustrategian luominen kuntiin Avartti toiminnan levittäminen alueella Nuorten kuulemisen järjestäminen nuorisolain edellyttämällä tavalla Yhdistysten yhteisen toimintakulttuurin luominen Nuorten kesätyöpaikkojen lisääminen alueella Loviisan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Ruotsinpyhtään vapaaaikatoimi Kunkin kunnan tiedotusvastaava Loviisan koulutuskeskus 2007-2008 Lapinjärven vapaaaikatoimi 2007 *Kustannukset riippuvat ulkopuolisesta rahoituksesta ja kuntien tekemästä sopimuksesta. *Ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuus selvitettävä keväällä 2007. 2007 *Haetaan rahoitusta suunnitteluvaiheeseen lääninhallitukselta nuorisotyön kehittämismäärärahasta maaliskuun loppuun mennessä *Haetaan rahoitusta hankkeelle OPM:ltä marraskuun loppuun mennessä 2007 2008 *Päivitykset ja tiedon kokoaminen hoidetaan kuntien omin voimin. *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet 2007-2008 *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet Loviisan vapaa-aikatoimi 2007-2008 *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet Loviisan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Ruotsinpyhtään vapaaaikatoimi 2007-2008 *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet 2007 Vapaa-aikatoimi 2007 *Päivitykset ja tiedon kokoaminen hoidetaan kuntien omin voimin. Ruotsinpyhtään vapaaaikatoimi 2007-2008 * Kustannukset nousevat suhteessa tarjottaviin työpaikkoihin Valtuustotason vuosittaiset avoimet lapsipoliittiset seminaarit 3.-9. luokkalaisten iltapäivätoiminta ja sen kehittäminen Kunnanhallitus 2007 alkaen *Mahdollisten ulkopuolisten luennoitsijoiden palkkiot ja matkat. Vapaa-aikatoimi 2007-2008 *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet 20

Perhetyön seutukunnallinen suunnittelu Sosiaalitoimi 2007-2008 *Selvitysvaiheessa kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet Kevyen liikenteen väylien rakentaminen Tekninen keskus Monitoimi - uimahallihanke Tekninen keskus yhdessä kulttuuri- ja vapaaaikatoimen kanssa hankesuunnitel ma 2006 alkaen 5.2 Lapinjärven palvelut EHDOTUS PROSESSINOMISTAJA AIKATAULU KUSTANNUS-KOMMENTTI Leikkipuistojen perustaminen Tekninen johtaja / 2007-2008 *Riippuu toteutustavasta nuorisotyöntekijä Nuorisotyön vakiintuminen kuntaan Etsivän nuorisotyön kehittäminen Liikuntapaikkojen ylläpito ja kehittäminen Koulukuraattorin ja psykologin palvelujen turvaaminen ympäri vuoden Vapaa-aikatoimi 2007 - Koululautakunta esittänyt lausunnossaan Tekninen toimi 2007-2008 Koulutoimi 2007-2008 *Suunnitteluvaiheessa kulut lähinnä laskennallisia 5.3 Loviisan palvelut EHDOTUS PROSESSINOMISTAJA AIKATAULU KUSTANNUSKOMMENTTI Vapaa-aikasihteerin palkkaaminen Iltapäiväkerhotoiminnan kehittäminen 3.-9. luokkalaisille Lasten ja nuorten kulttuuritarjonnan lisääminen Yhteinen koulutusohjelma varhaiskasvatuksen, sosiaalityön ja perusopetuksen henkilöstölle varhaisen vaikuttamisen edistämiseksi Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi Koulutuskeskus 2007 *Vuositasolla n. 26.000 2007 2008 *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet 2007-2008 *Kulut laskennallisia, kuten käytetty työaika ja työvälineet 2007 alkaen vuosittain Schooling for tomorrow Koulutuskeskus 2007 alkaen * Liikenneturvallisuuden parantaminen Valkossa (mm. Rotisenmäki ja monitoimitalon ympäristö) Tekninen keskus 2007 alkaa suunnittelu *Ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkiot *Suunnitteluvaiheen kustannukset lähinnä laskennallisia *Toteutusvaiheen kustannukset riippuvat toteutustavasta 21

Vanhempainrengas toiminnan käynnistäminen molemmilla kielillä Monitoimi - uimahallihanke Kevyen liikenteen väyline rakentaminen Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi Tekninen keskus yhdessä kulttuuri- ja vapaaaikatoimen kanssa Tekninen keskus 2007 *Toiminnan vetäjien koulutus (Folkhälsan ja MLL) *Toiminnan kulut laskennallisia ja toteutuu pääasiassa vastuullisten yhdistysten talousarviosta hankesuunnitel ma 2006 alkaen 5.4 Ruotsinpyhtään palvelut EHDOTUS PROSESSINOMISTAJA AIKATAULU KUSTANNUSKOMMENTTI Koululaisten aamu- ja Koulutoimi 2007-2008 iltapäivähoidon kehittäminen Kotihoidontuen kuntalisän käyttöön ottaminen Kustannukset selviävät kevään-07 aikana suunnittelun edetessä Päivähoidon hoitopaikkojen lisääminen Sosiaalitoimi 2007-2008 Kustannukset selviävät kevään-07 aikana suunnittelun edetessä Äiti-lapsipiirin perustaminen Sosiaalitoimi 2007-2008 Kustannukset selviävät kevään-07 aikana suunnittelun edetessä Vanhempien yhteistyön virittäminen Vapaa-aikatoimi 2007 *Laskennalliset Leikkipuistojen kehittäminen ja ylläpitäminen Tekninen 2007-2008 *Riippuu toteutustavasta 5.5 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää perheiden ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. PÄIVÄHOITO Päivähoidon tarkoituksena on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti tai opiskelu ja olla tukena ja kasvatuskumppanina lasten vanhemmille. Tavoitteena on taata lapsille turvallinen, virikkeellinen, oppimiseen kannustava ja jokaisen yksilöllisiä edellytyksiä kehittävä hoitopaikka. Hoidon laadukkuutta selvitetään mm. asiakaskyselyillä, joihin voi halutessaan vastata nimettömänä. Lasten päivähoitopaikkoja voi hakea ympäri vuoden. Lasten päivähoidosta peritään maksu, jonka suuruus määräytyy huoltajien tulojen mukaan. Lisätietoja päivähoitojärjestelyistä voi kuntakohtaisesti kysellä seuraavasti: Lapinjärvi: Elisabeth Grönqvist-Tommiska (019) 510 8698 Loviisa: Ann-Louise Björkas (019) 555 471 Ruotsinpyhtää: Mirja Junnonen, (019) 5577 217 22

Lapinjärvi Päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU on Lapinjärvellä ollut käytössä 1.1.2006 lähtien. Lapinjärvellä jokaiselle lapselle järjestetään päivähoitopaikka. päiväkoti Peikonlaakso kirkonkylällä on kaksikielinen ja tarkoitettu 3-6 vuotiaille lapsille ryhmäperhepäiväkoteja on useita sijoittuen kirkonkylälle, Porlammille ja Pukarolle perhepäivähoito tapahtuu hoitajan kotona Hakemuskaavakkeita saa Päiväkoti Peikonlaaksosta, kunnan sosiaalitoimistosta tai yhteispalvelupisteestä. Kaavakkeet voi myös tulostaa internetistä. Loviisa Loviisan kaupunki tarjoaa lasten kunnallista päivähoitoa perhepäivähoidossa tai päiväkodeissa seuraavasti: perhepäivähoitajien kotona ryhmäperhepäivähoitopaikka Hulivilissä Määrlahden, Rauhalan, Valkon ja Villekullan päiväkodeissa Pääasiallinen haku seuraavaa toimikautta (1.8.-31.7.) varten on vuosittain maalis-huhtikuun vaihteessa. Jos silloin hakee, on myös parhaat mahdollisuudet saada paikka omien toivomustensa mukaisesti. Lisäksi Loviisassa toimii avoin päiväkoti Treffis. Treffis on kohtauspaikka alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille hoitajilleen. Toiminta on osapäiväinen ja kaksikielinen, lisätietoja voi kysellä: Pirjo Keskisaari-Grahn (019) 555 432. Ruotsinpyhtää Ruotsinpyhtäällä on tällä hetkellä tarjolla yhteensä 107 hoitopaikkaa: kahdessa päiväkodissa ryhmäperhepäiväkodissa neljällä perhepäivähoitajalla Koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään mahdollisuuksien mukaan ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoitajien toimesta. Tesjoella on sekä suomen- että ruotsinkielisiä hoitopaikkoja, ryhmäperhepäiväkoti on kaksikielinen. Kirkonkylän päiväkodissakin palvellaan molemmilla kielillä vaikka ruotsinkielistä osastoa ei ole voitu perustaa vähäisen tarpeen vuoksi. Molemmissa päiväkodeissa on esikoulu 6-vuotiaille lapsille. Muissa kylissä esikoulupalvelut järjestetään koulujen toimesta. 23

PERHETYÖ JA KOTIPALVELU Perhetyöntekijä toimii lastensuojelun avohuollossa. Hän tukee asiakasperheitä mm. säännöllisten kotikäyntien kautta ja kehittämällä käytännön toimintamuotoja lasten vanhempien kasvatustyön tueksi. Lapijärvi Lapinjärvellä ei tällä hetkellä ole perhetyöntekijän virkaa, vaikka sellainen olisi erittäin tarpeellinen lapsiperheiden kanssa tehtävän sosiaalityön kannalta. Tällä hetkellä kotiapu lapsiperheille annetaan kotipalvelun muodossa, mutta aina se ei ole riittävää tai tarkoituksenmukaista. Loviisa Loviisassa toimii tällä hetkellä yksi perhetyöntekijä, joka on yhteinen Pernajan kunnan kanssa. Tarvetta perhetyön laajentamiseen on esiintynyt. Ruotsinpyhtää Kotipalvelun työntekijöitä on kymmenen, joista kaksi on saanut lisäkoulutusta perheissä tehtävän työn tueksi. Lapsiperheet voivat saada kotipalvelua esim. perhetilanteen, sairauden tai synnytyksen vuoksi joko kunnan omilta työntekijöiltä tai hankkia sitä palvelusetelillä. LASTENSUOJELU Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun (LSL 1 ). Lastensuojelun toimenpiteillä autetaan lapsia ja perheitä, jotka ovat tuen tarpeessa. Tukea pyritään antamaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät pääsisi kärjistymään. Ensisijaisesti käytetään avohuollon tukitoimenpiteitä. Mikäli lapsen terveys tai kehitys tästä huolimatta vaarantuu, lapselle järjestetään mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. Lastensuojelu on yhteistyötä perheen ja eri viranomaisten kesken. Lastensuojeluun liittyvää palvelua saa kaikissa kunnissa sosiaalityöntekijältä. Lisäksi virka-ajan ulkopuolella toimii ympärivuorokautinen seudullinen sosiaalipäivystys numerossa 112 tai 040 5174194. Päivystyksessä hoidetaan kiireellisiä sosiaalitoimen asioita. Porvoon kaupungin turvakoti Nuttu (os. Auratie 10 C 5) tarjoaa apua perheen kriisitilanteisiin ja perheväkivaltatapauksiin myös ympäristökuntien asukkaille tarvittaessa. Nutun puhelinnumero on (019) 520 3330. Ruotsinpyhtääläisillä on lisäksi mahdollisuus käyttää Kotkassa Tukikeskus Villa Jensenin palveluita. Muista hankekunnista poiketen Ruotsinpyhtää on ottanut käyttöön myös Valomerkkitoiminnan. Valomerkkitoiminnan puitteissa, yhdessä vapaa-aikatoimen kanssa, tarjotaan apua alaikäisille päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Tällöin lapsi vanhempineen kutsutaan haastatteluun jonka tarkoituksena on antaa eväitä alkoholin käytöstä kieltäytymiseen alle 18- vuotiaana. Useilla viranhaltijoilla ja luottamustoimissa olevilla henkilöillä on laissa säädetty velvollisuus ilmoittaa lastensuojelun tarpeesta. Perusturvakeskuksen sosiaalityöntekijälle voi jokainen (esim. lapsi itse, vanhemmat, sukulaiset, naapurit) ilmoittaa lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta tai perheestä. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. PERHEKLINIKKA JA PÄIHDEHUOLTO 24