13.2.214 RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ RAKENTAMINEN 214 Asuntoaloitusten pohja saavutetaan Asuntojen korjaaminen kasvaa jo selvästi uudisrakentamista suuremmaksi Toimitilarakentaminen kääntyy kasvuun Infran suhdanne heikkenemässä 13 Rakennustoiminta arvonlisäys, 2=1 12 11 1 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 ** 14 ** Lähde: Tilastokeskus, Raksu (4.2.214)
: Sari Sontag, pj. Ilari Ahola Matti Holopainen Kimmo Huovinen Heikki Jämsä Armi Liinamaa Timo Myllys Eero Nippala Paula Paavilainen Pekka Pajakkala Ilpo Peltonen Janne Peltola Kari Ruohonen Bo Salmén Elina Selinheimo Timo Tähtinen Juha Vartia Hannu Viertola Riitta Viren Ilari Ahola, siht. Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö Kuntaliitto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA INFRA ry Valtiovarainministeriö Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry TAMK Tilastokeskus Forecon Oy RAKLI ry Työ- ja elinkeinoministeriö Liikennevirasto Rakennusteollisuus RT ry Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen Pankki Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiovarainministeriö 2
Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Kansainvälinen talouskehitys on vahvistunut syksyn aikana ja korkean tulotason maat ovat vihdoin pääsemässä keskimäärin parin prosentin talouskasvuun; USA ja Iso-Britannia etunenässä. Maailman talouskasvu nopeutuu kehittyvien maiden vientikysynnän vetämänä. Tilanne on vakiintunut, mutta merkittäviä riskejä on edelleen. Euroopan riskinä on juuttuminen hitaaseen talouskasvuun ja joissain maissa pelätään deflaatiota, lisäksi julkisen talouden velkaantuminen jatkuu ja ikääntyminen painaa päälle. Suomen talous nousee hitaasti vilkastuvaa kansainvälistä kehitystä seuraten. Talouskasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna noin yhteen prosenttiin kotitalouksien heikon kulutuskysynnän ja yritysten vähäisten investointitarpeiden takia. Rakentamisessa jatkuu heikko suhdannetilanne nyt kolmatta vuotta. Aloitettujen rakennuskuutioiden vuosisumma on supistunut lähes 3 milj. kuutioon, samalle tasolle kuin finanssikriisin heikoimpana vuonna 29. Asuntorakentaminen tulee vähenemään syksyllä ennakoitua enemmän. Lupakehitys on ollut hyvin heikkoa, mitä osoittaa asuntolupien kappalemäärän vuosisumman lasku 25 asunnon tasolle. Kerrostalorakentaminen on tulossa vasta nyt suvantovaiheeseen, kun rakennusliikkeet sopeuttavat tarjontaansa heikenneeseen kysyntään. n arvion mukaan tänä vuonna aloitetaan 24-25 asunnon rakentaminen. Näistä valtion tukemia ARA-asuntoja on noin 7, lähes 3 % kaikista aloituksista. Toimitilarakentaminen ei enää vähene. Aloituskuutioiden määrä lähtenee vähitellen kasvuun ja se johtuu lähinnä muutamista suurista alkavista kohteista. Liikerakentamisen puolella on monia hankkeita vain aloituspäätöstä vailla ja lupakehitys osoittaa kasvunäkymiä. Myös varastojen rakentaminen sekä maatalouden rakentaminen lisääntyy. Muun toimitilarakentamisen elpyminen hidastuu, kun yritykset ovat varovaisia vapaan kapasiteetin sekä matelevan kysynnän takia. Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana erityisesti asuntopuolella ja sen määrä tulee ylittämään näinä vuosina jo selvästi asuntojen uudisrakentamisen määrän. Korjausrakentamista nostavat viime keväänä ja syksyllä tehdyt elvytysratkaisut mm. asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen 1 %:n käynnistysavustus. Korjaaminen kasvaa myös teollisuudessa, jossa rakentamisen painopiste on edelleen olemassa olevan kapasiteetin rationalisoinnissa sekä vanhan korjaamisessa. Infrarakentamisen suhdanteet ovat heikkenemään päin. Sekä julkinen että yksityinen infrakysyntä supistuu, sillä yhtäältä kuntien heikko rahoitustilanne vetää alaspäin ja toisaalta asuntopuolen pohjarakentamisen väheneminen näkyy. Raksu-ryhmä arvioi rakentamisen kokonaistuotannon pysyttelevän lähellä viime vuoden tasoa. Arviohaarukka painottuu vielä laskupuolelle ja tuotannon muutoksen ennuste on -2 - prosenttia. 3
Suhdannetilannetta kuvaavat indikaattorit kuten EK:n julkaisemat rakentamisen luottamus ja suhdannebarometri ovat edelleen heikkoja, tilaukset ovat normaalia pienemmät ja henkilöstön odotetaan supistuvan. Tuotanto-odotuksia kuvaava saldoluku on kuitenkin kivunnut jo plussalle, mikä indikoi vähitellen käynnistyviä parempia aikoja. Rakennuskustannusten nousuvauhti on jatkunut hitaana. Raaka-aineiden hintojen odotetaan kohoavan vähitellen, joskin maltillisesti, kansainvälisen talouskasvun vilkastuessa ja öljyn hinta on edelleen huomattavan korkealle verrattuna sen pitkänaikavälin tasoihin. Rakennusalan työttömyys on kasvanut syksyn aikana ja joulukuussa työttömiä työnhakijoita ja lomautettuja oli yhteensä noin 33 ; noin 1 % kaikista työttömistä. Vuoden takaiseen tilanteeseen nähden lisäys on noin 4 2 henkilöä. Kuluvana talvena työvoima supistuu edelleen jonkin verran. Vuonna 213 rakennusalan työttömyysaste oli ennakoitua parempi, keskimäärin 9 %. 4
Suositukset Julkisen sektorin olisi muutettava toimintatapansa vahvasta sääntelijästä ja normittajasta mahdollistajaksi. Tämä on erityisen tärkeää liittyen rakentamisen sääntelyyn. Valtionpuolella maan hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan tunnistanut tarpeen perata rakentamisen kilpailun esteitä, sääntelyä ja määräyksiä. Myös kuntien puolella vastaavaa perkaamistyötä olisi tarpeen toteuttaa. Asuntoaloituksissa ollaan jo varsin matalalla tasolla, mutta romahduksesta ei voida puhua, koska kehitys on ollut hallittua ja luonteeltaan sopeuttavaa. Alueellisesti tarkasteltuna tilanne näyttää pahemmalta, koska pääkaupunkiseudulle myönnettyjen rakennuslupien määrä on jo toista vuotta peräkkäin jäämässä selvästi pienemmäksi (v. 213 arviolta n. 7 5 ja v. 212 yhteensä 7 99 asuntolupaa) kuin mitä valtion ja kuntien välisellä aiesopimuksella on alueelle jyvitetty. Aiesopimuksen tavoitteiden mukaan pääkaupunkiseudulla tulisi rakentaa vuosittain noin 9 6 asuntoa. Kaupunkien on vauhditettava tonttituotantoaan ja helpotettava rakentamisen ehtoja sekä mahdollistettava nykyistä paljon paremmin tyhjenevien toimistotilojen muuttaminen asunnoiksi. Pisararataa on suunniteltu 8 km pitkäksi kaupunkiliikenteen tunneliradaksi, jossa on kolme maanalaista asemaa; Hakaniemi, Keskusta ja Töölö. Kaikkien kohteiden yhteyteen voidaan toteuttaa kaupallisia kiinteistöjä. Rakentamatonta maa-aluetta on vain Töölön aseman vieressä, Oopperan ja Stadionin välinen laaja alue, jonka maankäyttö riippuu Helsingin kaupungin maankäyttösuunnitelmista. Aiesopimukseen ja tulevaan metropolihallintoon liittyen maankäyttö Suomen kaikkein suosituimmilla ja kalleimmilla alueilla ei tulisi olla vain Helsingin päätöksenteosta riippuvainen, vaan kyseessä on koko kansantalouden etu ja siksi valtion olisi aktiivisesti vaikutettava päätöksentekoon. Potentiaalia monipuoliseen rakentamiseen sekä yksityiseen rahoitukseen tulee hyödyntää alueen erinomaisen sijainnin ja erittäin korkean taloudellisen arvon takia. Asuntorakentaminen on suositeltavaa alueen joukkoliikenneyhteyksien takia. Valtio on tehnyt kasvusopimukset suurimpien kaupunkien kanssa. Niistä yhdessätoista on osoitettu hankkeeksi kaupunkikeskustojen ja asumisen kehittäminen käyttäen hyväksi vajaakäytössä olevia ratapihoja. Haasteena on toimintamallin kehittäminen, jossa alueet suunniteltaisiin ja toteutettaisiin yhtenä valtion ja kuntien useiden osapuolten yhteisenä hankkeena. Useassa kaupunkikeskustassa sekä alueen kiinteistökehitys ja ratapihojen kehittäminen tulee tehdä alueen maan arvolla kokonaan ilman tai vähäisellä yhteiskunnan rahoituksella. Asuntojen korjaaminen on lisääntymässä ja ylittämässä uudisrakentamisen määrän ja korjausrakentaminen pysyy jatkossakin suurena asuntorakentamisen sektorina. Tämä merkitsee niukkuutta tekijöistä, niin yrityksistä kuin työntekijöistä. Niukkuus johtaa siihen, että korjaamiseen tarkoitetut tuet siirtyvät helposti hintoihin. Rakennusalan koulutuksen yhteensovittaminen tapahtuvan kehityksen kanssa on välttämätöntä. Maa- ja vesirakentamisen sektori supistuu kuluvana vuonna. Tilaajien kannattaisi pyrkiä aikaistamaan infran kunnossapitotoimenpiteitä ja investointeja mahdollisuuksien mukaan, koska urakoitsijoiden tarjousten hintataso on laskenut kustannuskehityksen hidastumisen takia ja samaan aikaan tarjoushalukkuus on kasvanut. 5
Heinäkuun alusta alkaen tilaajille ja päätoteuttajille tulevien velvoitteiden lisäksi tulee myös yksityishenkilöille velvollisuus ilmoittaa verohallinnolle ennen rakennuksen käyttöönottokatselmusta keitä alihankkijoita ja työntekijöitä rakennuslupaa edellyttänyttä hanketta on ollut tekemässä ja mitä heille on maksettu. Käyttöönottokatselmuksessa on tarkastajalle esitettävä todistus ilmoituksen tekemisestä. Jos ilmoitusta ei ole tehty, rakennusvalvontaviranomainen on velvollinen ilmoittamaan siitä verohallinnolle. Laki ilmoitusmenettelystä tulee voimaan ilman siirtymäaikaa ja koskee myös ennen voimaantuloa aloitettuja hankkeita. Uudistuksesta tulee järjestää kansalaisille riittävästi informaatioita. 6
Talonrakentaminen Viime vuonna talonrakentamisen kokonaistuotanto väheni noin kolme prosenttia. Eniten laski tuotannollinen rakentaminen, arviolta lähes 1 %. Myös asuntojen uudistuotanto supistui; laskua oli noin 6 %. Asuntoaloituksia oli viime vuonna arviolta noin 26 kappaletta. Kaiken kaikkiaan liiketaloudellinen rakentaminen supistui vähemmän kuin omatoiminen rakentaminen. Erityisen vahvasti tämä näkyi asuntorakentamisessa, jossa liiketaloudellinen uudisrakentaminen pysyi vuoden 213 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden lopun tasolla, sen sijaan omatoiminen rakentaminen jatkoi edelleen yhtäjaksoista vuonna 211 alkanutta voimakasta laskuaan. Talonrakentamisessa kasvua tuli vain asuntojen ja toimitilojen korjaamisesta. Uudistuotannon supistuminen on ollut jo niin merkittävää, että korjaaminen on ylittämässä asuntojen uudistuotannon. Sen sijaan toimitilapuolella ero on vielä selvästi uudistuotannon hyväksi. Tänä vuonna asuntojen uudisrakentaminen vähenee, kun taas toimitilarakentamisessa päästään pieneen kasvuun. Korjausrakentaminen kasvaa hieman vauhdittuen edelleen sekä asuntopuolella että toimitilarakentamisessa. Korjausrakentamisen vilkastuminen ei riitä kompensoimaan uudisrakentamisen laskua, jolloin koko talonrakentaminen supistuu edelleen tänä vuonna. Raksu-ryhmän arvion mukaan talonrakentamisen kokonaistuotanto pysyy lähellä viime vuoden tasoa. Arviohaarukka painottuu vielä laskupuolelle ja tuotannon muutoksen ennuste on -2 - prosenttia. Uusien asuntojen rakentamisen volyymin arvioidaan supistuvan tänä vuonna noin 1 %. Suhdannetilannetta kuvaavat indikaattorit ovat edelleen heikkoja. EK:n julkaisema rakentamisen luottamus laski tammikuussa uudelleen. Uusin saldoluku osoittaa -3:tä (-17 joulukuussa 213). Saldoluku on sahannut -2 ja -3 välillä koko viime syksyn. Viimeisimmän tiedustelun viesti on, että tilaukset ovat normaalia pienemmät ja henkilöstön odotetaan supistuvan. Helmikuun alussa julkaistu suhdannebarometri vahvistaa luottamusindikaattorin antamaa kuvaa nykytilanteesta. Myönteistä on kuitenkin se, että tuotanto-odotukset ovat jo pienellä plussalla samalla kun näkymät arvioidaan nykytilannetta paremmiksi. Viimeisimmät tiedot talonrakennusyritysten liikevaihdosta osoittavat, että liikevaihto kasvoi vuoden 213 syys-marraskuussa noin prosentin vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Marraskuussa liikevaihto oli tosin edellisvuotta pienempää. Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi syys-marraskuussa hieman vuodentakaisesta. Kuluttajabarometrissa mitattavat asunnonostoaikomukset ovat tammikuussa 214 vuoden takaista matalammalla tasolla, joskin niiden lasku näyttäisi nyt päättyneen. Myös peruskorjausaikomukset ovat vastaavasti laskeneet vuodentakaisesta. Asuntorakentaminen Asuinkerrostalorakentaminen kasvoi arviolta koko vuoden 213. Nyt tuotanto kääntyy laskuun. Kysyntä on heikentynyt, se näkyy uusien asuntolainojen sekä rakennuslupien laskevissa määrissä. Lupakehitys on ollut heikkenevää jo viime kesäkuusta lähtien. Markkinakehitystä tasoittaa kuitenkin asuntorahastojen aktivoitunut investointipolitiikka. 7
Ketju- ja rivitalojen rakentaminen on kääntynyt voimakkaaseen laskuun elokuusta lähtien, myös lupakehitys osoittaa 2 %:n laskua. Erillisten pientalojen rakentaminen on vähentynyt jo kohta kolme vuotta. Määrä on vähentynyt koko syksyn, noin 15 %:n vauhtia ja luvat ovat jääneet lähes joka kuukausi noin 2 %:a viimevuoden vastaavasta. Asuntorakentamiseen on myönnetty rakennuslupia selvästi viime vuotta vähemmän ja niiden vuosisumma on 25 asunnon tasolla. Raksu-ryhmä arvioi, että tänä vuonna aloitetaan 24-25 asunnon rakentaminen. Asuntoaloituksissa ollaan jo varsin matalalla tasolla, mutta romahduksesta ei voida puhua, koska kehitys on ollut hallittua ja luonteeltaan sopeuttavaa. Vuosien 28 214 asuntoaloitusten vuosikeskiarvon arvioidaan olevan lähempänä VTT:n laskemaa pitkänaikavälin tarvearviohaarukan (25 3 asuntoa vuodessa) ylärajaa kuin alarajaa. Vasta jatkuessaan pidempään on syytä huolestua kokonaisaloitusten määrästä. Alueellisesti tarkasteltuna tilanne näyttää pahemmalta, koska pääkaupunkiseudulle myönnettyjen rakennuslupien määrä on jo toista vuotta peräkkäin jäämässä selvästi pienemmäksi (v. 213 arviolta n. 7 5 ja v. 212 yhteensä 8 4 asuntolupaa) kuin mitä valtion ja kuntien välisellä aiesopimuksella on alueelle jyvitetty. Aiesopimuksen tavoitteiden mukaan pääkaupunkiseudulla tulisi rakentaa vuosittain noin 9 6 asuntoa. Valtion tukemia ARA-vuokra-asuntoja arvioidaan aloitettavan rakentamaan kuluvana vuonna noin 7. Viime vuonna päätettiin monista asuntotuotantoa elvyttävistä toimista. Osa toimista astui voimaan jo huhtikuussa 213 mm. normaalien ARA-vuokra-asuntojen käynnistysavustus sekä omavastuukoron lasku 1 prosenttiin. Syksyllä voimaantulivat mm. investointiavustuksen määrän korotus sekä valtion omistaman A-Kruunun pääomittaminen. Syksyllä käyttöön otettu korjausrakentamisen 1 %:n käynnistysavustus jatkuu tänä vuonna 1 milj. euron suuruisena. Asuntolainat ja -velat Asuntolainakanta supistui joulukuussa 213 edellisen kuukauden kantaan verrattuna ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen. Asuntolainakanta oli joulukuun lopussa 88,3 mrd. euroa. Uusia asuntolainoja nostettiin viime vuonna selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Asuntolainoja nostettiin viime vuonna 15,2 mrd. euroa, kun vastaava luku vuonna 212 oli 19,1 mrd. euroa. Asuntolainakannan vuosikasvu on hidastunut jo yli vuoden verran yhtäjaksoisesti ja oli joulukuussa 2,3 %. Edellisvuoden joulukuussa vuosikasvu oli vielä 5,6 %. Asuntokuntien velat ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet selvästi enemmän kuin tulot. Vuodesta 22 vuoteen 212 asuntokuntien velat reaalisesti kaksinkertaistuivat, kun niiden käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat samana aikana 27 prosenttia. Eniten, 13 prosenttia, kasvoivat asuntovelat. Vuonna 22 asuntovelkojen osuus asuntokuntien kaikista veloista oli 65 prosenttia ja vuonna 212 jo 74 prosenttia. Asuntovelallisia asuntokuntia oli lähes 9 vuonna 212. Asuntovelkaa niillä oli keskimäärin 92 37 euroa. Eniten asuntovelkaa oli 25 34-vuotiaiden asuntokunnilla. Kymmenellä prosentilla asuntokunnista ja 25 %:lla asuntovelallisista velat olivat vähintään kolminkertaiset käytettävissä oleviin vuosituloihin verrattuna. 8
Toimitilarakentaminen Toimitilojen rakentamisen volyymin odotetaan kääntyvän pieneen kasvuun 214. Kasvuun vaikuttavat toistaiseksi yksittäisten erittäin isojen hankkeiden liikkeellelähtö viime vuoden loppuvuosipuoliskolla sekä tänä vuonna käynnistyvät hankkeet. Tällaisia ovat mm. Tampereen ja Jyväskylän kauppakeskukset sekä yksi poikkeuksellisen iso kaupan varasto, länsimetron ja kehäradan juna-asemien sekä metron yhteyteen rakennettavat liike- ja toimistorakennukset sekä hoitoalan rakennuksia Kuopioon, Espooseen, Helsinkiin ja Tampereelle. Liikerakentamisen volyymi on ollut lähes koko viime vuoden tasaisesti parikymmentä prosenttia alle edellisvuoden tuotannon tason. Luvissa näkynyt nousu näkyy myös aloituksissa 213 loppuvuonna sekä alkaneena vuonna. Toimistotilojen rakentamisessa miinukset ovat jo lähellä 5 prosenttia, eikä loppuvuonna 213 lupia juurikaan enää myönnetty. Catellan tietojen mukaan pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vajaakäyttöaste oli syksyllä 213 noin 11,5 % ja kaikkien tilojen 7,8 %. Kiinteistökauppojen taso on edelleen matala sekä rakenteellisista että suhdanneluonteisista syistä johtuen. Alhaisesta likviditeetistä aiheutuva pelko kiinteistöjen myyntimahdollisuuksien vähäisyydestä pitää sijoittajia loitolla Suomen markkinoista. Teollisuusrakentamisessa miinukset ovat edelleen pieniä, vain parin prosentin luokkaa. Lupakehitys on ollut viime elokuusta lähtien selvästi edellistä vuotta matalampaa. Teollisuuden tuotanto-odotukset olivat viimeisimmän suhdannetiedustelun mukaan kuitenkin pienessä nousussa. Tuotantokapasiteetin käyttöaste on matala, joten investointitarpeet ovat vaatimattomia. Varastorakentamisen väheneminen on päättynyt ja joinain kuukausina tuotanto on jo kasvanut. Lupakehitys näyttää jo kasvua parin viimeisen kuukauden osalta. Muutamat jättihankkeet ovat nostamassa varastorakentamisen määrää. Julkinen palvelurakentaminen on kääntynyt kasvuun kesän jälkeen. Myös lupakehitys on kohtalaista. Tähän ryhmään sisältyy sekä julkista että yksityistä rakentamista. Julkisen sektorin rakentamisen osuminen matalasuhdanteeseen tasoittaa suhdannekuoppaa ja hyödyntää kustannusmielessä veronmaksajia. Maatalouden rakentaminen on ollut vahvaa, yli 3 %:n kasvua lähes koko syksyn. Myös lupakehitys osoittaa kasvua. Alueellinen tilanne Alueellisesti uudistalonrakentamisen määrää voidaan tällä hetkellä tarkastella lähinnä tammimarraskuussa 213 myönnettyjen rakennuslupien perusteella. Maan keskiarvoa myönteisempi kehitys edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on tammi-marraskuussa (koko maa - 3 %) ollut Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa sekä myös Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Venäjältä saapuvien matkailijoiden kysyntään varautuminen lienee eräs syy itärajan läheisyydessä olevien maakuntien rakentamisen suhteelliseen aktiivisuuteen. Heikoimmin koko uudistalonrakentamisen lupamäärä on kehittynyt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, Keski-Suomessa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Suuret yksittäiset hankkeet vaikuttavat merkittävästi alueellisiin lukuihin. Suuria hankkeita on tällä hetkellä mm. liikerakennuksissa, kaupan varastoissa, eko- ja jätevoimaloissa, sairaaloissa, 9
eri urheiluhalleissa ja pysäköintilaitoksissa. Myös Länsimetron metroasemat ja niiden yhteyteen rakennettavat liike- ja toimistorakennukset ovat merkittävä ryhmä. Uusien asuntojen rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien suunta koko maassakin on jyrkästi laskeva (tammi-marraskuussa 213 22 %). Keskimääräistä myönteisempi kehitys on ollut Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa sekä Keskija Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Keskimääräistä heikompi kehitys on nähtävissä Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa sekä Pohjanmaalla. Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen arvo vuonna 212 oli n. 1,8 mrd. euroa ja kasvua vuonna 213 ennakoidaan olleen noin 2 %. Vuodelle 214 ennakoidaan 2,5-3 prosentin kasvua. Asuntokorjausten kasvu on hidastunut viime vuosina osittain talouskasvun pysähtymisen, osittain tukien väliaikaisen päättymisen vuoksi. Kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien aikomukset asuntojen peruskorjauksiin ovat heikentyneet, mutta viime vuoden lopulla ja tammikuussa 214 lasku on pysähtynyt. Korjausrakentamista vauhdittavat tänä vuonna asuntoyhteisöjen korjauksiin myönnetyt ja myönnettävät suhdanneluonteiset käynnistysavustukset, korjausikään tulevien rakennusten kasvava määrä, matala korko sekä paine parantaa rakennusten ominaisuuksia, mm. sisäilman laatua ja energiatehokkuutta sekä varusteita. Lisäksi korjausrakentamisen urakkahintataso on ollut laskusuuntainen. Kotitalousvähennysten kasvattaminen näkyy myös pienempien asuntokorjausten vilkastumisena. Asuntokorjausten kokonaisarvo oli 6,5 mrd. euroa vuonna 212, omakotitaloissa ja vapaa-ajan rakennuksissa 2,3, rivitaloissa 1, ja kerrostaloissa 3,2 mrd. euroa. Asuinrakennusten korjausrakentamisen volyymin ennakoidaan olleen noin 3-4 prosentin vuotuisessa kasvussa vuonna 213. Korjausrakentamisen tarpeet kasvavat 197-luvun vilkkaan rakentamiskauden rakennuskannan tullessa rakenteellisia korjauksia vaativaan ikään. Niinpä julkisivut, katot, parvekkeet, ikkunat ja LVIS järjestelmät tulevat uusimisikään. Asuinrakennuksissa tästä aiheutuva kasvu on voimakkaampaa kuin ei-asuinrakennuksissa. Korjausten yhteydessä nostetaan myös varustetasoa ja muita ominaisuuksia vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia. Tällaisia ovat mm. energiatehokkuus, veden säästö, esteettömyys, parvekkeiden lasitus jne. Tärkeimmät korjauskohteet vuonna 213 ovat vesi- ja viemäriputkistot sekä julkisivut. Toimitilakorjausten arvo oli Suomessa vuonna 212 yhteensä noin 4,3 mrd. euroa. Vuodelle 214 ennakoidaan kasvua 1-2 %. Heikon taloustilanteen takia muiden kuin asuinrakennusten korjausrakentaminen on ollut vähäistä. Rakennusten kuntoa ei ole pidetty riittävästi yllä eikä uudistavia korjauksia ole tehty tarpeeksi. Toimitilakorjausten volyymi väheni muutaman ajan vuoden 28 finanssikriisin puhkeamisen jälkeen eikä omistajien tai vuokralaisten taloustilanne nytkään salli merkittäviä lisäpanostuksia, eikä tyhjien toimistojen korjaaminenkaan välttämättä merkitse vuokralaisten saamista. 1
Työllisyyden heikkeneminen vähentää sekä toimitilojen kysyntää että toimitilojen korjausta. Yritysten ja julkisen sektorin säästötoimet rajoittavat niin ikään toimitilojen korjausrakentamista. Tilankäyttöä pyritään tehostamaan niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Verotulojen pienentynyt kertymä ja heikohkot näkymät tuovat ongelmia kuntien tilahallintoon. Kuntien rakennuksissa on kertynyt runsaasti korjausvelkaa. Rakennuksissa esiintyy sisäilmaongelmia kosteus- ja homevaurioiden takia. Lisäksi on paineita parantaa rakennusten energiatehokkuutta, mikä tulee tehdä yhdessä kosteus- ja homeongelmien poistamisen kanssa. Kunnissa joudutaan myös miettimään, kumpi on järkevämpää ja taloudellisempaa, vanhan korjaaminen vai purkaminen. Tilatehokkuuden parantamisen takia tulee harkita ja uuden rakentamisen tarpeellisuutta. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakennusinvestoinnit supistuvat tänä vuonna suhdannesyistä 2-3 prosenttia. Viime vuosi meni hieman tätä vuotta paremmin. Infra-rakentaminen, johon kuuluvat myös talonrakentamisen tonteilla ja kaivosvaltauksilla tehty työ, supistuu rakennusten pohjatöiden vähentyessä. Kun uudistalonrakentaminen supistuu edelleen tänä vuonna, koko infrarakentamisen suhdannenäkymät ovat maa- ja vesirakentamista selvästi heikommat. Kehityksen taustalla on heikko taloustilanne, mikä näkyy erityisesti valtion ja kuntien niukkoina rahoitusmahdollisuuksina sekä julkisten investointien määrän laskuna. Korkealla pysyttelevä öljyn hinta ylläpitää toimijoilla korkeaa kustannustasoa. Myönteisiä asioita ovat energiasektorin suunnitellut panostukset sähkönsiirtoverkkoon ja nesteytetyn kaasun LNG-terminaaleihin. Espoon jätevedenpuhdistamo on neljännesmiljardin hanke ja kokoluokassaan merkittävä. Lisäksi Tampereella on suunnitteilla jätevendenpuhdistamo. Monia kaivoshankkeita on vireillä Talvivaarasta huolimatta. Lisäksi vientiteollisuus on viriämässä, mikä merkinnee vähitellen kasvavaa vetoapua infrapuolelle. Viimeisimmät liikevaihdon ja myynnin määrän tiedot marraskuulta olivat hieman miinuksella. Liikevaihto laski,5 % lokakuussa ja myynti väheni syys-marraskuussa,4 %. Kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste oli joulukuussa 69%, mikä on hieman alhaalla talvikauden käyttöasteeksi. Vaihtelu eri alueiden välillä oli kuitenkin suurta. Vuonna 214 aloitettavia tai rakennettavia isompia yksittäisiä hankkeita ovat mm. maanteistä Kehä III 2 vaihe, vaiheeseen sisältyvät välit Vantaankoski Lentoasemantie, Lahdenväylä (vt 4) Porvoonväylä (vt7) sekä valtatien 7 liikenteen hallinta välillä Kehä III Porvoo, Tampereen Rantaväylä (vt 12), Kehä I (Mt11) Kivikon eritasoliittymä, Vt 8 Turku Pori, jossa rakennetaan uutta moottoritietä välille Raisio Masku. Ratahankkeissa Pisara-radan suunnittelu pääsee vauhtiin pääkaupunkiseudulla. Myös energiasektorille on tulossa useampia infrarakentamista edellyttäviä hankkeita. Käynnissä olevia suuria hankkeita ovat mm. Olkiluodon Onkalo, Länsimetro ja kehärata. Maa- ja vesirakentamisen kustannuskehitys on selvästi hidastunut. Viime aikoina öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat ovat kääntyneet nousuun, joten jonkinlaista nousupainetta on odotettavissa. 11
Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä - teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan supistui viime vuonna lähes 1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusmateriaalien menekki-indeksin mukaan rakennustuotteiden toimitukset kotimaahan sen sijaan supistuivat viime vuonna vain runsaat 3 prosenttia. Betoniteollisuuden tuotteista elementtien valmistusmäärät vähenivät 7 ja valmisbetonin 4 prosenttia. Paalujen tuotantomäärät vähenivät lähes kolmanneksen. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistusmäärät vähenivät vain prosentin viime vuonna. Ikkunoiden valmistusmäärät vähenivät 5 prosenttia ja keittiökalusteiden menekkimäärät 8 prosenttia. Rakennustuoteteollisuus arvioi suhdannetilanteensa pysyneen loppuvuonna 213 ja vuodenvaihteessa keskimääräistä heikompana. Suhdanneodotukset lähikuukausille ovat kokonaisuutena varsin vaisut. Tilauskanta on normaalia niukempi, ja puolella toimialan yrityksistä on vapaata kapasiteettia. Myyntihinnat laskivat loppuvuonna, mutta odotukset lähikuukausille ovat hieman paremmat. Tuotantomäärille ei lähikuukausillekaan ennusteta kasvua. Henkilökunnan vähentyminen on jatkunut, mutta ensimmäisellä neljänneksellä työvoiman määrän arvioidaan pysyvän ennallaan. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksin vuosimuutos hidastui vuonna 213 keskimäärin prosenttiin, kun vielä vuonna 212 vuosimuutos oli noin 2,4 %. Rakennuskustannusindeksi kokosi alkuvuodesta 213 lähes kahden prosentin vauhtia, mutta syyskuuhun mennessä sen nousu oli hidastunut,4 prosenttiin. Loppuvuodesta indeksin vuosimuutos kuitenkin kiihtyi liki prosenttiin. Vaimeaa suhdannetilannetta kuvaa se, että rakennuskustannukset olivat joulukuussa 2,8 % toukokuuta alemmalla tasolla rakennustarvikkeiden kesä-heinäkuisen halpenemisen takia. Muista rakennuskustannusindeksin alaeristä työkustannukset kohosivat liki prosentin vauhtia syyskuuhun asti, mutta lokakuusta alkaen nousu kiihtyi noin 1,6 prosenttiin vuodentakaisesta. Rakennuspalveluiden hinnat jatkoivat hieman muita eriä nopeampaa keskimäärin noin kahden prosentin nousuaan. Rakennuskustannusten nousuvauhti on tällä hetkellä kuluttajahintoja hitaampaa. Maarakennuskustannusindeksi kohosi vuonna 213 keskimäärin,6 % edellisestä vuodesta. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindeksittäin päällysteiden -2,1 prosentista kalliorakenteiden 2,8 prosenttiin. Maanrakennusalan kustannusten nousu on siten hidastunut tuntuvasti vuoden 212 viiden prosentin vauhdista. Maarakentamisen konekustannusten kohoaminen hidastui viime vuonna keskimäärin,9 prosenttiin, kun keskimääräinen vuosimuutos vuonna 212 oli 3,4 %. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksin vuosimuutos oli viime vuonna keskimäärin 1,9 %. Tarjoushintojen lasku jyrkkeni vuoden jälkipuoliskolla keskimäärin kolmeen prosenttiin. Asuntorakentamisen vuosimuutos oli joulukuussa +2,4 % ja toimitilarakentamisen -16,2 % verrattuna vuoden 212 joulukuuhun. Pääkaupunkiseudulla normaalien ARA-vuokra- ja asumisoikeushankkeiden keskimääräiset rakennuskustannukset olivat 3 49 euroa asuinneliöltä. Keskimääräiset rakennuskustannukset olivat 1,3 % alhaisemmat kuin vuonna 212. Muissa kasvukeskuksissa keskimääräinen rakennuskustannus oli 2 51 euroa neliöltä ja kustannukset olivat 2,6 % edellisvuotta korkeammat. 12
Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat nousivat vuoden 213 viimeisellä neljänneksellä,1 % edellisestä neljänneksestä koko maassa, mutta pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat,2 %. Asuntojen hinnat tapansa mukaan kohoavat alkuvuoden aikana ja hiukan laskevat vuoden lopulla. Vuoden 212 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 2,6 % ja pääkaupunkiseudulla 3,4 %. Vuoden 213 viimeisellä neljänneksellä vanhan kerrostalon keskineliöhinta oli koko maassa 2 46 euroa/m2 ja pääkaupunkiseudulla 3 79 euroa/m2. Uusien kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli vuoden 213 viimeisellä neljänneksellä koko maassa 3 79 /m2 ja pääkaupunkiseudulla 5 /m2. Muutos vuodentakaiseen oli vastaavasti -2,9 % ja -5,2 %. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat vuoden 213 viimeisellä neljänneksellä vuodentakaisesta koko maassa 3,7 % ja aravavuokrat 3,2 %. Pääkaupunkiseudulla vastaavat luvut olivat 4, % ja 3, %. Koko maan pientalotonttien hinnat kohosivat vuoden 212 tammi-syyskuussa keskimäärin 5,1 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vastaavana aikana tontit kallistuivat pääkaupunkiseudulla 2,9 % ja muualla Suomessa 5,8 %. Heinä-syyskuussa tonttien hinnat olivat 11 prosentin laskussa pääkaupunkiseudulla, kun taas muualla Suomessa hinnat kohosivat 1,6 % edellisestä neljänneksestä. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli vuoden 213 loka-joulukuussa keskimäärin 174 (talonrakentaminen 64, maa- ja vesirakentaminen 21, erikoistunut rakennustoiminta 89 ) eli 4 henkilöä pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 212. Työllisten määrä kasvoi maa- ja vesirakentamisessa, mutta väheni muissa. Vuoden 213 neljännellä neljänneksellä koko rakennusalalla tehtyjen työtuntien määrä laski 2,8 % viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Talonrakentamisessa työtunnit jopa kasvoivat hieman. Enite n tunnit laskivat maa- ja vesirakentamisessa, noin 1 %. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä, mukaan lukien lomautetut, työja elinkeinoministeriön rekisteritilaston mukaan - oli vuoden 213 joulukuussa 27 694 (vuotta aiemmin 24 214). Avoimien työpaikkoja oli rakennusalalla joulukuussa 855 (vuotta aiemmin 718). Suomessa työttömiksi rekisteröityjen määrä on kasvanut lähes 48 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna, tästä kasvusta rakennusala vastaa vajaata 9 %. Rakennusalan työttömyysaste kohosi viime vuoden alkupuolella, mutta laski loppuvuotta kohti. Rakennusalan keskimääräinen työttömyysaste vuonna 213 oli 9 %. Vuoden 212 koko kansantalouden keskimääräinen työttömyysaste oli 8,3 %. Ulkomaisen työvoiman kasvu talonrakennusalalla on hidastunut viime vuosina. Vuonna 213 Uudellamaalla oli kolmannes ja muualla Suomessa kymmenesosa talonrakennusalan työvoimasta ulkomaalasia työntekijöitä (ks. liite). 13
Liite 1 Bo Salmén Rakennusteollisuus RT ry Ulkomaisen työvoiman kasvuvauhti rakennusalalla on tasaantunut Ulkomaalaisten osuus talonrakennustyömaiden kokonaisvahvuudesta on noussut koko maassa keskimäärin kahdella prosenttiyksiköllä parin viime vuoden aikana, kun aiemmin kasvuvauhti on ollut viisi prosenttiyksikköä vuodessa. Järjestäytyneiden pääurakoitsijoiden työmailla keskimäärin joka viides talonrakentamisen työntekijä Suomessa on ulkomaalainen. Uudellamaalla ulkomaalaisia on kolmannes ja muualla Suomessa kymmenesosa. Tiedot perustuvat rakennusteollisuuden työvoimakyselyyn, joka toteutettiin viime marraskuussa kuudennen kerran. Oman työvoiman osuus on talonrakentamisessa pysynyt ennallaan eli noin kolmanneksessa. Aliurakoinnin tai vuokratyövoiman käyttö ei ole enää kasvanut. Infratyömailla on vähemmän ulkomaalaisia, koska ulkomaisia työntekijöitä on etenkin aliurakoitsijoiden ja vuokratyövoimaa välittävien yritysten palkkalistoilta. Vuokratyövoimaa on infratyömaiden vahvuudesta kaikkiaan kymmenes, josta ulkomaisten työntekijöiden osuus on 54 prosenttia. Infrassa ulkomaisen työvoiman käyttö on yleisintä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Infrarakentamisen työvoimakysely toteutettiin marraskuussa 213 ensimmäistä kertaa. Talonrakentamisessa ulkomaisen työvoiman käytössä on ollut kasvua vuoden 211 jälkeen etenkin Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lahti-Kymin alueilla. Uudellamaalla tilanne on vakiintumassa ja ulkomaalaisten osuus on lisääntynyt vain prosenttiyksikön verran. Itä- Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa ulkomaisen työvoiman osuus on pysynyt varsin pienenä ja lähes muuttumattomana. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut Satakunnassa, jossa ulkomaisen työvoiman osuus on noussut kahdessa vuodessa kahdestatoista prosentista kahteenkymmeneenkahteen prosenttiin. Syynä ovat yksittäiset, poikkeuksellisen isot työmaat, jotka väliaikaisesti nostavat alueen työvoimatarvetta huomattavasti. Olkiluodon ydinvoimalatyömaan ulkomaiset työntekijät eivät kuitenkaan sisälly näihin lukuihin, koska valtaosa hankkeen urakoitsijoista ei ole Rakennusteollisuus RT:n jäseniä. Vastaajien näkemykset ulkomaisen työvoiman osuuden tulevasta kasvusta ovat entistä maltillisempia. Tällä kertaa yli puolet arvioi, että ulkomaisen työvoiman osuus pysyy ennallaan tai jopa vähenee seuraavien kolmen vuoden aikana. Edellisessä kyselyssä vastaava näkemys oli kolmanneksella vastaajista. 14
Rakennusteollisuus RT on toteuttanut talonrakennustoimialan jäsenyrityksilleen työvoimakyselyn vuodesta 27 lähtien. Kysely on aiemmin tehty vuosittain, nyt edellisestä kyselystä oli kulunut kaksi vuotta. Tulokset muodostavat läpileikkauksen työmaiden työvoimasta marraskuun alussa. Yrityksiltä tiedusteltiin muun muassa niiden työmaiden ja työntekijöiden määrää sekä työvoiman rakennetta kyseisellä hetkellä. Kyselyyn vastasi 28 yritystä, joilla oli käynnissä 1 999 työmaata ja niillä töissä noin 31 6 henkilöä. Infrarakentamisen työvoimakysely toteutettiin marraskuussa 213 ensimmäistä kertaa. Kyselyyn vastasi 128 yritystä, joiden työmaiden kokonaisvahvuus oli yhteensä 3 35 henkilöä. 15
6 Koko talonrakennustuotanto 4 neljänneksen liukuva summa, milj. m3 Kuvioliite: Helmikuu 214 5 4 3 18 16 14 12 1 8 6 2 Asuinrakennukset 4 neljänneksen liukuva summa, milj.m3 Lähde:Tilastokeskus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 myönnetyt luvat aloitetut valmistuneet 12 1 8 6 4 2 Teollisuusrakennukset (pl. varastot) 4 neljänneksen liukuva summa, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 5 4 3 2 myönnetyt luvat aloitetut valmiit Julkiset rakennukset 4 neljänneksen liukuva summa, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 myönnetyt luvat aloitetut valmiit Lähde: Tilastokeskus. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 9 8 7 6 5 4 3 2 1 myönnetyt luvat aloitetut valmiit Varastorakennukset 4 neljänneksen liukuva summa, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 myönnetyt luvat aloitetut valmiit Liikerakennukset 4 neljänneksen liukuva summa. milj. m3 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Lähde: Tiastokeskus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 4 3 2 1 Toimistorakennukset 4 neljänneksen liukuva summa, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 16
25 Asuntojen hinnat neljännesvuosittain 198 = 1 2 15 1 5 23 21 198 1985 199 1995 2 25 21 Asuntojen nimellishinnat deflatoituna kuluttajahintaindeksillä Asuntojen nimellishinnat deflatoituna ansiotasoindeksillä Lähde: Tilastokeskus Asuntojen reaalihinnat ja asuntoinvestoinnit neljännesvuosittain 198 = 1 213/3 19 17 15 13 11 9 7 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Asuntojen reaalihinnat 1) Asunto-investoinnit 2) 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, deflatoituna kuluttajahintaindeksillä. 2) 4 neljänneksen liukuva keskiarvo Lähde: Tilastokeskus 6 Rakentamisen luottamusindikaattori kausitasoitettu 4 2-2 -4-6 -8-1 199 1995 2 25 21 Lähde: EK, European Commission (Business and Consumer Survey) 17
4 Kerrostaloasuntojen nimellishinnat euroa / m2 35 3 25 2 15 1 5 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Muu Suomi Koko maa Pääkaupunkiseutu Lähde:Tilastokeskus Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen. 8 6 4 2-2 -4-6 Rakennuskustannukset alaerittäin vuosimuutos, % -8 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Työ Materiaali Muut Kaikki Lähde: Tilastokeskus 7 6 5 4 3 2 1-1 Suomen rahalaitosten kotitalouksille myöntämien asuntolainojen kannan kuukausimuutos ja uusien asuntolainasopimusten keskikorko Milj. euroa 8 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 Asuntolainakannan kuukausimuutos* Uusien asuntolainasopimusten keskikorko (oikea asteikko) * laskettu trendisarjasta Lähde: Suomen Pankki. % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 18
45 Asuntohinnat, urakkatarjoushinnat, tonttien hinnat (PKS) ja rakennuskustannukset (koko maa) 1995 = 1 4 35 3 25 2 15 1 5 Lähde:TK, Rapal 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kiinteistöjen hintaindeksi, tontit, 1995=1; Pääkaupunkiseutu Asuntohinnat (pääkaupunkiseutu); Talonrakentamisen tarjoushintaindeksi (pääkaupunkiseutu); Rakennuskustannusindeksi (koko maa); kokonaiskustannukset Maarakennuskustannusindeksi vuosimuutos, %, indeksi 25=1 25 2 15 1 5-5 -1-15 6 7 8 9 1 11 12 13 päällysteet kokonaisindeksi betonirakenteet kunnossapito Lähde: Tilastokeskus 15 Maarakennusalan konekustannusindeksi vuosimuutos, %, indeksi 25=1 1 5-5 -1 26 27 28 29 21 211 212 213 Lähde: Tilastokeskus 19
12 Rakentamisen työlliset 1 henkeä 1 1 8 6 2 4 2 3 Lähde: Tilastokeskus (TOL 28) 5 6 7 8 9 1 11 12 13 1 Erikoistunut rakennustoiminta 2 Talonrakentaminen 3 Maa- ja vesirakentaminen 22.11.213 12 RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET Talonrakentaminen ja erikoistunut rakentaminen (TOL28) 1 1 työllistä 9 Uudisrakentamisen työlliset 8 7 6 Korjausrakentamisen työlliset 5 4 3 2 25 21 215 Lähde: Tilastokeskus Forecon Oy, tammikuu 214 2
LISÄTIETOJA ASIASTA ANTAA: Neuvotteleva virkamies Sari Sontag, puh. 2955 3181 Taitto: Anitta Heiskanen/VM-julkaisutiimi
22