Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 4/2014 Vertia Oy 11.1.2015 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi

Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden tekemiin tiiveysmittauksiin vuosina 2012-2014. Tavoitteena on tuoda hyödyllistä tietoa ilmatiiveydestä rakentajille, suunnittelijoille ja rakennuttajille. Pääasiassa tarkastellaan uusien pientalojen tuloksia, mutta myös kerrostaloasuntoja ja muita rakennustyyppejä sivutaan. Ilmatiiveyden merkitys Eriste ja tiiviys yhdessä muodostavat talon eristyksen. Varsinkin, kun eristekerrokset vahvenevat, tiiveyden merkitys kasvaa. Vuotokohdissa lämmin sisäilman virtaus ulos voi aiheuttaa vesihöyryn tiivistymistä vedeksi rakenteissa. Paksut eristekerrokset alentavat talon vaipan lämpötilaa, ja pienetkin vuodot voivat aiheuttaa vakavan riskin rakenteille. Vuotokohdat aiheuttavat lisäksi noin 15 30 % lisälämmitystarpeen. Hyvään tiiviyteen päästään oikeilla materiaalivalinnoilla, mutta ennen kaikkea huolellisella työllä. Tiiveysmittaus ja sen yhteydessä suoritettava lämpökuvaus ovat paras tae vaipan rakenteen oikeellisuudesta, tiiviydestä ja toimivuudesta. Niiden avulla saadaan selvitettyä vuotokohtien sijainnit sekä kuinka paljon vuotoa on yhteensä. Vuotoja voidaan yleensä myös korjata tiiveysmittauksen yhteydessä ja sen jälkeen, jolloin talon tiiveys paranee entisestään. Talon ilmatiiveyden vaikutukset energiankulutukseen tyypillisessä omakotitalossa: Tiiviin talon edut: Säästö lämmitysenergiassa Mahdollistaa hyvän ilmanvaihdon ja siten toimivan talon Vedon tunteen väheneminen Säästö laitteisto- ja rakennevalinnoissa mitoitusvaiheessa Kosteus ei pääse sisäilmasta rakenteisiin yhtä helposti Paloturvallisuus Ääniolosuhteet Hajujen torjuminen (mm. tupakka, rasva ja pakokaasut) Pölyn, mikrobien, radonin yms. Pääsy sisäilmaan vaikeutuu rakenteista ja ulkoa Tiiviin talon haitat: Jos ilmanvaihto on toteutettu tiiviissä talossa huonosti, ei ilma ja kosteus sen mukana vaihtu riittävästi, mistä seurauksena on asumisterveyshaitta Ilmanvuotoluku Tiiviysmittauksen tuloksena saadaan rakennuksen ilmanvuotoluku q50. Se kertoo vuotoilmamäärän suhteessa ulkovaipan pinta-alaan, kun paine-ero ulkovaipan yli on 50 pascalia (kuutiota tunnissa yhden ulkovaippaneliön läpi keskimäärin). Mitä pienempi luku, sen parempi ilmatiiveys. Ulkovaippaan lasketaan kuuluvaksi alapohja, yläpohja ja seinät ikkunoineen ja ovineen. Ilmanvuotolukua käytetään rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennassa sekä energiatodistusta laadittaessa. Ilmanvuotoluku on vanhoissa pientaloissa noin 4. Mikäli halutaan käyttää pienempää lukua kuin 4, on se osoitettava mittaamalla. Uusissa rakennuksissa päästään kuitenkin lähes aina alle neljän ilmanvuotolukuun (jopa 99 % mitatuista uudiskohteista).

Ilmanvuotoluku q50 Ilmanvuotoluvut Ilmatiiveyden kehitys uusissa pientaloissa 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 1,5 1,6 1,3 1,4 1,4 1,6 1,0 1,2 0,6 0,4 0,2 0,0 I / 2013 II / 2013 III / 2013 IV / 2013 I / 2014 II / 2014 III / 2014 IV / 2014 Vuosineljännes Kuvaajassa on ilmanvuotoluvun keskiarvo eri vuosineljänneksillä. Mittaukset ovat järjestetty mittauspäivämäärän mukaan vuosineljänneksiin. Ilmatiiveyden kehityksestä ei voi vielä tehdä laajempia johtopäätöksiä. Vuodenaika ei lähtökohtaisesti vaikuta ilmatiiveystulokseen, ainoastaan vuotokohtien paikannukseen. Tiiveyden selkeä kehitys voi johtua myös asiakaskunnan muutoksista.

Osuus uudiskohteista Ilmatiiveys uusissa pientaloissa (2012-2014), keskiarvo 1,4 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 0 0,4 0,5 0,9 1,0 1,4 1,5 1,9 2,0 2,4 2,5 2,9 3,0 3,4 3,5 3,9 4,0 4,4 4,5 4,9 5,0... Ilmanvuotoluku q50 (m3/m2h) Otos Keskiarvo (q50) 828 uutta pientaloa 1,40 (m3/h*m2) Alle yhden pääsee noin 39 % kohteista. 94 % kohteista pääsee ilmanvuotoluvussa alle kolmeen. Pientaloiksi on laskettu omakotitalot, erillistalot, paritalot, rivitalot ja loma-asunnot. Vertailun vuoksi oheiseen kuvaajaan on koottu kahden aiemman Tampereen Teknillisen Yliopiston tutkimuksen tulokset. Vanhojen pientalojen keskiarvo oli 3,7 otoksen ollessa 170 pientaloa.

q50 Osuus uudiskohteista Ilmatiiveys uusissa kerrostaloasunnoissa (2012-2014), keskiarvo 1 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 3,6 3,8 4,0 Ilmanvuotoluku q50 (m3/m2h) Otos Keskiarvo (q50) 146 uutta kerrostaloasuntoa (asuntokohtaisesti mitattu) 1,00 (m3/h*m2) Ilmanvuotolukuun 0,5 tai alle pääsee noin 28 % kohteista. Valtaosa, eli 83 % kohteista, pääsee 1,2:een tai alle. 93 % kohteista pääsee ilmanvuotoluvussa alle kolmeen. Mukana ovat vain asuntokohtaisesti mitatut kerrostaloasunnot. Asuinkerrostalo voidaan mitata siten, että vähintään 20 % asunnoista mitataan, jolloin keskiarvoa voidaan käyttää koko rakennuksen ilmanvuotolukuna. Vaihtoehtoisesti voidaan mitata koko rappukäytävä tai rakennus kerrallaan. 2,5 Ilmatiiveys kerrosluvun mukaan uusissa pientaloissa (2012-2014) 2,0 2,2 1,5 1,0 0,5 1,1 1,4 1,5 1,5 0,0 1 krs 1,5 krs 2 krs 2,5 krs 3 krs 1 krs 1,5 krs 2 krs 2,5 krs 3 krs Otokset 449 118 212 30 13 Kuvaajassa on pientalojen ilmatiiveyksien keskiarvot kerrosluvun mukaan. Kerroslukuun on laskettu maanalaiset ja - päälliset kerrokset yhteensä. Kerrosten määrällä tarkoitetaan kerrostasojen määrää. Ilmatiiveys heikkenee kerrosluvun mukaan. Selkeästi heikoimmat vuotoluvut on 1,5-kerroksisissa taloissa. Jostain syystä 2,5-kerroksisissa ei havaita samaa selkeää poikkeamaa kuin 1,5-kerroksisissa. 1,5-kerroksisten talojen välipohjan tiiveys on yleensä haastavampi toteuttaa kuin esimerkiksi 2-kerroksisen.

q50 3,5 Ilmatiiveys rakennuksen tyypin mukaan uudisrakennuksissa (2012-2014) 3,0 2,5 2,9 2,0 1,5 1,0 0,5 1,3 1,6 1,2 1,0 2,0 0,0 Omakotitalo Paritalo Rivitalo Loma-asunto Kerrostaloasunto Muu Omakotitalo Loma- Kerrosta- Paritalo Rivitalo asunto loasunto Muu Otokset 708 63 41 16 146 22 Yksittäisissä kerrostaloasunnoissa on hieman parempi tiiveys kuin pientaloissa tai muissa rakennuksissa. Tämä voi osittain selittyä sillä, että kerrostaloasunnot ovat usein tehty betonista. Kokonaisia kerrostaloja tai rappukäytäväkohtaisia mittauksia ei ole otettu mukaan vertailuun. Heikoin tiiveys on loma-asunnoissa, mutta pienestä otoksesta johtuen syvempiä johtopäätöksiä niistä ei voida tehdä.

Osuus uudiskohteista q50 Ilmatiiveys ulkoseinärakenteen mukaan uusissa pientaloissa (2012-2014) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1,2 1,1 1,9 1,7 Kivitalot Puutalot, joissa puujulkisivu Hirsitalot Puutalot, joissa rappaus tai tiilijulkisivu 40 % Puutalot 2012-2014 Kivitalot 2012-2014 Hirsitalot 2012-2014 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 0 0,4 0,5 0,9 1,0 1,4 1,5 1,9 2,0 2,4 2,5 2,9 3,0 3,4 3,5 3,9 4,0 4,4 4,5 4,9 5,0... q50 (m3/m2h) Kivitalot Puutalot puujulkisivulla Hirsitalot Otokset 67 530 200 Puutalot rappauksella tai tiilellä 30 Ilmatiiveys on paras kivitaloissa ja puujulkisivuisissa puutaloissa. Näiden jälkeen tulee puutalot, joissa on rappaus tai tiilijulkisivu ja viimeisenä hirsitalot. Aiempiin tutkimuksiin nähden puutalot ja hirsitalot ovat tehneet selvän harppauksen parempaan ilmatiiveydessä. Puutaloissa, joissa on rappaus tai tiilijulkisivu, tulosten korkeampi keskiarvo johtuu todennäköisesti pienestä otoksesta, jolloin muutama heikompi tulos nostaa keskiarvon korkeammaksi kuin puujulkisivuisussa puutaloissa. Toinen mahdollinen syy on se, että niiden valmistaminen on yleensä enemmän paikalla rakentamista (ei talopakettia tai avaimet käteen -toimitusta).

Ilmavuotokohdat Esimerkki vuotokohdasta. Kuvassa vuotokohta yläpohja-seinäliitoksessa. Lämpökuvassa musta, violetti ja sininen kuvastavat kylmää kohtaa, josta vuotoilma tulee alipainetilanteessa. Vuotokohtien paikannus tehdään tiiveysmittauksen yhteydessä, kun rakennus on 50 pascalia alipaineistettuna. Tyypillisesti löydetyt vuotokohdat vastaavat 10-30 % kohteen ilmanvuotoluvusta, mutta tämä on tapauskohtaista. Löydetyt vuotokohdat ovat kuitenkin vuotokohdista tärkeimpiä, koska ne ovat yleensä pistemäisiä, vetoa aiheuttavia vuotokohtia. Niillä on siis erityinen vaikutus lämpöviihtyvyyteen ja rakenteen kosteustekniseen toimintaan. Paikannus tehdään lämpökameralla ja käsin tunnustellen. Myös merkkisavua voidaan hyödyntää paikannuksessa. Vuotokohdat eivät ota kantaa rakennusvirheeseen. Myös ajankohdalla on merkitystä, sillä suuressa lämpötilaerossa talvitilanteessa havaitaan kaikki pienetkin vuodot. Vuotoluokitus Vuotoluokitus on suuntaa-antava. Aivan pienimpiä vuotoja ei raportoida. Asiakkaan tai kirvesmiehen ollessa paikalla, näistä voidaan kuitenkin mainita. Esimerkiksi ikkunan tiivisteen nurkasta tuleva hyvin pieni vuoto tai pieni niitinreikä höyrynsulussa lukeutuvat näihin. Kaikki seuraavissa luokissa olevat löydetyt vuodot on raportoitu ja eritelty suuruusluokittain. Pieni vuoto Ilmavuoto havaitaan epäilyksettä aistinvaraisesti tai merkkisavuilla, mutta se on voimakkuudeltaan pientä. Vuodon voi tuntea aistinvaraisesti ainoastaan hyvin läheltä. Vuotopaikka on pistemäinen tai hyvin pienikokoinen. Vuodon korjaaminen ei ole välttämätöntä. Esimerkiksi vähäinen ikkunan tiivistevuoto tai pieni vuoto huonosti kiinnittyneestä höyrynsulkuteipistä.

Kohtalainen vuoto Ilmavuoto on selkeästi aistinvaraisesti tuntuvaa ja vuotokohta silmin havaittava. Vuodon havaitsee aistinvaraisesti jo 10-20 cm etäisyydeltä. Vuoto kuvataan ja raportoidaan ja sen korjausta suositellaan mikäli se on järkevästi toteutettavissa. Esimerkiksi sähkörasian kautta tuleva tuntuvampi vuoto tai irronnut höyrynsulun teippaus pieneltä matkalta. Suuri vuoto Voimakkaasti tuntuvaa ilmavuotoa ja vuotokohta usein silminnähden suuri. Vedon tunteen saattaa tuntea jo huoneeseen tullessa tai sen tuntee jo etäämmältä esimerkiksi seistessä vuotokohdan alla. Vuoto kuvataan ja raportoidaan ja sen korjaamista suositellaan ehdottomasti. Esimerkiksi kokonaan puuttuva ikkunan karmin saumaus runkoon, tiivistämätön ilmanvaihtokanavan läpivienti (pelkkä X-viilto höyrynsulussa), kokonaan unohtunut höyrynsulun sauman teippaus. Löydettyjen vuotokohtien keskimäärät, uudet pientalot Ikkunat Ovet Seinä-seinäliitokset Seinässä Alapohja-seinäliitokset Välipohja-seinäliitokset Yläpohja-seinäliitokset Yläpohja Alapohja Ilmanvaihtoasennukset Hormi Sähköasennukset 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Otos 302 uutta pientaloa Eniten vuotokohtia löytyy ovista ja ikkunoista. Ikkunoissa on kuitenkin selvästi vähemmän kohtalaisia tai suuria vuotoja. Seuraavaksi merkittävimmät ovat alapohja, yläpohja, yläpohja-seinäliitos ja sähköasennukset. Yläpohja-seinäliitoksen vuodot ovat myös yleisemmin vain pieniä vuotoja. Välipohja-seinäliitoksista on huomattava, että vain noin puolessa kohteista on ollut välipohja, joten yli 1-kerroksisissa näiden osuus on merkittävämpi. Seuraavissa kuvaajissa näemme tarkemmin vuotokohtien sijainnit tai syyt eri alaluokissa.

Ikkunoiden vuotokohdat, uudet pientalot Ikkunan tiivisteestä ilmavuotoa. Ikkunan säätö puutteellinen tai tiiviste ei vastaa karmiin. Ikkunan karmin ja seinän välisestä uretaanitiivistyksestä ilmavuotoa. Ikkunan karmin ja seinän välisestä tiivistyksestä ilmavuotoa. Ikkunan karmin ja seinän välistä ilmavuotoa. Tiivistys puuttuu. Ikkunan karmin ja seinän välistä vuotoa. Syy piilossa. Ikkunan yläpuolisesta painumavarasta ilmavuotoa. Ikkunan yläpuolisesta painumavarasta ilmavuotoa. Tiivistys puuttuu. Ilmavuotoa sälekaihtimen säätimen läpivientiaukosta. Ilmavuotoa ikkunan korvausilmaventtiilistä, vaikka se on suljettu ja tiivistetty. Ikkunan karmista ilmavuotoa. Ikkunan puitteista ilmavuotoa. Ikkunan yli menevän höyrynsulun viillosta ilmavuotoa. Varsinainen vuotopaikka epäselvä. 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 Ovien vuotokohdat, uudet pientalot Oven tiivisteestä ilmavuotoa. Oven tiivisteestä ilmavuotoa. Oven säätö puutteellinen. Oven tiivisteestä ilmavuotoa. Ovi on käyrä. Ilmavuotoa kynnyksen alta. Ilmavuotoa kynnyksen alta. Tiivistys puuttuu Oven karmin ja seinän välisestä tiivistyksestä ilmavuotoa. Oven karmin ja seinän välistä ilmavuotoa. Tiivistys puuttuu. Oven karmin ja seinän välistä ilmavuotoa. Syy piilossa. Ilmavuotoa oven painumavaran tiivistyksestä. Ilmavuotoa oven painumavarasta. Tiivistys puuttuu. Oven karmista ilmavuotoa. Oven puitteista (eli ovesta itsestään) ilmavuotoa. 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5

Seinän vuotokohdat, uudet pientalot Höyrynsulkumuovin sauman teippauksesta ilmavuotoa. Höyrynsulkumuovissa olevasta reiästä ilmavuotoa. Ilmansulkupaperin sauman teippauksesta ilmavuotoa. Ilmansulkupaperissa olevasta reiästä ilmavuotoa. Uretaanilevyjen välisestä tiivistyksestä ilmavuotoa. Hirsien välisestä liitoksesta ilmavuotoa. Harkkoseinän tasoituksesta ilmavuotoa. Seinästä ilmavuotoa. Vuotopaikka piilossa, ei näe tarkemmin. Ilmavuotoa ulkoseinän läpi menevän kannatinpalkin tyveltä. Ilmavuotoa hirsikehikon kiristyspultin aukosta. Ulkoseinän ja väliseinän liitoskohdasta ilmavuotoa Ilmavuotoa seinässä olevan tarkastusluukun alta (esim. putkikotelointi) Ikkunan tai oven kohdalla ilmavuotoa seinästä (esim. puiden välistä) 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 Seinä-alapohja, -välipohja, -yläpohja ja -seinä liitokset, uudet pientalot Seinän ja alapohjan välisestä tiivistyksestä ilmavuotoa. Seinän ja alapohjan liitoksesta ilmavuotoa. Vuotopaikka piilossa, ei näe tarkemmin. Oven kynnyksen ilmansulusta ilmavuotoa. Seinän ja yläpohjan välisestä tiivistyksestä ilmavuotoa. Seinän ja yläpohjan välisestä liitoksesta ilmavuotoa. Vuotopaikka piilossa, ei näe tarkemmin. Seinän ja välipohjan välisestä tiivistyksestä ilmavuotoa. Ilmavuotoa seinän ja välipohjan liitoksesta. Vuotopaikka piilossa, ei näe tarkemmin. Ilmansulun tiivistyksestä välipohjan vasoihin ilmavuotoa. Kahden ulkoseinän liitoksesta ilmavuotoa. Kahden ulkoseinän liitoksesta ilmavuotoa. Syy piilossa, ei näe tarkemmin. 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0

Yläpohjan vuotokohdat, uudet pientalot Höyrynsulkumuovin sauman teippauksesta ilmavuotoa. Höyrynsulkumuovissa olevasta reiästä ilmavuotoa. Ilmansulkupaperin sauman teippauksesta ilmavuotoa. Ilmansulkupaperissa olevasta reiästä ilmavuotoa. Uretaanilevyjen välisestä tiivistyksestä ilmavuotoa. Uretaanilevyssä olevasta reiästä ilmavuotoa. Ullakon luukun tiivisteestä ilmavuotoa. Tarkastus- tai muusta luukusta ilmavuotoa. Alaslaskun takaa ilmavuotoa. Syy piilossa, ei näe tarkemmin. Sisäkatossa olevasta aukosta ilmavuotoa. Syy piilossa, ei näe tarkemmin. Luukun tiivistyksestä yläpohjaan ilmavuotoa. 0,0 0,1 0,2 0,3 Ilmanvaihtoasennusten vuotokohdat, uudet pientalot IV-kanavan tai muun putken läpivientikauluksen asennuksesta ilmavuotoa. IV-kanavan tai muun putken vain teippaamalla tiivistettävän putken läpiviennin teippauksessa ilmavuotoa. Raitisilmakanavan läpiviennistä ilmavuotoa. IV-kanavan tai muun putken läpiviennistä ilmavuotoa. Vuotopaikka on piilossa, ei näe tarkemmin. IV-koneen yläpuolelta ilmavuotoa. IV-koneen kiinnityslevyn tiivistyksestä ilmavuotoa. Ilmavuotoa IV-koneen suljettavan kannen tiivisteestä. Ilmavuotoa ilmalämpöpumpun johtoläpiviennistä Ilmavuotoa ilmanvaihtokanavasta, vaikka ulko- ja jäteilma on suljettu. Ilmavuotoa keskuspölynimurin poistoputken läpiviennistä. IV-kanavan tai muun putken läpiviennistä ilmavuotoa. 0,0 0,1 0,2

Hormin vuotokohdat, uudet pientalot Hormin tiivistyksestä yläpohjaan ilmavuotoa. Hormin tasoituksesta ilmavuotoa. Hormista ilmavuotoa, tasoitus puuttuu. 0,0 0,1 0,2 0,3 Sähköasennusten vuotokohdat, uudet pientalot Sähköjohdon läpivientiputkesta ilmavuotoa. Sähköjohdon läpivientiputken teippauksesta höyrynsulkumuoviin ilmavuotoa. Sähköjohdon läpiviennin uretaanitiivistyksestä ilmavuotoa. Sähköjohdon läpiviennin puuttuvasta tiivistyksestä ilmavuotoa. Ilmavuotoa sähköläpiviennistä. Vuotopaikka on piilossa, ei näe tarkemmin. Ilmavuotoa sähkökeskuksen kautta. 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 Alapohjan vuotokohdat, uudet pientalot Ilmavuotoa alapohjan putkiläpiviennistä Ilmavuotoa alapohjan suojaputken kautta Ilmavuotoa teknisen tilan tiivistyskannesta Ilmavuotoa alapohjassa olevasta reiästä 0,0 0,1 0,2

Merkittävimmät vuotokohdat, uudet pientalot 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 Oven tiivisteestä ilmavuotoa. Oven säätö puutteellinen. (Ovi) Höyrynsulkumuovin sauman teippauksesta ilmavuotoa. (Yläpohja) Seinän ja yläpohjan välisestä tiivistyksestä ilmavuotoa. (Seinä-YP) Seinän ja alapohjan välisestä tiivistyksestä ilmavuotoa. (Seinä-AP) Ilmavuotoa alapohjan suojaputken kautta (Alapohja) Sähköjohdon läpiviennin puuttuvasta tiivistyksestä ilmavuotoa. (Sähkö) Oven tiivisteestä ilmavuotoa. (Ovi) Oven karmin ja seinän välisestä tiivistyksestä ilmavuotoa. (Ovi) Hormin tiivistyksestä yläpohjaan ilmavuotoa. (Hormi) Ilmavuotoa sähköläpiviennistä. Vuotopaikka on piilossa, ei näe tarkemmin. (Sähkö) IV-kanavan tai muun putken läpivientikauluksen asennuksesta ilmavuotoa. (Ilmanvaihto) Sähköjohdon läpivientiputkesta ilmavuotoa. (Sähkö) IV-koneen yläpuolelta ilmavuotoa. (Ilmanvaihto) Ilmavuotoa alapohjan putkiläpiviennistä (Alapohja) Höyrynsulkumuovissa olevasta reiästä ilmavuotoa. (Seinä) Seinän ja välipohjan välisestä tiivistyksestä ilmavuotoa. (Seinä-VP) Kahden ulkoseinän liitoksesta ilmavuotoa. (Seinä-seinä) Höyrynsulkumuovissa olevasta reiästä ilmavuotoa. (Yläpohja) Ilmavuotoa ulkoseinän läpi menevän kannatinpalkin tyveltä. (Seinä) IV-kanavan tai muun putken vain teippaamalla tiivistettävän putken läpiviennin teippauksessa ilmavuotoa. (Ilmanvaihto) Viimeisessä kuvaajassa on esitetty kaksikymmentä merkittävintä yksittäistä vuotokohtaa. Ne on järjestetty suuruusjärjestykseen kohtalaisten ja suurien ilmavuotokohtien summana. Merkittävimmät kolme ovat oven tiivistevuoto säädön ollessa puutteellinen, höyrynsulkumuovin sauman teippaus yläpohjassa sekä seinän ja yläpohjan välinen tiivistys. Merkittävin vuotokohta, eli puutteellinen oven säätö, on sellainen, että se usein korjataan vielä asiakkaan tai timpurin toimesta paikan päällä ennen varsinaista tiiveysmittausta. Osa näistä jäisi todennäköisesti säätämättä ilman vuotokohtien paikannuksen tekemistä kohteissa. Höyrynsulkumuovissa olevat reiät pääsevät listalle sekä seinän että yläpohjan osalta. Oven tiiviste on myös kahdesti listalla, joista toisessa tapauksessa vika on selkeästi ollut puutteellisessa säädössä ja toisessa syy ei ole ollut selkeästi määritettävissä.