TILAPALVELUJEN SUUNNITTELUOHJEISTO LVI-SUUNNITTELU Talo 90-rakennusosa G LVI-tekniikka PÄIVITETTY 20.4.2009 MUUTOKSET ESITETTY TUMMENNETTUNA KURSIVOITUNATEKSTINÄ
JOHDANTO YLEISTÄ Tässä suunnitteluohjeistossa on kuvattu tavoitteellisia suunnitteluratkaisuja Tilakeskuksen rakennushankkeita varten. Laaditut suunnitteluohjeet kattavat kaupungin julkiset rakennukset; koulut / päiväkodit, terveydenhoitorakennukset jne. Ohjeita voidaan soveltaen käyttää myös peruskorjaussuunnittelussa. Tämä suunnitteluohjeisto täydentää Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, RTkortistoa sekä RYL-asiakirjoja. Tarkoitus on ollut määritellä tavoitteellisia, ja suositeltavia rakentamistapoja sekä teknisiä ratkaisuja. Ohjeistoon kuuluvat osiot kaikista suunnittelualoista (ARK/RAK, LVI, SÄHKÖ, RAU). Suunnittelijan tulee noudattaa tätä suunnitteluohjetta. Mikäli suunnittelija haluaa poiketa näistä suunnitteluohjeista, asia on käsiteltävä suunnittelukokouksissa ja kirjattava suunnittelukokouspöytäkirjaan. Suunnittelu tehdään tietokoneavusteisena, käytettävät suunnitteluohjelmat ovat Auto- Cad -yhteensopivia. Muita ohjelmia käytettäessä tulee siitä sopia rakennuttajan kanssa. Suunnitteluasiakirjojen teknisestä laadusta, suunnitelmien sisällöstä sekä loppuasiakirjojen luovutuksesta on ohjeita Loppuasiakirjojen luovutusohjeessa sekä sen liitteissä. Ohjeet ovat haettavissa Tilakeskuksen Internet-sivuilta osoitteessa http://tilakeskus.ouka.fi/ohjeet. Suunnittelija on velvollinen pitämään yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin ja kunnallisiin laitoksiin, sekä toimittamaan suunnitelmapiirustukset ja muut tarvittavat asiapaperit näiden hyväksyttäväksi niin, että ne hyväksyttyinä ovat käytettävissä rakennustöiden käynnistyessä. Suunnitteluratkaisuja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota elinkaaren aikaisiin kustannuksiin, käyttöarvoon sekä muunneltavuuteen. Suunnitelmissa tulee esittää määritykset riittävän tarkasti yksilöiden, sekä määrittää työselityksessä menettelyt toteutusratkaisun vaihdosta. Työaikainen kosteudenhallinta Suunnittelussa tulee ottaa huomioon erityisesti ne ennaltaehkäisevät toimenpiteet, jotka sisältyvät jokaiselle rakennustyömaalle erikseen laadittavaan kosteudenhallintasuunnitelmaan. Lisätietoja kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta antaa Oulun kaupungin rakennusvalvontavirasto.
Energiatalous Suunnitteluratkaisuissa tulee pyrkiä kestävää kehitystä ja energiataloutta tukeviin suunnitteluratkaisuihin sekä huomioida Oulun kaupungin energiansäästösopimusten ja Tilakeskuksen suunnitteluohjeiston mukaiset tavoitteet energiankulutuksen vähentämiseksi. Suunnittelun alkuvaiheessa tulee tarkistaa hankkeen energiankulutukselle asetetut ja/tai asetettavat tavoitteet ja/tai sopia rakennusosakohtaisesti rakenteiden elinkaaritaloudelliset ja eri rakennusosien lämmöneristävyysvaatimukset. Suunnitteluratkaisuissa tulee pyrkiä minimoimaan ulkopuolelta tulevasta lämpökuormasta aiheutuva sisätilojen jäähdytystarve käyttäen mahdollisuuksien mukaan kohteeseen soveltuvaa rakenteellista suojausta. Lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomioita rakenteiden tiiveyteen (tiiveysluku) ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteeseen. Perusparannuskohteissa rakennuskohteen energiataloutta parannetaan toimenpiteillä, jotka korjaustyön kokonaisuuden kannalta ovat tarkoituksenmukaiset toteuttaa. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi yläpohjan lisäeristäminen, ovien ja ikkunoiden lämpöteknisen laadun parantaminen tai ilmanvaihdon ja talotekniikan parantaminen tai uusiminen.
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO G LVI-JÄRJESTELMÄT... 1 G0 LVI-järjestelmien yleiset laatuvaatimukset... 1 G1 Lämmitysjärjestelmät... 2 G 11 Lämmöntuotanto... 2 G12 Lämmönjakelu... 2 G13 Lämmönluovutus... 3 G 2 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 3 G20 Yleistä... 3 G21 Vesijohtotarvikkeet... 4 G22 Vedenotto ja käsittely... 4 G23 Vesijohdot... 4 G24 Viemäritarvikkeet... 4 G25 Viemäriveden käsittely... 4 G26 Viemäriputkistot... 5 G28 Kalusteet... 5 G3 Ilmastointijärjestelmät... 6 G30 Yleistä... 6 G31 Ilmastointikoneisiin liittyvät osat... 6 G32 Ilmastointikoneet... 7 G33 Kanavistot ja kanaviston varusteet... 8 G34 Päätelaitteet... 9 G35 Väestönsuojan ilmastointilaitteet... 9 G4 Kylmätekniset järjestelmät... 10 G40 Yleistä... 10 G41 Kylmäkoneistot... 10 G45 Ilmastoinnin jäähdytys... 10 G5 Kaasujärjestelmät... 11 G7 Palontorjuntajärjestelmät... 11 G9 Eristys... 12
1(16) G LVI-JÄRJESTELMÄT G0 LVI-järjestelmien yleiset laatuvaatimukset LVI-suunnitelmat tulee laatia voimassa olevia määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Lisäksi noudatetaan tätä suunnitteluohjetta soveltuvasti. LVI-suunnittelu tehdään tietokoneavusteisena. Suunnittelijat sopivat projektin aloituskokouksessa tärkeimmät suunnitteluohjelmat sekä tiedonvaihdon periaatteet. Suunnitteluohjelmien tulee olla yleisesti saatavilla ja käytössä. Suunnittelija on velvollinen pitämään yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin ja kunnallisiin laitoksiin sekä toimittamaan suunnitelmapiirustukset ja muut tarvittavat asiapaperit näiden hyväksyttäväksi niin, että ne hyväksyttyinä ovat käytettävissä rakennustöiden alkaessa. Järjestelmä- ja laitevalintoja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota laitteiden ja järjestelmien energiatalouteen ja elinkaareen. LVI järjestelmävalinnat tulee osoittaa elinkaarikustannuslaskelmilla. Suunnitelmissa esitetään laitemääritykset riittävän tarkasti yksilöiden sekä työselityksessä menettely laitteiden hyväksyttämisestä ja laitevaihdosta vastaavaan. Laitevalinnassa huomioidaan myös laitteiden äänitekniikka, mistä mahdollisen laitevaihdon yhteydessä tulee saada urakoitsijan selvitys. Kaikkien laitteiden on oltava tyyppihyväksyttyjä. Suunnitelmia laadittaessa sekä laitevalintoja tehtäessä tulee erityinen huomio kiinnittää laitteiden käytettävyyteen ja huollettavuuteen. Huollettavat, suljettavat tai säädettävät laitteet sijoitetaan ensisijaisesti teknisiin tiloihin ja käytäville. Alakattojen yläpuolella sijaitsevat laitteet merkitään täydellisillä merkinnöillä huoltoluukkuihin. Suunnitelmissa talotekniikan laitteet koodataan rakennuttajan ohjeen mukaan; vaatimukset laitteiden merkinnästä esitetään asiakirjoissa. LVI-suunnittelija tekee urakkalaskenta piirustuksiin lämmönjakohuoneesta ja ivkonehuoneista suunnitelma-tietoihin perustuvat asennuspiirustukset leikkauksineen mittakaavassa 1:20. Näissä piirustuksissa esitetään myös muut talotekniikan laitteet tilavarauksineen. Mikäli urakoitsija valitsee suunnitelmista poikkeavat laitteet, niin LVIsuunnittelijan pitää päivittää asennuspiirustukset urakoitsijan lukuun ennen asennustöitä. Suunnitelmissa tulee esittää vastaanottoon, laitteiden koekäyttöön ja toimintakokeisiin liittyvät vaatimukset siten, että kunkin toimenpiteen suorittamiselle on edellytykset niin kohteen valmiusasteen kuin ajankäytön suhteen ennen kohteen luovuttamista. Samoin tulee esittää vaatimukset, että urakoitsijat suorittavat omat tarkastuksensa siten, että laitteistot ovat täydessä toimintakunnossa ennen rakennuttajan tarkastuksia. Suunnitelmissa esitetään yksityiskohtaisesti urakoitsijoille kuuluvat velvoitteet luovutuskansioiden ja tarkepiirustusten sekä huoltokirjan laatimisesta. Lämmönjako- ja ilmanvaihtokonehuoneiden seinälle vaaditaan vastaanottoon mennessä laminoidut kytkentäkaaviot. Takuuajan huoltojen suorittamisesta tulee asiakirjoissa esittää vaatimukset.
2(16) G1 Lämmitysjärjestelmät G 11 Lämmöntuotanto Rakennukset liitetään kaukolämpöön aina kun se on mahdollista. Suunnittelija esittää luonnosvaiheessa lämpökeskuksen tilantarpeen. LVIA- suunnittelija laatii kaukolämmön alajakokeskuksen kaavion, jossa esitetään tekniset arvot mm. seuraavasti: - lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat ja painehäviöt - pumppujen ja säätöventtiilien mitoitusarvot - menoveden lämpötila ulkolämpötilan funktiona verkostokohtaisesti - toimintakaavio ja selostukset sekä pisteluettelo - laitteiden sähkötekniset arvot - paisunta-astioiden ja varoventtiileiden mitoitusarvot - painehälytykset painelähettimillä. - energiamittarin arvot Mikäli kaukolämpöä ei ole saatavilla, tulee suunnittelijan esittää lähinnä edullisin lämmöntuotantotapa (esim. kevytöljylämmitys, varaava sähkölämmitys) elinkaarikustannuksen mukaan laskettuna. G12 Lämmönjakelu Rakennusten lämmitysmuotona on normaalisti vesikeskuslämmitys. Lämmönjakohuoneen paikka valitaan optimaalisesti niin, että verkoston tasapainotus on myös käytännössä mahdollinen. Isoja lasipintoja sisältävät tilat joihin kohdistuu auringon lämpövaikutus tulee tilat suunnitella toimimaan omana säätöpiirinä. Lämmitysenergian alamittaukset selvitetään tapauskohtaisesti. Lämmitysverkosto suunnitellaan teräsputkista, mahdolliset lattialämmitykset muoviputkista. Muoviputket on oltava diffuusiosuojattuja. Lämmönjako suunnitellaan kaksiputkijärjestelmänä käyttäen ensisijaisesti yläjakoista putkitusta. Ilmastointikoneille ja lattialämmitykselle suunnitellaan erilliset lämmitysverkostot. Pääovien tuulikaapit varustetaan kierrätysilmakoneilla. Käytettävät verkostot ja niiden lämpötilat ovat: - lämmitysverkosto 70 / 40 ºC - ilmanvaihtoverkosto 70 / 40 ºC - lattialämmitysverkosto 40 / 35 ºC Olevat järjestelmät: Peruskorjaustapauksessa verkostojen uusimisen tarve selvitetään esim. kuntokartoituksella. Mikäli verkostoja ei uusita, niiden perussäädön suunnittelu ja vaatimukset ovat samat kuin uudelle verkostolle. Olevan verkoston mitoituslämpötilat tulee harkita tapauskohtaisesti. Suunnittelija mitoittaa tietokoneohjelmalla kaikki verkostot ja laskee esisäätöarvot linjasäätö- ja patteriventtiileille. Piirustuksiin merkitään putkimitoitukset, säätöventtiilien esisäätö- ja kv-arvot tai virtaama- ja painehäviöarvot. Patterin kohdalle merkitään patteritiedot ja patteriventtiilin mitoitusarvot sekä huonetilan laskettu lämpöteho. Lämmitysjärjestelmän pumput ovat pistotulppaliitännällä. Pääkiertopumppuina käytettäville pumpuille määritellään varapumppu tai -sarja.
Lämmitysverkosto varustetaan linjasäätöventtiilein, joissa on mittausyhteet. Sulkuventtiilit ovat täysaukollisia palloventtiileitä. Kukin lämmitysverkosto varustetaan omalla paisunta-astialla. Paisunta-astian ja varoventtiilin väliin asennetaan erillinen tyhjennys- ja sulkuventtiili huoltotöiden helpottamiseksi. Suunnitelmissa esitetään vaatimus lämmitysverkoston huuhtelusta ja sen jälkeisestä laboratoriotutkimuksesta verkoston puhtauden toteamiseksi. Huuhtelua varten putkistoon tulee suunnitella yhteet. 3(16) Lämmönsäätö tehdään KH 23-00192 ohjeen mukaan. Mikäli suunnitelmien mukaisilla asennuksilla, laitteilla ja asetusarvoilla ei saavuteta tyydyttävää lopputulosta, sisältyy yksi lisäsäätökierros urakkaan. Mittauksen suorittamista varten lvi-suunnittelija laatii taulukon, johon on merkitty yhteen sarakkeeseen kaikki asennettavat linjasäätöventtiilit mitoitusarvoineen. Viereen tyhjät sarakkeet urakoitsijan täytettäväksi mitatuille ja säädetyille arvoille. Alimmaksi päiväys ja allekirjoitus. Säätöohje koskee myös ilmastoinnin nestepiiriä. G13 Lämmönluovutus Lämmityspattereina käytetään malleja, joissa ei ole irtoavia osia (ritilöitä tms.). Laitoksissa, joissa on korkeat hygieniavaatimukset, käytetään sileitä lämmityspattereita (ilman konvektiolevyjä). Patterit varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä, jotka ovat portaattomasti esisäädettäviä ja varustettuja ääntä eristävillä liittimillä sekä ääntä eristävillä sulkuyhdistimillä. Irtoanturit määritetään niihin pattereihin, joissa käyttö on perusteltua. Termostaatin lämpötilan rajoitus tulee olla lukittuna max. 23ºC. Lattialämmitystä voidaan käyttää esim. hoivatilojen pesuhuoneissa, päiväkotien leikkija nukkumahuoneissa. Mitoituksessa huomioitava kalustuksella peittyvä lattia-ala. Lattialämmityksen yhteydessä käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja säätöventtiileineen, jotka sijoitetaan lattiatason yläpuolelle helposti luokse päästäviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin kaappeihin. G 2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G20 Yleistä Vesi- ja viemärijärjestelmien ääniteknisessä suunnittelussa noudatetaan ohjetta LVI 20-10328. Viemäreiden ääniteknisen suunnittelun apuna voidaan käyttää rinnalla Uponorin HPT- käsikirjaa. Kiinteistön vesijohtojen nousulinjat sijoitetaan omaan nousukuiluunsa tai yhteisessä LVIkuilussa erilliseen osaan. Nousujohtojen alapäät varustetaan vuodonilmaisimilla, jotka suunnitellaan tapauskohtaisesti. Kiinteistö liitetään kunnalliseen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon. Kiinteistön pintaja perusvedet johdetaan sadevesiviemäriverkostoon, mikäli sellainen on käytettävissä. LVI-suunnittelijan on yhteistyössä pintavesisuunnittelijan kanssa varmistuttava sadevesikaivojen riittävästä määrästä ja sijoituksesta. Suunnittelija mitoittaa tietokoneohjelmalla käyttövesiverkoston ja laskee linjasäätöventtiileiden esisäätö- ja kv-arvot, jotka merkitään piirustuksiin. Käyttövesiverkostoon voidaan liittää kuivauspattereita. Verkostojen säätö- ja mittaustoimenpiteet määritetään suori-
tettavaksi kuten patteriverkostossa. Lisäksi suoritetaan kalustokohtainen normivirtaamien tarkistus ja säätö. Suunnittelija laatii kiinteistön linjapiirustukset rakennusosittain. G21 Vesijohtotarvikkeet Sulkuventtiileinä käytetään palloventtiileitä ja lämpimän käyttöveden kiertojohdoissa mittausyhteellisiä säätöventtiileitä. Lämpimän käyttöveden kiertopumppuna käytetään märkämoottoripumppua pronssipesällä. Jakotukit sijoitetaan helposti luokse päästäviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. G22 Vedenotto ja käsittely Kiinteistön vesijohdon liitospaikan ja liitoksen mahdolliset ehdot suunnittelija neuvottelee Oulun Veden kanssa. Suunnitelmissa esitetään vesijohdon liitos-paikka sekä korkeusasema ja painetaso. Pohjavettä käytettäessä suunnittelija selvittää sen vaikutuksen putkimateriaaleihin. Valmistuskeittiöiden veden pehmentämiseksi rakennukseen tuleva kylmävesijohto voidaan tarvittaessa varustaa sähköisellä kemikaalittomalla vedenpehmentimellä (selvitetään tapauskohtaisesti). G23 Vesijohdot Vesijohtoverkoston materiaalina käytetään yleensä kupariputkea. Koulujen ja päiväkotien pesuhuoneissa ja vastaavissa on suositeltavaa käyttää piiloasennuksena tyyppihyväksyttyä muoviputkea suojaputkeen asennettuna sekä tehdasvalmisteisia jakotukkeja. Sosiaalitilojen pinta-asenteiset putket laatoitetuissa seinissä ovat kromattuja. G24 Viemäritarvikkeet WC-tilat varustetaan lattiakaivoin. Päiväkotien kuraeteiset varustetaan kurasyöppö - lattiakaivoilla. Koulujen fysiikan, kemian ja kuvaamataidon luokkien kaatoaltaat varustetaan erottimilla; erottimien huoltomahdollisuus tulee suunnittelijan tarkastaa. Pesualtaat viemäröidään ensisijaisesti seinäputkien kautta. Kiinteistön siivouskeskus varustetaan nukan ja hiekan erotuskaivolla ja pesukoneen vesija poistoliitännöin, siivouskomerot lattiakaivolla sakkapesin sekä lämpimään käyttövesiverkkoon kytkettävällä kuivauspatterilla. Ilmastointikonehuoneiden lattiakaivoista vain osa, esim. pesualtaan yhteydessä oleva, on vesilukollisia, muut kuivakaivoja. Ilmanottokammioihin sekä jäähdytys- ja lto- pattereihin suunnitellaan vedenpoistoputket vesilukkoineen. Tasakattojen sadeveden poisto tulee suunnitella yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa. Suunnittelija tarkistaa ja määrittelee asiakirjoihin lattiakaivon kannen lattiapäällysteeseen sopivaksi. Kattokaivot varustetaan sähkösaatoilla, poistoputkina käytetään min. 50 mm muoviputkea hitsausliitoksin. Kattokaivojen toimituksen ja asennuksen urakkarajat on esitettävä suunnitelmissa yksityiskohtaisesti. Rakennuksen ulkopuoliset, maanpinnan alapuolelle ulottuvat porrassyöksyt tulee viemäröidä sadevesiviemäriin, sähkösaatto huomioiden. G25 Viemäriveden käsittely Kiinteistön viemäreiden liitospaikan ja liitoksen mahdolliset ehdot suunnittelija neuvottelee Oulun Veden kanssa. Suunnitelmissa esitetään viemäreiden liitospaikka sekä liitos- ja 4(16)
padotuskorkeudet. Suunnittelijoiden tulee yhteistyössä määritellä rakennuksen korkotasot siten, että jäte- ja sadevesiä ei jouduta tarpeettomasti pumppaamaan. Pumppaamot määritellään kokonaistoimituksena ohjauskeskuksineen ja johdotuksineen. Niille esitetään suunnitelmissa kytkentä- ja hälytysrajat; urakoitsija velvoitetaan suorittamaan pumppaamoille toimintakoe pöytäkirjoineen. Pumppaamon huoltokuilun, halkaisijan on oltava vähintään 800 mm. G26 Viemäriputkistot Ulkopuoliset viemärit ja pohjaviemärit tehdään maa-asennukseen soveltuvista PVCmuoviviemäriputkista kumirengastiivistein, viemärin tyyppi peitesyvyyden mukaan. Sisäpuoliset viemärit tehdään polypropeeni-viemäriputkista (Uponor HTP). Vaihtoehtoisesti, palo- ja ääniteknisistä syistä johtuen, sisäpuoliset viemärit voidaan tehdä myös valurautaviemäreistä pantaliitoksin. Kantavien alapohjien alle sijoitetuille viemäreille tulee määrittää yksityiskohtaiset kannakointiohjeet. Kannakemateriaalin tulee olla kokonaisuudessaan haponkestävää terästä. Ulkopuolisina jätevesi- ja sadevesikaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovikaivoja. Sadevesikaivot tulee varustaa jäätymisenestoelementillä. Kaivoihin merkitään liittymien suunnat ja korot sekä kansien korkeusasemat. Jäte- ja sadevesiviemäreiden pohjajohdot määrätään suunnitelmissa videokuvattaviksi ja kaivot puhdistettaviksi ennen vastaanottotarkastusta; nämä toimenpiteet pöytäkirjoineen sisällytetään rakennusurakkaan (urakkarajaliite). G28 Kalusteet Suunnittelija laatii kohdekohtaisen kalusteluettelon, jossa kalusteet määritellään joko laitevalmistajien tai LVI-tarvikeluettelon mukaisilla koodeilla. Altaina käytetään normaalisti valkoisia varastomallisia altaita. Teknisissä tiloissa ja koulujen teknisen käsityön luokissa käytetään teräsaltaita. Juoma-altaita suunnitellaan esim. koulurakennusten käytäville. Erikoismallit esitetään ko. valmistajan koodeilla. Vesikalusteina käytetään ensimmäiseen ääniluokkaan tyyppihyväksyttyjä yksiotehanoja, jotka varustetaan kalustekohtaisin suluin. Sekoittimien virtaamien tulee olla säädettävissä. Urheilutilojen ryhmäsuihkuille ja vastaaville käytetään yleensä keskussekoittimia. Urakoitsija velvoitetaan säätämään vesikalusteiden virtaamat normivirtaamien mukaisiksi. Kouluissa, päiväkodeissa ja nuorisotiloissa altaat tulee varustaa kiinteillä hajulukoilla. Ulkoalueiden kastelua ja pesua varten rakennuksen ulkosivuille tulee suunnitella ulkovesipostit. 5(16)
6(16) G3 Ilmastointijärjestelmät G30 Yleistä Kohteessa käytettävä sisäilmaston tavoitetaso (S1, S2 tai S3) ja rakennustöiden puhtausluokka (P1 tai P2) on sovittava tapauskohtaisesti hankeohjelmassa. Tavanomaisissa toimisto-, koulu-, päiväkoti- yms. rakennuksissa sisäilmaston laatuluokaksi valitaan yleensä S2. Suunnittelussa käytettävät S2- laatuluokan tavoitearvot: - huonelämpötila, talvi 20 22 o C - huonelämpötila, kesä 23 26 ºC - ilman nopeus, talvi (+21 ºC) 0,17 m/s - ilman nopeus, kesä (+24 ºC) 0,25 m/s - ulkoilmavirta, normaali käyttö 8 10 l/s, hlö; toimistot 1,5 2,0 l/s, m2 - hiilidioksidin enimmäisarvo 900 ppm (1650 mg/m3) Tilakohtaiset ulkoilmavirrat ja suurimmat sallitut äänitasot määritellään D2- ohjeen mukaan ja ilmoitetaan suunnitelma-asiakirjoissa. Ilmavirtojen mitoitusperusteet erikoistiloissa kuten mikroluokat, ATK-laitetilat, valmistuskeittiöt, jne. esitetään laskelmilla lämpökuormien perusteella. Tupakointitilat suunnitellaan määräysten mukaan. Ilmastoinnin koneellisen jäähdytyksen tarve ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Ilmastointijärjestelmistä suunnittelija laatii pystykaavion, jossa rakennusosittain ja kerroksittain esitetään keskuslaitteet sekä kentällä olevat säätö- ja varolaitteet. LVI-suunnittelija varaa konehuonetilat ja kanavointitilat luonnosvaiheen suunnittelun yhteydessä. Konehuoneissa tulee olla riittävät huoltotilat koneille ja sähkökomeroille sekä riittävät sisäpuoliset huolto- ja kuljetusreitit konehuoneisiin. Paloteknisesti ilmastointikuilut suunnitellaan kuuluviksi ilmastointikonehuoneeseen, tällöin palopellit tulevat kuiluista lähteviin kanavahaaroihin. Raitisilman sisäänotto suunnitellaan ilmastointikoneille edullisimmasta ilmansuunnasta, yleensä rakennuksen lähinnä pohjoista olevalta sivulta. Samalla tulee varmistaa, että etäisyydet poistoilmapisteistä ja tuuletusviemäreistä ovat määräysten mukaiset. Huomiota on myös kiinnitettävä raitisilmasäleikön sijoitukseen ja riittävän kokoiseen ulkoilmakammioon, jotta estetään mahdollisuuksien mukaan lumen pääsy koneille. Ulkoilmakammio varustetaan vesieristysmatolla ja kuivalla lattiakaivolla, joka viemäröidään vesilukolla varustetun lattiakaivon kautta. G31 Ilmastointikoneisiin liittyvät osat Puhaltimet Koteloitujen tulo- ja poistoilmakoneiden puhaltimet ovat ensisijaisesti taaksepäin kaartuvin siivin varustettuja, suorakäyttöisiä keskipakoispuhaltimia, jotka varustetaan taajuusmuuttajakäytöllä. Mikäli puhaltimet ovat kiilahihnakäyttöisiä, on hihnoja oltava vähintään 2 kpl. Suunnitelmissa ilmoitetaan kunkin puhaltimen tekniset arvot - ilmavirta - kanaviston painehäviö (iv-koneen ulkopuoliset painehäviöt) - hyötysuhde - äänitaso oktaavikaistoittain - sähkötehokkuusluku SFPv. Suodattimet
Ilmastointikoneiden suodattimet tapauskohtaisesti vähimmäisvaatimus: - tuloilmasuodatin EU3 + EU7 - poistoilmasuodatin LTO- laitteille EU5 SUUNNITTELUOHJEISTO Suodatinkehyksenä ei saa käyttää pahvikehystä. Hienosuodattimet ovat pussisuodattimia. Suodattimien luokka sekä mitoitus- ja loppupaine-häviöt esitetään suunnitelmissa. Suodattimille määritellään varasuodattimet. Ilmastoinnin patterit Pattereiden tekniset arvot mitoitustilanteessa, tehot sekä ilman ja nesteen lämpötilat ennen ja jälkeen patterin, esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Etulämmityspattereiden vesipuolen mitoituslämpötila on 60 / 40 ºC. Etulämmityspatterin mitoituksessa on huomioitava mahdollisen LTO- laitteen huurteen sulatuksen aiheuttama hyötysuhteen aleneminen. Lämmöntalteenotto (LTO) LTO- laitteena käytetään ensisijaisesti korkean hyötysuhteen regeneratiivista LTO- kiekkoa tai LTO- levysiirrintä. Suunnittelussa on huomioitava RYL 2002:ssa esitetyt rajoitukset. LTO levysiirtimen ja regeneratiivisillä laitteilla vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 50 %. Suunniteltaessa laitosta sisäilmastoluokan S1 (osin myös S2, esim. hoivatilat) mukaan, ei regeneratiivista LTO- laitetta voi käyttää hajujen leviämisvaaran takia, vaan tällöin tulee kysymykseen joko levy- tai nestekiertoinen lämmöntalteenottolaite. Vaativissa kohteissa, joissa ilmastointia ei voida pysäyttää, voidaan nestekiertoisen LTOlaitteen tuloilmakoneen patterina käyttää Retermia- neulaputkipatteria sulattamaan lumen ennen suodattimia. Retermia- patterin yhteydessä on huolehdittava patterin pesun vaatimista huoltotiloista ja vedenpoistosta. Nestekiertoisissa LTO- järjestelmissä käytetään liuoksena 30 % etyleeniglykoli-vesiliuosta. Glykoliliuoksen osalta suunnitelmissa tulee olla vaatimus liuoksen koostumuksen laboratoriotutkimuksesta ja raportin toimittamisesta rakennuttajalle sekä laitoksen vastaanottovaiheessa että takuuajan huoltojen yhteydessä. Paikallaan kootun pyörivän LTO roottorin jälkikiristys ja tiiveystarkastus tehtävä 2 viikon aikana käyttöönotosta. G32 Ilmastointikoneet Suunnittelija laatii esim. laitevalmistajan mitoitusohjelmalla mitoitustietojen pohjalta esimerkkikoneen mittapiirustuksen, jossa ovat koneosat suunnitelman mukaan ja todellisilla mitoilla. Samoin suunnittelija laatii esimerkkikoneesta laiteluettelon, jossa ovat osien mitoitustiedot sekä puhaltimien ääniarvot, hyötysuhteet ja sähkötehokkuusluvut. Suunnittelijan tulee äänitasolaskelmilla varmistaa, että esimerkkikoneen ääniarvoilla huonetiloille vaaditut äänitasot saavutetaan. Ilmastointikoneiden tiiveys määritellään D2:n mukaan vähintään luokkaan A. Ilmastointikoneet suunnitellaan niin, että niiden huoltamiselle jää riittävät tilat, ohjeena on ko. koneen kokoinen tila. Ilmastointikoneet tulee asentaa säädettäville muototeräsalustoille siten, että koneen alustan tarkastusta ja puhdistusta varten jää 200 mm:n vapaa tila. Tarvittaessa isoille kaksikerroksisille koneille määritellään hoitotasot myös yläosan koneille. Ilmastointikoneiden otsapintanopeus suunnitteluarvoilla ei saa ylittää 3,0 m/s. Mikäli koneosina on pattereita, joissa tiivistyy vettä, otsapintanopeus ei saa ylittää 2,5 m/s. Kui- 7(16)
tenkin em. otsapintanopeudet voidaan ylittää käytössä, mikäli kone mitoitetaan tilapäistä tehostettua ilmanvaihtoa, esim. kesäyöjäähdytystä varten. Ilmastointikoneiden sähkötehokkuus lasketaan konekohtaisesti LVI- ohjekortin LVI 30-10349 mukaan. Sähkötehokkuusluvun tulee olla alle 2,1 kw/m3/s. G33 Kanavistot ja kanaviston varusteet Kanavistot suunnitellaan ensisijaisesti pyöreille kanaville. Suorakaidekanavia käytetään vain ilmastointikoneiden jako- ja kokoojalaatikoissa. Soikiokanavia voidaan käyttää tapauskohtaisesti pyrittäessä matalaan rakennekorkeuteen. Erityisesti, mikäli kanavisto jää näkyviin, käytetään pyöreitä ja soikiokanavia. Kanavien materiaali on yleensä sinkitty teräs. Kanavien suunnittelussa tulee ottaa huomioon ilman lämpeneminen kanavassa, koneen ja päätelaitteen välillä. Kanavat joihin kohdistuu ulkopuolista lämpenemistä tulee eristää. Kun suunnitellaan luokan S2 (tai S1) kanavistoa, tulee kanavien ja kanavaosien olla tyyppihyväksyttyjä ja puhtausluokan P1 edellyttämällä tavalla valmistettuja. Tällaisen kanaviston tiiveysluokka määritellään luokkaan C (SFS 4699). Kanavisto tulee tehdä tehdasvalmisteisia kumirengastiivisteisiä kulma- ja T- kappaleita käyttäen; lähtökauluksia saa käyttää vain kun haarakanavan kokoero on kolme dimensiota tai enemmän sekä ilmastointikoneiden jakolaatikoissa. Äänen siirtyminen kanavien kautta huoneiden välillä tulee estää vaimennuksilla. Kanavat mitoitetaan käyttäen seuraavia maksimi kanavanopeuksia: runkokanavat huonekanavat ø 100 2 m/s 2 m/s ø 200 4 m/s 3 m/s ø 400 5 m/s 4 m/s ø 630 6 m/s 5 m/s ø 800 7 m/s ø 1000 8 m/s Vain erikoistapauksissa, kuten kohdepoistoissa yms., voidaan käyttää suurempia kanavanopeuksia. Kanavisto tasapainotetaan laskelmallisesti. Säätöpellit merkitään piirustuksiin laskettuine ilmavirta- / paine-eroarvoineen. Kanavisto tulee suunnitella puhdistettavaksi kauttaaltaan. Puhdistusluukut (PL) merkitään suunnitelmapiirustuksiin. Kanavistoon tulevien säätöpeltien tulee olla täysaukkomallisia ja muiden laitteiden, kuten ilmavirtasäätimien (IMS) ja sisäkartiollisten ääniloukkujen, irrotettavissa puhdistusta varten. Palopellit varustetaan tarkastus- ja puhdistusluukuilla; harkittava myös tapaukset joissa palopeltejä varustetaan mikrokytkimellä valvontaa varten. Kanavissa käytettävien materiaalien (esim. äänenvaimentimissa) tulee kestää kanavien sisäpuolinen puhdistus. RYL 2002:ssa on esimerkkejä puhdistusluukkujen sijoittamisesta. Kun suunnitellaan luokan S2 (tai S1) kanavistoa, suunnitelma-asiakirjoissa tulee esittää vaatimus kanavien sisäpuolisen puhtausasteen tarkastamisesta ja mahdollisesta nuohouksesta asennustyön jälkeen ennen koneiden käynnistämistä toimintakokeita varten. Normaalisti raja-arvo on 1,0 g/m2, ja mikäli se ylittyy, tulee kanavat nuohota urakkaan sisältyvänä työnä. Olevat kanavistot. 8(16)
Olevat kanavistot pyritään hyödyntämään suunnittelussa. Suunnittelijan pitää muodostaa selvä käsitys olevan kanaviston kunnosta, esim. kuntoarvioon tai painekokeisiin perustuen. Varsinkin vanhat 60- ja 70- luvuilla rakennetut suorakaidekanaviin perustuvat kanavistot ensisijaisesti uusitaan kanavien ja kanavaliitosten epätiiveyden takia. Mikäli olevaa kanavistoa hyödynnetään, tulee sen säädettävyys suunnitella kuten uuden kanaviston. Kaikki vanhat käyttöön jäävät kanavat on määrättävä nuohottavaksi ennen toimintakokeita. G34 Päätelaitteet Päätelaitteiden tyypit valitaan yhteistyössä rakennussuunnittelijan kanssa huomioiden asennustapa, vapaasti tai alakattoon. Suunnitelmissa määritellään päätelaitteista esimerkkituotteet koko- ja ilmavirtaarvoineen, tarvittaessa esitetään myös painehäviö. Päätelaitteiden heittokuviot ja äänitasot tarkistetaan. Vaativissa paikoissa, auditorioissa, neuvotteluhuoneissa yms. tiloissa heittokuviot ja äänitasot määritellään tilakohtaisesti esimerkkituotteiden laskentaohjelmalla; nämä tarkastelut liitetään suunnitelma-asiakirjoihin. Erikoista huomiota tulee kiinnittää korkeiden tilojen sekä ilmamääräsäädettävien järjestelmien tulo- ja poistoilmalaitteisiin. Näiden osalta laskentaohjelmilla on ilmanvaihdon toimivuus tarkastettava eri lämpötila- ja/tai ilmavirta-arvoilla; tarkastelut liitetään suunnitelma-asiakirjoihin. G35 Väestönsuojan ilmastointilaitteet Suunnittelija merkitsee väestönsuojaan tulevat laitteet määräysten mukaisin koodein. Valuun tulevien osien paikat mitoitetaan varauspiirustuksiin yksiselitteisesti. 9(16)
10(16) G4 Kylmätekniset järjestelmät G40 Yleistä Suunnittelijoiden tulee sopia rakennuskohteen kylmälaitteiden urakkarajat yksityiskohtaisesti. Seuraavassa yleiset periaatteet: - keittiöiden kylmälaitteet sisältyvät putkiurakkaan - ilmastoinnin jäähdytyslaitteet sisältyvät ilmanvaihtourakkaan - kylmälaitteista kootaan ao. urakkaan toimivat kokonaisuudet, joten niihin sisällytetään myös sähkölaitteet ryhmäkeskuksineen ja johdotuksineen sekä ohjaus- ja varolaitteet - kylmälaitoksen yksityiskohtainen mitoitus samoin kuin sähkö- ja kytkentäkaavioiden laatiminen sisällytetään ao. urakkaan - ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden putkijohtotyöt sisällytetään putkiurakkaan - kylmälaitteista sähköurakkaan sisällytetään syöttö- ja hälytysjohtojen asennus ja kytkentä ryhmäkeskukseen sekä kentällä olevien mittauksien johdotukset - kylmälaitteista rakennusautomaatiourakkaan sisällytetään tarvittavat säätö-, ohjaus- ja hälytyspisteet valvonta-alakeskukseen / keskusvalvontaan - keittiön kylmiöiden hankinta ja asennus sisällytetään rakennusurakkaan G41 Kylmäkoneistot Keittiön kylmiöiden kylmäkoneistoille varataan tekninen tila keittiön välittömästä läheisyydestä. Kylmäkoneistoja ei saa sijoittaa esim. kylmiöiden alakattoihin, eikä muuallekaan keittiötiloihin ja vaikeasti huolettaviin paikkoihin. Kylmäkoneistot suunnitellaan ilmalauhdutteisina. Lauhduttimet pyritään sijoittamaan kompressoreiden lähelle esim. keittiön katolle. Jäähdytyskompressorit ovat malliltaan hermeettisiä (tai puolihermeettisiä) mäntäkoneita, joiden teho mitoitetaan enintään 16 h/d käyntiajan mukaan. Höyrystiminä käytetään puhallinhöyrystimiä varustettuina sähkösulatuksin. Höyrystimiltä kondenssivedet johdetaan lattiakaivoon. Suunnitelmissa esitetään kytkentäkaavio teknisine arvoineen sekä kylmätilojen lämpötilat. G45 Ilmastoinnin jäähdytys Ilmastoinnin jäähdytyksen keskuslaitteet sijoitetaan pääilmastointikoneiden läheisyyteen iv- konehuoneeseen. Kylmäkoneistot suunnitellaan ilmalauhdutteisina tai liuoslauhdutteisina. Lauhduttimet pyritään sijoittamaan kompressoreiden lähelle esim. iv- konehuoneen katolle. Yksittäiset pienehköt jäähdytysjärjestelmät voidaan toteuttaa ns. suorahöyrystysjärjestelminä, joissa höyrystin on erillinen tai ilmastointikoneen jäähdytyspatteri. Höyrystyslämpötilana käytetään esim. + 7 ºC. Kompressoreina käytetään joko mäntä- tai kiertomäntä- (scroll) kompressoreita. Useista ilmastointikoneista muodostuvissa laitoksissa ja huonekohtaisia jäähdytyslaitteita sisältävissä järjestelmissä käytetään nestejäähdytysjärjestelmää. Järjestelmän keskusyksikkönä on vedenjäähdytyskoneisto varustettuna putkihöyrystimellä ja ruuvi- tai kiertomäntä- (scroll) kompressoreilla riippuen kokoluokasta. Järjestelmän lauhdutus on joko ilmalauhduttimella tai liuosjäähdyttimellä. Liuosjäähdytintä käytetään tapauksissa, kun jäähdytystä käytetään myös talviaikana.
Lauhduttimina käytetään ilmalauhduttimia, joissa teho säädetään portaattomasti puhallinmoottoreiden taajuusmuuttajalla. Liuoksena käytetään 40 % etyleeni-glykolivesiliuosta tarvittavine inhibiitteineen. Jäähdytysjärjestelmän vesipuolen mitoituslämpötiloina käytetään seuraavia: - ilmastointikoneen jäähdytyspatterit + 7 / + 12 C - jäähdytyspalkit + 14 / + 17 C - puhallinkonvektorit (yleensä) + 7 / + 12 C. Jäähdytyspalkkijärjestelmässä jäähdytysveden lämpötilan säädöllä tulee estää kondenssiveden muodostuminen jäähdytyspalkkien pintaan. Puhallinkonvektoreiden kondenssiveden poisto esitetään suunnitelmissa. Putkimateriaaleina käytetään suorahöyrystysjärjestelmissä ns. JL- kupariputkia. Liuosjärjestelmän putkistot ja varastosäiliö tehdään ruostumattomasta teräksestä. Jäähdytysvesiputkistot iv- konehuoneessa tehdään joko kupariputkesta tai ruostumattomasta teräsputkesta ja jäähdytyspalkkien putkistot joko kupariputkesta tai kova-pvc- putkesta liimaliitoksin. G5 Kaasujärjestelmät Kaasujärjestelminä tulevat lähinnä kysymykseen koulujen paineilmajärjestelmät sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten sairaalakaasujärjestelmät. Suunnittelijan tulee sopia mitoitusperusteet ja verkostojen laajuus käyttäjän kanssa. Keskuslaitteiden sijoitus ja tilantarve määritellään luonnosvaiheessa. Kaasujärjestelmät suunnitellaan esim. RYL 2002 ohjeen mukaan. G7 Palontorjuntajärjestelmät Tässä suunnitteluohjeessa on esitetty useimmin esille tulevat palontorjuntajärjestelmät. Palontorjunnan taso tulee harkita tapauskohtaisesti, ja varsinkin erikoiskohteissa kuten päätearkistoissa käytettävät järjestelmät, huomioiden myös sähköiset järjestelmät, on neuvoteltava rakennuttajan ja palotarkastajan kanssa. Suunnittelijalta edellytetään pätevyyttä erikoisjärjestelmien suunnitteluun. Alkusammutuskalusto Tavanomaisissa julkisissa rakennuksissa, kuten toimisto-, koulu- ja päiväkotirakennuksissa alkusammutuskalustoksi suunnitellaan sisäpalopostit osastojen sisäänkäyntien läheisyyteen; tarkoista sijainneista suunnittelijan tulee neuvotella palotarkastajan kanssa. Samalla myös käsisammuttimien tarve tulee tarkastaa. Sisäpalopostit ovat yleensä DN 25 liitoskoolle ja sisältävät 30 m kumiletkua. Niiden esimerkkityypit määritellään suunnitelmissa. Palopostien määräysten mukainen merkintä määritellään rakennusurakkaan (urakkarajaliitteessä). Mahdollisen ulkopalopostin tarve suunnittelijan tulee selvittää palotarkastajan kanssa. Ulkopalopostina käytetään Oulun kaupungin mallia OULU; KaLVI Oy.. Sprinklerilaitteistot Hoivarakennukset yms. kohteet voidaan rakennuslupakäsittelyyn liittyen vaatia varustettaviksi sprinklerilaitteistolla. Sprinklerilaitteistot suunnitellaan määräysten mukaan. Sammutusluokka tulee varmistaa palotarkastajalta. Sprinklerilaitteiston takuuajan huollot sisällytetään urakkasuoritukseen. 11(16)
12(16) G9 Eristys Eristykset suunnitellaan ohjekortin LVI 50-10345 perusteella seuraavin poikkeuksin. Lämpö- ja lämminvesijohdot (sarja 22) - putket DN 10 DN 40 eristyspaksuus 30 mm - putket DN 50 eristyspaksuus 40 mm Kaukolämpöjohdot (sarja 23) - putket DN 10 DN 40 eristyspaksuus 40 mm - putket DN 50 eristyspaksuus 50 mm Kylmävesijohdot (sarja 21) - putket DN 10 DN 40 eristyspaksuus 20 mm - putket DN 50 eristyspaksuus 30 mm Erikoiset eristykset: - jäähdytetyn tuloilman kanavat: solumuovi (Paraten) 10 mm saumat teipattuina - kanavat LTO- laitteen jälkeen: solumuovi (Paraten) 20 mm saumat teipattuina - viemärien tuuletusputket eristetään ullakkotilassa ja varustetaan vesikaton yläpuolella lämpösuojavaipalla - jäähdytysjohtojen eristeenä käytetään solumuovi- tai solukumieristettä - kaukolämmön alakeskuksen kuumat putket eristetään - venttiilit DN 50 varustetaan avattavilla eristyskoteloilla - mineraalivillalla tehdyt eristykset tulee pinnoittaa. Ilmakanavien paloeristyksien eristyspaksuudet määritellään YM:n tyyppihyväksyntäpäätöksen mukaan; esimerkkieristeen hyväksyntätaulukko liitetään työselitykseen. Huippuimurin ja ulospuhallushajottimen lämpö- ja äänieristys suunnitellaan LVIohjekortissa LVI 50-10344 esitetyn asennusmallin perusteella.