Energiatekniikan laitos ENE LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 3 I-II 2015

Transkriptio

1 1/6 Timo Svahn Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 3 PIIRUSTUS- JA ASIAKIRJALUETTELO Kts. piirustus- ja asiakirjaluettelon malliasiakirja RT (portaalista). Piirustusluettelo esitetään taulukkomuodossa ja siinä tulee vähintään olla piirustusnumero, piirustuksen sisältö ja mittakaava. ALUSTAVA LVI-JÄRJESTELMÄKUVAUS Alustavassa LVI-järjestelmäkuvauksen (tekstiosuus n. 2-3 sivua) kuvataan omin sanoin kohteen LVI-järjestelmät ja niiden pääkomponentit sekä niille asetetut tekniset vaatimukset ja sisäilmaston suunnitteluarvot. LVI-järjestelmäkuvaus EI OLE työselitys eikä esim. Talotekniikka RYL:iä ole tarkoitus kopioida. Välinäyttöön laadittavan LVI-järjestelmäkuvauksen sisältö: KANSILEHTI SISÄLLYSLUETTELO 0. HANKEKUVAUS

2 2/6 - yleinen kuvaus hankkeesta ja kohteesta (laajuus sekä tilojen pääasiallinen käyttötarkoitus ja sijainti tilaryhmätasolla) 1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT - yleinen kuvaus järjestelmästä 1.1 Lämmöntuotantolaitteet - lämmönjakokeskuksen varusteet 1.1. Putkisto - putkimateriaalit, eristykset, verkostot ja niiden mitoituslämpötilat 2. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJÄSTELMÄT - yleinen kuvaus järjestelmästä 2.1 Vesijohdot - putkimateriaalit, eristykset 2.2. Viemärit - viemärien materiaalit, eristykset 2.4 Erottimet - kuvaus kohteeseen vaadittavista erottimista (huom. kohteessa on autohalli) 2.5. Kaivot - kuvaus kohteeseen vaadittavista kaivoista (pihakaivot ja autohallin kaivot) 2.5 Pumppaamot - kuvaus kohteeseen vaadittavista pumppaamoista (huom. liitoskohtalausunnon sekä rakennuksen alimman kerroksen ja tontin kerrosasemien perusteella arvioidaan pumppaustarpeet, salaojien vesijuoksu n. 80 cm lattiapinnan alapuolella) 2.3 Vesi- ja viemärikalusteet - kalusteiden yleiset vaatimukset, vesikalusteiden ääniluokka 3. ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT - yleinen kuvaus järjestelmästä ja palvelualueista 3.1 Ilmastointikoneet - konetyypit, SFP-luku, lämmöntalteenoton hyötysuhde, ilmastointikoneiden varusteet, tiiveysluokka, lämpöeristys 3.2. Kanavisto - kanavamateriaali, eristykset, tiiveys- ja puhtausluokka 3.3 Päätelaitteet - minkä tyyppisiä päätelaitteita käytetään eri tiloissa (ilmastointipalkit (ns. aktiivipalkit), kattohajoittajat tasauslaatikolla, poistoilmaventtiilit ja säleiköt tasauslaatikolla tai säätöpelillä ja äänenvaimentimilla, autohallissa päätelaitteina kartio+verkko säätöpellillä) 4. JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT - yleinen kuvaus järjestelmästä 4.1. Kaukojäähdytyskeskus - kaukojäähdytyskeskuksen varusteet (pääkomponentit, kts. kaavio esim. Helenin sivuilta) 4.2 Putkisto - jäähdytysvesiverkostot (kaukojäähdytysverkosto eli ns. ensioverkosto/-piiri, ilmanvaihdon (= tuloilmakoneiden jäähdytyspatterit) jäähdytysvesiverkosto sekä ilmastointipalkki- ja konvektoriverkosto) ja niiden mitoituslämpötilat, putkimateriaali, eristykset

3 3/6 4.3 Jäähdytyslaitteet - minkä tyyppisiä jäähdytyslaitteita käytetään eri tiloissa (toimisto- ja palvelutilat ja 2-5. krs neuvottelutilat ilmastointipalkeilla ja 1. krs neuvottelu-, koulutus-, kabinetti-, vastaanottotiloissa ja sähkötiloissa puhallinkonvektoreilla, muissa tiloissa ei huonekohtaisia jäähdytyslaitteita) Liite 1: Sisäilmaston suunnitteluarvot ALUSTAVA KOJELUETTELO Täydennetään osatehtävän nro 2 ohjeistusta jäähdytyksen osalta seuraavasti. - Kaukojäähdytyskeskus (KJK1) - Lämmönsiirtimet (KJK1-LS1 ja LS2): jäähdytysteho kw (50 % + 50 % mitoitustilanteesta), jäähdytysveden mitoituslämpötilat 8/16 C (ensio) ja 10/18 C (toisio), virtaama dm³/s (ensio ja toisio), painehäviö max. 50 kpa (ensio ja toisio) - 2-tiemoottoriventtiilit, ensio (KJK1-TV1, -TV2 ja TV3): painehäviö 50 kpa (sama kaikille venttiileille), virtaamat dm³/s (3/6, 2/6 ja 1/6 mitoitustilanteen kokonaisvirtaamasta) - pumppu (KJK1-P1 ja P2) ja taajuusmuuttajat (VJK1-SC1 ja SC2), jäähdytysvesiverkosto: virtaama dm³/s (60 % + 60 % kesätilanteen mitoituksesta), paine-ero 150 kpa, sähköteho kw (50 % hyötysuhteella) (talvipumpun sijaan käytetään kahta rinnan kytkettyä pumppua, voidaan käyttää myös ns. kaksoispumppua) - pumppu (KJK1-P3) ja taajuusmuuttaja (KJK1-SC3), palkki- ja konvektoriverkosto: virtaama dm³/s, paine-ero 120 kpa, sähköteho kw (50 % hyötysuhteella) - 3-tiemoottoriventtiili (KJK-TV4), palkki- ja konvektoriverkosto: virtaama dm³/s, paine-ero 30 kpa - 2-tiemoottoriventtiili (KJK-TV5): palkki- ja konvektoriverkosto: virtaama dm³/s, paine-ero 30 kpa Kaukojäähdytyskeskuksen hankkii putkiurakoitsija (PU) ja moottoriventtiilit hankkii automaatiourakoitsija (AU), joka toimittaa venttiilit KJ-keskuksen toimittajalle. ALUSTAVA TOIMISTOHUONEEN MALLIHUONEPIIRUSTUS Mallihuonepiirustuksessa esitetään työpiirustuksien mukaisella tarkkuudella tyypillisen 2700 mm leveän toimistomoduulin (1/3 pilarivälistä) LVI-tekniikan pohjapiirustus ja periaateleikkaus (sis. myös tekniikan käytävän alakatossa, kanavakoot maksimi kanavakoon mukaan, sekä huonelaitteiden liitäntäkanavat ja putket, alakaton alapinnasta jätetään 250 mm tyhjää tilaa kaapelihyllyjen ja valaisimien asennukseen). Mallihuonepiirustuksessa esitetään toimistohuoneen ilmastointipalkki / kattosäteilijä, ja sen liitäntäkanava, joka varustetaan säätöpellillä, ja liitäntäjäähdytysputket, joista paluuputkeen asennetaan 2-tiemoottori- ja linjasäätöventtiili (suljettava) ja menoputkeen sulkuventtiili. Ilmastointipalkin alustavassa valinnassa ilmavirta 8 l/s,jm. Poistoilmaventtiili sijoitetaan käytävän otsapintaan. Ilmastointipalkki sijoitetaan joko huoneen keskelle (ilmanjako molempiin suuntiin) tai n. 0,6 m päähän väliseinästä

4 4/6 (ilmanjako 75 % / 25 %). Mallihuonepiirustuksessa esitetään radiaattori ja patteriventtiili. ALUSTAVA JÄÄHDYTYKSEN KYTKENTÄKAAVIO Laaditaan kytkentäkaavio Helsingin Energian esimerkkikaavioita hyödyntäen. Rakennukseen suunnitellaan jäähdytysvesiverkostot tuloilmakoneiden jäähdytyspattereille (mitoituslämpötilat 10/ C) sekä ilmastointipalkeilla ja konvektoreille (mitoituslämpötilat 15/18 C). Kaaviossa esitetään kaukojäähdytyksen mittauskeskus, lämmönsiirtimet, pumput, moottoriventtiilit, paisunta-astiat, varo-, täyttö-, takaisku-, linjasäätö- ja sulkuventtiilit sekä lämpötila- ja painemittarit. Käytetään kaaviovaihtoehdoista peruskytkentä, johon sisältyy putki, jossa tapahtuu virtausta kahteen suuntaan riippuen käyttötilanteesta ja painesuhteista. Tuloilmakoneiden paluu menee joko palkki- ja konvektoriverkostoon menovedeksi tai se palautuu takaisin lämmönsiirtimille. Palkkiverkoston paluu palautuu uudelleen saman verkoston menoksi tai menee takaisin lämmönsiirtimille (kaaviossa esitetty kiertopiiri 2). Palkki- ja konvektoriverkoston menoveden lämpötilaa säädetään asetusarvoon shunttaamalla ko. verkoston paluuta 3-tiesäätöventtiilillä (TV4, kiertopiiri 1), jonka lisäksi tarvittaessa 2-tiesäätöventtiilillä (TV5) lisätään viileämpää menovettä palkki- ja konvektoriverkostoon. Em. kaksisuuntaisen virtauksen putki sijaitsee KJ-tilassa. ALUSTAVAT PUTKIJÄRJESTELMIEN POHJAPIIRUSTUKSET Täydennetään osatehtävän nro 2 putkijärjestelmien pohjapiirustuksien ohjeita jäähdytyksen osalta seuraavasti. Kaukojäähdytyskeskus (tilavaraus n. 6 m x 1,5 m) ja kaukojäähdytyksen mittauskeskus (tilavaraus n. 0,5 x 1,5 2,0 m) sijoitetaan niille varattuun tekniseen tilaan välikellarissa. KJ-tilaan sijoitetaan myös jäähdytysvesiverkostojen pumput (tilantarve isoille pumpuille n. 0,8 m x 0,8 m, jotka asennettaan lattiaan valettavalle betonialustalla, korkeus n. 0,3,5 m lattiasta) ja paisunta-astiat (koko riippuu verkoston vesitilavuudesta, korkeudesta lämpötila-alueesta sekä varoventtiilin avautumispaineesta, tilantarpeeksi arvioidaan 0,8 1,0 m halkaisija). Laitteille tulee varata riittävät huoltotilat. Toimisto- ja palvelutilojen sekä krs neuvottelutilojen jäähdytykseen käytetään ilmastointipalkkeja. 1. krs neuvottelu-, kabinetti-, koulutus- ja vastaanottotilassa sekä sähkötiloissa käytetään kasettimallisia puhallinkonvekreita. Tilakohtaisia jäähdytyslaitteita ei kuitenkaan tarvitse vielä esittää alustavissa pohjapiirustuksissa. IV-jäähdytysvesiverkoston (=tuloilmapatterit) reititysperiaatteet suunnitellaan KJkeskukselta 2. krs IV-konehuoneeseen. Palkki- ja konvektoriverkosto suunnitellaan siten, että. korkealle osalle tulee molemmille omat pystynousut. Kerrosten runkoputket suunnitellaan käytävien reunaan. Jäähdytysvesiverkosto tehdään ruostumattomista teräsputkista (DN 65 ja suuremmat putkikoot) sekä ja kupariputkisto (DN 54 ja pienemmät putkikoot), lämpöeristys 13 mm solukumi, putkien mitoituspainehäviö n. 80 Pa/m ja maksiminopeus 1,0 m/s. Putkien osalta mitoitetaan KJ-keskukselta lähtevät jäähdytysvesiverkostojen runkoputket ja ko. putkikoot merkitään piirustuksiin.

5 5/6 JÄÄHDYTYKSEN MITOITUSLASKELMAT Toimistohuoneiden jäähdytyksen tehontarpeet määritetään dynaamisten simulointien avulla. Simuloinnit tehdään esim. web-pohjaisen IDA Roomin (ProClim Web) avulla, joka löytyy osoitteesta Huonekohtaisissa jäähdytyksen mitoituslaskelmissa tarkastellaan huoneen jäähdytysvedelle tuotua jäähdytystehoa (= poistettua lämpötehoa). Aktiivipalkkien osalta ei siis tarkastella ilmatehoa tai kokonaistehoa (vesi + ilma). Simulointituloksien perusteella määritettyihin ilmastointipalkkien vesitehot pyöristetään ylöspäin (n %) siten, että palkkien mitoitustehot valitaan 50 W tarkkuudella. Simulointien lähtötietoja: - ikkunat: o valitaan soveltuva lasi siten, että jäähdytyspalkkien vesiteho on enintään 40 W/m2 o koilliseen, kaakkoon ja lounaaseen suuntautuvissa julkisivujen laseissa käytetään samaa lasia, luoteeseen suuntautuvassa julkisivussa voidaan käyttää lasia, jonka aurinkoenergian kokonaisläpäisy on suurempi - rakenteet: keskiraskas - henkilökuorma: 1 hlö per tstomoduuli, 8 h/d - valaistuskuorma: 10 W/m2, 8 h/d - laitekuorma: 15 W/m2, 8 h/d - ilmanvaihto: tuloilma 18 C, käyttöaika h/d (valittavissa) - jäähdytyksen asetusarvo: 24 C Simulointien osalta dokumentoidaan lähtötiedot, kuten sisäiset kuormat ja käyttöajat sekä ikkunoiden ja lasien ominaisuudet, sekä tulokset maksimitehoista, sisä- ja operatiivisesta lämpötilasta ja huoneen lämpötaseesta. Muita epäoleellisia simulointiohjelman tulosteita ei tule esittää. Simuloinnit tehdään seuraaville tiloille: - 5. krs toimistomoduuli 2700 mm, koillinen - 5. krs toimistomoduuli 2700 mm, kaakko Simulointituloksien mukaista W/m2 vesitehoa käytetään samalla julkisivulla sijaitseviin vastaaviin toimistotiloihin. Neuvottelu-, kabinetti- ja koulutustiloissa jäähdytystehona käytetään 60 W/m2, kuten myös toimistotilojen kulmahuoneissa joissa ikkunat avautuvat kahteen ilmansuuntaan. Sähkötilojen jäähdytyksen mitoituksessa käytetään arvoa 100 W/m2 ja muuntamossa 300 W/m2. Rakennuksen jäähdytystehontarpeen laskennassa ja kaukojäähdytyskeskuksen siirtimien mitoituksessa huonelaitteiden (= palkit ja konvektorit) samanaikaisuuskerroin on 0,7 ja tuloilmakoneiden jäähdytyspattereiden 0,9.

6 6/6 LISÄTEHTÄVÄ (VAPAAEHTOINEN) Vapaaehtoisena lisätehtävänä on laatia erittäin tiivis (3-5 virkettä) kirjallinen lisäaikavaatimus / puheoikeuden varaaminen lisäaikaan koskien välinäytön palautusta. Lisäaikavaatimuksessa tai sitä koskevassa puheoikeuden varaamisessa tulee esittää hyvät perustelut sekä vähintään yksi viittaus KSE 2013:n (portaalista) pykälään. Kirjallisesti em. mukaan laadittu ja perusteltu lisäaikavaade, joka toimitetaan opettajalle suunnitteluharjoitusten ohjaustilaisuudessa ti tai sitä ennen sähköpostitse, oikeuttaa lisäaikaan välinäytön palautuksessa. Kurssin opiskelijat toimivat suunnittelijoina, kurssin opettaja tilaajana, suunnitteluharjoituksen tehtävänanto suunnittelusopimuksen liitteissä määritellyssä suunnittelutehtävässä ja osatehtävät tilaajan toimittamina lähtötietoina ja lähtötietojen toimittamisella kurssin etenemisen mukaan tarkoitetaan niiden julkaisemista 1-2 päivää Nopassa ko. luentokerran jälkeen. TEHTÄVÄÄN LIITTYVÄ KIRJALLISUUS Laitevalmistajien kotisivuilla olevat esitteet: - kaukojäähdytyskeskukset esim. Alfa Laval, LPM Dandoss, WTT - erottimet esim. Labko, Uponor - kaivot (ulkopuoliset): Labko, Uponor, Talokaivo - pumppaamot esim. Nestetekniikka - ilmastointipalkit esim. Halton, Fläkt Woods, Swegon - puhallinkonvektorit esim. Chiller, Stravent