toiminta- ja taloussuunnitelma

l' Syyttäj älaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016

7.11. Sisällysluettelo: Syyttäjälaitoksen toiminta ja taloussuunnitelma vuosille 2013-2016 2 1. Johdon katsaus ; :, " " 2 2. Toimintaympäristön keskeiset muutokset 3 2.1. Lainsäädännölliset muutokset 3 2.2. Toiminnalliset linjaukset, 4 2.3 Rakenteelliset muutokset. 6 3 Pitkän tähtäyksen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet tunnuslukuineen 7 4 Suunnittelukauden toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi tunnuslukuineen 7 4.1 Keskeiset rakenteelliset uudistukset.. " 7 4.2 Tietohallintohankkeet ", ",.., ", 7 4.2.1 Laitteet ja järjestelmät 7 4.2.2 Summaarinen rikosprosessi 8 4.2.3 Sakari-järjestelmän kehittäminen ja uusiminen sekä yhdistäminen poliisin uuteen Vitjajärjestelmään " ", ; " 8 4.2.4 Rahoituksesta 9 4.3 Toimitilaratkaisut/toimitilastrategia 9 4.4 Toimenpiteiden edellyttämät lisämäärärahatarpeet ja lisähenkilöstötarpeet.. 10 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Syyttäjälaitoksen kehyslaskelma ja lisätarpeet Syyttäjälaitoksen voimavarat ja rahavirrat Tuloksellisuuden tunnusluvut Syyttäjälaitoksen henkilöstösuunnitelma, toteutumat, tuottavuustavoitteet ja eläkepoistuma 2005-2015 Syyttäjälaitoksen tuottavuustoimenpiteet 2005-2015 Syyttäjälaitoksen tuottavuustoimenpiteet 2005-2015 (VM:n ohjeistama) Yhteenveto toimitilamuutoksista vuosina 2010-2015

2 Syyttäjälaitoksen toiminta ja taloussuunnitelma vuosille 2013-2016 1. Johdon katsaus Taloustilanteen uhkakuvista huolimatta suunnittelukaudella saapunee kutakuinkin sama määrä syyteharkinnallisia asioita kuin tänä ja ensi vuonna, ellei poliisin tutkintasuoritteessa tapahdu merkittäviä muutoksia.. Painotettu työmäärä tullee kasvamaan, sillä harmaan talouden torjuntaohjelma ulottaa aiempaa voimakkaammin rikosoikeudellisen vastuun kohdentumisen rikoksiin, joiden käsittely sitoo huomattavasti enemmän syyttäjäresursseja kuin tavanomaiset ja ns. erittelemättömät rikokset. Vastaavasti on odotettavissa, että kansainvälistynyt järjestäytynyt rikollisuus, verkkorikollisuus ja ihmisten liikkumiseen sekä maahanmuuttoon liittyvät rikosasiat lisääntyvät. Eri maiden yhteisten tutkintaryhmien (JIT) työn täysimittainen onnistuminen vakavan rikollisuuden kohdetorjunnassa edellyttää myös syyttäjien työpanosta. Suunnittelukaudelle kaavaillut määrärahojen kehysehdotukset aina vuoteen 2015 asti näyttäisivät mahdollistavan toiminnallisen tehokkuuden tason säilyttämisen, koska henkilötyövuodet, ennen kaikkea syyttäjien osalta, pysyisivät muuttumattomina. Vuonna 2016 syyttäjien kohdalla tapahtuisi kuitenkin merkittävä vähennys. Tiedossa ei ole, että mitkään lainsäädännölliset muutokset tai muutkaan järjestelyt voisivat kompensoida tätä yli 20 syyttäjähenkilötyövuoden vähennystä. Tuolloin toiminnallinen tehokkuus heikkenee, kun ratkaistuissa asioissa voidaan arvioida tapahtuvan lähes 4000 asian vähennys. Vireillä olevan strategiahankkeen selvitysten pohjalta syyttäjälaitoksen toimintavalmiuksia voidaan parantaa. Toisaalta tämän kehitystyön tuleviin linjauksiin voi sisältyä myös resursseja sitovia tekijöitä. Mahdolliset tarkistukset henkilöstörakenteessa voivat hieman tasapainottaa edellä kuvattua vuoden 2016 tilannetta. Vuoden 2014 alusta voimaan tulevan esitutkintalain säännösten velvoitteet yhteistyöstä syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen välillä muodostavat varsin suuren haasteen syyttäjäkunnalle, vaikka säännökset pohjimmiltaan vain vahvistavat jo osin noudatettuja käytäntöjä. Syyttäjän kokonaistyöajasta aiempaa suurempi osa sitoutuu esitutkintayhteistyöhön ja on osin pois ratkaisukapasiteetista. Tiiviin esitutkintayhteistyön odotetaan lyhentävän syyteharkintaan menevää aikaa Ja parantavan samalla pääkäsittelyn valmistelun laatua ja jouduttavan oikeudenkäyntiä.

3 2. Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2.1. Lainsäädännölliset muutokset Rikoslain kokonaisuudistuksen päätyttyä laajoja muutoksia rikoksia koskevaan lainsäädäntöön ei ole tämän hetken tietojen valossa odotettavissa. Kokonaan uudet taikka aikaisempaa vahingollisemmiksi kehittyvät ennestään tunnetut rikokselliset ilmiöt voivat kuitenkin johtaa uusiin kriminalisointeihin tai olemassa olevien säännösten tarkistamiseen. Tällaisia muutostarpeita voi ennakoida ilmenevän esimerkiksi tietoverkkoihin ja niiden käyttämiseen, laittomaan maahantuloon, ulkomaalaisperäisen työvoiman käyttämiseen, rasismiin, järjestäytyneen rikollisuuden taloudelliseen toimintaan soluttautumiseen sekä läheissuhteisiin liittyviin rikollisiin kosto- ja vainotekoihin Myös aivan uudenlaisia rikos asioita voi tulla syyttäjälaitoksen hoidettavaksi, kun osallistumista kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan eri tavoin lisätään. Esitutkinta- ja rikosoikeudenkäyntilainsäädäntöön on tehty uudistuksia, joista monilla on suoranaisia vaikutuksia syyttäjäntoimintaan. Uuden esitutkintalain 5 lukuun on sisällytetty säännökset yhteistyöstä syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen välillä. Niillä vahvistetaan pitkälti jo nykyään noudatettuja käytäntöjä. Koska velvoite esitutkintayhteistyön tekemiseen perustuu uudistuksen toteutumisen jälkeen lakiin, on perusteltua olettaa, että yhteistyötä ryhdytään tekemään nykyistä laajemmin. Syyttäjien työpanoksesta tulee silloin siihen kulumaan nykyistä suurempi osuus. Syyttäjälaitoksen kannalta tilanne korostaa erilaisten lainsäädäntö- ja muiden hankkeiden tärkeyttä rikosprosessia kehittämiseksi virtaviivaisemmaksi ja sujuvammaksi. Tällaisena hankkeena voidaan mainita valmistelun kohteena oleva syytteestä sopimismenettely. Suunnittelukauden aikana tulee myös voimaan laki eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä. Kysymys on vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen perustuvasta oikeusapuinstrumentista, jolla mahdollistetaan muun ohella todisteiden hankinta muusta unionin jäsenvaltiosta kansallisessa rikosprosessissa käytettäväksi. Syyttäjällä tullee olemaan merkittävä tehtävä tutkintamääräyksen antamisessa. Muutoksenhakua koskevan uudistuksen (SK 650/2010) pitäisi keventää syyttäjän työtä, koska tavoitteena on ollut muun ohella vähentää hovioikeuksien käsiteltävänä olevien juttujen määrää ja vähentää laajoja pääkäsittelyjä. Aikaisintaan suunnittelukauden keski- ja loppuvaiheessa kuitenkin vasta selviää, saavutetaanko nämä tavoitteet. Kun muistetaan aikaisempaan seulontamenettelyyn liittyneet ongelmat, ei tässä vaiheessa ole luotettavasti arvioitavissa, tuoko uudistus resurssien säästöä syyttäjälaitokselle. Alustavien tietojen perusteella uudistus näyttää hieman vähentäneen suullisten pääkäsittelyjen määrää hovioikeuksissa, mikä tarkoittaisi vastaavaa työnsäästöä syyttäjille. Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on ehdotuksen laatiminen oikeudenkäymiskaaren todistelusäännösten uudistamiseksi. Tämä syyttäjäntoimintaan

4 merkittävästi vaikuttava hanke toteutunee suunnittelukauden aikana. Vielä ei kuitenkaan ole mahdollista luotettavalla tavalla arvioida, tuleeko uudistus merkitsemään syyttäjän työn lisääntymistä vai vähentymistä. Vielä ei ole päätetty siitä, ryhdytäänkö maassamme valmistelemaan lainmuutosta, joka Ruotsin mallin mukaisesti mahdollistaisi sen, että käräjäoikeuksissa tallennettaisiin henkilötodistelussa kuultavien kertomukset ja hovioikeuksissa otettaisiin vastaan henkilötodistelu lähtökohtaisesti vain näiden tallenteiden avulla. Tällaisen menettelyn käyttöön ottaminen toisi oletettavasti paitsi työnsäästöä myös muita hyödyllisiä vaikutuksia. Eurojustia koskeva uusi lainsäädäntö tuli voimaan 4.6.. Se edellyttää muun ohella päivystysj ärjestelmän perustamista. Merkittäviä syyttäjäntoimeen vaikuttavia lainmuutoksia VOI aiheutua suunnittelukaudella myös Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten implementoinnista taikka muista ylikansallisista syistä kuten ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Oikeusministeriö on ryhtynyt arvioimaan eräitä sananvapausrikoskriminalisointeja tästä näkökulmasta. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on ehdotuksen laatiminen ns. syytteestä sopimismenettelystä. Menettely tarkoittaisi esimerkiksi tiettyjen lievempien tai muuten vähemmän olennaisten rikosepäilyjen tutkinnan lopettamista tilanteessa, milloin epäilty on omalla toiminnallaan edistänyt pääteon tutkintaa. Toteutuessaan menettely todennäköisesti säästää olennaisella tavalla sekä esitutkintaviranomaisten että syyttäjien työrnäärää, jolloin vastaava työpanos voidaan kohdentaa muiden tutkintaa edellyttävien rikosepäilyjen selvittämiseen. Menettelyn arvioidaan lyhentävän laajojen ja vaikeiden rikosjuttujen käsittelyaikoja. Kysymyksessä oleva työryhmä valmistelee myös ehdotusta, jolla uudistetaan syyttämättä jättämistä koskevien päätösten perusteluvelvollisuutta. 2.2. Toiminnalliset linjaukset Syyttäjälaitoksen strategiat yö on käynnistynyt vuoden aikana. Vuoden aikana on luotu uusi visio syyttäjälaitokselle. Sen mukaan syyttäjälaitos vuonna 2020 on: "Osaava vahva ja vaikuttava rikosvastuun toteuttaja. Meillä on hyvä tehdä työtä turvallisemman yhteiskunnan puolesta." Ennen suunnittelukauden alkua luodaan VISIon suunnassa tarkempi strategia syyttäjälaitoksen johtamisen, osaamisen, prosessien sekä rakenteiden kehittämiselle. Strategia tulee merkittävästi vaikuttamaan suunnittelukaudella toiminnan kaikilla tasoilla. Poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten toimintastrategian kehittäminen aikaisempaa huomattavasti laajempia ja vaativampia juttukokonaisuuksia tuottavaksi tullee vaikuttamaan syyttäjälaitoksen toimintaan suunnittelukaudella vieläkin merkittävämmin kuin rikollisuustilanteen ja rikos- ja prosessioikeutta koskevan lainsäädännön muutokset. Erityisesti järjestäytyneeseen ja muuhun vakavaan rikollisuuteen liittyvät rikoskokonaisuudet sisältävät sen myötä myös aikaisempaa useammin kansainvälisiä piirteitä.

5 Sisäasiainministeriön poliisiosaston määräyksessä (SM Dno/2008/2027) tarkoitetussa vakavan rikollisuuden kohdetorjuntamenettelyssä tutkitaan jo nykyisin vuosittain useita kymmeniä erittäin laajoja ja vaativia asioita. Ne ovat tyypillisesti huume- ja talousrikosluonteisia, usein kansainvälisiä rikoskokonaisuuksia, joista monien tutkinnassa käytetään myös eri maiden yhteisiä tutkintaryhmiä (JIT). Syyttäjälaitoksen resurssit eivät ole kuitenkaan riittäneet kansainvälisten tutkintaryhmien toimintaan osallistumiseen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Osallistuminen olisi kuitenkin erittäin tärkeää esimerkiksi sen vuoksi, että kansainvälisen rikosasian mahdollisten oikeudenkäyntien oikeuspaikoista olisi päällekkäisyyksien välttämiseksi sovittava jo tutkinnan alkuvaiheessa. Kunkin kohdetorjuntajutun syyttäjäntehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää jo nykyisin säännönmukaisesti kahden tai useamman syyttäjän usean kuukauden työpanosta vuosittain. Vakavissa ja laajoissa rikoskokonaisuuksissa on entistä useammin epäiltyinä ulkomaalaisia henkilöitä, mikä on omiaan vaikeuttamaan huomattavasti syyttäjäntehtävien hoitamista ja oikeudenkäyntien järjestämistä. Ilmiötä kuvaa myös ulkomaalaisten tutkintavankien lukumäärän jatkuva ja merkittävä kasvu. Tämä kehitys jatkunee koko suunnittelukauden ajan. Ulkomaalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten jatkuva lisääntyminen on vaatinut poliisia kohdistamaan aikaisempaa enemmän torjunta- ja tutkintavoimavaroja erityisesti ns. hit and run -tyyppiseen rikollisuuteen. Ulkomaalaisten tekemäksi epäillyn rikollisuuden kehityspiirteiden valossa on ilmeistä, että syyttäjälaitoksen on suunnittelukauden aikana kohdennettava voimavaroistaan aiempaa suurempi osa virka-ajan ulkopuolella tai muuten välittömästi hoidettaviin päivystysluonteisiin syyttäj äntehtäviin. Myös puhtaasti kotimaisten rikosasioiden osalta on tavanomaista huomattavasti laajempien syyteasiakokonaisuuksien määrä lisääntymässä. Suuret poliisilaitokset pystyvät tuottamaan entistä suurempia tekijäkeskeisiä juttukokonaisuuksia. Poliisi on lisäksi ryhtynyt tehostamaan rikosten sarjoittamista, minkä seurauksena syytäjien hoidettavaksi tulee jatkossa aikaisempaa enemmän oman syyttäjänviraston toimialueen ulkopuolelle ulottuvia laajoja rikoskokonaisuuksia. Useamman kuin yhden syyttäjän työpanosta edellyttävien laajimpien ja vaativimpien, usein kansainvälisiä ulottuvuuksia omaavien asioiden lukumäärän lisääntymisen voidaan olettaa jatkuvan. Syyttäjien hoidettavina voidaan arvioida vuosittain olevan noin 100 tällaista esitutkinta-, syyteharkinta- tai oikeudenkäyntivaiheessa olevaa asiaa. Edellä kuvatun kehityksen vuoksi syyttäjälaitos joutuu suunnittelukauden aikana suuntaamaan huomattavia lisäresursseja syyttäjäparien ja -ryhmien avulla hoidettaviin laajoihin ja vaativiin asioihin. Tämän voi arvioida merkitsevän ainakin 20 syyttäjän työpanoksen siirtoa pois muista tehtävistä. Myös syyttäjälaitoksen päivystystoimintojen ja muunlaisen nopean reagointikyvyn kehittämiseen on suunnattava voimavaroja. Ongelmaksi muodostuneen torjuminen edellyttää sitä, kohdennetaan laajojen ja laajojen asioiden oikeudenkäynti en viivästymisen että syyttäjälaitoksen voimavaroja yleisemminkin vaativien asioiden hoitamiseen yksinkertaisten ja

6 tavanomaisten asioiden käsittelyn kustannuksella. Tämä tulee väistämättä merkitsemään viimeksi mainittujen rikosten käsittelyn hidastumista suunnittelukauden aikana, mikäli lisää syyttäj äresurssej a ei saada. Käytännössä uutena rikosilmiönä voidaan mainita terrorismi. Tarkasteluajanjaksona ei ole oletettavaa, että tällaisia rikosjuttuja tulee syyttäjälaitoksen hoidettavaksi muutoin kuin yksittäistapauksissa. Näiden asioiden vaikeusaste ja resursseja sitova vaikutus voi kuitenkin olla huomattava. Toimintaympäristön kansainvälistyminen sitoo syyttäjälaitoksen voimavaroja entistä enemmän myös muihin kuin varsinaisten rikosasioiden hoitamiseen liittyviin kansainvälisiin tehtäviin. Syyttäjälaitos joutuu antamaan asiantuntijatukea oikeusministeriölie erilaisissa, Suomea sitovien kansainvälisten rikos- ja prosessioikeudellisten sopimusten laatimiseen ja implementoimiseen liittyvissä tehtävissä. Kansainvälistymiseen liittyvät ammatilliset vaatimukset edellyttävät suomalaisten syyttäjien osallistuvan entistä useammin erilaisiin kansainvälisiin kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin. Myös syyttäjälaitoksen henkilöstön osallistumisen erilaisiin kriisinhallintatehtäviin voi ennakoida lisääntyvän entisestään. Kokonaisuutena ilmeinen kansainvälistymiskehitys merkitsee syyttäjälaitokselle resurssien kohdentamistarpeiden lisäksi myös huomattavaa taloudellista lisärasitusta koko suunnittelukauden ajan. 2.3 Rakenteelliset muutokset Vuoden alusta maassa on 13 syyttäjänvirastoa, joiden toimialueet noudattivat pääosin maakuntajakoa. Syyttäjänvirastot ovat, Helsingin syyttäjänvirastoa ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirastoa lukuun ottamatta, kooltaan 13-35 syyttäjän yksiköitä. Uudistuksen tavoitteena oli turvata toiminnallisesti riittävän suuret syyttäjäyksiköt, jotka kykenisivät itsenäisesti vastaamaan laadullisesti ja määrällisesti riittävien syyttäjäpalveluiden tuottamisesta omalla alueellaan. Tarkoituksena oli myös tehostaa syyttäjälaitoksen toimintaa ja ohjaamista sekä lisätä syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta. Syyttäjälaitoksen käynnissä olevan strategiat yön tulosten myötä tullaan tarkastelemaan syyttäj älaitoksen rakennetta. Päätoimipaikkojen lisäksi syyttäjänvirastoilla on tällä hetkellä 27 palvelutoimistoa. Vuoden 2012 alusta niitä on enaa 25. Palvelutoimistoverkostoa tullaan suunnittelukauden aikana karsimaan edelleen. Järjestelyissä otetaan huomioon keskeisimpien sidosorganisaatioiden, kuten poliisin sekä käräjä- ja hovioikeuksien, sijaintia koskevat järjestelyt samoin kuin oikeus- ja virastotaloja koskevat vuokrasopimukset ja toimitilahankkeet henkilöstönäkökulmaa unohtamatta.

7 3 Pitkän tähtäyksen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet tunnuslukuineen Syyttäjälaitoksen tehtävänä on huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta osana rikosasioiden käsittelyketjua tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen. Yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteiden tunnus lukuna on käytetty sekä keskimääräistä käsittelyaikaa että pitkään (yli kuusi kuukautta ja yli vuoden) syyteharkinnassa avonna olevien asioiden määrää. Edellä mainittuja lukuja on seurattu erikseen erilaatuisten asioiden (tavanomaiset, erittelemättömät ja vaativat rikosasiat) osalta. Edellä mainitut mittarit ovat kohtuullisen hyvin mitanneet syyteharkinnan joutuisuutta. Tarkemmat luvut on esitetty liitteessä (liite 3). Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden muut ulottuvuudet ovat tähän mennessä jääneet varsinaisten mittareiden ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, ettei niille ole toistaiseksi saatu kehitetyksi riittävän kuvaavia mittareita. 4 Suunnittelukauden toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi tunnuslukuineen 4.1 Keskeiset rakenteelliset uudistukset Suunnittelukauden aikana mahdollisesti toteutettavat syyttäjänvirastojen yhdistärniset eivät sinänsä toisi henkilöstösäästöjä, sillä virastojen henkilöstömäärä säilyisi entisellään, kun yhdistettävien virastojen virat lähtökohtaisesti siirrettäisiin uusien virastojen vastaaviksi viroiksi. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostaisivat kuitenkin johtavien kihlakunnansyyttäjien ja hallintosihteerien virat, joita kumpiakin voi olla vain yksi syyttäjänvirastoa kohden. Lisäksi on huomattava, että apulaispäälliköitä ei ole nimitetty virkaan, vaan heidät on määrätty määräajaksi hoitamaan tiettyä tehtävää. Näin ollen virastoja mahdollisesti yhdistettäessä tullaan erikseen harkitsemaan, montako apulaispäällikköä kussakin uudessa virastossa tarvitaan. Pal velutoimistoverkoston tiivistärnisen seurauksena syyttäj änvirastoj en toimistohenkilöstöä voidaan vähentää henkilöstötarvetta selvittäneen työryhmän ehdotusten mukaisesti. Vuoteen 2016 mennessä toimistohenkilöstön määrää on mahdollista vähentää noin 144 henkilötyövuoteen nykyisestä 152 henkilötyövuodesta. Vuoteen 2005 verrattuna toimistohenkilökunnan määrää on jo vähennetty 35 henkilötyövuodella. 4.2 Tietohallintohankkeet 4.2.1 Laitteet ja järjestelmät Syyttäjälaitoksen tietotekniikkamenot ovat vakiintuneet 2,2 miljoonan euron tasolle ja nousevat suunnittelukauden loppuun noin 2,3 miljoonan euron tasolle.

8 Oikeusministeriö suunnittelee vakio- ja ylläpitopalveluiden siirtämistä koko hallinnonalan osalta suoraan ministeriön alaisuuteen. tämä tarkoittaisi noin 1,5 miljoonan euron siirtämistä ministeriön momentille. Tämän jälkeen syyttäjälaitos vastaisi omien järjestelmiensä kehittämisestä. Tämä jälkeen syyttäjälaitoksen ICTbudjetti olisi noin 0,8 miljoonaa euroa. Suunnittelukaudella rakennetaan syyttäjälaitokselle ja yleisille tuomioistuimille asianja dokumentinhallinnan toimintaprosesseja tehostava ja yhtenäistävä tietojärjestelmäkokonaisuus, joka mahdollistaa poikkihallinnollisen sähköisen yhteistyön muiden viranomaisten kanssa. Keskeinen yhteistyöviranomainen on poliisi ja muut esitutkintaviranomaiset. Tämä Aipa-hankkeeksi nimitetty tietojärjestelmäuudistus ei ole vielä saanut suunnittelukaudelle erityisrahoitusta, mutta on mainittu hallitusohjelmassa. Hanke on vahvasti sidoksissa sisäasiainministeriön Vitja-tietojärjestelmäuudistukseen. Vitjan ja Aipan välille on tavoitteena rakentaa rajapinta esitutkintaviranomaisten sähköisen esitutkinta-aineiston ja asioiden perustietojen siirtämiseksi oikeusministeriön järjestelmään. Aipa-hanke koskettaa voimakkaasti myös tuomioistuinlaitosta. 4.2.2 Summaarinen rikosprosessi Vuoden 2008 alusta on siirrytty syyttäjien sähköiseen rangaistusmääräyssovellukseen, josta aiheutuu ylläpito- ja kehittämismenoja. Kehittämismenojen on arvioitu olevan suunnittelukaudella noin 25 000 euroa vuodessa kunnes järjestelmä korvataan uudella Aipa-järjestelmään sisältyvällä summaarisella rikosprosessilla. Summaaristen rikosasioiden käsittelyn yksinkertaistaminen yhdistämällä rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyt on lainsäädännössä toteutettu sakon ja rikesakon määräämisestä annetulla lailla (ns. sakkomenettelylaki, 754/2010). Laki tulee voimaan myöhemmin ja sen voimaantulosta säädetään lailla. Voimaantulo odottaa Vitjatietojärjestelmän ja myös Aipa-hankkeen syyttäjäosion valmistumista. Vitja on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain ja summaarisen menettelyn osalta viimeistään vuonna 2014. Uuden lain johdosta toteutettavan sovelluksen määrittelyvaihe toteutetaan 2012. Sovelluksen hinnaksi on arvioitu ainakin 200 000 euroa. Tämän jälkeen kustannukset olisivat vuosittain noin 50 000 euroa. 4.2.3 Sakari-järjestelmän kehittäminen ja uusiminen sekä yhdistäminen poliisin uuteen Vitjajärjestelmään Syyttäjälaitoksessa käytetään edelleen 1990-luvun alkupuolella kehitettyä syyttäjien ja käräjäoikeuksien yhteistä Sakari-asianhallintajärjestelmää, jossa syyttäjä on keskeinen toimija esitutkintaviranomaisen ja tuomioistuimen välissä. Sakarin teknologia on vanhaa j a riskialtista. Syyttäjien ja läheisimpien yhteistyötahojen eli poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja verottajan tietojärjestelmät ovat nykyisin huonosti yhteensopivia. Suunnittelukaudella on tarkoitus korvata Sakari aikaisempaa paremmin ja monipuolisemmin rikosprosessia tukevalla ja poliisin uuteen Vitja järjestelmään yhteensopivalla Aipa-järjestelmällä. Poliisin Vitja-hankkeessa on tavoitteena koko rikosasiain ketjun asian- ja dokumentinhallinnan uusiminen ja sähköistäminen niin, että kerran tallennettu tieto on muiden ketjussa seuraavien käytettävissä joustavasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

9 4.2.4 Rahoituksesta Aipa-hankkeen kokonaiskustannusarvio valmistunee vielä vuonna, mutta hintaluokka lienee ainakin 15 miljoonaa. Aipa- järjestelmän tulee olla valmis vastaanottamaan esitutkintaviranomaisten Vitjalla sähköisesti siirtämät tiedot viimeistään vuonna 2014. Sakaria on silti koko ajan myös päivitettävä ja jonkin verran kehitettävä. Laajojen ja vaativien rikosasioiden käsittelyssä on tärkeää huomioida sähköisten mahdollisuuksien käyttäminen esitutkinta-aineiston laatimisessa, kokoamisessa ja siirtämisessä viranomaisilta toiselle sekä rikosprosessin myöhemmissä vaiheissa mm. eri oikeusasteissa. Suurimmat lähiajan säästöt on saavutettavissa Sakarin koodiston päivityksellä, joka ajoittuu suunnittelukauden alkuun tai jopa sitä ennen. Tällaiseen kehitystyöhön, joka koituu myös uuden järjestelmän hyväksi, arvioidaan tarvittavan vuosittain noin 50 000 euroa. Syyttäjälaitoksen laskelmissa on vuonna 2012 varauduttu noin 2,1 miljoonan euron ICT-menoihin. Ministeriön suunnitelma siirtää vakio- ja ylläpitopalvelut ministeriön momentille vaikuttaa suunnittelukauden määrärahatasoon. 4.3 Toimitilaratkaisut/toimitilastrategia Yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja oikeusministeriön oikeushallinto-osaston kanssa on luotu uusien oikeustalojen toiminta- ja työympäristöjen valtakunnallinen toimitilakonsepti. Työskentely konseptin tarkentamiseksi jatkuu pilottihankkeiden yhteydessä. Noudattamalla konseptimallia, voidaan saavuttaa kustannussäästöjä uusissa rakennushankkeissa. Ennen suunnittelukauden alkua käynnistyy Kuopion oikeustalon laajennushanke, joka mahdollistaa Itä-Suomen syyttäjänviraston Kuopion palvelutoimiston sijoittamisen Kuopion oikeustaloon. Samalla lakkautetaan Varkauden palvelutoimisto ja sen henkilökunta sijoitettaneen Kuopion palvelutoimistoon. Laajennushanke valmistuu suunnittelukauden alussa. Lisäksi käynnistyy Joensuun oikeus- ja poliisitalohanke. Itä-Suomen syyttäjänviraston Joensuun palvelutoimisto on tarkoitus sijoittaa uuteen oikeustaloon. Tässä hankkeessa on tarkoitus käyttää suunnittelussa ensimmäistä kertaa edellä kuvattua toimitila konseptiaihiota kokonaisuudessaan. Uuden talon on määrä valmistua suunnittelukaudella. Kotkan käräjäoikeus on siirtymässä Karhulasta Kotkaan. Vuodenvaiheessa aloittavan Salpausselän syyttäjänviraston Kotkan palvelutoimisto sijaitsee tällä hetkellä kosteusvaurioita kärsineessä tilassa Karhulassa. Jo ennen suunnittelukauden alkua etsitään mainitulle palvelutoimistolle uudet tilat Kotkasta. Selvitettävänä on, että löytyisikö nykyisestä talokannasta Kotkasta sopivat toimitilat muille oikeushallinnon yksiköille vai sijoittuuko palvelutoimisto suunnitteilla olevaan uuteen poliisitaloon.

10 Suunnittelukaudella on tarkoitus käynnistä Porin oikeustalon hanke. Länsi-Suomen syyttäjänviraston Porin palvelutoimisto on tarkoitus sijoittaa uusiin tiloihin. Samalla tulee harkittavaksi säilytetäänkö erillinen Rauman palvelutoimisto vai tuleeko myös Rauman palvelutoimiston henkilöstö sijoitettavaksi Porin palvelutoimistoon. Hyväksytyissä kehyksissä on uusien toimitilahankkeiden osalta vuosille 2013-2016 varauduttu 14 000 euron lisäkustannuksiin toimitilavuokrissa. Uudet hankkeet aiheuttavat lisäkustannuksia: vuodelle 2012 150000 euroa lisäkustannuksia ja vuosille 2013-2015 200 000 euroa. Tiivistämällä olemassa olevia toimitiloja toimitilakonseptin mukaisest, voidaan aikaansaada säästöjä, joilla mainitut menot ainakin osittain voidaan kattaa. Alustava yhteenveto toimitilahankkeista vuosina 2010 2016 Ja niiden kustannusvaikutukset toimitilavuokriin esitetään liitteessä (liite 7). 4.4 Toimenpiteiden edellyttämät lisämäärärahatarpeet ja lisähenkilöstötarpeet WinCapita WinCapita -kokonaisuutta hoitaa vuonna kymmenen asialle määrättyä syyttäjää. Kyseisillä syyttäjillä on kesään mennessä syyteharkinnassaan noin 50 juttukokonaisuutta, joista jokaista voidaan pitää vaativana talousrikosasiana. On ennakoitavissa, että näiden juttujen pääkäsittelyt eivät ala ennen kuin pääjutussa on saatu käräjäoikeuden tuomio. Näin ollen pääkäsittelyt alkanevat kesälomakauden jälkeen. Poliisilta valmistuu - 2012 noin 10 uutta juttukokonaisuutta sekä yli 400 rikoshyötyihin liittyvää esitutkintaa. On arvioitu, että vuonna WinCapita -kokonaisuus työllistää täysipäiväisesti 10 kokenutta syyttäjää. Työ on alkuvuonna esitutkintayhteistyötä ja syyteharkintaa sekä tarvittaessa pääkäsittelyjen valmistelua. Pääkäsittelyt alkanevat syksyllä ja viimeistään keväällä 2012. Ottaen huomioon esitutkinnassa ilmennyt rikosepäilyjen täydellinen kiistäminen sekä oikeus- ja näyttökysymysten riitaisuus, on ilmeistä, että suurin osa asioista etenee hovioikeuksiin. Nämä pääkäsittelyt tapahtunevat 2012-2015. Syyttäjälaitokselle tulisi osittaa vuosille 2012-2013 samansuuruisen lisärahoitus kuin vuodelle. Vuosille 2014-2015 lisärahoituksen tarve laskee puoleen. Ns. LAVA-tarpeet Voidaan arvioida, että ns. LAVA-asiat suunnittelukaudella tulevat edellyttämään noin 20 syyttäjähenkilötyövuoden panosta. Jotta muiden asioiden käsittely ei kohtuuttomasti hidastuisi, olisi osoitettava kymmenen henkilötyövuoden, eli 868 000 euron lisäpanostus syyttäjälaitokselle koko suunnittelukaudelle.

11 LIITTEET Syyttäjälaitoksen kehyslaskelmaja lisätarpeet 2012-2015 (liitel) Syyttäjälaitoksen taloudelliset voimavarat ja rahavirrat (liite 2) Tuloksellisuuden tunnusluvut (liite 3) Syyttäjälaitoksen henkilö stösuunnitelma, toteumat, tuottavuustavoitteet Ja eläkepoistuma 2005-2015 (liite 4) Tuottavuushankkeet ja niiden suunnitellut HTV -vaikutukset (liite 5) Syyttäjälaitoksen tuottavuustoimenpiteet 2005-2015 (VM:n ohjeistama) (liite 6) Syyttäjälaitoksen tilahankkeet / kehys 2012-2015 (liite 7)

SYYTTÄJÄLAITOKSEN KEHYSLASKELMA JA LISÄYSTARPEET 2013-2016 Voimavaratarpeet 2013-2016 Arvio Liite 1 TAE- Tavoite Määrärahan arvio 43 835 Kehys 5.10. täydennyksineen 43 835 44 571 44 756 44 696 44 696 44 697 TAE 2012 ja OM:n kehysehdotus vuosille 2013-2016 43 835 44 571 44 756 44 696 44 696 44 697 TAE 2012 sekä OM:n ja VKSV:n kehysehdotus vuosille 2013-2016 43 835 44 571 44 756 44 696 44 696 44 697 Momentti 25.30.01 Syyttäjälaitoksen toimintamenot (S 2v) 2012 2013 2014 2015 2016 Vuoden varsinaisen talousarvion määräraha, 1000 euroina 43 835 43 835 43 835 43 835 43 835 43 835 Valtioneuvoston 5.10. esityksen muutokset vuoden talousarvioon verrattuna: - toimintamenosäästö (HO) -435-435 -435-435 -435 - yhteishankintojen lisääminen (HO) -80-160 -220-220 -220 - talousrikosten torjunta (HO) 2 031 2 296 2 296 2 296 0 - TA :n kertaluonteisen lisäyksen (WinCapita ) päättyminen -868-868 -868-868 -868 - TA :n kertaluonteisen lisäyksen (talousrikosten torjunta) päättyminen -500-500 -500-500 -500 - VES 610 610 610 610 610 - vuokramenot 14 14 14 14 14 - Palkeet; hintojen yhdenmukaist.vähennys, siirto momentilta 25.01.01-36 -36-36 -36-36 Valtioneuvoston 5.10. esitys vuosien 2012-2015 määrärahoiksi 44 571 44 756 44 696 44 696 42 400 Nimellinen muutos vuoteen verrattuna 736 921 861 861-1 435 Osaston/yksikön arvio vuoden 2012 pakollisista menoista, siltä osin kuin menot ylittävät vuonna 2012 ao. tarkoitukseen käytettävissä olevan määrärahan: - palkat -10 Vuoden 2012 reaalinen muutos vuoteen verrattuna (punaisella merkityt kohdat) 138 Siirtyvien määrärahojen muutos vuonna 876 Vuodelle 2012 siirtyvä määräraha 3 981

Syyttäjälaitoksen taloudelliset voimavarat ja rahavirrat Liite 2 ennuste TAE/ TUJO Taloudelliset voimavarat TOIMINNAN TULOT JA MENOT, 1000 Tulot yhteensä - muut toiminnan tulot Menot yhteensä 43 208 44 793 44 781 44 882 44 951 43 333 - henkilöstömenot 34 290 35 404 35 614 35 614 35 614 33 925 - toimitilamenot 3 903 3 950 3 950 3 958 3 967 3 976 - muut toiminnan menot 5 015 5 439 5 217 5 309 5 370 5 432 ennuste TAE/ TUJO Rahavirtalaskelma TOIMINNAN RAHOITUS, 1000 - toimintamenomomentille budj. tulot 40 40 40 40 40 40 - toimintamenomomentille budj. menot 43 208 44 793 44 781 44 882 44 951 43 333 Toimintamenorahoitus, netto josta 47 517 48 880 48 844 48 758 48 573 46 022 - siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 3 105 4 309 4 088 4 062 3 877 3 622 - talousarvio (TA+LTA) 44 412 44 571 44 756 44 696 44 696 42 400

TULOKSELLISUUDEN TUNNUSLUVUT LIITE 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Vaikuttavuus ennuste TAE/TUJO SYL_030 Keskimääräinen syyteharkinta-aika, enintään kk 2,0 2,1 2,0 2,0 2,1 2,2 Syyteharkinta-aika, tavanomaiset rikosasiat, enintään kk 1,7 2,0 1,7 1,7 1,7 1,7 Syyteharkinta-aika, erittelemättömät rikosasiat, enintään kk 2,5 2,5 2,5 2,5 2,7 2,9 Syyteharkinta-aika, vaativat rikosasiat, enintään kk 3,5 3,0 3,5 3,5 3,7 3,9 SYL_040 6-12 kk syyteharkinnassa olleita asioita avoinna, enintään kpl 1 500 1 700 1 500 1 500 1 700 1 900 SYL_050 Yli 12 kk syyteharkinnassa olleita asioita avoinna, enintään 150 170 150 150 150 150 SYL_130 Erikoissyyttäjien ratkaisemien talousrikosasioiden keskimääräinen syyteharkinta-aika, enintään pv 220 180 220 220 220 220 ennuste TAE/TUJO Toiminan laajuus Syyteharkintaan saapuneet asiat 85 000 85 000 85 000 85 000 85 000 85 000 SYL_020 Syyteharkinnassa ratkaistut asiat, kpl 85 000 80 000 85 000 85 000 85 000 81 250 Tuottavuus ja taloudellisuus ennuste TAE/TUJO SYL_060 Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (koko henkilöstö) 173 159 168 168 169 170 SYL_070 Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (syyttäjät) 259 233 246 246 246 252 SYL_060 Tuottavuus, painotettu työmäärä/htv (koko henkilöstö) SYL_070 Tuottavuus, painotettu työmäärä/htv (syyttäjät) Tuottavuusohjelman mukaiset HTV-vähennykset vuosina 2007-2013 (kumulatiivinen) SYL_080 Taloudellisuus, euroa (toimintamenot/ratkaisu) SYL_080 Taloudellisuus, euroa (toimintamenot/painotettu työmäärä) -36-36 -36-36 -36-36 440 460 438 439 449 450 Maksullinen toiminta, 1000 : - Nettoutettavat tuotot yhteensä - - 40 000 40 000 40 000 40 000

TUOTOKSET, PROSESSIEN JA LAADUNHALLINTA Liite 3 sivu 2 Aikaansaadut julkishyödykkeet ennuste TAE/TUJO SYL_020 Syyteharkinnassa ratkaistut asiat, kpl 85 000 80 000 85 000 85 000 85 000 81 250 ennuste TAE/TUJO Prosessien ja laadunhallinta Syyttäjien esitykset kirjalliseen menettelyyn, %-osuus kaikista alioikeuteen siirretyistä 40 40 40 40 40 40 SYL_340 Toimistohenkilökunnan valmistelemat haastehakemukset, % ennuste TAE/TUJO HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilöstömäärä, htv kaikkiaan: 529 542 543 543 541 517 VKSV yhteensä, josta 37 39 39 39 39 39 - johto ja syyttäjät (sisältää syyttäjäsopimukseen kuuluvat) 18 20 20 20 20 20 - muu henkilöstö 19 19 19 19 19 19 Syyttäjänvirastot yhteensä, joista 493 504 505 505 503 479 - syyttäjät 328 343 346 346 346 322 - muu henkilöstö 152 148 146 146 144 144 - harjoittelijat ja työllisyysvaroin palkatut 13 13 13 13 13 13 Henkilöstömenojen %-osuus kokonaiskuluista 79,4 % 79,0 % 79,5 % 79,4 % 79,2 % 78,3 % Henkilöstön hyvinvointi: - Työtyytyväisyysindeksi 3,4 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 - Sairauspoissaolopvt /htv 6,0 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 (työpäivinä) Osaaminen: - Henkilöstön koulutustasoindeksi 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 - Henkilöstön koulututuspäivät/htv 5,0 4,5 5,0 5,0 5,0 5,0 IT-menot ja maksut (VPK:lle) valtion palvelukeskukselle ja Oikeushallinnon tietotekniikkakeskukselle IT-menot ja OTTK-maksu Palvelukeskusmaksut OTTK:lle kaikkiaan, 1000 Tietotekniikan kehittämisinvestoinnit hankkeittain eriteltynä, 1000 OPK-maksut ennuste ennuste TAE/TUJO TAE/TUJO Palvelukeskusmaksut, 1000 420 384 384 384 384 384

Syyttäjälaitoksen henkilöstösuunnitelma, toteumat, tuottavuustavoitteet ja eläkepoistuma 2005-2015, laskentapvm LIITE 4 Syyttäjälaitoksen henkilötyövuodet: toteumat, suunnitelmat, ennusteet tot tot tot tot tot tot ennuste TAE TTS-kausi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2012 2013 2014 2015 2016 VKSV yhteensä 35,3 36,3 35,3 37,6 36,9 36,7 37,0 38,8 38,8 38,8 38,8 38,8 syyttäjät 13,8 15,1 17,0 17,8 18,4 18,1 18,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 asiantuntijat 5,2 8,2 8,5 8,6 8,5 8,5 8,5 8,5 8,5 8,5 toimistohenkilöstö 20,8 20,4 12,0 10,0 9,5 9,3 9,2 9,5 9,5 9,5 9,5 9,5 - eläköitymisennuste 2015 asti 0 0 2 1 2 0 0 0 2 2 1 3 harjoittelijat 0,8 0,8 1,1 1,7 0,5 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 Syyttäjänvirastot yhteensä 513,1 509,7 480,4 503,3 492,4 499,0 494,0 504,0 505,0 505,0 503,0 479,0 syyttäjät 324,1 321,6 304,0 329,1 324,1 331,3 332,0 343,0 346,0 346,0 346,0 322,0 - eläköitymisennuste 2015 asti 4 1 3 6 4 2 6 10 10 4 7 8 toimistohenkilöstö 187,6 178,6 165,0 161,1 155,8 152,7 149,0 148,0 146,0 146,0 144,0 144,0 - eläköitymisennuste 2015 asti 4 3 8 2 2 1 1 9 4 3 9 8 harjoittelijat 1,4 9,5 2,1 5,4 5,3 6,9 6,0 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 työllisyysvaroin palkatut 9,3 7,8 7,2 8,1 7,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Syyttäjälaitos kaikkiaan 548 546 516 541 529 536 531 543 544 544 542 518

Tuottavuushankkeet ja niiden suunnitellut HTV-vaikutukset Liite 5 Tuottavuushankkeet ja niiden suunnitellut HTV-vaikutukset suunn. yht tot tot tot tot ennuste TAE TTS-kausi 2006 2007 2008 2009 2010 2012 2013 2014 2015 2016 Htv-tarvetta lisäävät tekijät SYYTTÄJÄTOIMINTA Esitutkintayhteistyö 12 12 15 15 20 20 20 20 20 Avainsyyttäjäjärjestelmä 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 Poliisirikosten tutkinnanjohtajuus 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 Parisyyttäjäjärjestelmä 11,8 11,8 15 15 20 20 20 20 20 Lisäykset yhteensä 34,4 34,4 40,6 40,6 50,6 50,6 50,6 50,6 50,6 Htv-tarvetta vähentävät tekijät organisaatiomuutos -2-2 -2-2 -2-2 -2-2 -2 OPK 0 0 0 0 0 0 0 0 0 HO seulonta Kirjallinen prosessi -14,9-14,9-14,9-14,9-14,9-14,9-14,9-14,9-14,9 esitutkinnan rajoittaminen -2-2 -2-2 -2-2 -2-2 -2 sovittelu -2-2 -2-2 -2-2 -2-2 -2 sihteerityön käytön lisääminen -5,9-5,9-5,9-5,9-5,9-5,9-5,9-5,9-5,9 Syyttäjien SAKARI-järjestelmä Rankkari- ja rikesakkomenettely Vähennykset yhteensä -26,8-26,8-26,8-26,8-26,8-26,8-26,8-26,8-26,8 Nettovaikutus 7,6 7,6 13,8 13,8 23,8 23,8 23,8 23,8 23,8 SIHTEERITOIMINTA sihteeritarpeen vähentyminen tuottavuussäästö kumulatiivinen tuottavuussäästö/vuosi=tae -2-7 -14-27 -36-36 -36

SYYTTÄJÄLAITOKSEN TUOTTAVUUSTOIMENPITEET 2005-2015 (VM:n pohja) Liite 6 Tavoite TAE Tuottavuustoimenpiteet 2005-2015 2005 2006 2007 2008 2009 2010 1) Toteutuneet htv:t 548,4 546,0 515,7 541,0 529,4 541,0 2 a) Tuottavuusohjelman mukaiset htvvähennykset yhteensä (kumuloituva) 0-2 -7-14 -27-36 -36-36 -36-36 -36 2 b) Vuosina 2006-2015 toteutettavat htvvähennykset (kumuloituva) 0-2 -7-14 -27-36 -36-36 -36-36 -36 Syyttäjätoimi (25.30.01) 0-2 -7-14 -27-36 -36-36 -36-36 -36 2 c) Kohdentamattomat htv-vähennykset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3) Suunniteltuja vähennyksiä vastaavat kokonaishtv-määrät 548 546 541 534 521 512 512 512 512 512 512 4) Muut perustellut htv-muutokset (kumuloituva) 0 0 22 22 55 57 47 50 50 50 22 4 a) Siirrot muille hallinnonaloille 4 b) Siirrot muilta hallinnonaloilta 4 c) Muut perustellut htv-muutokset 4 c) Hallitus on päättänyt TAE-2008:ssa nopeuttaa vaativien rikosasioiden käsittelyä lisäämällä syyttäjien osuutta esitutkintaan 22 22 22 22 22 22 22 22 22 4 c) Syyttäjälaitos, Ruanda-juttu TAE2010 13 4 c) Syyttäjälaitos, WinCapita 10 0 0 0 0 0 4 c) Syyttäjälaitos, talousrikosohjelma 5 0 0 0 0 0 4c) Eduskunnan lisäämä 1,65 milj. TAE 2010 20 20 4c) Harmaantalouden torjunta 25 28 28 28 5) Kokonaishenkilötyövuosimäärät tuottavuussäästöt huomioiden 548 548 546 563 556 576 569 559 562 562 562 534

SYYTTÄJÄLAITOKSEN TILAHANKKEET / KEHYS 2012-2015 (mom. 25.30) Tarkistettu 03122010/CL Liite 7 Vuosivuokra TPE 2010 TPE TAE 2012 Kehys 2013 Kehys 2014 Kehys 2015 Kehys 2016 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Seinäjoen virastotalo Vuokra 2010 69 Uusi vuokra 1.5.11 97 Vuokran lisäys 28 14 28 28 28 28 28 Jyväskylän oikeustalo Vuokra 2010 90 Uusi vuokra 1.1.11 108 Vuokran lisäys 18 18 18 18 18 18 18 Kemin virastotalon peruskorjaus Vuokra 2010 18 Uusi vuokra 1.1.11 30 Vuokran lisäys 12 12 12 12 12 12 12 Kotkan palvelutoimisto Vuokra 2010 24 Uusi vuokra 1.1.12 36 Vuokran lisäys 12 12 12 12 12 12 Kuopion palvelutoimisto Vuokra 2010 86 Uusi vuokra 1.11.2012 147 10 61 61 61 61 Ylivieskan palvelutoimisto Vuokra 2010 17 Uusi vuokra 1.7. 21 2 5 5 5 5 5 Vantaan päätoimipaikkka Lisätilan tarve 20 20 20 20 20 Toimitilojen kalustaminen 50 50 50 50 50 50 Hankkeet yhteensä 96 155 206 206 206 206 Kehykseen varattu 56 70 70 70 70 71 Lisäystarve ilman nykyisten tilojen indeksitarkistuksia 40 85 136 136 136 135 Nykyisten toimitilojen indeksikorotukset 2012 3 118 Arvio indeksikorotuksista (=3,3%, 2012=2,7%) 103 190 190 190 190 191 Lisäystarve vyuoden 2012 kustannustasossa 143 275 326 326 326 326