Ohje ID (8)

Transkriptio

1 Ohje ID (8) /2013/4590 Voimassaoloaika Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta (110/1992) 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta, 2020/2013/4590, Kohderyhmät Poliisi Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta 1 Yleistä 2 Yhteistyö ja hallinnolliset järjestelyt Epäiltäessä poliisimiehen tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä, tutkintaa johtaa syyttäjä. Sama koskee henkilöä, joka ei enää tutkinnan aikana ole poliisimies, jos epäilty rikos on tehty virkatehtävän suorittamisen yhteydessä. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta toimitetaan aina muussa kuin rikoksesta epäillyn poliisimiehen toimipaikan yksikössä. Tutkintavastuu määräytyy liitteenä olevan Pikakirjausohje ja tutkintavastuun määräytyminen -taulukon (myöh. tutkinnanvastuutaulukko) mukaisesti. Epäiltäessä poliisimiestä rikoksesta, jota ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä (myöh. vapaa-ajalla tehty rikos), tutkintaa voi johtaa myös poliisi. Tutkiva yksikkö määräytyy tällöinkin ensisijaisesti liitteenä olevan tutkintavastuutaulukon mukaisesti. Tutkinta voidaan suorittaa myös epäillyn rikoksen tapahtumapaikan poliisilaitoksen toimesta, jos se esimerkiksi maantieteelliset seikat huomioiden on tarkoituksenmukaista, eikä epäilty työskentele ko. poliisilaitoksessa. Syyttäjä voi kuitenkin vapaa-ajalla tapahtuneen rikoksen vakavuuden johdosta tai asian laadun sitä muuten edellyttäessä päättää ryhtymisestään tutkinnanjohtajaksi. Tällöin tutkintavastuu ja tutkinnanjohtajuus määräytyvät liitteenä olevan taulukon mukaisesti. Poliisimiehiä ovat Valtioneuvoston asetuksessa mainitut virkamiehet 1. Syyttäjä toimii harkintansa mukaan tutkinnanjohtajana edellä mainituissa tapauksissa myös silloin, kun poliisimiestä epäillään rikoksesta, joka on tehty ennen poliisimieheksi tuloa. Sama koskee poliisimiehen vapaa-ajalla tekemää rikosta, vaikka epäilty ei enää tutkinnan aikana ole poliisimies. Objektiivinen esitutkinta edellyttää välitöntä ja saumantonta yhteistyötä tutkinnanjohtajan ja tutkijoiden välillä. Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän 1 Valtioneuvoston asetus poliisista (1080/2013) 1 POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu14, PL 22, HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh , Faksi poliisi.fi

2 Ohje ID (8) 3 Tutkinnanjohtajan tehtävät on aktiivisesti johdettava esitutkintaa, oltava yhteydessä tutkijoihin ja huolehdittava tutkinnan viivytyksettömästä etenemisestä. Tutkijan on huolehdittava riittävästä yhteydenpidosta tutkinnanjohtajaan ja tutkintatoimenpiteiden suorittamisesta viivytyksettä. Valtakunnansyyttäjänvirasto määrää poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtavat syyttäjät ja heidän toimialueensa. Tutkinnanjohtajan asettava syyttäjäyksikkö määräytyy Valtakunnansyyttäjänviraston määräyksen mukaisesti epäillyn poliisimiehen virkapaikan perusteella. Tutkinnanjohtaja on mahdollisuuksien mukaan muusta kuin siitä syyttäjänvirastosta, jonka toimialueella rikoksesta epäillyn poliisimiehen virkapaikka sijaitsee. Syyteharkinnan suorittaa ja syytettä ajaa muu kuin tutkinnanjohtajana toiminut syyttäjä. Valtakunnansyyttäjä on antanut asiasta syyttäjille yleisen ohjeen Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta ja poliisirikosasiassa tehdystä syyteharkintaratkaisusta ilmoittaminen 2. Lisäksi valtakunnansyyttäjänvirasto on antanut määräyksen poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan johtajaksi 3, jonka liitteenä on Poliisirikostutkinnan paikkakuntajärjestelyt -taulukko. Kyseinen taulukko on myös tämän ohjeen liitteenä. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimii poliisirikosten käsittely-yksikkö. Tutkintajärjestelyjen tavoitteena on saavuttaa yhdenmukainen, tehokas ja nopea ilmoitusten käsittely ja mahdollinen esitutkinta. Keskitetyn menettelyn avulla pystytään jo alkuvaiheessa prosessia karsimaan pois täysin perusteettomat rikosilmoitukset ja tutkintapyynnöt, jolloin eri puolilla Suomea sijoittuville syyttäjätutkinnanjohtajille siirretään pääsääntöisesti pelkästään esitutkintakynnyksen arviointia ja esitutkintaa edellyttävät ilmoitukset. Menettelyllä syyttäjätutkinnanjohtajat voivat keskittyä pelkästään tutkinnanjohtajan tehtävien hoitamiseen. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä päättää esitutkinnan aloittamisesta tai toimittamatta jättämisestä, johtaa ja ohjeistaa tutkintaa, sekä määrää tarvittavista lisäselvityksistä ja esitutkinnan päättämisestä. Syyttäjällä on tutkinnanjohtajana tällöin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin tutkinnanjohtajana toimivalla poliisimiehellä. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä vastaa esitutkintalain 5 luvun 1 :n mukaisista ilmoituksista, pakkokeinoista, tiedottamisesta, esitutkinnan päättämisestä ja muista tutkinnanjohtajalle kuuluvista tehtävistä. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi antaa myös suullisen tai kirjallisen huomautuksen, jos esitutkinta lopetaan esitutkintalain 3 luvun 9 :n nojalla. Syyttäjään tutkinnanjohtajana kohdistuvat kantelut käsitellään Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Myös eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri ovat toimivaltaisia käsittelemään syyttäjään tutkinnanjohtajana kohdistuvia kanteluita. 2 VKS:2016:1 3 VKSV Dnro 26/32/15

3 Ohje ID (8) 4 Ilmoitusten vastaanotto ja kirjaaminen Poliisin tekemäksi epäillystä rikoksesta kirjataan R- tai S-ilmoitus Poliisihallituksen antaman kirjaamisohjeen 4 mukaisesti. Ilmoitus kirjataan sen poliisiyksikön koodilla, joka tutkintavastuutaulukon mukaan tai muutoin suorittaisi mahdollisen esitutkinnan. Se, kirjataanko poliisin tekemäksi epäillystä rikoksesta S- vai R-ilmoitus, ratkeaa lähtökohtaisesti samoin perustein kuin muidenkin rikosepäilyjen osalta. Tältä osin kirjaamismenettely ei poikkea muiden kansalaisten tekemäksi epäiltyjen rikosten kirjaamismenettelystä. Jos asiasta ei ole esitutkintalain periaatteiden mukaisesti syytä kirjata R-ilmoitusta, kirjataan S- ilmoitus nimikkeellä "esitutkintalain 3:3:2 tarkoittama selvitys". Valinta näiden kahden kirjaustavan välillä ei ole tutkinnanjohtajaa sitova eikä tutkinnan aloittamista ohjaava kannanotto. Jokaiseen ilmoitukseen kirjataan tutkinnanjohtajaksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva kihlakunnansyyttäjä ja tutkijaryhmäksi merkitään POMO riippumatta siitä, onko kyseessä virkatehtävän suorittamisen yhteydessä vai vapaa-ajalla tapahtunut rikosepäily. Ilmoitukseen ei tässä vaiheessa merkitä tutkijaa. Kiireellisissä tapauksissa asian vaatiessa esimerkiksi välitöntä esitutkinnan aloittamista, tutkinnanjohtaja kirjataan Valtakunnansyyttäjänviraston tai vaihtoehtoisesti varallaolovuorossa olevan syyttäjätutkinnanjohtajan ohjeistuksen mukaisesti. Varallaolovuorossa oleva syyttäjätutkinnanjohtaja päättää ennen varsinaisen tutkinnanjohtajan määräämistä tapauksen edellyttämistä pakkokeinoista, esimerkiksi verikokeen ottamisesta. R-ilmoitusta laadittaessa varsinaisen R-nimikkeen lisäksi rikosilmoitukseen kirjataan nimike "Tutkinnanjohtajuus" ja teon tarkenne "Syyttäjä tutkinnanjohtajana, esitutkintalaki 2 luku 4 1 mom.". S-ilmoitusta laadittaessa kirjataan S-nimike "esitutkintalain 3:3:2 tarkoittama selvitys" ja nimike "Tutkinnanjohtajuus" ja teon tarkenne "Syyttäjä tutkinnanjohtajana, esitutkintalaki 2 luku 4 1 mom.". Poliisiasiain tietojärjestelmässä on myös teon tarkenne "Poliisi tutkinnanjohtajana", jonka Valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikosten käsittelyyksikkö vaihtaa järjestelmään, jos jutun tutkinnanjohtajuus siirretään poliisille. Tutkintailmoitukseen kirjataan kaikki tapaukseen liittyvät henkilöt kirjaamisohjeen mukaisesti, Poliisimiehen osalta kirjataan etu- ja sukunimi, syntymäaika, virka-asema, työpaikan osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Kirjaamisen jälkeen perusilmoitus suljetaan ja siitä lähetetään sähköpostitse ilmoitus osoitteeseen tutkinta.vksv@oikeus.fi. Ilmoituksen jatkotoimenpiteistä vastaa Valtakunnansyyttäjänvirasto. 4 Tietojen kirjaaminen Poliisiasiain tietojärjestelmään

4 Ohje ID (8) 5 Asian käsittely Valtakunnansyyttäjänvirastossa Ilmoitukseen liittyvät alkuperäiset kirjalliset asiakirjat ja muu materiaali toimitetaan Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Toimittamisesta tulee ilmoittaa poliisirikosten käsittely-yksikölle osoitteeseen tutkinta.vksv@oikeus.fi, jotta toimitettuja materiaaleja tiedetään odottaa. Kaikkien poliisimiehiin kohdistuvien rikosepäilyjen esikäsittely ja niihin liittyvä alustava selvittely tehdään keskitetysti Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Poliisimieheen kohdistuvan rikosepäilyn käsittely alkaa Valtakunnansyyttäjänvirastossa, kun ilmoituksen vastaanottanut poliisiyksikkö on ilmoittanut sähköpostilla Poliisiasiain tietojärjestelmään kirjatuista tutkintailmoituksesta. Jos epäilty rikos on tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä, Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva syyttäjätutkinnanjohtaja lähettää asian alueellisen syyttäjätutkinnanjohtajan ratkaistavaksi tai tekee asiassa päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Epäiltäessä rikoksen tapahtuneen vapaa-ajalla Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva syyttäjätutkinnanjohtaja ratkaisee, ryhtyykö syyttäjä asiassa tutkinnanjohtajaksi. Jos syyttäjä ei ota asiassa tutkinnanjohtajuutta, Valtakunnansyyttäjänvirasto lähettää asian tutkintavastuutaulukon mukaisesti tukintavastuussa olevalle poliisilaitokselle jatkotoimenpiteitä varten. Ennen asian siirtämistä Valtakunnansyyttäjänvirasto merkitsee alustavasti jutun tutkinnanjohtajaksi tutkivan yksikön poliisirikosyhdyshenkilön ja muuttaa Poliisiasiain tietojärjestelmässä nimikkeen "Tutkinnanjohtajuus" teon tarkenteeksi "Poliisi tutkinnanjohtajana". Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta voidaan suorittaa myös Valtakunnansyyttäjänvirastossa. 6 Tutkinnanjohtajan määräytymisen ja tutkinnan aloittamisen erityiskysymyksiä 6.1 Sakko- tai rikesakkomenettelyssä käsiteltävät asiat Esitutkintalain 2 luvun 4 :n 1 momentissa todetaan että syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana, jos asia käsitellään sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa (754/2010) säädetyssä menettelyssä. Poliisi toimittaa itsenäisesti suppean esitutkinnan, jos jo asian alkuvaiheessa tiedetään, että asia tullaan käsittelemään sakko- tai rikesakkomenettelyssä. Suppea esitutkintaa koskeva esitutkintalain 3 luvun 14 :n 2 momentin säännös tarkoittaa tilannetta, jossa sakko- tai rikesakkomenettelyn käyttämisen edellytykset ovat selvillä jo tutkintaa aloitettaessa ja että samalla asia myös päätetään käsitellä jommassakummassa menettelyssä. Tällöin rikosta koskevan näytön on oltava ilmeinen jo tutkinnan alkuvaiheessa. Toimenpiteistä luopuminen ja huomautuksen antaminen on mahdollista myös sakko- ja rikesakkomenettelyssä. Mikäli siis rikkomuksesta annettaisiin tavalliselle kansalaiselle vakiintuneen käytännön mukaisesti sakko- tai

5 Ohje ID (8) 6.2 Epäiltynä on poliisimiehen lisäksi muu henkilö rikesakkomenettelyssä huomautus, poliisi voi enemmistä toimenpiteistä luopuen antaa sen myös poliisimiehelle. Esitutkintalain 2 luvun 4 :n 1 momentin mukaan syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana, jos asia käsitellään sakko- tai rikesakkomenettelyssä. Mikäli sakko- tai rikesakkomenettelyn soveltuvuus ilmenee vasta esitutkinnan aloittamisen jälkeen, siirtää syyttäjä tutkinnanjohtajuuden asiassa poliisille. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa asia tulee siirtää tämän ohjeen mukaiseen menettelyyn. Syyttäjä voi esitutkintalain 2 luvun 4 :n 1 momentin mukaan johtaa esitutkintaa myös siltä osin kun asiassa on poliisimiehen lisäksi muu epäilty, jos se on asian selvittämiseksi tarkoituksenmukaista. Tällä menettelyllä on mahdollista välttää toisinaan hankalaksi koettu kahden tutkinnanjohtajan tilanne. Syyttäjä ei kuitenkaan voi johtaa tutkintaa muun henkilön osalta, jos tämä on syyttäjä. Jos syyttäjä kuitenkin katsoo, ettei tutkinnanjohdon yhdistäminen ole tarkoituksenmukaista, tutkinnanjohtajana muiden kuin poliisimiesten osalta toimii poliisi. Tällöin tutkinnanjohtajien on koordinoitava tutkintatoimenpiteet ja huolehdittava niiden samanaikaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei niin sanotuissa vastakkaisissa tutkimuksissa kuulla todistajan asemassa henkilöä, joka joutuisi todistamaan omassa asiassaan. Kahden tutkinnanjohtajan tilanteessa molemmissa asiakokonaisuuksissa tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää samoja tutkijoita. Tutkinnanjohtajien on keskenään sovittava tutkittavan asian tiedottamisesta. 6.3 Rikosepäilyt virkatehtävän suorittamisen yhteydessä Valtakunnansyyttäjänvirasto siirtää virkatehtävään liittyvän tai harkintansa mukaan muunkin poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnan alueelliselle syyttäjätutkinnanjohtajalle liitteenä olevan Poliisirikostutkinnan paikkakuntajärjestelyt -taulukon mukaisesti. Tutkinnanjohtajaksi määrätty syyttäjä kirjataan poliisiasiain tietojärjestelmään. Valtakunnansyyttäjänvirasto ilmoittaa asian siirtämisestä sähköpostilla asianomaiselle tutkinnanjohtajalle, epäillyn poliisimiehen virkapaikan sekä tutkinnan suorittavan poliisiyksikön poliisirikosyhdyshenkilölle. Syyttäjätutkinnanjohtaja ottaa yhteyttä tutkivan yksikön poliisirikosyhdyshenkilöön ja sopii tutkinnan käytännön järjestelyistä. Tutkinnanjohtajaksi määrätty syyttäjä ratkaisee, onko asiassa esitutkintalain 3 luvun 3 :n mukaisesti syytä epäillä rikosta ja aloitetaanko esitutkinta. Tutkinnanjohtaja ilmoittaa esitutkinnan aloittamispäätöksestään jutun tutkijalle, jonka tulee kirjata aloittamispäätöksen ajankohta Poliisiasiain tietojärjestelmään.

6 Ohje ID (8) 6.4 Voimankäyttötilanteet Tilanteissa, joissa poliisin voimankäytön seurauksena joku on kuollut tai loukkaantunut vakavasti saattaa selvittämisintressi kohdistua ensisijaisesti tapahtumakulun selvittämiseen eikä rikosvastuun kohdentumiseen. Tällaisissa tilanteissa poliisin tulee ottaa yhteyttä Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimivaan tutkinnanjohtajaan tai virka-ajan ulkopuolella varallaolovuorossa olevaan syyttäjätutkinnanjohtajaan. Toimivaltainen syyttäjä ratkaisee tutkinnanjohtajana aloitetaanko asiassa esitutkinta. Varalla oleva syyttäjätutkinnanjohtaja päättää asian vaatimista kiireellisistä toimenpiteistä ja mahdollisesta esitutkinnan aloittamisesta. 6.5 Poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön kuolema 7 Kantelut Poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön kuolemasta tehdään kuolemansyyn selvittämisestä annetussa laissa (459/1973) säädetty tutkinta. Tutkinnassa noudatetaan poliisitutkinnasta annettuja poliisilain säännöksiä sekä Poliisihallituksen ohjeiden 5 mukaista menettelyä. Jos kuitenkin ilmenee, että kyse on poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta, menetellään tämän ohjeen mukaisesti. Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 7 :n 3 momentin mukaan poliisin on ilmoitettava syyttäjälle kuolemasta, joka on tapahtunut henkilön ollessa poliisin säilytystilassa tai muuten poliisin valvonnassa vapautensa menettäneenä. Ilmoitus syyttäjälle tehdään kirjaamalla asiasta S-ilmoitus nimikkeellä "kuolemansyyn selvittämisestä tarkoitettu ilmoitus syyttäjälle" ja ilmoittamalla tutkintailmoituksen numero sähköpostilla Valtakunnansyyttäjänvirastolle osoitteeseen tutkinta.vksv@oikeus.fi. Poliisihallituksen tai poliisiyksikön käsitellessä poliisimiehen toiminnasta tehtyä kantelua voi käsittelyn yhteydessä ilmetä seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä poliisimiehen syyllistyneen rikokseen. Tällöin menetellään Poliisihallituksen antaman ohjeen 6 mukaisesti. Kantelun käsittely keskeytetään ja asia siirretään Valtakunnansyyttäjäviraston harkittavaksi. Valtakunnansyyttäjänvirasto ilmoittaa, aloitetaanko asiassa esitutkintaprosessi tai vaihtoehtoisesti palauttaa asian kantelukäsittelyyn, mikäli asiassa ei ole syytä epäillä rikosta. Poliisin kynnys asian siirtämiselle Valtakunnansyyttäjänviraston harkittavaksi tulee olla jossain määrin ns. syytä epäillä -kynnystä alempi, koska poliisi ei ole toimivaltainen päättämään esitutkinnan aloittamisesta poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikosasian kyseessä ollessa. Kanteluasian käsittelyssä ilmenevä pelkkä teoreettinen rikoksen mahdollisuus ei kuitenkaan edellytä asian siirtämistä. Ennen siirtopäätöksen tekemistä saattaa olla tar- 5 Poliisitutkinta kuoleman johdosta ja Vapautensa menettäneen kuoleman johdosta tehtävät ilmoitukset, tutkinta ja tilastointi 6 Sisäinen laillisuusvalvonta poliisissa

7 Ohje ID (8) peen keskustella asiasta Valtakunnansyyttäjänviraston tutkinnanjohtajan kanssa ja sopia menettelytavoista sekä jatkokäsittelystä. Keskustelusta on syytä tehdä merkintä kanteluasiakirjoihin. Harkittaessa asian siirtämistä tulee myös huomioida kantelun kohteena olevan poliisimiehen oikeusturva (ns. syytteenvaarasuoja) sekä mahdollisen esitutkinnan turvaaminen. Mikäli kantelukäsittelyllä ei vaaranneta kohdehenkilön oikeusturvaa eikä mahdollista esitutkintaa, voidaan asian selvittämistä jatkaa lisäselvityksen saamiseksi. 8 Poliisirikosyhdyshenkilöt ja poliisirikoskoordinaattori 9 Päätöksistä ilmoittaminen Poliisilaitoksissa tulee olla poliisirikosyhdyshenkilö, joka huolehtii siitä, että yksikköön tulevien poliisirikosasioiden käsittely on asianmukaisesti järjestetty ja jokaiseen asiaan määrätään viivytyksettä tutkija ja mahdollinen tutkinnanjohtaja. Poliisirikosyhdyshenkilöllä tulee olla tarvittavat tiedot yksikön tutkittavana olevista poliisirikosasioista. Poliisiyksiköiden tulee ilmoittaa yhdyshenkilöiden yhteystietojen muutoksista Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Poliisihallituksessa toimii poliisirikosasioiden koordinaattori, jonka tehtävänä on varmistaa tutkijoiden saatavuus erityisesti laajoissa ja erityistä ammattitaitoa vaativissa asioissa. Tutkinnanjohtaja lähettää tiedon esitutkinnan aloittamisesta epäillyn poliisimiehen yksikön poliisirikosyhdyshenkilölle, jonka tulee saattaa asia poliisiyksikön päällikön tietoon. Tutkinnanjohtaja lähettää tiedon päätöksestä olla aloittamatta esitutkintaa epäilylle, asianomistajalle ja poliisirikosasioiden yhdyshenkilölle, jonka alueella mahdollinen esitutkinta olisi suoritettu sekä epäillyn poliisimiehen virkapaikan yhdyshenkilölle. Viimeksi mainitun yhdyshenkilön tehtävänä on saattaa päätös poliisiyksikön päällikön tietoon. Poliisiyksikön tulee tapauskohtaisesti harkita, pitääkö asia tutkia hallinnollisessa menettelyssä. Mahdollisesta virkamiesoikeudellisesta päätöksestä tulee oikeusyksikön ilmoittaa esitutkinnan kesken ollessa tutkinnanjohtajalle ja asian ollessa syyteharkinnassa syyttäjälle. Tutkinnanjohtajan päätöksestä lähettää esitutkintapöytäkirja syyteharkintaan lähetetään tieto edellä mainittujen lisäksi Poliisihallituksessa toimivalle poliisirikoskoordinaattorille. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisitarkastaja Antti Leppilahti

8 Ohje ID (8) Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Poliisi klo 08:49. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Liitteet Poliisirikosten pikakirjausohje ja tutkinnan vastuutaulukko Poliisirikostutkinnan paikkakuntajärjestelyt Jakelu Tiedoksi Poliisilaitokset Keskusrikospoliisi Suojelupoliisi Poliisiammattikorkeakoulu Poliisihallituksen yksiköt SM / poliisiosasto Valtakunnansyyttäjänvirasto Ålands polismyndighet