SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

Samankaltaiset tiedostot
SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

ALUEELLINEN VETOVOIMA

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Vuotaako Väestörekisterimme ja kuinka paljon?

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Kunta soten jälkeen. Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista. Kuntarahoitus Copyright Kuntarahoitus

Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Isännöinnin laatu 2015

Kuntavaalikysely Jyty

Korjausavustukset vuosina

Miten opiskelijat viihtyvät Turussa? Opiskelijakaupunki Turku -media-aamiainen Vierailukeskus Joki

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

KYSELYN TULOSGRAFIIKKA TULOSGRAFIIKAT KYSELYSTÄ VERTIKAL OY

Kansalaistutkimus STTK

PANKKIBAROMETRI II /

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Säästöpankin Säästämisbarometri HUOM. Ei julkisuuteen ennen klo 9.00

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Tilastoja sote-alan markkinoista

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä Tammikuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä helmikuu 2016

Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Työllistyminen taloushallintoalalla LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Strategiakysely sidosryhmille 2018

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Nuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Pankkibarometri 3/

Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Oulu

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

Pankkibarometri 1/

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Lausuntopyyntö STM 2015

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä lokakuu

AUTOTALLI.COM KÄVIJÄPROFIILI. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

SUURI PUUKERROSTALOKYSELY RAKENNUTTAJAT

R I N N A L L A K U L K E M I S T A J A K O H T U U H I N T A I S I A K O T E J A

Autotalli.com kävijäprofiili. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu

Nuorisotakuun määritelmä

Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma Maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden lähtötilanteen kartoitus ja yleisten tavoitteiden seurantakysely

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Aloituskysely 2016 tulokset

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Nuoret aikuiset, päihteet ja ehkäisevä päihdetyö -tutkimus

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä

Transkriptio:

SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia parantaviin hankkeisiin. - Säästöpankin sääntöjen mukaisesti osa Säästöpankkien voitoista jaetaan säästämisen edistämiseen sekä yleishyödyllisiin tarkoituksiin. - Muu osa käytetään pankin toiminnan kehittämiseen sekä tuote- ja palvelukehitykseen. - Kutsumme kaikki äänestämään paikallista tukikohdetta: tänä vuonna saimme 2 200 vastausta mihin rahoja kannattaisi suunnata. Niistä joka kymmenes tuli pääkaupunkiseudulta. Samalla selvitimme, miten alueellista hyvinvointia voisi ihmisten mielestä parantaa.

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KOROSTUVAT ASUMISEEN LIITTYVÄT ASIAT - Asumiseen liittyvät haasteet korostuivat: * Vuokra-asuntotarjonnan paraneminen oli tärkeää joka kolmannelle pääkaupunkiseutulaiselle, mutta vain 11 prosentille muualla Suomessa. Samat lukemat olivat kohtuuhintaisten omistusasuntojen rakennuttamisessa - Pääkaupunkiseutulaiset näkivät uusien pysyvien työpaikkojen luonnin alueelle tärkeäksi (reilut 46 %), mutta metropolialueen ulkopuolella se nähtiin selvästi kriittisimpänä hyvinvointiin liittyvästä asiasta (yli 72 prosenttia). - Pienyritysten toimintaedellytyksiä halusi parantaa 36 prosenttia pääkaupunkiseutulaisista, kun alueen ulkopuolella liikuttiin reilut kymmenen prosenttiyksikköä korkeammissa luvuissa (yli 47 %). - Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttaja- ja pakolaisperheiden tuen tarve nähtiin tuplasti suuremmaksi (22 %) kuin muualla Suomessa (vajaa 11 %). - Pääkaupunkiseutulaiset olivat muuta Suomea huolestuneempia päihdeongelmaisten perheiden nuorista, jotka eivät saa tukea kotoaan. Yli puolet (56 %) arvioi heidän tarvitsevan tukea, muualla Suomessa näin arvioi 43 prosenttia. - Pakolaisnuorille tukea halusi lähes joka viides (17 %) pääkaupunkiseudulla, mutta harvempi kuin joka kymmenes metropolin ulkopuolella. - Maahanmuuttajaperheiden nuorille tukea halusivat ohjata yli kymmenen prosenttia metropolialueella asuvista, mutta alle viisi prosenttia sen ulkopuolella. Lähde: Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -kysely Vastaajat valitsivat kymmenen vaihtoehdon joukosta kolme heille tärkeintä vastausta

PÄÄKAUPUNKISEUTULAISET YLEISESTI TYYTYVÄISIÄ OMAAN ALUEESEENSA - Tilanne pääkaupunkiseudulla yleisesti hyvä - Erityisesti työllisyys- ja taloustilanteeseen, lähipalveluiden tasoon, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin sekä nuorten opiskelupaikkoihin ja työllistymiseen ollaan tyytyväisiä - Vanhusten hoiva- ja hyvinvointipalveluiden tasossa, yleisessä ilmapiirissä ja yhteishengessä sekä auttamisen halussa ei merkittävää eroa muuhun maahan nähden - Turvallisuuden tunteessa pääkaupunkiseutu jää muusta Suomesta Lähde: Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -kysely

Lähde: Parempi Suomi 2016: Kaikki vastaajat Kysymys oli: Mitkä kolme asiaa edistäisivät parhaiten alueesi / kotipaikkakuntasi asukkaiden hyvinvointia? (Vastaajat valitsivat kymmenen vaihtoehdon joukosta kolme heille tärkeintä vastausta)

MITKÄ KOLME ASIAA EDISTÄISIVÄT PARHAITEN ALUEESI ASUKKAIDEN HYVINVOINTIA? lapsiperheiden tukeminen kehittämällä heille tärkeitä palveluita yhteishengen, jakamistalouden ja muun yhteisöllisyyden kehittäminen pienyritysten toimintaedellytysten parantaminen tuloverotuksen kiristäminen tuloverotuksen keventäminen kohtuuhintaisten omistusasuntojen rakennuttaminen vuokra-asuntotarjonnan paraneminen uusien pysyvien työpaikkojen luonti alueelle nuorten aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy vanhusten aktivointi ja palvelujen kehittäminen heidän tarpeisiinsa 30,6 % 23,6 % 22,3 % 24,6 % 47,2 % 36,0 % 1,4 % 2,5 % 20,9 % 22,7 % 11,1 % 32,5 % 11,3 % 32,5 % 46,3 % 51,1 % 50,2 % 25,2 % 24,1 % 72,4 % Muu Suomi (Vastauksia:1864) Lähde: Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -kysely Vastaajat valitsivat kymmenen vaihtoehdon joukosta kolme heille tärkeintä vastausta 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % PK-seutu (Vastauksia:203)

MILLAISET ALUEESI LAPSIPERHEET KAIPAISIVAT MIELESTÄSI NYKYISTÄ ENEMMÄN TUKEA JA HUOMIOTA? VALITSE KORKEINTAAN KOLME VAIHTOEHTOA Yksinhuoltajaperheet Lapsiperheet, joissa toinen tai molemmat vanhemmista ovat työttömiä tai sairaita Maahanmuuttajaperheet ja pakolaisperheet, joilla on pieniä lapsia Monikkoperheet, joilla on alle kouluikäisiä lapsia Perheet, joissa joku lapsista on pitkäaikaissairas Köyhyysrajalla tai sen alla elävät lapsiperheet Lapsiperheet, joilla ei ole tukiverkostoja, esim. isovanhempia paikkakunnalla Lapsiperheet, joissa vanhemmalla on päihdeongelma Lapsiperheet, joissa on vaarana kokea perheväkivaltaa Kaikki perheet, joilla on alle kouluikäisiä lapsia Jokin muu, mikä 29,9 % 32,0 % 48,0 % 37,4 % 10,9 % 21,7 % 3,3 % 3,0 % 28,4 % 24,6 % 60,6 % 52,2 % 28,9 % 27,6 % 25,9 % 31,0 % 27,5 % 31,0 % 16,2 % 16,7 % 2,7 % 4,4 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Muu Suomi (Vastauksia:1864) PK-seutu (Vastauksia:203)

ALUEESI VANHUKSET - KETKÄ KAIPAISIVAT MIELESTÄSI NYKYISTÄ ENEMMÄN TUKEA JA HUOMIOTA? VALITSE KORKEINTAAN KOLME VAIHTOEHTOA Yksinelävät vanhukset Eläkeläiset ja vanhukset, jotka ovat liikuntarajoitteisia tai joilla on joku vakava sairaus Vanhainkodeissa ja hoitolaitoksissa elävät vanhukset Vanhukset, jotka yrittävät elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan Vanhukset, joilla ei ole omaisia tällä alueella Yksinäisyydestä kärsivät vanhukset Köyhyysrajalla tai sen alla elävät eläkeläiset ja vanhukset Vanhat pariskunnat, joissa toinen toimii toisen omaishoitajana Kaikki vanhukset: Yksi tarvitsee ruokarahaa, toinen ystäviä, kolmas kantoapua kauppareissulle Jokin muu, mikä 36,1 % 38,9 % 27,5 % 27,6 % 13,2 % 11,8 % 38,3 % 31,5 % 24,5 % 20,7 % 36,3 % 42,4 % 36,6 % 37,4 % 30,4 % 33,0 % 39,6 % 37,4 % 1,3 % 2,0 % Muu Suomi (Vastauksia:1864) Lähde: Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -kysely Vastaajat valitsivat kymmenen vaihtoehdon joukosta kolme heille tärkeintä vastausta 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % PK-seutu (Vastauksia:203)

ALUEESI NUORET - KETKÄ KAIPAISIVAT MIELESTÄSI NYKYISTÄ ENEMMÄN TUKEA JA HUOMIOTA? VALITSE KORKEINTAAN KOLME VAIHTOEHTOA Päihde- tai moniongelmaisten perheiden nuoret, jotka eivät saa tukea kotoaan Nuoret, jotka eivät löydä opiskelupaikkaa tai työpaikkaa ja ovat siksi vaarassa syrjäytyä Lastenkodeissa tai sijoitusperheissä elävät nuoret; heillä ei ole perhe-elämän mallia Nuoret, joiden nuoruutta varjostaa oma tai läheisen sairaus Nuoret, jotka ovat lähtöisin köyhistä oloista eikä heillä ole varaa opiskella tai harrastaa muiden tavoin Nuoret, jotka ovat ajautuneet itse päihde -, talous-, tai muihin ongelmiin Pakolaisnuoret, joista moni on tullut Suomeen yksin tai ilman vanhempia Maahanmuuttajaperheiden nuoret, jotka elävät kahdessa eri kulttuurissa Liki kaikki nuoret. Nuorille annettu tuki maksaa aina itsensä yhteiskunnalle takaisin Jokin muu, mikä 42,9 % 55,7 % 59,0 % 46,3 % 13,4 % 19,7 % 22,7 % 23,2 % 49,0 % 35,5 % 27,0 % 26,1 % 9,5 % 16,7 % 4,8 % 10,3 % 48,1 % 42,4 % 1,7 % 2,5 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Muu Suomi (Vastauksia:1864) PK-seutu (Vastauksia:203) Lähde: Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -kysely Vastaajat valitsivat kymmenen vaihtoehdon joukosta kolme heille tärkeintä vastausta

TILANNE KOTIPAIKKAKUNNALLANI Ilmapiiri ja yhteishenki Työllisyys Taloustilanne Turvallisuus Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet Lapsiperheiden hyvinvointi Nuorten opiskelupaikat ja työllistyminen Vanhusten hoiva- ja hyvinvointipalveluiden taso Sairaanhoito Suvaitsevaisuus ja auttamisen halu Lähipalveluiden taso 3,4 3,48 2,74 3,33 2,83 2,68 3,31 3,73 3,54 3,64 4 3,33 3,5 3,14 2,92 2,9 3,21 3,33 3,19 3,22 3,28 3,68 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Muu Suomi PK-seutu Lähde: Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -kysely Huono Hyvä

Etelä- ja Pohjois-Karjala; 3,2 Häme ja Kymenlaakso; 2,98 Keski-Suomi; 3,2 Pirkanmaa; 3,14 PK-seutu; 3,4 Pohjanmaa; 3,28 Pohjois-Suomi; 3,17 Savo; 3,21 Uusimaa; 3,24 Varsinais-Suomi; 3,22 OSA-ALUEIDEN KESKIARVOT Huono Erinomainen 5 4,5 4 Kaikkien vastaajien keskiarvo: 3,22 3,5 Etelä- ja Pohjois-Karjala 3 Häme ja Kymenlaakso 2,5 Keski-Suomi Pirkanmaa 2 PK-seutu 1,5 Pohjanmaa Pohjois-Suomi 1 Savo Uusimaa Varsinais-Suomi

TILANNE KOTIPAIKKAKUNNALLANI: KAIKKI VASTAAJAT