SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Määräykset ja ohjeet 3. Rakenteellinen paloturvallisuus 4. Lämpökattilan sijoittaminen kattilahuoneeseen 5. Pelletin varastointi 6. Pelletin siirtolaitteet 7. Turvajärjestelmät 8. Sähköasennukset ja -laitteet 9. Ohjausyksikkö ja hälytyslaitteet 10. Lämpökeskuksen muut laitteet 11. Tarkastukset 12. Vahingonteon ja vaaratilanteen estäminen 13. Tekniset tiedot, ohjeet ja koulutus 1. Johdanto Ohjeessa käsitellään pellettiä polttoaineena käyttävien lämpökeskusten paloturvallisuutta, joissa kattilan teho on alle 1 MW ja kattilaveden lämpötila on alle 110 o C. Pellettilämpökeskuksen paloturvallisuusohje täydentää viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Muita kiinteitä polttoaineita käyttäviä lämpökeskuksia käsittelevä ohje on julkaistu SVK:ssa vuonna 2001. Enintään 25 kw:n teholuokan lämpökattiloissa ohjeen turvajärjestelmiä koskevia vaatimuksia voidaan noudattaa soveltuvin osin. 2. Määräykset ja ohjeet Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on annettu määräyksiä ja ohjeita kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta. Ne käsittelevät lähinnä rakenteellista paloturvallisuutta. Tärkeimmät määräykset ja ohjeet ovat: - RakMK osa E1 Rakennusten paloturvallisuus - RakMK osa E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus - RakMK osa E3 Pienet savuhormit - RakMk osa E 7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus - RakMk osa E8 Muuratut tulisijat - RakMK osa E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Lämpökattilat, joissa on tai joihin voi kehittyä ylipainetta, ovat painelaitteita ja niitä käsittelee painelaitelainsäädäntö. Lämpökattilat, joissa kattilavesi kuumennetaan enintään 110 o C lämpötilaan, on suunniteltava ja valmistettava hyvän konepajakäytännön mukaisesti. Näitä painelaitteita ei rekisteröidä eikä niihin edellytetä tehtäväksi hyväksytyn tarkastuslaitoksen määräaikaistarkastuksia. Lämpökattila on siten suunniteltava ja valmistettava, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Painelaitelainsäädäntöä vastaavia pienehköjä lämpökeskuksia koskevia standardeja ei ole, mutta suunnittelussa voidaan käyttää hyödyksi kumottuun paineastialakiin perustuvia standardeja SFS 3330, SFS 3331 ja SFS 3332. Tämä Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitossa laadittu suojeluohje ei ole vakuutusyhtiöitä sitova, vaan kukin vakuutusyhtiö voi poiketa vapaasti näistä ohjeista omissa vakuutusehdoissaan.
Nämä standardit edellyttävät, että lämpökattila varustetaan seuraavin laittein: lämpömittari kattilan lähtöjohdossa vallitsevan lämpötilan mittaamiseen kattilan lämmitystehoa automaattisesti säätävä laite. tyhjennysventtiili kattilan alimmassa osassa täyttölaite kattilaveden lisäämiseksi varolaiteet, jotka toimivat ylitettäessä suurin sallittu käyttöpaine paisuntasäiliö nestetilavuuden muutoksia varten painemittari kattilan paineen mittaamiseen laippa tarkastuspainemittarin kiinnitystä varten valmistuskilpi. Omistaja ja haltija vastaavat, että lämpökattila sijoitetaan, hoidetaan, käytetään ja tarkastetaan niin, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta ja omaisuutta. Turvatekniikan keskus valvoo markkinoilla olevia painelaitteita ja antaa niistä tarvittaessa lisätietoja. Laitteistoja suunniteltaessa ja käyttöön otettaessa on otettava huomioon työsuojelua koskevat määräykset. Näistä tärkeimpiä ovat: - Työturvallisuuslaki (299/1958) ja sen muutokset, erityisesti suunnittelijan vastuu, pykälä 40 b. - Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta (1314/1994), laitteiston tulee olla CEmerkitty ja siitä on oltava vaatimustenmukaisuusvakuutus, josta käyvät ilmi kaikki ne määräykset, jotka laitteisto täyttää. Lisäksi laitteistosta on oltava käyttöohjeet. - Valtioneuvoston päätös työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (856/1998). Laitteiston tulee täyttää sitä koskevat vaatimukset, laitteistoa on voitava käyttää turvallisuutta ja terveyttä vaarantamatta. Edellä mainittujen työsuojelumääräysten soveltaminen perustuu riskin arviointiin, jolloin arvioinnissa on otettava huomioon työpaikan olosuhteet. Arvioinnin apuna voidaan käyttää standardia SFS-EN 1050 Koneturvallisuus, riskin arvioinnin periaatteet sekä standardia SFS-EN 292 osat 1 ja 2, joka koskee koneiden yleisiä suunnitteluperiaatteita. Muista yhdenmukaistetuista standardeista (SFS-EN) saa hyvää lisätietoa. Rakennusvalvontaviranomaiselta on ennen lämpökeskuksen muutosta tai rakentamista selvitettävä, edellyttääkö hanke toimenpidelupaa tai rakennuslupaa. Luvan edellyttämät rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisen tarkastukset on tehtävä ennen käyttöönottoa. Lisäohjeita: Sisäasiainministeriö - Pelastustoimilaki Kauppa- ja teollisuusministeriö - Sähköturvallisuuslaki Ympäristöministeriö - D1 Kiinteistöjen vesi- viemärilaitteet - D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto - D5 Rakennuksen lämmityksen tehon- ja energiatarpeen laskenta - D7 Lämmityskattiloiden hyötysuhdevaatimukset Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto (SVK) - Kiinteitä polttoaineita käyttävät pienehköt lämpökeskukset - Pölyräjähdykset ja niiden torjuminen Seuraavat julkaisut - Kattilalaitosten turvallisuusohjeet (KLTK-ohjeet) - LVI 11-10215 Lämmönkehityslaitteiden mitoitus 3. Rakenteellinen paloturvallisuus Pellettilämpökeskuksen rakenteellinen paloturvallisuus toteutetaan vähintään RakMk:n osan E9 mukaisesti. Rakenteellista paloturvallisuutta on ylläpidettävä säännöllisillä tarkastuksilla ja huoltotoimilla. Pellettilämpökeskus on tehtävä tai sijoitettava erilliseen rakennukseen aina kun se on mahdollista, koska pelletin varastoinnissa ja käsittelyssä syntyy hienojakoista pölyä, joka voi muodostaa ilman kanssa räjähtävän tai herkästi syttyvän ja kiivaasti palavan seoksen. Erillisen pellettilämpökeskusrakennuksen on oltava P1-paloluokan rakennus, jos se on kaksi- tai useampikerroksinen vähintään P2-paloluokan rakennus, jos se on yksikerroksinen eikä pelletin varastoinnista ja käsittelystä syntyvän pölyn aiheuttamaa palovaaraa voida poistaa.
Rakenteellisessa paloturvallisuudessa erityistä huomiota on kiinnitettävä palo-osastoivien rakennusosien lävistykseen. Määräyksen E1 mukaan osastoivan rakennusosan (seinä, katto, lattia) läpi saa johtaa tarpeelliset putket, roilot, kanavat, johdot ja hormit edellyttäen, ettei olennaisesti heikennetä rakennusosan palo-osastointia. Polttoainevaraston ja lämpökattilahuoneen välinen polttoaineen syöttölaitteisto lävistää palo-osastoivan rakenteen ja muodostaa olennaisen vaaratekijän, koska ilman suojalaitteita olevassa syöttölaitteessa tapahtuva palo pääsee esteettä leviämään paloosastosta toiseen. Palon leviämisen estämiseksi pelletin siirto- ja syöttölaitteiden suojaus on toteutettava kohdan 7 Turvajärjestelmät mukaisesti. Palo-osastoivissa rakennusosissa palo-ovien, ikkunoiden ja muiden aukkojen palonkestoaikojen tulee olla sellaiset, että ne eivät oleellisesti heikennä rakennusosan osastoivuutta. Palo-osastoivissa rakennusosissa olevien palo-ovien ja paloluukkujen on oltava itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia. Lämpökattilahuoneen ja pelletin varastotilan ilmanvaihdon toteuttamisessa tulee ottaa huomioon rakenteellisen paloturvallisuuden asettamat vaatimukset. 3.1 Lämpökeskus erillisinä rakennuksena Lämpökeskus on erillinen rakennus, jos sen uloimpien rakennusosien etäisyys muusta rakennuksesta on vähintään kahdeksan (8) metriä. Erillisessä lämpökeskusrakennuksessa lämpökattilahuone ja pellettivarastotila palo-osastoidaan toisistaan P1-paloluokan rakennuksessa EI 120 rakennusosin. Sisäpuoliset pintaosat seinissä ja katossa tulee olla B-s1, d0 (eli 1/I) luokkaa ja lattian A2 FL -s1 (eli palamaton) luokkaa. P2-paloluokan rakennuksessa EI 30 rakennusosin. Sisäpuoliset pintaosat seinissä ja katossa tulee olla B-s1, d0 (eli 1/I) luokkaa ja lattian A2 FL -s1 (eli palamaton) luokkaa. P3-paloluokan rakennuksessa EI 30 rakennusosin, vaikka ohje E9 mahdollistaa lämpökattilahuoneen ja pellettivarastotilan välille vain pölyn leviämistä estävän rakennusosan. Sisäpuoliset pintaosat seinissä ja katossa tehdään luokkaan D-s2, d2 (eli 2/-), lattialle ei aseteta vaatimuksia. Erillisessä lämpökeskusrakennuksessa saa olla vain lämpökeskuksen toimintaan liittyviä tiloja. Siihen saa kuitenkin sijoittaa pienehköjä (alle 10 m 2 ) EI 60 rakennusosin palo-osastoituja varasto- tai vastaavia tiloja. Lämpökeskusta palvelevat tilat, kuten sähköpääkeskus, hydrauliikkatila ja valvomo on palo-osastoitava vähintään EI 60 rakennusosin. Osastointivaatimus koskee kaikkia rakennuksia niiden paloluokasta riippumatta. 3.2 Lämpökeskus rakennuksen osana Lämpökeskus on rakennuksen osana silloin, kun se liittyy muussa käytössä olevaan rakennukseen tai lämpökeskusrakennuksen uloimpien rakenteiden etäisyys muusta rakennuksesta on alle kahdeksan (8) metriä. Rakennuksen osana olevan lämpökeskuksen lämpökattilahuone ja polttoainevarasto on paloosastoitava toisistaan ja rakennuksen muista tiloista. Osastointivaatimus koskee kaikkia tilaa rajoittavia rakennusosia, myös ulkoseiniä, räystäitä ja kattoa. 3.2.1 Lämpökattilahuoneen palo-osastointi Enintään 25 kw tehoinen lämpökattila voidaan sijoittaa asuintiloihin ilman osastointia, jos lämpökattila on tähän tarkoitukseen suunniteltu. muissa kohteissa lämpökattilahuone on osastoitava muista tiloista P1-paloluokan rakennuksissa EI 60 rakennusosin ja P2- tai P3- paloluokan rakennuksissa EI 30 rakennusosin. Lämpökattilahuoneen sisäpuoliset pintakerrokset on oltava luokkaa B-s1, d0 (eli 1/I). Paloosastoivien rakenteiden on oltava lisäksi palamattomia, jos lämpökattilahuone sijaitsee kellarissa. Yli 25 kw tehoinen lämpökattila on sijoitettava palo-osastoituun lämpökattilahuoneeseen. Osastointi on toteutettava muista tiloista EI 60 rakennusosin rakennuksen paloluokasta riippumatta. Osastoivien rakennusosien on oltava palamattomia.
3.2.2 Pellettivaraston palo-osastointi Muista tiloista osastoituun lämpökattilahuoneeseen saa sijoittaa pellettiä palamattomaan, tiiviillä kannella varustettuun varastosiiloon ja kattilassa olevaan varastopesään yhteensä enintään 0,5 m 3, kun pelletti on erillisessä varastosiilossa ja lämpökattilahuone on osastoitu EI 30 rakennusosin muista tiloista enintään 0,5 m 3, kun pelletti on kattilan yhteydessä olevassa varastosiilossa ja varastopesässä ja lämpökattilahuone on osastoitu EI 60 rakennusosin muista tiloista enintään 2,0 m 3, kun pelletti on erillisessä varastosiilossa, joka on pölyn leviämistä estävällä seinällä erotetussa tilassa ja lämpökattilahuone on osastoitu EI 60 rakennusosin muista tiloista. Pellettivarastotila on osastoitava muista tiloista, myös lämpökattilahuoneesta, kun säilytettävän pelletin määrä on yli 2,0 m 3. Palo-osastointi on toteutettava P1-paloluokan rakennuksessa EI 120 rakennusosin. Sisäpuoliset pintakerrokset seinissä ja katossa tulee olla B-s1, d0 (eli 1/I) luokkaa ja lattian A2 FL -s1 (eli palamaton) luokkaa. P2-paloluokan rakennuksessa EI 30 rakennusosin. Sisäpuoliset pintakerrokset seinissä ja katossa tulee olla B-s1, d0 (eli 1/I) luokkaa ja lattian A2 FL -s1 (eli palamaton) luokkaa. P3-paloluokan rakennuksessa EI 30 rakennusosin. Sisäpuoliset pintakerrokset seinissä ja katossa voivat olla D-s2, d2 (eli 2/-) luokkaa eikä lattian pintakerrokselle aseteta vaatimuksia. Mikäli pellettivarastotila sijaitsee pääasiallisesti maanpinnan alapuolella, osastointi on toteutettava palamattomilla rakennustarvikkeilla P1-paloluokan rakennuksessa EI 120 rakennusosin P2-paloluokan rakennuksessa EI 60 rakennusosin P3-paloluokan rakennuksessa EI 30 rakennusosin. 3.3 Siirrettävä lämpökeskus Siirrettävän lämpökeskuksen palo-osastoinnissa noudatetaan kohdan 3.1 Lämpökeskus erillisenä rakennuksena vaatimuksia, jos lämpökeskus sijoitetaan yli kahdeksan (8) metrin etäisyydelle muusta rakennuksesta. Siirrettävän lämpökeskuksen palo-osastoinnissa noudatetaan kohdan 3.2 Lämpökeskus rakennuksen osana vaatimuksia, jos lämpökeskus sijoitetaan alle kahdeksan (8) metrin etäisyydelle muusta rakennuksesta. Tällöin siirrettävän lämpökeskuksen osastoivien rakenteiden, myös ulkoseinärakenteiden, on oltava vähintään luokkaa EI 60. Ulkoseinässä muuta rakennusta kohti olevan oven tai ikkunan on oltava samaa luokkaa kuin ulkoseinän. 4. Lämpökattilan sijoittaminen kattilahuoneeseen Lämpökattilan, sen laitteiden ja polttoaineen syöttölaitteiden ympärillä tulee olla riittävästi vapaata tilaa puhdistusta, nuohousta, huoltoa ja korjausta varten. Pellettipoltin tulee saada käännettyä tai siirrettyä helposti huoltoasentoon. Vapaata tilaa on laitteiston ympärillä yleensä oltava vähintään yksi (1) metri. Kattiloiden, jotka joudutaan puhdistamaan myös kattilan päällä olevan luukun kautta, yläpuolelle on varattava huoltomahdollisuus. Kattilahuone on varustettava lattiakaivolla kattilan kiertovesien ja mahdollisten sammutusvesien varalta. Kuumien pintojen, joiden lämpötila voi nousta yli 80 o C, suojaetäisyydet syttyviin materiaaleihin ja rakenteisiin tulee olla vähintään 0,6 m tai kuumat pinnat on tehokkaasti eristettävä. Pintojen, joiden päälle voi kertyä pölyä, lämpötila on pysyttävä alle 80 o C, ja niiden on oltava helposti puhdistettavissa. 5. Pelletin varastointi Pellettivarasto on pidettävä aina lukittuna ja siellä saa varastoida vain pellettejä. Varastotilassa pelletit voivat olla pakattuina, irrallaan, siilossa tai säiliössä. Pelletin varastotila on palo-osastoitava kohdan 3 mukaisesti. Varastotilan oven, huolto- tai tarkastusluukun palonkestoajan on vastattava rakenteen palonkestoaikaa. Osastoivassa rakenteessa olevat läpiviennit (kuten pelletin siirtojärjestelmät, pai
neentasausaukot, tuuletusaukot, tarkistusikkunat) eivät saa oleellisesti heikentää rakenteen paloosastoivuutta. Varastotilan on oltava kuiva ja tiivis. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että pölyä ei pääse purkautumaan tilan ulkopuolelle normaalissa käytössä eikä pellettivarastoa täytettäessä. Palo-osastoidussa varastotilassa oleva pelletin varastosiilo tai varastosäiliö voi olla rakennettu palavasta materiaalista. Pelletin siirto varastotilaan on järjestettävä siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Jos siilon täyttöputken korkeus maanpinnasta ylittää 1 500 mm, tarvitaan portaat ja työskentelytaso, jotka on varustettava kaiteella, jos putoamiskorkeus on yli 700 mm. Täyttötilavuus tulee merkitä riittävän selkeästi täyttöpaikan läheisyyteen. Täyttöaukko tai putki on merkittävä selvästi ja varustettava lukittavalla kannella. Mikäli pelletti siirretään varastotilaan pneumaattisesti, on täyttö tehtävä alhaisella paineella suurta pellettien syöttömäärää käyttäen. Pelletin murskautumisen estämiseksi on törmäysvoimaa tarvittaessa pienennettävä käyttämällä esimerkiksi ohjaimia, vaimennusmattoa tai syklonia. Varastotilan on kestettävä pneumaattisessa siirrossa syntyvä suurin ylipaine tilanteessa, jossa paineen purkuaukko tukkeutuu. Paineen purkuaukko on varustettava suodattimella, joka estää pölyn leviämisen ympäristöön ja suodattimen kunto on tarkastettava aina ennen varastotilan täyttöä. Rakennuksen ulkoseinällä oleva suodatin on poistettava ja purkuaukko on suljettava täytön jälkeen. Purkuaukko tulee merkitä selvästi ja sen etäisyys täyttöputkesta tulee olla yli 500 mm. Varastotilan sähköasennuksissa tulee ottaa huomioon, että varastotilaa täytettäessä voi syntyä räjähdysvaarallinen pölypilvi. Pölyn aiheuttaman räjähdysvaaran arvioimiseksi varastotilan tilaluokitus on tehtävä ja sen perusteella tulee valita mahdollisten sähkölaitteiden kotelointiluokat. Lisäksi pelletin siirrossa voi tapahtua sähköstaattista varautumista, jonka aiheuttama vaara on poistettava riittävillä maadoituksilla ja potentiaalitasauksilla. Varsinkin pelletin siirto pneumaattisesti voi aiheuttaa voima kasta varautumista, ja varauksen purkautuminen voi aiheuttaa pölypilven räjähdyksen. 6. Pelletin siirtolaitteet 6.1. Siirtoputkistot Palo-osastoivan rakenteen läpi kulkeva sulava tai lämmön vaikutuksesta muotoaan muuttava putkisto ei saa heikentää rakenteen osastoivuutta. Putkisto on tarvittaessa potentiaalitasattava ja maadoitettava sähköstaattisten varausten estämiseksi. Lämpökattilan pelletin syöttöjärjestelmä on varustettava ohjauksella, joka keskeyttää pelletin syötön, mikäli sitä ei siirry lämpökattilaan saakka esimerkiksi pelletin siirtoputkiston vuodon takia. 6.2. Pneumaattinen siirto Pelletin varastotilan ja lämpökattilan välinen pneumaattisen siirtojärjestelmä on oltava tiivis. Siirtojärjestelmä on asennuksen jälkeen testattava koepaineella, joka on kolme kertaa siirtopuhaltimen antaman paineen suuruinen tilanteessa, jossa ilmavirtaus on pysähtynyt putkiston tukkeutumisen vuoksi. Suljetun siirtojärjestelmän koepaine ei saa alentua 10 minuutin aikana. Siirtoilmapuhaltimen tulee pysähtyä, jos putkisto tukkeutuu tai pellettejä ei muusta syystä siirry siirtoilman erotusyksikköön. Siirtoilman palautus varastotilaan tai varastosiiloon on toteutettava siten, että pölyämistä ei tapahdu. Takatulen sammutusjärjestelmä on asennettava siirtoilman erotusyksikön ja lämpökattilan väliseen pelletin syöttöputkeen. Pneumaattinen siirtojärjestelmä on tarvittaessa potentiaalitasattava ja maadoitettava sähköstaattisten varausten estämiseksi. Pneumaattisen siirron tulee pysähtyä, jos hälytysjärjestelmä antaa hälytyksen takatulesta. 7. Turvajärjestelmät Lämpökattilalaitos on varustettava vähintään kahdella turvajärjestelmällä, jotka pystyvät estämään takatulen ja kaasupalon leviämisen lämpökattilasta
pellettivarastotilaan polttoaineen syöttöjärjestelmän kautta. Turvajärjestelmiä ovat sammutusjärjestelmä, sulkusyötin, sulkulaitteella varustettu pudotuskuilu tai metallirakenteinen varastosiilo. Turvajärjestelmien on täytettävä kohdissa 7.1 7.4 annetut vaatimukset. Yhden turvajärjestelmistä on oltava sammutusjärjestelmä, joka estää takapalon leviämisen ja toisen turvajärjestelmistä on estettävä myös kaasupalon leviäminen polttoaineen syöttöjärjestelmässä. Takapalovaaran ja hiilimonoksidikaasun aiheuttaman henkilövahinkovaaran pienentämiseksi lämpökattilan tulipesä on lisäksi varustettava alipaineanturilla, joka katkaisee palamisilman puhalluksen, jos tulipesässä ei ole riittävää alipainetta. Tulipesän liekinvalvojan on pysäytettävä polttoaineen syöttö lämpökattilaan ja hälytettävä, jos liekki on sammunut. 7.1. Sammutusjärjestelmä Sammutusjärjestelmän on estettävä takatulen leviäminen pelletin syöttöputkistossa. Sammutusjärjestelmä muodostuu sammutesäiliöstä, sammutusputkistosta, sammutussuuttimista, takapalon ilmaisujärjestelmästä, laukaisujärjestelmästä ja hälytyslaitteista. Sammutusjärjestelmän on kyettävä toimimaan myös sähkökatkoksen aikana. Sammutteena voidaan käyttää vettä tai jauhetta. Vesisammutusjärjestelmän sammutesäiliön tulee täyttyä automaattisesti. Vesisammutusjärjestelmän säiliö on varustettava pinnankorkeusvahdilla, joka antaa hälytyksen, jos vedenpinta laskee liikaa. Mikäli vesisammutusjärjestelmän sammutesäiliö on paineellinen, se on varustettava paineanturilla, joka antaa hälytyksen, jos sammutussäiliön paine laskee liikaa. Jauhesammutusjärjestelmän varasammutesäiliö on säilytettävä kattilahuoneessa, joka on heti asennettava käytetyn sammutesäiliön tilalle. Jauhesammutusjärjestelmän sähköinen laukaisu on oltava vikavalvottu. Mekaanista laukaisujärjestelmää ei saa käyttää. Sammutusputkisto ja sammutussuuttimet on asennettava kiinteästi. Sammutusputkisto tulee olla palamatonta ja sulamatonta materiaalia. Sammutteen tulee purkautua pelletin syöttöputkeen siten, että se ei aiheuta pölyn puhallusta kattilahuoneeseen. Syöttöputkiston on kestettävä sammutteen purkautumisesta aiheutuva mahdollinen ylipaine. Sammutusputkiston ja sammutussuuttimien toimivuus on voitava testata käsin avattavien venttiilien avulla (vesisammutusjärjestelmä) tai koestusventtiilin avulla, jonka kautta sammutusputkistoon voidaan syöttää paineilmaa (jauhesammutusjärjestelmä). Kaikissa käsiventtiileissä tulee olla merkinnät auki / kiinni -asennoista. Sammutteen laukaisua varten tulee olla kaksi lämpötila-anturia, jotka asennetaan polttoaineen syöttöjärjestelmään mahdollisimman lähelle tulipesää siten, että normaalikäyttö ei aiheuta sammutusjär jestelmän laukaisua. Lämpötila-anturit asennetaan kohtiin, joissa lämpötilan kohoaminen tapahtuu takapalon uhatessa ensimmäiseksi. Sammutteen tulee purkautua, jos toinen lämpötila-anturin havaitsee lämpötilan nousevan yli 30 o C:tta normaalia käyttöä korkeampaan lämpötilaan. Valvonta voidaan toteuttaa myös yhdellä lämpöilmaisukaapelilla, joka on asennettu syöttöputken ympäri. 7.2. Sulkusyötin Sulkusyöttimen on estettävä erityisesti kaasupalon leviäminen poltinlaitteesta pelletin syöttöputkiston kautta pelletin varastotilaan. Sulkusyöttimen rakenteen on oltava sellainen, että avointa yhteyttä kattilan tulipesän ja pelletin syöttöputkiston välille ei synny, vaikka polttoaineen syöttö on käynnissä. Sulkusyöttimen tulee olla tiivis ja havaitut vuodot tulee välittömästi korjata. 7.3. Sulkulaitteella varustettu pudotuskuilu Sulkulaitteen rakenteen on oltava sellainen, että avointa yhteyttä kattilan tulipesän ja pelletin varastotilan välille ei synny, vaikka polttoaineen syöttö on käynnissä. Pudotuskuilun sulkulaitteen tulee olla tiivis ja havaitut vuodot tulee välittömästi korjata.
7.4. Metallirakenteinen pellettisiilo Siilo, jossa pellettiä varastoidaan yli kaksi (2) m 3, on sijoitettava omaan palo-osastoonsa. Pellettisiilon tulee olla metallirakenteinen, tiivis ja kannen sulkulaitteiden on kestettävä palamisen aiheuttama ylipaine. Kattilahuoneessa tulee olla saatavissa paineellista vettä sammutusvesiletkua varten. Sammutusvesiletkun tulee ylettyä myös polttoainevarastoon. Pellettisiilossa on oltava seuraavat laitteet: polttoaineen alarajan hälytin lämpötila-anturi, joka antaa hälytyksen, jos varastosiilon lämpötila nousee yli 60 o C:een kannen aukiolon ilmaiseva anturi, joka antaa hälytyksen, jos kansi on jäänyt auki jos varastosiilon koko on yli 20 m 3, sen sisälle tulee olla kiinteästi asennettu kuiva sammutusvesiputkisto ja sammutussuuttimet. 8. Sähköasennukset ja laitteet Pellettilämpökeskuksiin liittyvässä sähköturvallisuudessa on huomioitava sekä palo- että henkilöturvallisuus. Lisäksi sähköasennuksissa on huomioitava pölystä aiheutuva palo- ja räjähdysvaara. Sähkötöitä saavat tehdä vain lain, asetusten ja viranomaismääräysten edellytykset täyttävät henkilöt ja yritykset annettujen viranomaisvaatimusten mukaisesti. Asennusten jälkeen ennen jännitteen kytkemistä on tehtävä tarkastukset ja mittaukset, jotka takaavat asennuksen paloturvallisuuden ja oikeellisuuden. Pellettilämpökeskusten sähkölaitteisto on pidettävä turvallisena koko käyttöikänsä. Ohjauskeskuksessa tulee olla säätöarvot erilaisten polttoaineiden käytölle, mikäli lämpökeskus on suunniteltu omaisuuksiltaan erilaisille polttoaineille. Hälytyslaitteiden tulee antaa kattilahuoneessa näkyvä ja kuuluva hälytys takapalon lämpötila-anturin ilmaisemasta lämpötilan noususta. Lämpökattilan ohjausjärjestelmän on hälytyksen jälkeen pysäytettävä pellettien syöttö varastosta polttimelle. Pelletin syöttöruuvi voi jäädä toimimaan niin kauan, että se tyhjenee. Savukaasupuhaltimien on toimittava, kunnes palaminen tulipesässä päättyy. Hälytysjärjestelmän on annettava valvontahälytys, jos tulipesässä liekki on sammunut vesisammutusjärjestelmän vedenpinnan alaraja on alittunut tai painesäiliön alarajapaine on alittunut jauhesammutusjärjestelmän sähköinen laukaisumekanismi on vioittunut tai irtikytketty hälytyslaitteiden tai sammutusjärjestelmän kaapeli on vikaantunut tulipesässä ei ole riittävää alipainetta Valvontahälytykset voidaan yhdistää yhdeksi hälytykseksi, jonka on oltava erillinen takapalon lämpötila-anturien antamasta hälytyksestä. Ohjausyksikön, hälytyslaitteiden ja sammutusjärjestelmien kaapeleiden tulee olla katkosvalvottuja. Laitteiston valmistajan on annettava turvallisuus- ja toimintaohjeet eri hälytystilanteiden varalle, hälytystilanteen poistamiseksi ja laitteiston normaalitilaan saattamiseksi. Ohjeiden tulee olla jatkuvasti saatavilla ohjauskeskuksen vieressä. 9. Ohjausyksikkö ja hälytyslaitteet Jos lämpökeskuksessa on laitteita ohjaava ohjausyksikkö, on sen toimivuus varmistettava akkukäytöllä sähkökatkojen varalle. Ohjausyksikön akkujen kapasiteetti on mitoitettava siten, että sammutus- ja hälytystoiminnat on varmistettu 12 tunnin ajaksi. Akkujen varaustilan riittämättömyydestä on saatava hälytys. 10. Lämpökeskuksen muut laitteet 10.1. Tuhkan siirtolaitteet ja tuhkan säilytys Polttimissa, joissa tuhka ei automaattisesti poistu, tuhkan poisto on oltava helppoa ja yksinkertaista. Siirrettävän polttimen käsittely on oltava helppoa. Kaikkien koneellisesti tai käsin tuhkan käsittelyyn käytettävien laitteiden ja säiliöiden on oltava palamatonta rakennetta ja tiiviitä.
10.2. Palamisilmapuhallin ja savukaasupuhallin Tulipesän palamisilmapuhaltimien on pysähdyttävä takatulen ilmetessä; savukaasupuhaltimien tulee toimia. Savukaasupuhaltimen vikaantuessa ja pysähtyessä tulee myös palamisilmapuhaltimen pysähtyä. 10.3. Savuhormi ja nuohous Savuhormit on suunniteltava ja mitoitettava siten, että siihen liitettävän tulisijan ja polttoaineen perusteella saavutetaan riittävä veto, paloturvallisuus, käyttöturvallisuus, käyttöikä ja lujuus sekä ympäristöturvallisuus. Alle 120 kw:n lämpökattilan savuhormit rakennetaan RakMk osassa E3 annettujen määräysten mukaisesti. Yli 120 kw:n lämpökattilan savuhormit rakennetaan valmistajien ohjeiden mukaisesti, jolloin edellytetään pelastusviranomaisten hyväksyntää. Savuhormi voidaan rakentaa myös ympäristöministeriön tyyppihyväksynnän mukaisesti. Savuhormin on oltava halkaisijaltaan vähintään 100 mm. Savuhormin ulkopinnan lämpötila ei saa ylittää 80 o C ja palamiskaasujen lämpötila ei saa ylittää 350 o C. Mikäli savukaasun lämpötila on alle 150 o C, on tarkistettava, ettei savupiippu kostu lämmittämisen aikana. Kondenssiveden tiivistyminen on pellettilämmityksen yhteydessä melko harvinaista. Mikäli kondenssivettä esiintyy, on piippu vuorattava haponkestävällä putkella hormin rapautumisen estämiseksi. Muutosasennusten yhteydessä on huomioitava, että savuhormin korkeus ja sopivuus uudelle lämmityslaitteistolle on aina tarkistettava. Liian suuret hormit aiheuttavat suuren vetovastuksen tai lämpölukkoja. Vaakatasoliitännät lämpökattilaan aiheuttavat myös suuren vetovastuksen. Omistajan on huolehdittava, että pellettiä polttoaineena käyttävä lämpökattila ja savuhormi nuohotaan valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Tulisija hormeineen tulee tarkastaa ja nuohota sisäasianministeriön nuohousmääräyksen mukaisesti ainakin kerran vuodessa nuohoojan toimesta. Tulisijan ja hormien soveltuvuus käytettäville polttoaineille tulee varmistaa ennen käyttöönottoa. Jos rakennuksen tulisijan tai hormin käyttötarkoitus muuttuu esim. polttoaineen vaihdon takia, tulee nuohoojan tarkistaa ja tarvittaessa nuohottava ne ennen niiden käyttöönottoa. 10.4. Alkusammutuskalusto Kattilahuoneen välittömässä läheisyydessä on oltava vähintään yksi 27A 144BC teholuokan (6 kg AB III-E) käsisammutin ja pikapaloposti tai helposti käyttöön otettava vesiletku, joka on jatkuvasti kytketty vesijohtoverkkoon. Vesiletkun pituuden on oltava sellainen, että se ulottuu pellettivarastotilaan. Siirrettävä lämpökeskus on varustettava vähintään yhdellä käsisammuttimella 43A 183BC (12 kg AB III-E). 11. Tarkastukset Ennen käyttöönottoa on laitteiston toimittajan, asentajan tai käyttäjän testattava kattilan ja polttoaineen syöttölaiteiden toimintaan liittyvät ohjaukset ja hälytykset sekä turvalaitteiden toiminta. Testauksesta on laadittava pöytäkirja. Tilaajan on huolehdittava, että ennen laitteiston käyttöönottoa toimenpide- tai rakennusluvassa edellytetyt viranomaistarkastukset on tehty ja todetut puutteet korjattu. Lämpökeskuksen silmämääräinen tarkastus on tehtävä viikoittain. Ohjaus- ja hälytyslaitteiden toimintakokeet on tehtävä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aina muutosten jälkeen. Laitteen toimittajan antama tarkastusohje on säilytettävä kattilahuoneessa. Toimintakokeet ja tarkastukset on merkittävä käyttöpäiväkirjaan. 12. Vahingonteon ja vaaratilanteiden estäminen Lämpökeskustilat ja -rakennus sekä niihin liittyvät varastotilat tulee lukita huolellisesti aina kun niissä ei oleskella, lisäksi alue tulisi aidata. Pääsy polttoainevarastoihin, siiloihin ja vastaaviin on estettävä myös tapaturmavaaran vuoksi.
Rakennukseen ja lähiympäristöön on asetettava avotulenteon ja tupakoinnin osoittavat kiellot. Palovaaralliset työt on tehtävä tulityöohjeiden mukaisesti. Rakennusten ulkoseinustoilla ei saa säilyttää palavaa tavaraa, mikäli on olemassa palon leviämisen vaara rakennukseen. Kohteissa on oltava riittävä valaistus ja ulkoalueilla tulisi olla liiketunnistimilla varustettuja valaisimia. 13. Tekniset tiedot, ohjeet ja koulutus Laitteen valmistajalla on ns. ankara vastuu liikkeelle laskettujen tuotteiden osalta tuotevastuulain perusteella. Lämpökeskuksen toimittajan tai laitetoimittajien on annettava laitoksen käyttöä varten kaikki tarpeelliset tiedot ja ohjeet kirjallisessa muodossa sekä tarvittaessa järjestettävä riittävä käyttökoulutus. Käyttöohjeissa tulee olla pellettilämmityslaitteiden huolto- ja kunnossapito-ohjeet, joissa on oltava ohjeet valvonnasta, tarkastuksista, huoltotarpeesta ja kunnossapidosta. Käyttöohjeissa on kuvattava normaalikäytön lisäksi myös tyypilliset häiriötilanteet ja menettelyohjeet häiriön sattuessa. Mikäli kattilassa voidaan käyttää erilaisia polttoaineita, on kattilan ja sen laitteiden säädöistä ja käytöstä annettava tarpeelliset lisäoh jeet. Samoin, jos pääpolttoaineen seassa voi käyttää muuta polttoainetta, on tästä annettava ohjeet. Turvallisuusohjeet on annettava erillisenä painotuotteena, joka voidaan kiinnittää kattilahuoneen seinälle. Turvallisuusohjeessa on selvitettävä palotai tapaturmavaaraa aiheuttavat tekijät ja oikeat toimintatavat vaaran välttämiseksi sekä toimintaohjeet tulipalon uhatessa. Ohjeissa on mainittava myös tarpeelliset henkilökohtaiset suojaimet. Laitteiden toimituksen yhteydessä on laitetoimittajan annettava tarkastuslomakkeet, joiden mukaan lait teet tarkastetaan ja tarvittavat kokeilut voidaan tehdä sekä käyttöpäiväkirja, johon tarkastukset ja kokeilut merkitään. Ohjeet ja tarkastuspöytäkirjat tulee säilyttää ja tarvittaessa esittää kattilalaitoksen tarkastajalle, pelastusviranomaisille ja vakuutusyhtiölle. Toimintaan oleellisesti vaikuttavia muutoksia saa tehdä vain riittävän ammattitaidon omaava henkilö tai yritys. Muutokset on merkittävä teknisiin tietoihin ja ohjeisiin. Jos laitteistolla ei ole päätoimittajaa, joka vastaa koko laitoksen toimituksesta, on tilaajan koottava edellä olevat tiedot. Mikäli edellä lueteltuja tietoja ja ohjeita ei ole on ainakin turvallisuusohjeet hankittava tai teetettävä jälkikäteen myös vanhoihin laitoksiin.