KIRJALLINEN KYSYMYS 683/2010 vp Koulutustakuukokeilu Etelä-Savossa Eduskunnan puhemiehelle Viime vuonna edustajat Palm ja Kankaanniemi kysyivät kirjallisessa kysymyksessään (KK 144/2009 vp) opetusministeri Henna Virkkuselta, aikooko hallitus muuttaa lainsäädäntöä siten, "että jokaiselle opintoihin hakevalle nuorelle taataan opiskelupaikka". Vastauksessaan opetusministeri totesi seuraavaa: "Opetusministeriö katsoo, että näiden toimien puitteissa perusopetuksen päättäville voidaan varmistaa koulutuspaikka toisen asteen koulutuksessa. Koulutuspaikan turvaaminen lainsäädäntöä muuttamalla ei ole tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista eikä tarpeellista." Vuosittain peruskoulunsa lopettavista nuorista noin 3 000 jää ilman opiskelupaikkaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 peruskoulun päättäneistä 6,8 prosenttia ei jatkanut välittömästi opiskelua. Työ- ja elinkeinoministeriön Nuoret miehet työelämään -työryhmä oli raporttinsa (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, työ ja yrittäjyys, 34/2009) mukaan yksimielinen siitä, että peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen välinen nivelvaihe on kriittinen syrjäytymisen suhteen. Nykyinen hallitus on muun muassa lisännyt ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja, vakinaistanut ammattistartin ja uudistanut nuorisolakia mahdollistamaan paremmin monialaisen yhteistyön nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kaikista hallituksen toimista huolimatta vaille koulutuspaikkaa jää vuosittain nuoria, joiden saaminen koulutuksen piiriin olisi kansantaloudellisesti ja inhimillisesti kannattavaa. Käytännön vastuu koulutukseen pääsystä on kunnilla, joissa erilaisilla projekteilla, joiden rahoittamiseen valtiokin on osallistunut, on saatu aikaan hyviä tuloksia. Käytännöt näissä projekteissa ovat kuitenkin kirjavat, ja eri puolilla maata nuorien mahdollisuudet ovat epätasa-arvoiset kuntien erilaisten käytäntöjen takia niin perusopetuksen lisäopetuksen kuin työpajatoiminnankin suhteen. Etelä-Savon maakunnassa on virinnyt ajatus koulutustakuun kokeilemisesta jokaiseen peruskoulusta toiselle asteelle siirtyvään. Kokeilun on tarkoitus ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja nopeuttaa työelämään siirtymistä. Lisäksi koulutustakuun on arveltu sitouttavan nuoria maakuntaan ja näin hidastavan muuttoliikettä Etelä-Savosta pois. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko koulutustakuuta mahdollista kokeilla Etelä-Savon maakunnassa siten, että jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan opiskelupaikka ja mikä on hallituksen kanta koulutustakuukokeiluun? Versio 2.0
Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2010 Heli Järvinen /vihr 2
Ministerin vastaus KK 683/2010 vp Heli Järvinen /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Järvisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 683/2010 vp: Onko koulutustakuuta mahdollista kokeilla Etelä-Savon maakunnassa siten, että jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan opiskelupaikka ja mikä on hallituksen kanta koulutustakuukokeiluun? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallituksen tavoitteena on turvata opiskelupaikka jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle ja otamme hallituksessa vakavasti koko ikäluokan koulutusvastuun. Etelä-Savon maakunnan tahto taata jokaiselle peruskoulunsa päättävälle opiskelupaikka on hyvä asia ja maakunnassa on myös olemassa kaikki edellytykset siihen. Perusopetuksen päättäneet sijoittuvat pääsääntöisesti toisen asteen yleissivistävään (lukio) tai ammatilliseen koulutukseen. Perusopetuksen päättänyt voi hakeutua myös perusopetuksen lisäopetukseen joko peruskouluihin tai kansanopistoihin. Ammatilliset oppilaitokset tarjoavat perusopetuksen päättäneille useita erityyppisiä valmistavia koulutuksia: maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti), joka vakinaistui 1.8.2010 alkaen. Yhteishaun ulkopuolella on myös koulutuksia (esim. musiikki-, tanssi- ja liikunta-alan koulutusta), joihin osa peruskoulunsa päättäneistä hakeutuu. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus on viime vuosina lisääntynyt perusopetuksen päättäneiden keskuudessa. Noin viiden vuoden ajan välittömästi perusopetuksen jälkeen ammatilliseen koulutukseen sijoittuneiden osuus on kasvanut. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän yhteishakuaineistoihin perustuvan arvion mukaan ammatilliseen koulutukseen sijoittuminen onkin kasvanut vuosina 2008 ja 2009, kun opiskelupaikkoja on lisätty, yhteensä lähes 3,5 prosenttiyksikköä. Vastaavana aikana lukiokoulutukseen sijoittuminen on vähentynyt vain liki 1,5 prosenttiyksikköä. Tämän perusteella voidaan todeta, että ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisellä on kyetty merkittävästi lisäämään suoraan perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen jatkaneiden osuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö säätelee ammatillisen peruskoulutuksen järjestämistä koulutuksen järjestämisluvilla (mm. opiskelijamäärät, koulutusalat, valmistavat koulutukset). Koulutuksen järjestäjä voi järjestämislupansa puitteissa päättää omasta koulutustarjonnastaan, esim. aloittaisista opiskelijapaikoista sekä valmentavien koulutusten laajuudesta. Myös lukiokoulutuksen järjestämiseen tarvitaan opetusministeriöltä saatu lupa, joka ei kuitenkaan sisällä määräyksiä koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärästä, joka on siten koulutuksen järjestäjän päätettävissä. Etelä-Savon maakunnassa oli haettavana kevään 2010 yhteishaussa 1 288 aloituspaikkaa nuorten lukiokoulutuksessa. Ensisijaisia hakijoita oli 910 nuorta ja heistä hyväksyttiin opiskelemaan 837. Lukiokoulutuksen vetovoimaluku (1. sijaisia hakijoita/aloituspaikat) oli 0,71 maakunnassa. 3
Ministerin vastaus Perusopetuksen päättävien jatko-opintoihin pääsyn varmistamiseksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriä on lisätty hallituskauden aikana merkittävästi. Vuoden 2008 alusta opiskelijamääriä lisättiin n. 2 200 opiskelijalla ja vuoden 2009 aikana n. 4 950 opiskelijalla. Vuonna 2010 opiskelijamääriä on lisätty noin 4 000 opiskelijalla. Kokonaislisäys on näin ollen vuodesta 2008 lukien noin 11 200 vuosiopiskelijapaikkaa. Vuoden 2010 opiskelijapaikkojen lisäys eri maakuntien koulutuksen järjestäjille perustui ensisijaisesti kevään 2009 yhteishaun tilastoihin ensisijaisista hakijoista, paikan vastaanottaneista ja koulutuksen ulkopuolelle jääneistä. Toiseksi maakuntakohtaiseen jakoesitykseen vaikuttivat vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 20 24-vuotiaiden nuorten määrät maakunnissa sekä alle 25-vuotiaiden työttömien määrät maakunnissa/te-keskuksissa. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien lisääminen, ammatilliseen koulutukseen valmistavien koulutusten kehittäminen, sähköisen yhteishaun käyttöönotto sekä koulutuksen järjestämisen tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantaminen ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat positiivisesti perusopetuksen päättäneiden sijoittumiseen toisen asteen koulutukseen. Lisätoimia tarvitaan edelleen niiden nuorten ohjaamiseen ja koulutukseen, joille opintopolun rakentaminen on haasteellista valinnan vaikeuden, elämäntilanteen tai esimerkiksi terveyteen liittyvien seikkojen vuoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa asettama elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä valmistelee valtakunnallista elinikäisen ohjauksen strategiaa varmistamaan eri ohjauspalveluiden, myös nuorten, riittävyys ja tehokkuus. Hallitusohjelman mukaisesti luodaan puitteet moniammatilliselle viranomaisyhteistyölle sen varmistamiseksi, etteivät nuoret syrjäydy koulutus- tai työmarkkinoilta peruskoulun päättämisen jälkeen. Koulutuspaikan varmistaminen toiselta asteelta perusopetuksen päättäneille on tärkeä tavoite sen ohella, että voidaan huolehtia myös muiden vailla ammatillista tutkintoa olevien koulutustarpeista. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymisen tehostaminen edellyttää eri tahojen välistä yhteistyötä, jolla voidaan vahvistaa opintojen aikaisia tukitoimia sekä vaihtoehtoisia polkuja toisen asteen tutkinnon suorittamiseksi. Tutkintotavoitteisen koulutuksen ohella näitä ovat esimerkiksi ammatilliseen koulutuksen valmistavat ja valmentavat koulutuksen, perusopetuksen lisäopetus sekä myös kansanopistojen koulutustarjonta. Syrjäytymiskehityksen ehkäisemisessä myös työpajatoiminnalla on merkittävä rooli. Etelä-Savossa kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien vuotuinen täyttöaste jää selvästi alle 100 %:n (keskiarvo 94,4 %). Ensisijaisia hakijoita kevään 2010 yhteishaussa aloituspaikkaa kohden oli vähemmän kuin yksi (ns. vetovoimaluku on koulutuksen järjestäjillä noin 0,8 ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden). Etelä- Savon kahdelle suurelle koulutuksen järjestäjälle, Etelä-Savon Koulutus Oy:lle ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymälle, on lisäksi myönnetty vakinaiset ammattistarttikoulutuksen järjestämisluvat 1.8.2010 alkaen. Etelä-Savossa on siis kaikki edellytykset opiskelupaikan turvaamiselle jokaiselle perusopetuksensa päättäneelle jo nykyisillä ammatillisen koulutuksen järjestäjille myönnettyjen opiskelijapaikkojen sekä muiden käytettävissä olevien koulutusväylien, toimintamuotojen ja viranomaisyhteistyön puitteissa. Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 4
Ministerns svar KK 683/2010 vp Heli Järvinen /vihr Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 683/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Heli Järvinen /gröna: Är det möjligt att göra ett försök med utbildningsgaranti i landskapet Södra Savolax så att alla ungdomar som går ut grundskolan garanteras en studieplats och vilken inställning har regeringen till försök med utbildningsgaranti? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringens mål är att säkerställa en studieplats för alla ungdomar som går ut grundskolan och i regeringen vi tar utbildningsansvaret för hela åldersklassen på allvar. Det är bra att landskapet Södra Savolax vill garantera alla ungdomar som går ut grundskolan en studieplats och det finns också alla förutsättningar för detta i landskapet. De som avslutat sin grundläggande utbildning placerar sig i regel i allmänbildande (gymnasiet) eller yrkesinriktad utbildning på andra stadiet. Den som avslutat sin grundläggande utbildning kan också söka sig till påbyggnadsundervisning efter den grundläggande utbildningen vid antingen grundskolor eller folkhögskolor. Yrkesläroanstalter erbjuder dem som avslutat sin grundläggande utbildning flera olika typer av förberedande utbildning: förberedande utbildning för grundläggande yrkesutbildning för invandrare, undervisning och handledning som ges handikappade studerande i tränings- och rehabiliteringssyfte, undervisning i huslig ekonomi samt orienterande och förberedande utbildning för grundläggande yrkesutbildning (yrkesstarten), som permanentades den 1 augusti 2010. Det finns också utbildningar utanför den gemensamma ansökan (till exempel utbildning inom området musik, dans och idrott), som en del av de som gått ut grundskolan söker till. Yrkesutbildningens dragningskraft har under de senaste åren ökat bland dem som slutför den grundläggande utbildningen. Under cirka fem år har det skett en ökning i andelen ungdomar som placerar sig i yrkesutbildning direkt efter den grundläggande utbildningen. Enligt den bedömning som undervisnings- och kulturministeriet gjort utgående från material från den gemensamma ansökan har placeringen i yrkesutbildning ökat sammanlagt nästan 3,5 procentenheter åren 2008 och 2009, då man utökat antalet studieplatser. Under motsvarande tid har placeringen i gymnasieutbildning minskat endast med nästan 1,5 procentenheter. Utgående från detta kan man konstatera att genom att utöka antalet studieplatser i yrkesutbildningen har man på ett betydande sätt förmått öka andelen ungdomar som direkt från den grundläggande utbildningen fortsätter i utbildning på andra stadiet. Undervisnings- och kulturministeriet reglerar anordnandet av grundläggande yrkesutbildning med tillstånd för anordnande av utbildning (bl.a. antalet studerande, utbildningsområden, förberedande utbildningar). En utbildningsanordnare kan inom ramen för sitt tillstånd att ordna utbildning besluta om sitt eget utbildningsutbud, t.ex. studieplatser inom ett visst utbildningsområde samt omfattningen av förberedande utbildningar. Även för anordnandet av gymnasieutbildning behövs ett tillstånd från undervisningsministeriet som dock inte innehåller några bestämmelser 5
Ministerns svar om antalet studerande, vilket således kan bestämmas av utbildningsanordnaren. I den gemensamma ansökan 2010 fanns det 1 288 nybörjarplatser att söka i gymnasieutbildningen för ungdomar i landskapet Södra Savolax. Antalet förstahandssökande var 910 och av dem antogs 837 som studerande. Gymnasieutbildningens dragningskraft (förstahandssökande/nybörjarplatser) var 0,71 i landskapet. För att säkerställa att de som slutför den grundläggande utbildningen ska få en plats för fortsatta studier har studerandeantalet i den grundläggande yrkesutbildningen utökats betydligt under regeringsperioden. Vid ingången av 2008 utökades studerandeantalet med ca 2 200 studerande och under 2009 med cirka 4 950 studerande. År 2010 har studerandeantalet utökats med ca 4 000. Den totala ökningen sedan 2008 är därmed cirka 11 200 årsstudieplatser. Ökningen av studieplatserna år 2010 för utbildningsanordnare i olika landskap grundade sig i första hand på statistiken från den gemensamma ansökan över förstahandssökande, studerande som tagit emot sin studieplats och sökande som blivit utanför utbildningen. En annan faktor som inverkade på förslaget till fördelningen mellan landskapen var antalet unga i åldern 20 24 år i landskapet som saknade examen efter grundstadiet samt antalet arbetslösa under 25 år i landskapen/te-centralerna. Utökandet av antalet studerande inom den grundläggande yrkesutbildningen, utvecklandet av utbildningar som förbereder för yrkesutbildning, ibruktagandet av elektronisk ansökan samt förbättrandet av resultaten och effektiviteten i anordnandet av utbildning har haft och har en positiv effekt på hur de som avslutat sin grundläggande utbildning placerar sig i utbildning på andra stadiet. Ytterligare åtgärder behövs fortfarande för att vägleda sådana unga till utbildning som det är utmanande att bygga upp en studieväg för på grund av deras svårigheter att välja, deras livssituation eller t.ex. hälsorelaterade omständigheter. Den samarbetsgrupp för livslång vägledning som undervisnings- och kulturministeriet tillsatt tillsammans med arbets- och näringsministeriet bereder en nationell strategi för livslång vägledning för att säkerställa att de olika vägledningstjänsterna, även för ungdomar, är tillräckliga och effektiva. I enlighet med regeringsprogrammet skapas det ramar för ett mångprofessionellt myndighetssamarbete för att säkerställa att ungdomar inte slås ut från utbildningen eller arbetsmarknaden efter grundskolan. Att trygga en utbildningsplats på andra stadiet för dem som slutfört den grundläggande utbildningen är ett viktigt mål vid sidan av att även kunna se till utbildningsbehoven hos andra som saknar yrkesexamen. En effektivisering av övergången från den grundläggande utbildningen till andra stadiet förutsätter samarbete mellan olika instanser som kan stärka stödåtgärder under studierna samt alternativa vägar för att avlägga en examen på andra stadiet. Vid sidan av den examensinriktade utbildningen är sådana till exempel utbildningsutbudet inom förberedande och orienterande utbildning, påbyggnadsundervisning efter den grundläggande utbildningen samt även folkhögskolornas utbildningsutbud. I förebyggandet av marginaliseringsutvecklingen spelar även verkstadsverksamheten en viktig roll. I Södra Savolax ligger den årliga uppfyllelsegraden hos alla yrkesutbildningsanordnare klart under 100 procent (medeltalet 94,4 procent). Antalet förstahandssökande i den gemensamma antagningen våren 2010 var mindre än en per nybörjarplats (dragningskraften hos utbildningsanordnarna är cirka 0,8 förstahandssökande per nybörjarplats). De två stora utbildningsanordnarna i Södra Savolax, Etelä-Savon Koulutus Oy och samkommunen för utbildning i Östra Savolax har dessutom beviljats stadigvarande tillstånd att ordna yrkesstartutbildning från och med den 1 augusti 2010. I Södra Savolax finns det alltså alla möjligheter att säkerställa en studieplats för alla dem som slutför sin grundläggande utbildning inom ramen för de nuvarande studieplatser som yrkesutbildningsanordnarna beviljats samt andra tillgängliga utbildningskanaler, verksamhetsformer och samarbete mellan myndigheter. 6
Ministerns svar KK 683/2010 vp Heli Järvinen /vihr Helsingfors den 5 oktober 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 7