KIRJALLINEN KYSYMYS 237/2006 vp Virsien ja hengellisen musiikin opetus kouluissa Eduskunnan puhemiehelle Virsiopetuksella ja kasvatuksella virsien käyttöön ja tuntemukseen on ollut vahva sija Suomen kouluissa. Erityisesti oppivelvollisuuskoulujen ja lukioiden aamuhartaudet ovat palvelleet tehokasta ja monipuolista virsien tuntemukseen kasvatusta. Koulun alaluokilla on opetettu lasten virsiä, ylemmillä luokilla ja lukioissa nuorten virsiä ja koko virsikirjan sisältöä laajemminkin. Virsien merkitys ihmisten arkielämässä ja elämän murros- ja taitekohdissa on ollut varsin suuri. Tavatessani niin kansakoulun kuin oppikoulunkin aikaisia nyt keski-ikäisiä koulutovereitani on usein todettu koulun aamuhartauksien ja niissä annetun virsien tuntemuksen tärkeä merkitys elämässä. Aiemmin virsiopetuksella ja -kasvatuksella oli aamuhartauksien lisäksi vankka sijansa myös musiikin opetuksessa. Peruskouluun aikoinaan siirryttäessä tapahtui valitettava uskonnon opetuksen viikkotuntien vähennys, mikä vähensi uskonnon opetuksen mahdollisuuksia antaa virsiopetusta. Vastaavaa kielteistä kehitystä on tapahtunut myös lukioissa. Koulujen musiikin opetusta on myös supistettu, ja näin osaltaan virsiopetuksessa tästäkin syystä on tapahtunut menetyksiä. Tuntuu kuin kokonaisnäkemys ja -vastuu koulujen virsiopetuksesta ja -kasvatuksesta puuttuisi. Valinnaisilla ja vapaaehtoisilla kursseilla joko uskonnon tai musiikin opetuksessa saattaisi lukiossa olla osaltaan mahdollisuuksia kohentaa virsien ja virsikasvatuksen sekä muunkin hengellisen nuoriso- ja gospelmusiikin opetusta. Ilmeisesti tätäkään mahdollisuutta ei ole osattu luoda ja kehittää. Nyt olisi aika tarttua mahdollisuuteen sekä virsiopetuksen, hengellisen musiikin että hengellisen nuorisomusiikin kasvatuksen tehostamiseksi kouluissa ja erityisesti lukioissa. Koulujen aamuhartauksien sisältö on valitettavasti perin vähämerkityksinen verrattuna perinteisiin aamuhartauksiin. Niissä keskeiset osat olivat Raamatun luku sekä lyhyt hengellinen tai kristillisen uskon kanssa sopusoinnussa oleva puhe ja rukous. Aamuhartaudet tekivät virret ja Raamatun keskeiset ajatukset tutuiksi itse päivittäisen hengellisen tarpeen lisäksi koko elämänkaarta varten. Nyt tätä eivät valitettavasti peruskoululaiset tai lukiolaiset enää saa entiseen tapaan. Lasten ja nuorten on vaikea löytää kestävää arvopohjaa elämäänsä tämän ajan koulujen opetuksesta. Oikea arvopohja on kuitenkin paras sijoitus tulevaisuuteen sekä yksilön että kansakunnan osalta. Virret edustavat osaltaan ei vain evankelisluterilaisen kirkon, vaan myös koko kansakunnan arvopohjaa, jota tarvitaan oikean ja väärän erottamiseksi ja pohjaksi oikeiden valintojen tekemiselle. Hengellisellä nuorisomusiikilla on tärkeä sijansa nuorten elämässä, ja se liittyy tärkeänä osana hengelliseen kasvatukseen, ja siksi sekä hengellistä nuorisomusiikkia että virsiopetusta tulisi lisätä ja tukea. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä koulujen virsiopetuksen ja -kasvatuksen kehittämiseksi ja lisäämiseksi peruskoulujen ja lukioiden aamunavauksissa ja miten tämä toteutuu nykyistä paremmin osana koulujen musiikkikasvatusta? Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2006 Lauri Oinonen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 237/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 237/2006 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä koulujen virsiopetuksen ja -kasvatuksen kehittämiseksi ja lisäämiseksi peruskoulujen ja lukioiden aamunavauksissa ja miten tämä toteutuu nykyistä paremmin osana koulujen musiikkikasvatusta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetusta ja lukiokoulutusta säädellään valtakunnallisilla opetussuunnitelman perusteilla. Uudistettujen perusteiden mukaiseen opetukseen siirrytään perusopetuksessa kaikkien vuosiluokkien osalta syyslukukauden 2006 alusta lukien. Opetuksen järjestäjä vastaa paikallisesta opetussuunnitelmatyöstä. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Kaikille yhteisten oppiaineiden osalta valtakunnallisissa perusteissa määritellään tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä hyvän osaamisen kuvaukset opetuksen nivelvaiheissa ja päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa ja tässä yhteydessä opetuksen järjestäjä myös päättää, mitä tavoite- ja sisältöalueita opetuksessa mahdollisesti painotetaan. Valinnaisista aineista päättää kokonaan opetuksen järjestäjä. Kunta- ja koulukohtaisen päätösvallan ja liikkumavaran säilyttäminen koulutyön ja opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa on yksi suomalaisen koulujärjestelmän ominaispiirteistä. Vastaava siirtyminen uudistettuihin opetussuunnitelmanperusteisiin tapahtui lukioissa syyslukukauden 2005 alusta. Uskonnon opetuksen yhtenä tavoitteena on uskonnollisen perinteen ja kulttuurin siirtäminen uusille sukupolville. Opetussuunnitelman perusteissa uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin. Tähän tavoitteeseen sisältyy myös virsien opiskelu, mikä mainitaan sekä perusopetuksen vuosiluokkien 1 5 että vuosiluokkien 6 9 uskonnon opetuksen tavoitteissa. Lukion syventäviin valtakunnallisiin opintoihin kuuluu Mihin suomalainen uskoo -kurssi, jonka puitteissa virsiperinnettä voidaan hyvin sisällyttää paikalliseen opetussuunnitelmaan. Musiikin opetuksen tavoitteena on monipuolinen musiikin tuntemus. Keskeisiin sisältöihin kuuluu vuosiluokilla 1 4 monenlaisen musiikin kuuntelu sekä laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmisto, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista. Vuosiluokkien 5 9 musiikin opiskelun yhtenä tavoitteena laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta sekä tähän liittyvinä sisältöinä eri tyylejä ja lajeja edustavan yksi- ja moniäänisen lauluohjelmiston sekä eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavan soitto-ohjelmiston opiskelu. Lukion musiikin opetuksessa on pakollisena Moniääninen Suomi -kurssi, jonka osaksi virsilaulu ja -musiikki voivat kuulua. Lisäksi useisiin musiikin syventävien kurssien sisältöihin voi opetussuunnitelman perusteiden mukaan sisältyä virsimusiikki. Sekä uskonnonopetuksessa että musiikinopetuksessa ratkaisun virsiopetuksen mukaan otta- 3
Ministerin vastaus misesta tekee aina opetuksen järjestäjä tai koulu omassa opetussuunnitelmassaan. Perusopetusasetuksen 6 :ssä ja Lukioasetuksen 5 :ssä (852/1998 ja 810/1998) on säädetty, että päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella. Mainituissa asetuksissa poistettiin niissä aikaisemmin ollut viittaus siihen, että päivänavausten tulee myönteisellä tavalla liittyä koulussa annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasvatukseen. Näin päivänavaus irrotettiin yhteydestä uskonnon opetukseen. Nykyisen lainsäädännön mukaan päivänavausten tavoitteet ovat samat kuin koulun tavoitteet. Päivänavausten järjestämisestä vastaa käytännössä koulun rehtori. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan järjestää päivänavauksia yhdessä paikallisen seurakunnan tai seurakuntien kanssa. Näiden päivänavausten osana voi olla virsilaulua. Lisäksi koulu voi oman harkintansa mukaan järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, joiden sisältöön voivat virret kuulua tilaisuuden osana tai ne voivat olla koko tilaisuuden teema. Päätösvalta asiassa on aina koulutuksen järjestäjällä ja koululla. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannan mukaan myös moniin koulun perinteisiin juhliin, kevätjuhla, joulujuhla, itsenäisyyspäivän juhla, voi kuulua virsi osana suomalaista kulttuuria ilman, että näistä juhlista tulee uskonnollisia tilaisuuksia. Päätösvalta näiden tilaisuuksien järjestämisessä ja sisällön valinnassa on koulun rehtorilla ja koulutuksen järjestäjällä. Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 4
Ministerns svar KK 237/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 237/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att utveckla och öka skolornas psalmundervisning i samband med grundskolornas och gymnasiernas morgonsamlingar och hur förverkligas detta bättre än i dag inom ramen för skolornas musikfostran? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen regleras i de riksomfattande grunderna för läroplanen. I början av höstterminen 2006 kommer undervisningen att följa de reviderade läroplansgrunderna på alla årskurser i den grundläggande utbildningen. Utbildningsanordnaren svarar för det lokala läroplansarbetet. Läroplanen kan utarbetas så att den innehåller en del som är specifik för kommunen och delar som är specifika för regionen eller skolan enligt vad utbildningsanordnaren bestämmer. I de riksomfattande grunderna anges målen för och det centrala innehållet i fråga om de för alla gemensamma ämnena, likaså ges en profil för goda kunskaper i olika skeden av undervisningen samt kriterier för vitsordet 8 vid slutbedömningen. I den lokala läroplanen anges målen för och innehållet i undervisningen årskursvis i de olika läroämnena och i detta sammanhang kan utbildningsanordnaren också besluta vilka mål och innehåll som eventuellt betonas i undervisningen. Beslut om valfria ämnena fattas helt av utbildningsanordnaren. Ett typiskt drag för skolsystemet i vårt land är att beslutsfattandet och rörelsefriheten vid planeringen och genomförandet av skolarbetet och undervisningen kvarstår hos den enskilda kommunen och skolan. Motsvarande övergång till reviderade läroplansgrunder skedde i gymnasierna vid början av höstterminen 2005. Ett av målen för religionsundervisningen är att föra den religiösa traditionen och kulturen vidare till nya generationer. I läroplansgrunderna är utgångspunkten för religionsundervisningen att göra eleven allsidigt förtrogen med religiös kultur. I detta mål ingår också att eleven lär sig psalmer, vilket nämns i målen för religionsundervisningen för årskurserna 1 5 och 6 9. Till de riksomfattande fördjupade studierna i gymnasiet hör kursen Vad tror finländaren på. Inom ramen för den kan psalmtraditionen väl tas in i den lokala läroplanen. Målet för musikundervisningen är att eleverna skall få en mångsidig musikkännedom. Det centrala innehållet i årskurserna 1 4 omfattar allsidigt musiklyssnande samt en sång-, spel- och lyssnarrepertoar som gör eleven förtrogen med både finländsk musik och musik från andra länder och kulturer och som innehåller exempel från olika tidsperioder och olika musikstilar. Ett av målen för musikstudierna i årskurserna 5 9 är att utvidga och fördjupa elevens kännedom om musikens olika arter och stilar. Ett centralt innehåll i anslutning till detta är en en- och flerstämmig repertoar som ger en inblick i olika stilar och genrer och en spelrepertoar som representerar olika musikstilar och musikkulturer. I musikundervisningen i gymnasiet ingår den obligatoriska kursen Ett flerstämmigt Finland, där psalmsång och -musik kan ingå. Enligt läroplansgrunderna 5
Ministerns svar kan psalmmusik ingå också i många fördjupade kurser i musik. Både i religionsundervisningen och i musikundervisningen avgör alltid utbildningsanordnaren eller skolan i sin egen läroplan huruvida psalmundervisning skall tas med. I 6 i förordningen om grundläggande utbildning och i 5 i gymnasieförordningen (852/1998 respektive 810/1998) sägs att dagens arbete inleds med en kort morgonsamling. I nämnda förordningar ströks den tidigare ordalydelsen, enligt vilken morgonsamlingarna på ett positivt sätt skall ansluta sig till den religiösa och etiska fostran som ges i skolan. Kopplingen mellan morgonsamlingen och religionsundervisningen försvann därmed. Enligt nuvarande lagstiftning sammanfaller målen för morgonsamlingarna med målen för skolan. I praktiken är det skolans rektor som svarar för ordnandet av morgonsamlingarna. I den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen kan morgonsamlingar ordnas tillsammans med en lokal församling eller församlingar. Psalmsång kan ingå i dessa morgonsamlingar. Skolan kan dessutom besluta ordna religiösa tillställningar, där psalmer kan utgöra en del av innehållet eller stå som tema för hela tillställningen. Beslutanderätt i frågan har alltid utbildningsanordnaren och skolan. Enligt ett ställningstagande av riksdagens grundlagsutskott kan många av skolans traditionella fester, såsom våravslutning, julfest, självständighetsfest, innehålla psalmer som ett uttryck för den finländska kulturen, utan att festerna för den skull blir religiösa tillställningar. Beslut om att ordna dessa tillställningar och om deras innehåll fattas av skolans rektor och utbildningsanordnaren. Helsingfors den 18 april 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 6