VUODEN VIESTIT SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN VUOSIKIRJA 2013
SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Seuran nykyinen strategiakausi alkoi vuonna 2011 ja jatkuu vuoteen 2015. Strategiset päätavoitteet ovat: yhteiskunnallinen vaikuttaminen mielenterveysasioissa kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön vahvistaminen kansalaisten mielenterveysosaamisen tukeminen kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen kehitystyö ja uudet avaukset. Seuran strategiaa toteutetaan viiden linjan välisenä yhteistyönä. KANSALAISTOIMINTA tekee ja koordinoi seuran järjestö- ja aluetyötä, vapaaehtoistyötä ja tukihenkilötoimintaa sekä järjestää vapaaehtoisja tukihenkilötoiminnan koulutusta. MIELENTERVEYSSEURAN KOULUTUSKESKUS kouluttaa ja kehittää psyko sosiaalisen ja terapeuttisen auttamisen, mielenterveyden edistämisen sekä jaksamisen teema-alueilla. SOS-KRIISIKESKUS koordinoi ja antaa matalan kynnyksen järjestölähtöistä kriisiapua niin kasvokkain, puhelimessa, netissä kuin vertaistukiryhmissä sekä järjestää varhaiskuntoutusta. VIESTINTÄ tuottaa lehtiä, oppaita ja verkkosisältöjä ja vie eteenpäin mielenterveyden edistämisen sisältöjä yhteistyössä muiden toiminta linjojen kanssa. HALLINTO mahdollistaa ja tukee muiden toimintalinjojen työtä.
SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN VUOSIKIRJA 2013 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 2 Marita Ruohonen PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 4 Pentti Arajärvi APUA JA TUKEA 6 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA JA VIESTINTÄÄ 8 KANSALAISTOIMINTAA 10 MIELENTERVEYSOSAAMISTA 12 KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA AUTTAMISTA 14 KEHITTÄMISTÄ JA UUSIA AVAUKSIA 16 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA 2013 TULOSLASKELMA 18 TASE 19 LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT 20 JÄSENYHDISTYKSET 21 YHDISTYSJÄSENET 22 HALLINTO, TALOUS JA HENKILÖSTÖ 22 VERKOSTOYHTEISTYÖ 24 TUKIHENKILÖTYÖ & VAPAAEHTOISTOIMINTA 24 Toimitus: Sami Liukkonen, Eila Ruuskanen-Himma, Jaana Arho, Ellen Tuomaala ja Sirpa Väänänen. Paino: I-Print, Seinäjoki ISBN 978-952-7022-05-4
TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Marita Ruohonen OSALLISUUS RAKENTAA HYVÄÄ MIELENTERVEYTTÄ Tunne omasta tarpeellisuudesta ja liittymisestä muihin ihmisiin on mielenterveyden keskeinen osatekijä. Harva meistä haluaa elää täysin irrallaan muista. Yhteiskunnallisessa keskustelussa yksinäisyys on vasta viime vuosina löydetty valtavana haasteena ja sosiaalisten ongelmien taustatekijänä. Tutustuin vuosia sitten iäkkääseen mieheen, joka kuvasi itseään erakoksi. Hän eli elämäänsä keskellä karua luontoa pohjoisessa Lapissa ja kaivoi työkseen kultaa sekä testasi makuupusseja nukkumalla ulkona suurimman osan vuodesta. Oltuamme jonkin aikaa kirjeenvaihdossa huomasin, että hänellä kävi usein vieraita ihmettelemässä Lapin luontoa ja hänen elämäntapaansa. Hän oli luonteeltaan sosiaalinen ja tuntui nauttivan näistä vierailuista, ei siis sittenkään mikään oikea erakko. Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa ja muussa seuran kriisityössä yksinäisyys ja halu tulla kuulluksi on kautta aikojen ollut eräs merkittävimpiä avun hakemisen syitä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa yksinäisyys on vasta viime vuosina löydetty valtavana haasteena ja sosiaalisten ongelmien taustatekijänä. Yksinäisyys voi olla oma tietoinen valinta, elämäntapa. Mutta jos vaihtoehtoja ei ole ja ihminen ajautuu vastoin omaa tahtoaan erilleen muista ihmisistä, riskit kasvavat. Päihteiden ongelmakäyttö, mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus liittyvät usein yksinäisyyteen ja tarpeettomuuden kokemukseen. Yhteisöllisyyden lisäämisestä on haettu ratkaisuja yksinäisyyteen. Kun perhettä ei kaikilla ole eivätkä sukusiteetkään nykyään ole kovin tiiviitä, uusia yhteisöllisyyden muotoja on haettu muun muassa harrastusten piiristä. Muistan jo parikymmentä vuotta sitten vierailleeni Tanskassa koiraharrastajien vanhainkodissa. Vaikutti varsin mukavalta ja vireältä paikalta. 2
Monet ovat mukana vapaaehtoistoiminnassa yksinkertaisesti siksi, että haluavat tehdä hyvää. Mitä kiinteämpi yhteisö, sitä tehokkaammin se sulkee yhteisöön kuulumattomat ulkopuolelle. Yhteisöllisyyden korostamisen kääntöpuoli sisältyy yhteisön määritelmään. Mitä kiinteämpi yhteisö, sitä tehokkaammin se sulkee yhteisöön kuulumattomat ulkopuolelle. Yksinäisyydelle tyypillistä on juuri ulkopuolisuus; tunne siitä, että omalla olemassaololla ei ole merkitystä kenellekään toiselle ihmiselle tai ihmisyhteisölle. Tässäkin suhteessa maailma on polarisoitunut. Osalle ihmisistä yhteisöjä ja sosiaalista elämää on tarjolla liikaa ja joillekin ei lainkaan. Yhteisöllisyys ja osallisuus kuuluvat sanaparina yhteen. Yhteisö on paikka, jossa voi tuntea osallisuutta. Yhteisön jäsenenä voi kuulua joukkoon, jonka tuntee omakseen, jossa tuntee olevansa hyväksytty, jopa arvostettu ja jossa voi toimia yhteiseksi hyväksi. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä tehtävä tarjota yhteisöjä ja osallisuutta erityisesti heille, jotka eivät sitä muualta löydä. Järjestötoiminnassa voi myös saada itse apua ja voimaantua auttamaan muita. Monet vapaaehtoiset ovat saaneet apua aikanaan, kuten Vuoden vapaaehtoiseksi valittu, 25 vuotta mielenterveyden piirissä monimuotoista vapaaehtoistyötä tehnyt Jukka Virta. Monet ovat mukana vapaaehtoistoiminnassa yksinkertaisesti siksi, että haluavat tehdä hyvää. Lämpimät kiitokset kaikille Mielenterveysseuran vapaaehtoisille yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämisestä! Osalle ihmisistä yhteisöjä ja sosiaalista elämää on tarjolla liikaa ja joillekin ei lainkaan. Kuva: Touko Hujanen
PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Pentti Arajärvi MIELENTERVEYS KUULUU MYÖS KAAVOITUKSEEN JA ASUMISEEN Mielenterveys kuuluu paitsi kaikille myös kaikkeen. En tiedä, mikä elämänalue tai toiminta olisi sellainen, ettei sillä olisi ainakin ohutta kytkentää mielenterveyteen. Ulkopolitiikka pelkäätkö maailmantilannetta? Viemäröinti maailman saastuminen. Tietysti asialla ja asialla on eroa. Mutta ehkäisevä työ tulee esille jokapäiväisen elämän alueilla kaikkialla, kuten siinä, että kaavoitus ja asuminen voi olla parempaa tai huonompaa. Tarjoaako asuinalue lapsille leikkipaikkoja ja turvallisen koulutien? Onko kauneusarvot otettu huomioon ja miten pääsee metsään? Metsällä on mielenterveydelle suuri merkitys. Emme pelkää metsää ja tuulen suhinaa, vaan saamme niistä voimaa. Metsällä on ainakin suomalaiselle mielenterveydelle suuri merkitys. Emme pelkää metsää ja tuulen suhinaa, vaan saamme niistä voimaa. Olen neljännekseltä leikilläni ja loppuosalta tosissani sanonut, että Helsingin Östersundomin kaavoitus- ja liikenneratkaisuissa on pidettävä huolta siitä, että Sipoonkorven kansallispuistoon pääsee metrolla. Se on järjestettävissä. Asunnossa vietämme huomattavan osan päiväämme, ison osan siitä nukkuen. Ei voi olla yhdentekevää, millainen asuntomme on. Onko se terveellinen, myös mielenterveyden kannalta? Saammeko tarpeellisen levon, voiko perhe viettää yhdessä aikaansa? Tarjoaako asunto myös mahdollisuuden työskentelyyn, harrastamiseen, muuhunkin lepoon kuin yönukkumiseen ja voiko lapsi lukea läksynsä? Arkkitehdit ovat paljon pohtineet näitä kysymyksiä. Asuntojen koko asettaa aina rajoituksensa, rakentamisen rahoituksella on vaikutusta ja kaavakin rajoittaa. Asuntojen rakentamisesta voi siirtyä muuhun rakentamiseen: koulut, päiväkodit, nuorisotalot, vanhusten palvelutalot, kirjastot, liikuntapaikat. Niille tulee asettaa toiminnallisia vaatimuksia ja ne on pidettävä kunnossa. Suotavaa tietysti olisi sekin, että ne ovat olemassa silloin, kun uusi asuinalue valmistuu. Kotoa ja asuinalueelta on päästävä poiskin. Työmatkan, matkan harrastuksiin tai kulttuuririentoihin on voitava sujua ainakin taajaan asutuilla alueilla julkisilla välineillä. Asialla ei ehkä ole välitöntä linkkiä mielenterveyteen paitsi se, että julkinen liikenne takaa kaikkien mahdollisuudet liikkua haluamaansa paikkaan ja palveluun. 4
Ei voi olla yhdentekevää, millainen asuntomme on. Onko se terveellinen, myös mielenterveyden kannalta? Tärkeää ei loppujen lopuksi ole se, kuka järjestää, vaan että palveluja on saatavilla ja saavutettavissa. Viime aikoina on ollut esillä vielä yksi mielenterveyspalvelujen kannalta tärkeä asia palvelujen järjestäminen. Tärkeää ei tietenkään loppujen lopuksi ole se, kuka ne järjestää, vaan että palveluja on saatavilla ja saavutettavissa, ne ovat laadultaan korkeatasoisia ja tuotetaan vaikuttavasti. Vaikuttavuus ei ole sama asia kuin halvalla, mutta ei ole mitään syytä rahaa tuhlatakaan. Siis tehokkuutta tarvitaan aina. Nyt näyttää siltä, että syntyy ratkaisu, jossa ns. ervat eli tulevaisuudessa varmaankin hyvinvointikuntayhtymät järjestävät palvelut ja varmaan tuottavatkin palvelut siltä osin kuin ne on järkevää keskittää. Keskittää voidaan harvoin tarvittavat tai harvinaiset toimenpiteet varsinkin, jos ne edellyttävät erikoisosaamista. Ihminen tarvinnee vain kerran eläessään lonkkaleikkausta. Keskittää kannattaa myös kalliit toimet, kuten ympärivuorokautinen päivystys. Hajauttaa pitää perustoiminnot ja myös usein toiminnot, jotka voidaan hoitaa etänä. Niinpä on selvää, että päivähoitoa, kiireetöntä ja osin kiireellistäkin sairaanhoitoa ja terveydenhoitoa annetaan hajautetusti, lähellä ihmisiä. Palveluverkko saattaa muuttua, mutta tuskin kukaan lakkauttaa hoitoa vain lakkauttaakseen. Takana on taloudellisia näkökohtia, mutta inhimillisetkin pitää muistaa. Päätöksentekojärjestelmä on kaavailuissa vielä auki, mutta viiden suuren alueen päättäjät tulevat kunnista. Vielä kysymys erikseen on koko toiminnan rahoitus. Sillä on arvaamattoman suuri merkitys toiminnalle muussakin mielessä kuin että kaikki maksaa. Terveydenhuollon rahoitus pitää saada selkeämmäksi, niin sanotusti yksikanavaiseksi, tai ainakin melkein. Sairausvakuutuksen osuus vaatii erityisesti pohdintaa. Uudistus pitää saada aikaan, ennenkuin hukka tulee. Se nimittäin tulee, jos ei ala tapahtua konkreettisestikin.
APUA JA TUKEA 2013 VALTAKUNNALLINEN KRIISIPUHELIN 2013 Puhelimessa vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt 24 paikkakunnalla ympäri Suomea. Toiminnassa on mukana 18 kriisikeskusta ja 6 paikallista mielenterveysseuraa. Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä. 148 523 soittoa 43 170 vastattua puhelua + 4 % Noin 650 vapaaehtoista, jotka vastasivat 60% soitoista Soittajista 60% naisia ja 40% miehiä 50 59 vuotiaat soittajien suurin ikäryhmä Soittajista 12 % jatko-ohjattiin kunnallisiin palveluihin ja 4% Suomen Mielenterveysseuran muihin palveluihin. Palautteesta 94% kiittävää Syitä soittaa: Halu kertoa kuulumiset Ahdistuneisuus Yksinäisyys Pari- ja perheongelmat 148 523 soittoa 43 170 vastattua puhelua + 4 % Kasvussa: Itsetuhoisista ajatuksista puhuttiin 1 410 keskustelussa Päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 9.00 07.00 viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00 07.00
13 131 vastattua puhelua VALTAKUNNALLINEN VERKKOKRIISITYÖ 2013 HELSINGIN SOS-KRIISIKESKUS 2013 kriisityöntekijöitä ja vapaaehtoisia Tukinetissä kriisityöntekijöitä Selmassa vapaaehtoisten tekemää palveluohjausta Suomi24:ssä TUKINET Mukana 13 päivystyspaikkakuntaa Net tuki -viestejä 7 852 + 5,6% Net tuki live -keskusteluja 825 +92,3% Palautteesta 94% kiittävää Yleisimmät syyt: Ahdistuneisuus 20% Pari- ja perheongelmat 16% Masentuneisuus 10% 7 852 Net tuki -viestiä + 5,6% 825 Net tuki live -keskustelua +92,3% KRIISIPUHELIN 13 131 vastattua puhelua 32% kaikista Valtakunnallisen kriisipuhelimen puheluista 14% vapaaehtoisen vastaamia KRIISIVASTAANOTTO 3 482 asiakastapaamista 851 asiakasta 788 yksilöasiakasta 45 pariskuntaa 17 perhettä 1 asiakasryhmä Yleisimmät syyt pari-perheongelmat ahdistuneisuus kuolema lähipiirissä RYHMÄTOIMINNAT 167 osallistujaa kursseilla valtakunnallisesti 271 osallistujaa ryhmissä SOS-kriisikeskuksessa TUKINET 1 461 Net tuki vastausta 157 Net tuki live -viestiä 3 482 asiakastapaamista Kahdenkeskisessä Net tuki -tukisuhteessa vastauksen saa 5 vrk:n sisällä. 8 333 asiakaskontaktia RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN ETELÄ-SUOMEN ALUETOIMISTO 8 333 asiakaskontaktia 1 394 asiakasta 630 tukisuhdetta 102 juristineuvonnan asiakasta
YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA JA VIESTINTÄÄ ENEMMÄN AVOHOITOA JA MATALAMMAT KYNNYKSET Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck totesi Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa 14.2.2013, että mielenterveyslakimme on vanhentunut. Laki ei turvaa riittävää oikeussuojaa eikä tue avohoidon kehittymistä. Uudistus on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Koko erillinen mielenterveyslaki on lakkautettava ja mielenterveysasiat on sisällytettävä muuhun lainsäädäntöön. Ei ole olemassa kestäviä perusteita sille, että itsemääräämisoikeutta psykiatriassa rajoitetaan eri tavalla kuin muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteinen lainsäädäntö kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla takaa parhaiten yhtenäiset käytännöt ja potilaiden yhdenvertaisen kohtelun. TARVITAAN KANSALLINEN ITSEMURHIEN EHKÄISYOHJELMA Kansainvälisten selvitysten mukaan ehkäisyohjelmat ovat kustannustehokkaita tapoja ehkäistä itsemurhia. Suomi on edelleen itsemurhien kärkimaita. Esimerkiksi miesten itsemurhakuolleisuus on yli puolitoistakertainen muihin Pohjoismaihin verrattuna. Mielenterveysseura on laatinut 14 kohdan ehdotuksen kansalliseksi itsemurhien ehkäisyohjelmaksi, jonka tavoitteena on puolittaa itsemurhien määrä. SOS-kriisikeskuksen johtaja Outi Ruishalme on korostanut, että tarvitsemme muun muassa enemmän matalan kynnyksen auttamispaikkoja, jotta ongelmiin pystytään puuttuman nopeasti. mielenterveysseura.fi 232 696 vierailua e-mielenterveys.fi 220 781 vierailua vahvistamo.fi 151 225 vierailua Sekä Mielenterveyslehti että Perheterapialehti julkaistiin myös digi-lehtinä verkossa! 8
SUOMEN MIELEN- TERVEYSSEURA ON HALUTTU YHTEISTYÖKUMPPANI HEUREKA TULEE HULLUKSI Näyttely avattiin lokakuussa. Koko perheen toiminnallisen näyttelyn tavoitteena on haastaa ja innostaa kävijät tutustumaan mielen hyvinvointiin sekä mielenterveyden häiriöihin. Vantaan jälkeen näyttely lähtee maailmalle Lissaboniin ja Pariisiin. Suomen Mielenterveysseura osallistui asiantuntijana näyttelyn työstämiseen. POSTIKORTTEJA KARTON KANSSA Yhteistyö Karto Oy:n kanssa jatkui. Perinteisten joulukorttien lisäksi myynnissä oli myös Hyvän mielen postikortteja. Korttisarjaan kuuluu 10 korttia, joiden kuvilla ja mietelauseilla on hyvä muistaa tai onnitella läheisiä. mielenterveysseura.fi/verkkokauppa HYVÄNTEKEVÄISYYSHUUTOKAUPPA Suomen Mielenterveysseura ja Design ShopOutlet.com järjestivät toukokuussa 2013 hyväntekeväisyyshuutokaupan. Tuotto ohjattiin Mielenterveysseuran Suomeen tuoman uuden työtavan juurruttamiseksi. Monimuotoisen perheterapian (MDFT - Multidimensional Family Therapy) tavoitteena on saada vaikeista ongelmista kärsivä nuori ja hänen perheensä motivoitumaan muutokseen ja sitoutumaan hoitoon. VUODEN 2013 PÄÄTAPAHTUMIA SEITSEMÄNNET KANSALLISET MIELENTERVEYSPÄIVÄT järjestettiin 7.-8. helmikuuta Tampereella. Päivien teemana oli Kansalaisuus, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet. Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen muistutti, että kokemus osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista on tärkeä mielenterveyden edellytys. Mielenterveys on paitsi olennainen osa terveyttä, myös kansalaisuuden perustava elementti. Yksi tapa vähentää demokratiavajetta on rohkaista ihmisiä kansalaiskeskusteluun eri tavoin, ja tukea kuuntelevan vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. 11. ITSEMURHIEN EHKÄISYPÄIVÄ Mielenterveysseuran vuosittain viettämä päivä lisää tietämystä itsemurhista, levittää tietoa ja vähentää itsemurhiin liittyvää leimautumista. Ennen kaikkea päivä tuo esille sanomaa siitä, että itsemurha on estettävissä. Kansainvälistä päivää on vietetty vuodesta 2003 lähtien. Itsemurhien ehkäisypäivänä 10. syyskuuta Helsingissä keskusteltiin Liekki elämälle -elokuvasta. MAAILMAN MIELENTERVEYSPÄIVÄÄ 10.10. vietettiin ympäri maata kansainvälisen teeman mukaan aiheella ikääntyminen ja mielenterveys. Helsingissä 10. lokakuuta Valkoisessa Salissa nautittiin kulttuurista, kuunneltiin asiantuntijoita ja keskusteltiin mielen hyvinvoinnin voimavaroista. Mirakle-hankkeen projektipäällikkö Maria Viljanen muistutti, että ikä sinällään ei ole rajoite. Tapahtumassa esiintynyt RäpMummo Eila on hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon iloa voi tuoda mummo, joka näyttää räpin olevan on kaiken ikäisten kulttuuria. ELÄMÄN KONKARI -KIRJOITUSKILPAILU. Mielenterveysseuran yli 60-vuotiaiden elämänkokemuksia kartoittanut kirjoituskilpailu paljasti, että raskaatkin elämänkokemukset voivat lisätä elämäntaitoja. Eletty elämä tarjoaa parhaimmillaan monenlaisia välineitä ja keinoja kriiseistä selviytymiseen ja mielen hyvinvoinnin tueksi. VALTAKUNNALLISEN MIELENTERVEYSPALKINTO Mielenterveysseura myönsi palkinnon onnellisuusprofessori Markku Ojaselle pitkästä ja ansiokkaasta urasta hyvinvoinnin ja positiivisen psykologian edistämisessä. Ojanen on käsitellyt onnellisuutta ja henkistä hyvinvointia lukuisissa kirjoissaan ja artikkeleissaan.
KANSALAISTOIMINTAA AINUTLAATUISTA VAPAAEHTOISTEN TUKEMISTA KOKO MAAILMASSA Suomen Mielenterveysseurassa on kehitetty kansainvälisestikin mitattuna ainutlaatuista vapaaehtoisten tukimallia. Kehittämämme mallin kiinnostus leviää nyt kansainvälisesti. Olemme käyneet Japanissa saakka kouluttamassa, kertoo järjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi. Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön tukimalli sisältää koulutusta, työnohjausta ja riskien arviointia vapaaehtoistyöntekijöille. Laadukas ja turvallinen tukihenkilötyö vaatii tuekseen osaavan työnohjauksen. Mielenterveysseuran tukihenkilötyössä toimimisen edellytyksenä onkin osallistuminen säännölliseen työnohjaukseen. Laadukkaan koulutuksen ohella työnohjaus on tärkein henkilöstön kehittämismenetelmä myös vapaaehtoistyössä, kertoo kehittämiskoordinaattori Suvi-Tuuli Porkka. Suomen Mielenterveysseurassa työnohjaus on kuulunut oleellisena osana tukihenkilötyöhön jo runsaan 30 vuoden ajan. Olemme kouluttaneet vapaaehtoistyön työnohjaajia vuodesta 1995 lähtien. Koulutus on nykyään kolmen vuoden mittainen ja 60 opintopisteen laajuinen vaativa kokonaisuus. Vapaaehtoistyön työnohjauksen tehtävä on edistää yhdistyksen ja tukihenkilötyön perustehtävää. Se on ehdottoman luottamuksellista, tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, kertoo Porkka. Työnohjaus keskittyy tukisuhteeseen liittyviin asioihin ja se auttaa tukihenkilöä löytämään oman yksilöllisen tapansa olla toisen ihmisen tukena. Työnohjaus tukee uskoa itseen, antaa uskallusta tehtävään, ohjaa ymmärtämään maallikkoauttamisen erityispiirteitä ja edistää sitoutumista tukihenkilötyön eettisiin periaatteisiin, tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Mielenterveysseuran oma koulutus on paikallisille yhdistyksille maksutonta, muistuttaa Porkka. Tukityön tekemiseen innostaa oman osaamisen hyödyntäminen, mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä ihmisenä. JUKKA VIRTA VUODEN 2013 VAPAAEHTOINEN Viime joulukuussa raumalaiselle vapaaehtoisaktiivi Jukka Virralle myönnettiin Kansalaisareenan Vuoden vapaaehtoisen tunnustuspalkinto. Elämäntyönsä ydinvoimalassa tehnyt Jukka Virta aloitti oman vapaaehtoistaipaleensa jo vuonna 1989 Rauman Seudun Mielenterveysseuran kriisipuhelinpäivystäjänä. Virta on ollut perustamassa Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikkaa vuonna 1990 ja hän on toiminut vuosia paikallisen mielenterveysseuran hallituksessa. Tukihenkilötoimikunnan puheenjohtajana Virta on ollut vuodesta 2003, ja hän toimii edelleen työnohjaajana. Olen ollut aina kiinnostunut ihmisistä ja heidän ajatuksistaan. Vapaaehtoistyö Mielenterveysseurassa on auttanut katsomaan maailmaa ja elämän menoa monesta näkökulmasta. Ei elämässä ole vain yhtä totuutta, vaan näkökulmia on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Vapaaehtoistyö on antanut minulle mahdollisuuden toteuttaa asioita, joita haluan tehdä, kertoo Jukka Virta. 10
KULTTUURI LISÄÄ TERVEYTTÄ Mielenterveysseuran suojissa perustettiin 24.4.2013 Terveyttä kulttuurista kannatusyhdistys ry. Yhdistys edistää kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien käytön tukemista kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja turvaamisessa. Yhdistys tukee henkisesti ja taloudellisesti Terveyttä kulttuurista -verkoston toimintaa sekä verkoston edistämien kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien tutkimusta, hankkeita ja käyttöä. UUSI TEEMAVIIKKO MUISTUTTAA KULTTUURIN MERKITYKSESTÄ MIELENTERVEYDELLE Suomen Mielenterveysseura kehitti Suomeen uutta Mental Health Art Week hyvää mieltä kulttuurista -toimintaviikkoa. Viikkoa vietetään ensimmäisen kerran 19. 25.5.2014. Viikon tarkoituksena on erilaisten kulttuuritapahtumien avulla alentaa kynnystä keskustella mielenterveydestä sekä sen merkityksestä. Toimintaviikon järjestää Suomen Mielenterveysseura yhdessä paikallisten mielenterveysseurojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. > facebook.com/mentalhealthartweek HYVÄN MIELEN METSÄKÄVELY -HANKE YHDISTÄÄ METSÄN JA MIELENTERVEYDEN TUKIHENKILÖIDEN KOKEMUKSIA Yksilötukisuhteessa sekä puhelin- ja verkkokriisityössä toimivat tukihenkilöt pitävät tärkeänä seuraavia asioitaoman: 1. osaava vapaaehtoistyön johtaminen, 2. oman tehtävän selkeää määrittelyä, 3. hyvää tiedonkulkua, 4. yhdistyksen hyvää mainetta, 5. työnohjausta, 6. yhdistyksen edustajilta ja tukihenkilökollegoilta saatua arvostusta, 7. tukea ja palautetta sekä kuulluksi tulemista ja vaikuttamismahdollisuutta. Tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiimme. Silti metsää on hyödynnetty vain vähän mielenterveystyössä. Luonnossa liikkuminen lisää hyvän olon tunnetta ja ehkäisee riskiä sairastua mielenterveysongelmiin. Hyvän mielen metsäkävely -hankkeen tavoitteena on luoda jatkuvaa toimintaa. Hankkeen pilotti käynnistyi Tampereen seudulla toukokuussa 2013. Vuoden loppuun mennessä metsäkävelyitä järjestettiin jo eri puolilla Suomea ja virtuaaliset metsäkävelyt mahdollistivat metsäluonnosta nauttimisen myös tietokoneen välityksellä. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii Suomen Mielenterveysseuran ja Suomen metsäkeskuksen Hyvän mielen metsäkävelyiden suojelijana. > mielenterveysseura.fi/metsakavelyt
MIELENTERVEYSOSAAMISTA MIELENTERVEYSTAIDOT VAHVEMMIKSI Mielenterveysseura järjesti kaikille tarkoitettua Mielenterveyden ensiapu -koulutusta ympäri Suomea. Mielenterveyden ensiapu -koulutuksessa mielenterveys nähdään osana ihmisen hyvinvointia, joka kulkee käsi kädessä fyysisen terveyden kanssa. Se tarkoittaa myös kehitettäviä taitoja. Samalla kun vahvistamme fyysistä terveyttä, esimerkiksi liikkumalla, vahvistamme mielenterveyttä, tiivistää Mielenterveyden ensiapu -hankkeen projektipäällikkö Ritva Karila-Hietala. Mielenterveysseuran 2000-luvulla käynnistämä MTEA 1 -koulutus uudistettiin 2013. Se antaa välineitä oman ja läheisten mielen hyvinvoinnin edistämiseen tukemalla tunnetaitoja, elämänhallintaa ja kriiseistä selviytymistä, auttamalla tunnistamaan vahvuuksia sekä riskija suojatekijöitä, sekä lisäämällä tietämystä ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta, työelämästä ja stressinhallinnasta. Australiasta peräisin oleva MTEA 2 -kurssi tutustuttaa osallistujat yleisimpiin mielenterveyden häiriöihin, niiden puheeksi ottamiseen sekä avun ja tuen mahdollisuuksiin. UUSI MIELENTERVEYS VOIMAKSI -KIRJA NUORISO- TYÖN AMMATTILAISILLE Mielenterveys voimaksi -käsikirja tarjoaa nuorisotyöhön tietoa ja harjoituksia. Niiden avulla nuorisotyön ammattilaiset voivat tukea nuorten mielenterveystaitoja, kuten huolehtimista arjen tasapainosta, tunne- ja selviytymistaitoja sekä kykyä puhua mieltä painavista asioista. Samalla se tukee nuorisotyön toimijoiden voimavaroja ja työhyvinvointia. Käsikirja auttaa kohtaamaan nuorta arvostavasti ja kiireettömästi, sekä kannustamaan ja antamaan hänelle myönteistä palautetta. Kirjan ovat kirjoittaneet Mielenterveystaidot nuorisotyöhön -hankkeen projektisuunnittelija Anna Erkko ja lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Marjo Hannukkala. 12
SISUKKUUS, LÄHEISTEN TUKI JA HALU PÄRJÄTÄ ITSE AUTTAVAT IKÄIHMISIÄ KRIISEISSÄ Kun yli 60-vuotiaita suomalaisia kutsuttiin kirjoittamaan selviytymisestä elämän isoissa ja pienissä kriiseissä, kävi ilmi, että raskaatkin elämänkokemukset voivat lisätä elämäntaitoja. Kirjoitukset kokosi Elämän konkari -kirjaksi Mielenterveysseuran hanke Mirakle mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville (2012 2016). Kirjoituksista näkyy, että parhaimmillaan elämänkokemus tarjoaa välineitä ja keinoja kriiseistä selviytymiseen ja mielen hyvinvointiin. Sopeutumistaidot lisääntyvät. Kriisi voi tarjota myös myönteiseksi osoittautuvan käänteen. Niiden läpikäymisestä kumpuaa myötätuntoa kohtalotovereille ja itselle. Irti päästämisen myötä voi syntyä eteenpäin katsomisen oivalluksia sekä suhteellisuudentajua, kertoo kirjan toimittaja, Miraklehankkeen projektisuunnittelija Ilka Haarni. Itsen, muiden ja maailman ymmärtäminen sekä ilo elämästä voivat kasvaa iän myötä. Asioihin saattaa suhtautua suvaitsevaisemmin tai arvojen tärkeysjärjestys voi muuttua. Pienestä voi tulla kauniimpaa, suhtautumisesta rennompaa, tarpeetonta voi karsia, tiivistää Haarni. MAAILMA LAAJENEE HYVINVOINTITREENEISSÄ SenioriHyvinvointi-treeneissä ikäihmiset ovat milloin laulaneet ja soittaneet afrikkalaisia rumpuja, milloin treenanneet punttisalilla. Jos omien silmien näkökyky on jo heikentynyt, Ateneumin taideteoksien ihailemisessa on auttanut kuvailutulkki. Treeneissä on harjoiteltu myös tietoista läsnäoloa, kuunneltu muistiluotsin luentoja, tutustuttu oman alueen vapaaehtois- ja asukastoimintaan, retkeilty luonnossa tai syöty terveellisesti. Juteltavaa ja jaettavaa on riittänyt. Jokaisessa ryhmässä lähdetään liikkeelle osallistujien tarpeista ja mielenkiinnon kohteista, kertoo projektisuunnittelija Maija Hansen. Hyvinvointitreenit on Mielenterveysseuran 2000-luvulla kehittämä kurssi, jota on kehitetty ikäihmisille sopivaksi. Sitä levittää eläkeläisyhdistyksille, palvelutaloihin, toimintakeskuksiin sekä vapaaehtoistoimijoille Mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyneille eli Mirakle-hanke yhdessä vanhustyön järjestöjen kanssa. Ohjatut ryhmät kokoontuvat viikon, parin välein 6 12 kertaa. Kartoitamme osallistujien koettua hyvinvointia treenien alussa ja lopussa. Näin he tulevat pohtineeksi treenien vaikutusta hyvinvointiinsa. Osallistujilta on tullut roppakaupalla myönteistä palautetta. Moni on herännyt aktiivisen toiminnan pariin tai solminut uusia ystävyyksiä, joku oppinut ottamaan lisää omaa aikaa, summaa Hansen tyytyväisenä.
KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA AUTTAMISTA TÄSMÄAPUA ITSEMURHAA YRITTÄNEELLE Vaikka itsemurhaa yrittäneet ovat yrityksensä jälkeen yhä suuremmassa itsemurhavaarassa, jälkihoidossa on kehittämistä. SOS-kriisikeskuksen 2013 käynnistynyt, viisivuotinen LINITY-hanke auttaa itsemurhaa yrittäneitä. Interventio on kehitetty Bernin yliopistossa. Itsemurha-ajatukset nähdään inhimillisenä toimintamallina, jota voi muuttaa vaihtoehtoisten toimintatapojen myötä. Hoitoon pääsyyn on matala kynnys: osallistuminen on maksutonta, eikä lähetettä tarvita. Lisäksi kesto on lyhyt, vain 4 5 istuntoa. Istunnoissa käydään läpi elämäntarinaa ja kriisin taustaa, opetellaan tunnistamaan itsemurha-ajatusten varoitusmerkkejä, sekä vaihtoehtoisia toimintatapoja. Jälkeenpäinkään asiakasta ei jätetä yksin, vaan häneen pidetään yhteyttä, summaa hankkeen projektipäällikkö Camilla Djupsund. Jos taustalla on väkivallan tai sodan traumoja, voimavarat eivät riitä kielen tai paikallisten tapojen opetteluun. 14 YKSIN VOI OLLA JOPA KAVERIPORUKASSA Nuorten yksinäisyyteen puututaan liian vähän, koki 70 prosenttia Yhteisvastuu nuoresta -hankkeen verkkokyselyyn vastanneesta nuoresta. Yksinäisyyttä voi kokea toisten seurassakin. Nuorilla on kuitenkin keinoja lievittää yksinäisyyttä, yleisimpinä netti, some sekä musiikin kuuntelu. Puhuminen auttaa myös, muistuttaa suunnittelija Hannele Lehtonen Suomen Mielenterveysseurasta. Yhteisvastuu nuoresta -hanke haastaa jokaista pohtimaan, mitä voisi tehdä nuorten yksinäisyyden lievittämiseksi, kertoo Lehtonen. Mielenterveysseura on kehittänyt Löydä oma tarinasi -vertaistukiryhmiä 13 25 -vuotiaille, yksinäisyyttä kokeville nuorille. Yhdeksääntoista ryhmään on osallistunut 126 nuorta ympäri Suomen. Palautteen perusteella vaikutukset ovat olleet positiivisia. Vuoden 2011 Yhteisvastuukeräyksen hankkeeseen osallistuivat lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
KAUHAJOKI VUODEN 2013 VALTAKUNNALLISEN KRIISIPUHELIMEN PÄIVYSTYSPAIKKAKUNTA Kauhajoen mielenterveysseura sai vuoden 2013 Valtakunnallisen kriisipuhelimen päivystyspaikkakunnan tunnustuspalkinnon. Perusteluiden mukaan Kauhajoen vapaaehtoiset ovat tehneet kriisipuhelimessa upeaa työtä vuodesta 1997 lähtien. Kauhajoella päivystetään tunnollisesti runsaita tuntimääriä ja tartutaan jämäkällä otteella uudistuksiin ja selvitettäviin asioihin. Palkinnon vastaanottivat Elisa Järvenpää, Juha Rossinen ja Tuula Välikorpi Kauhavalta. MONIMUOTOINEN PERHETERAPIA SUOMEEN AUTTAMAAN NUORIA Mielenterveysseuran Palaset kohdalleen -pilottihanke (2011 2014) toi monimuotoisen perheterapian eli MDFT-menetelmän Suomeen. MDFT, (engl. multidimensional family therapy) on yhdistelmähoito, joka on tieteellisen näytön perusteella tehokas. Tavoitteena on auttaa nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä ja kärsivät monesta samanaikaisesta ongelmasta. MDFT yhdistää yksilö-, perhe- ja verkostotyötä, ja nuorta tavataan hänen omassa elinympäristössään; kotona, koulussa tai vapaa-ajan paikoissa. Hoito on yhden terapeutin vastuulla, eikä tätä pallotella luukulta toiselle. MDFT-koulutukseen osallistui neljä nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun sosiaalityön ammattilaisista koostuvaa tiimiä Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Kuopiosta. Yhteisvastuu nuoresta -hanke haastaa pohtimaan, mitä voisi tehdä nuorten yksinäisyyden lievittämiseksi. mielenterveysseura.fi KRIISIAUTTAMISELLE UUDET LINJAUKSET Suomen Mielenterveysseuran liittohallitus vahvisti 28.5.2013 uudet kriisiauttamisen linjaukset. Niiden tavoitteena on kirkastaa avun tarvitsijoille, tekijöille, rahoittajille ja lahjoittajille sekä vapaaehtoistoimijoille, mitä kriisikeskuksissa tehdään ja miten niissä toimitaan. Ne myös vahvistavat kriisikeskusverkoston tunnettuutta ja tiivistävät yhteistyötä. Linjauksen valmisteli työryhmä, joka koostui Suomen Mielenterveysseuran, kriisikeskusverkoston sekä paikallisten mielenterveysseurojen ja kriisikeskusten edustajista. MAAHANMUUTTAJIEN HENKINEN HÄTÄ HUOLESTUTTAA SOS-kriisikeskuksen maahanmuuttaja-asiakkaiden tilanne herättää vakavaa huolta. Asiakkaiksi tulee paljon maahanmuuttajia, joiden pitäisi saada apua julkisesta terveydenhuollosta, ei kriisipalveluista. Kriisikeskus voi ottaa vastaan vain osan asiakkaiksi hakeutuvista. Jos taustalla on väkivallan tai sodan traumoja, voimavarat eivät riitä kielen tai paikallisten tapojen opetteluun, toteaa kriisityöntekijä Ansa Haavikko. Traumatisoituneille maahanmuuttajille tarkoitettu Tasapainovalmennus (2012 2014) on hanke, joka vahvistaa osallistujien toimintakykyä ja hyvinvointia, auttaa ymmärtämään oireiden syitä ja lisää kykyjä parantaa omaa vointiaan. Yhteistyöhön osallistuvat Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskus, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikkö ja Traumaterapiakeskus.
KEHITTÄMISTÄ JA UUSIA AVAUKSIA KANSAINVÄLISIÄ ASIANTUNTIJOITA JA UUTTA OSAAMISTA KANSAINVÄLINEN PARI- JA LÄHISUHDE- VÄKIVALTASEMINAARI toteutettiin yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran, Jyväskylän yliopiston ja THL:n kanssa Helsingissä marraskuussa 2013. Asiantuntijaseminaarissa puhuivat professori Sandra Stith (USA) ja professori Arlene Vetere (Iso- Britannia). Stith tunnetaan perheväkivallan tutkijana ja erityisesti parisuhdeväkivallan hoitona käytettävän pariterapian kehittäjänä ja Vetere on kokenut väkivaltaongelmista kärsivien parien ja perheiden auttamiseen keskittynyt perheterapeutti. MIND-BODY BRIDGING (MBB) vahvistaa mielen ja kehon voimavaroja. MBB on näyttöön perustuva tehokas terapeuttinen menetelmä, jossa tietoisuus- ja aistihavainnointiharjoituksien avulla vahvistetaan mielen ja kehon yhteyttä ihmisen omiin parantumisen ja vahvistumisen voimavaroihin. Menetelmällä on saatu hyviä hoitotuloksia muun muassa masennuksen, ahdistuneisuuden, riippuvuuksien, traumaperäisten häiriöiden, aggressioiden, unihäiriöiden ja kivunhallinnan hoidossa. Menetelmän kehittäjä, Utahin yliopiston psykiatrian professori Stanley Block koulutti itse menetelmästä elokuussa 2013 Helsingissä. Yhteistyö Blockin kanssa jatkuu ja tulossa on uusia MBB-koulutuksia, kertoo koulutusjohtaja Eira Tikkanen. PELIPAUSSI SUOJAA LASTA LIIALLISELTA VIRIKETULVALTA Pelipaussi kymmenen päivän mittainen ruutu aika- ja digipaasto lanseerattiin syksyllä 2013 alakouluikäisille ja heidän perheilleen. Pelaaminen ja sosiaalinen media voivat olla hauskoja harrastuksia, mutta ne imaisevat helposti liiaksi mukaansa, kertoo Mielenterveystaidot alakouluun -hankkeen projektisuunnittelija Riikka Nurmi. Vasta riittävä määrä unta, lepoa ja jouten oloa käynnistää lapsen leikin ja luovuuden, muistuttaa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Pelipaussin tarkoituksena on auttaa lapsia huomaamaan mitä kivaa ja hyvää voi tehdä, kun aikaa ei vietetä vain ruudun ääressä. 16 VOIMAVAROJEN TALO VÄLINE NUORTEN MIELENTERVEYDEN TUKEMISEEN Omien voimavarojen tunnistaminen vahvistaa itsetuntoa ja auttaa selviytymään arjessa. Toisen asteen oppilaitoksille suunnatussa Mielen hyvinvointi -hankkeessa kehitetty Voimavarojen talo on väline, joka auttaa keskustelun käynnistämistä arkisista, nuoren mielen hyvinvointiin ja mielenterveyteen vaikuttavista asioista. Ohjattu keskustelu auttaa nuorta tunnistamaan ja vahvistamaan voimavarojaan. Talo on ikivanha minä-symboli. Kuten talossa, on ihmisessäkin monia eri puolia, joihin Voimavarojen talo kutsuu tutustumaan. Kysymysten kautta mielenterveyden eri osa-alueet käydään läpi, kertoo projektisuunnittelija Maaria Tuhkunen.
HORISONTTI ARVIOI JA KEHITTÄÄ Mielenterveysseura sai keväällä 2013 oman kehittämisyksikön, Horisontin. Se vastaa mielenterveyttä edistävän toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä: kerää tietoa seuran toiminnoista ja toimintaympäristöstä, kehittää järjestölähtöisiä mielenterveystyön menetelmiä ja tekee kehittävää tutkimusta. Horisontti seuraa myös mielenterveyteen liittyviä ajankohtaisia kehityssuuntia ja selkeyttää seuran käytäntöjä ja auttamistyön sisältöjä, kertoo yksikön vetäjä Jukka Valkonen. ENTISTÄ VAHVEMPI VAHVISTAMO.FI Uudistuneesta Vahvistamosta löytyy eri-ikäisille ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia harjoituksia, testejä ja pohdintatehtäviä. Niiden avulla voi vahvistaa itsetuntemusta, elämäniloa, rentoutumista ja läsnäoloa. Uutta on myös VTT:n, Jyväskylän yliopiston ja Mielenterveysseuran yhteistyönä toteutettu hyvinvointiohjelma Oiva. Oivan harjoituksilla voi lievittää stressiä, kohentaa mielialaa ja saada lisäintoa elämään. Sovelluksen voi ladata myös älypuhelimeen. MARITA RUOHONEN MIELENTERVEYDEN MAAILMAN- LIITON HALLITUKSEEN Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen nimettiin Buenos Airesissa pidetyssä kongressissa Mielenterveyden maailmanliiton (World Federation for Mental Health) hallitukseen vuosiksi 2013 2015. Maailmanliiton tavoitteena on saada mielenterveys kaikkien ihmisten etuoikeudeksi. Liittoon kuuluu jäseniä yli 150 eri maasta. MIELENTERVEYS KAIKISSA POLITIIKOISSA Suomen Mielenterveysseura vastaa EUkomission ja jäsenmaiden hankekokonaisuuden Joint Action on Mental Health and Wellbeing 2013 2015 osahankkeesta: Mental health in all policies. Tavoitteena on löytää päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja konkreettisia esimerkkejä sektoreiden välisestä yhteistyöstä. Hankkeen aikana kartoitetaan, arvioidaan ja levitetään hyviä käytäntöjä yhteiskunnan eri sektoreiden osallistamiseksi mielenterveystyöhön.
TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 Varsinainen toiminta Tuotot Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 3 249 104,56 2 852 049,70 Julkiset määrärahat 1 170 535,09 978 704,43 Muut tuotot 715 867,30 1 032 359,93 Kulut Henkilöstökulut 4 430 971,59 4 003 646,78 Poistot 32 463,92 27 806,14 Muut kulut 2 132 423,16 2 188 877,53 Varsinaisen toiminnan kulujäämä -1 460 351,72-1 357 216,39 Varainhankinta Tuotot Jäsenmaksut 21 437,00 22 807,00 Keräystuotot 38 015,60 28 506,23 Lahjoitukset ja muut tuotot 43 721,51 17 427,47 Muu varainhankinta 14 510,48 16 441,07 Lahjoitus ja keräystuottojen siirto -60 195,00-34 987,20 Kulut Jäsenmaksukulut 3 798,12 4 842,38 Keräyskulut 9 718,42 3 657,93 Muut kulut 871,94 758,56 Varainhankinnan tuottojäämä 43 101,11 40 935,70 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Osinkotuotot 100,00 364,76 Korkotuotot 4 499,33 21 566,32 Vuokratuotot 39 210,38 50 758,69 Omaisuuden myyntivoitot 0,00 148 573,65 Muut omaisuustuotot 15 522,93 100,00 Kulut Poistot 14 307,96 0,00 Muut kulut 42 542,21 52 167,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulujäämä 2 482,47 169 196,42 Yleisavustukset Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustus 1 266 770,12 1 298 000,00 Jäsenyhdistyksille annetut yleisavustukset -24 979,55-23 306,65 Muut yleisavustukset 324 820,00 289 820,00 Raha-automaattiyhdistyksen investointiavustus 0,00 30 000,00 -siirretty hankintamenon vähennykseksi 0,00-30 000,00 Tilikauden ylijäämä 151 842,43 417 429,08 18
TASE Vastaavaa 31.12.2013 31.12.2012 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 433,78 3 278,41 Muut aineettomat hyödykkeet 37 126,33 39 804,89 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 34 614,76 34 614,76 Rakennukset ja rakennelmat 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 56 146,11 56 703,63 Muut aineelliset hyödykkeet 122 334,91 7 871,19 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 2 522,82 2 522,82 Muut osakkeet ja osuudet 1 757 913,16 1 757 913,16 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myyntisaamiset 99 647,77 141 722,14 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 630,42 3 152,67 Muut saamiset 23 759,41 50 241,36 Siirtosaamiset 141 675,34 140 183,46 Rahat ja pankkisaamiset 1 500 740,28 1 559 708,49 Vastaavaa yhteensä 3 778 545,09 3 797 716,98 Vastattavaa 31.12.2013 31.12.2012 OMA PÄÄOMA Toimintapääoma 599 378,32 599 378,32 Muut rahastot Tapolan rahasto 695 041,41 695 041,41 Edellisten tilikausien ylijäämä 580 478,38 329 360,30 Tilikauden yli-/alijäämä 151 842,43 417 429,08 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot 878 723,56 872 946,47 Ostovelat 89 098,65 212 129,17 Velat saman konsernin yritykselle 8 509,19 571,06 Muut lyhytaikaiset velat 82 759,48 76 982,14 Siirtovelat 692 713,67 593 879,03 Vastattavaa yhteensä 3 778 545,09 3 797 716,98
LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT TYÖVALIOKUNTA LIITTOHALLITUS VARSINAINEN JÄSEN Tohtori Pentti Arajärvi puheenjohtaja Ylilääkäri Kari Kaukinen varapuheenjohtaja Hallintopäällikkö Juha Kauttonen Osaston ylilääkäri, LT, dos Matti Ketonen Kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö Työsuojelusihteeri Marjut Lumijärvi SHJ, THM Alpo Manninen Psyk.sh, psykoterapeutti Seija Määttä Lehtori Hannele Niiniö THT, dosentti Kaija Nojonen Perheneuvoja Sirkka Ojanperä Psykiatrian erikoislääkäri, psykoanalyytikko Mikko Roine Erikoislääkäri, Akavan aluetmk:n puheenjohtaja Heimo Valkama VARAJÄSEN Rikosylikomisario Kari Tolvanen Psykiatrinen sairaanhoitaja Arja Nieminen Yksikköjohtaja Hilkka Marttinen Toimitusjohtaja Hilkka Halonen Näyttelijä, kirjailija, taiteellinen suunnittelija Jussi Lehtonen Aluetoimitsija Tuula Jurmu Sosiaaliterapeutti Leena Korhola Psykiatri Anneli Partanen Tradenomi Emmi Laurila Psykologi Tuire Lehtonen Sairaanhoitaja, perheterapeutti Tuula Stenström Johtava hoitaja, sairaanhoitaja SHJ Leea Hiltunen Tohtori Pentti Arajärvi, pj. Ylilääkäri Kari Kaukinen, varapj. Jäsenet: Kehitysjohtaja, VTT Kaisa Kostamo-Pääkkö SHJ, THM Alpo Manninen THT, dosentti Kaija Nojonen TILINTARKASTAJAT TALOUSTYÖRYHMÄ FM, SHV Jari Saine, pj. SHJ, THM Alpo Manninen Ekonomi Hannu Raulo Tutkimusasiamies Ilkka Tahvanainen Varatoimitusjohtaja Matti Meltti KHT-tilintarkastajayhteisö SVH PricewaterhouseCoopers Oy vastuullinen tilintarkastaja KHT Jaana Salmi ja varatilintarkastaja KHT Johanna Perälä 20
SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN 53 JÄSENYHDISTYSTÄ Akaan seudun mielenterveysseura Espoon seudun mielenterveysseura Forssan Seudun mielenterveysseura Hakunilan Mielenterveysseura Heinolan mielenterveysseura Helsingin seudun mielenterveysseura Hyvinkään seudun mielenterveysseura Hämeenlinnan Seudun mielenterveysseura Itä-Uudenmaan seudun mielenterveysseura Joensuun Seudun mielenterveysseura Jyväskylän seudun mielenterveysseura Jämsän seudun Mielenterveysseura Kaakkois-Helsingin mielenterveysseura Kainuun mielenterveysseura Kalajoen seudun mielenterveysseura Kauhajoen Mielenterveysseura Keski-Uudenmaan mielenterveysseura Keurusseudun mielenterveysseura Kirkkonummen mielenterveysseura Kiteen seudun mielenterveysseura Koillis-Lapin mielenterveysseura Kotkan mielenterveysseura Kuhmon Mielenterveysseura Kuopion seudun Mielenterveysseura Kouvolan mielenterveysseura Lakeuden mielenterveysseura Lappeenrannan Mielenterveysseura Lohjan seudun mielenterveysseura Lounais-Suomen Mielenterveysseura Länsi-Pohjan mielenterveysseura Mikkelin Seudun Mielenterveysseura Nuorten mielenterveysseura Yeesi Oulun seudun Mielenterveysseura Petäjäveden mielenterveysseura Pieksämäen seudun Mielenterveysseura Porin Mielenterveysseura Päijät-Hämeen Mielenterveysseura Rauman seudun mielenterveysseura Rovaniemen seudun mielenterveysseura Salon mielenterveysseura Sastamalan seudun Mielenterveysseura Savonlinnan seudun Mielenterveysseura Sipoon Mielenterveysseura Sisä-Savon Mielenterveysseura Tampereen mielenterveysseura Teuvan Mielenterveysseura Tunturi- ja Järvi-Lapin mielenterveysseura Vaasan seudun mielenterveysseura Vakka-Suomen mielenterveysseura Vantaan alueen mielenterveysseura Vihdin Mielenterveysseura Viitasaaren Mielenterveysseura Ylä-Savon mielenterveysseura Tilanne 31.12.2103
SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN YHDISTYSJÄSENET HALLINTO, TALOUS JA HENKILÖSTÖ Ensi- ja turvakotien liitto Huoma Henkirikoksen uhrien läheiset Iisalmen Mielenterveystuki Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Keski-Uudenmaan Sopimuskoti Kotien puolesta keskusliitto Kuusamon mielenterveyden tuki Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK Metallityöväen Liitto Monika-Naiset liitto ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Palvelualojen ammattiliitto PAM Pellervo-seura Perhekuntoutuskeskus Lauste Päijät-Hämeen Mielenterveystyön tuki SAK Seksuaalipoliittinen yhdistys Sexpo Sopimusvuori Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Steka Suomen Delfins Suomen Kansanterveysyhdistys Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Super Suomen Psoriasisliitto Suomen Psykiatriyhdistys Suomen Psykologiliitto Surunauha ry Sylvia-koti yhdistys Terveydenhuoltoalan opinto- ja lomatoimintasäätiö Vaasan seudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto HENKILÖSTÖ Ahtola Saara Anttila Johanna Arho Jaana Arkio-Lampinen Laila-Maria Djupsund Camilla Erkko Anna-Maija Haarni Ilka Haavikko Ansa Hannukainen Hannele Hannukkala Marjo Hansen Maija Heinonen Liina-Lotta Heiskanen Tarja Hellstén Tuija Husso Veli-Matti Huttunen Mari Isberg Sirpa Jäppinen Olli Kaakkuriniemi Sinikka Kaipiainen Eija Kajander Jutta-Maria Kaleva Satu Kalliomaa Ulla 22
HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Seuran ylin päättävä elin liittokokous kokoontui 20.4.2013 Helsingissä. Liitto kokous valitsi liittohallituksen 12 jäsentä ja 12 varajäsentä. Seuran ja liittohallituksen puheenjohtajana toimi tohtori Pentti Arajärvi. Seuran palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 92 työntekijää, joista vakituisessa työsuhteessa oli 63 ja määräaikaisessa työsuhteessa 29 työntekijää. Seuran toiminnan rahoitus tulee pääosin Raha-automaattiyhdistykseltä. Muista rahoittajista merkittävin on Suomen Kansan terveysyhdistys ry, jonka avustuksella edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään ongelmien syntymistä. Vuoden 2013 lopussa seuran talous oli vakaalla pohjalla. Tulosta paransi seuran muun rahoituksen kasvu sekä koulutustoiminnan ennakoitua parempi tuloskehitys. Koulutustoiminnan uudelleen suuntaaminen jatkuu edelleen tutkintoon johtavan koulutuksen loppuessa kokonaan vuoden 2014 aikana. Koulutuskeskuksen toimintavolyymin vähentyessä osa Ratamestarinkatu 9:n tiloista vuokrattiin markkinaoikeuden käyttöön. Veikkolan vanhalla parantola-alueella on meneillään alueen asemakaavoitus ja alueelle etsitään ratkaisua, jolla seura voisi luopua nykyisen toimintansa kannalta tarpeettomista rakennuksista ja maa-alueesta. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallisen toiminnan koordinointi siirtyi vuoden 2014 alusta Suomen Mielenterveysseuraan. Muutos tuottaa uusia tehtäviä seuran hallintoon ja talouteen. Kansantalouden sopeuttamistoimet saattavat nopeastikin vaikuttaa järjestön toimintaan. Yksittäisten ihmisten vapaaehtoistyö ja lahjoitukset ovat tärkeä osa Mielenterveysseuran toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Karila-Hietala Ritva Karoma Arja Kaukkila Veli Ketola Marika Kihlman Annika Koivukangas Jaana Korhonen Elina Kosonen Sari Kosonen Susanna Kuitunen Sirkka-Liisa Kukkonen Marena Kähkönen Sinikka Lallinaho Jari Lassander Maarit Laukkanen Marjukka Lehtinen Olli-Pekka Lehtonen Hannele Lehtonen Jenni Liimatainen Pirjo-Riitta Linkoheimo Raili Liukkonen Sami Loimo Hannu Lumijärvi Tiina Lätti Terhi Marjamäki Elina Mieronkoski Janiina Moilasheimo Tapio Moström Anna-Kristiina Mäenpää Elina Mähönen Sari Mäyrä Tarja Narumo Reija Nieminen Liisa Nurmi Riikka Parkkonen Johannes Perho Satu Piironen Suvi Porkka Suvi-Tuuli Pruuki Tomi Pöyry Virpi Raappana-Jokinen Satu Rantala Tuula Riipinen Arja Ruishalme Outi Ruohonen Marita Ryhänen Jouni Saksa Raija Seppänen Tuula Sihvola Harri Sillanpää Anniina Stenman Eija Tanskanen Harri Tavela Susanna Tikkanen Eira Tuhkunen Maaria Tuomaala Ellen Tuominen-Roth Asta Tuovinen Pia Turhala Satu Törrönen Soile Vaaranen-Valkonen Nina Valkonen Jukka Veijola Anne-Maria Venäläinen Mervi Viljanen Maria Väänänen Sirpa Wahlbeck Kristian Winter Susanna Tilanne 31.12.2013
VERKOSTOYHTEISTYÖ SUOMALAISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Suomen Mielenterveysseura on mukana julkishallinnon komiteoissa, yhdistysten hallituksissa ja toimikunnissa muun muassa seuraavissa yhteisöissä: A-klinikkasäätiö Allianssi Aseman lapset ry EAPN-Fin, hallitus Hämeenlinnan Seudun työvalmennussäätiö Luotsi, hallitus Kiinteistö Oy Maistraatinportti 4, hallitus Kiinteistö Oy Ratamestarinkatu 9, hallitus Kriminaalihuollon tukisäätiö, hallitus, Kuntoutussäätiö, hallitus Lähi-Tapiola, hallintoneuvostojen yhteistyövaliokunta, Henki-Tapiola, hallintoneuvosto Nuorten Ystävät ry Nyyti ry, hallitus Opintotoiminnan keskusliitto Raha-automaattiyhdistys, hallitus Rikoksentorjuntaneuvosto Rikosseuraamusalan neuvottelukunta Rikosuhripäivystys, johtokunta Sosiaalialan työnantajat ry SMS-Tuotanto Oy, hallitus SOSTE ry Soveltava liikunta SOVELI ry Suomen Kansanterveysyhdistys ry, hallitus - Kantele Oy, hallitus - Kanresta Oy, hallitus Suomen Pakolaisapu ry Takuu-Säätiö, hallitus VALO, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta, hallitus Vates-Säätiö, hallitus Y-säätiö, hallitus TUKIHENKILÖTYÖ & VAPAAEHTOISTOIMINTA 2013 VAPAAEHTOISTOIMINTA: aktiivinen kansalaisuus, vaikuttamistyö, yhdistystoimintaa ja tukihenkilötyötä välillisesti tukeva toiminta Vapaaehtoistyön työnohjaajat Toimikuntien jäseniä 98 Hallituksen jäseniä 51 526 Tukihenkilöperuskoulutuksen kouluttajat TUKIHENKILÖTYÖ: koulutetun vapaaehtoisen tukihenkilön tekemää välitöntä, tuettavan kohtaamiseen perustuvaa tukityötä. 82 KANSAINVÄLISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto (EAPN), hallitus Euroopan perheterapiayhdistyksen koulutusjaosto (EFTA-tic) Kansainvälinen perheterapiajärjestö (IFTA) Kansainvälinen itsemurhien ehkäisyjärjestö (IASP) Kansainvälinen Puhelinauttamispalvelujen liitto (IFOTES) Mielenterveyden maailmanliitto (WFMH), hallitus Mielenterveyden maailmanliiton Euroopan alueen neuvosto (MHE), hallitus, työvaliokunta Taloudellisissa vaikeuksissa olevien tuki 13 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu 40 Yksilötukisuhde 312 24
Seniorivastaavat 2 35 Hyvinvointivastaavat 45 Kohtaamispaikan isännät/emännät 3 265 341 Yleisötapahtumienjärjestäjät VAPAAEHTOIS- TOIMINTAAN OSALLISTUNEET 132 Kansanvalistajat Minulle vapaaehtoistyö on yhdessä nauramista, kokemusten jakamista ja toistemme ehdotonta tukemista ilman kynnyksiä. Halataan, kun tavataan. Veera Lapinoja, Hyvinvointitreenien ohjaaja, Vantaa 141 1782 Muut Sosiaalisen median kautta voin olla mukana toiminnassa silloinkin, kun en pitkän välimatkan vuoksi pääse muuten paikalle. Nuorten mielenterveyden edistäminen on minusta tärkeää, ei pelkästään organisaation ja nuorten kannalta, vaan myös oman mieleni virkeänä pitämisessä. Asta Munnukka, SOME-vapaaehtoinen Varainhankkijat 30 Tiedotusvastaavat Vapaaehtoisena toimiminen merkitsee mieltä virkistävää toimintaa, koiralleni aktiivista elämää ja kavereita, hyvässä porukassa operointia ja ihmisten auttamista. Sanalla sanoen mielekästä elämää. Aika, minkä toiminnalle annan, tulee ilona takaisin. Marko Haapanen & tukikoira Suski, Lohja 132 Kriisitukityö 1 608 TUKIHENKILÖ- TYÖTÄ TEKEVÄT 110 Rikosuhripäivystys 55 Verkkokriisityö 111 Ryhmänohjaus 174 Muu tukihenkilötyö 661 Kriisipuhelinpäivystys
SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PALVELUT PUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 arkisin klo 9.00 07.00 viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00 07.00 VERKOSSA mielenterveysseura.fi tukinet.net Verkkokriisikeskus e-mielenterveys.fi Tietoa kriiseistä, mielenterveyden ongelmista ja avun hakemisesta sekä oma-apuohjelma kriiseihin. vahvistamo.fi Voimavaroja elämään. KASVOKKAIN Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkosto 19 kriisikeskusta ympäri maan mielenterveysseura.fi/kriisikeskusverkosto SOS-KRIISIKESKUS, HELSINKI Kriisivastaanotto ja tukihenkilötoiminta (09) 41350 510, sos-keskus@mielenterveysseura.fi, sos-keskus.fi Crisis service for foreigners (09) 41350 501 Rikosuhripäivystys Etelä-Suomen aluetoimisto (09) 41350 550, etelasuomi@riku.fi Varhaiskuntoutus- ja vertaistukiryhmätoiminta (09) 61551 706 KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, 00520 Helsinki (09) 41503 600, koukes.fi RIKOSUHRIPÄIVYSTYS, KESKUSTOIMISTO Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki keskustoimisto@riku.fi, riku.fi, riku.fi/nuoret SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki (09) 615 516 Maailman ensimmäinen vapaaehtoinen mielenterveysjärjestö Skyddsföreningen för Sinnesjuka perustettiin 117 vuotta sitten. Turvayhdistys mielenvikaisia varten avusti mielisairaaloista kotiutettavia toipilaita sekä välitti mielenterveystietoa. Vuodesta 1897 yhdistyksen nimi on muuttunut matkan varrella Suomen Mielenterveysseuraksi ja tehtävä on laajentunut enemmän kriisiauttamiseen ja tukemiseen sekä mielenterveysasioissa vaikuttamiseen. Toiminnan perustana on näkemys mielenterveydestä yksilön ja yhteiskunnan voimavarana. Mielenterveysseura tekee työtä ihmisten elämän edellytysten ja arkisen selviytymisen turvaamiseksi. Suomen Mielenterveysseura Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin (09) 615 516 mielenterveysseura.fi Uutisia, tapahtumia, tietoa, tukea ja apua: mielenterveysseura.fi facebook.com/mielenterveys twitter.com/mielenterveys