ALANSA YKKÖNEN 2 /2010 Ellen Matsenjwa arvostaa yhteistyötä Salon kanssa Mbabanen kehittämisessä. sivu sivulla 36 26 Jukka Sandelin laskeutuu Akaan vesijohtoverkoston paineenkorotusasemalle Tekstari varoittaa rankkasateesta sivu 14 Espoon uusin jäähalli on energiapihi sivu 20 Kajaani sai vanhan teollisuusalueen kukoistamaan sivu 29 Kaatopaikan remontti paransi pintavesiä sivu 38 VEDET HALLINNASSA sivu 6
Maahantuoja:
SISÄLTÖ 2 / 2010 9. maaliskuuta 38 Porvoossa vanha jäteasema sai uudet vesienhallinnan rakenteet. Niiden ansiosta ympäristön pintavesien laatu parani ja puhdistamolle johdettavan veden määrä väheni. 12 Helsingin rautatieaseman suurvuoto viime marraskuussa pisti HSY Veden kartoittamaan riskejä. Uhkaavia puutteita ei löytynyt. 20 Espoon uusin jäähalli on energiapihi. Louhintakulut kuitenkin yllättivät rakennuttajakonsultti Rainer Niemisen. 29 Kajaanin investoinnit taantuvaan teollisuusalueeseen ovat tuottaneet hedelmää. Alueen vetovoima on parempi kuin koskaan. VESIHUOLTO Akaan kaupungilla on vesijohtoverkosto hyvin hallinnassa 6 Sävel-hanke kehittää vesijohtoverkostojen hallintaa 10 RYM etsii uusia malleja verkostojen ylläpitoon 10 HSY Vesi kartoitti maanalaisten julkisten tilojen riskit 12 Kaupunkitulville reaaliaikainen varoitusjärjestelmä 14 VVY:n tunnuslukuraportti: Lietteen laatu parantunut 17 Vesihuollon ylikunnalliset sopimukset lisääntymässä 18 LIIKUNTAPAIKAT Espoon uusin jäähalli on energiapihi 20 Jäähallin saneeraajille on valmistumassa opas 24 Pienet tekojääkentät helppohoitoisia ja edullisia 25 YHDYSKUNTA Eteläisen Afrikan yhdyskuntien kehitys kestävämmäksi 26 Vastuu yhteisestä maailmasta motivoi Salossa 28 Taantuvasta teollisuusalueesta teknologiapuisto Kajaanissa 29 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Kuntien Putkimestarit 35 UKTY 36 lehti.kuntatekniikka.fi JÄTEHUOLTO Uudet vesienhallinnan rakenteet paransivat vanhaa kaatopaikkaa 38 Ruotsissa tiukemmat kaatopaikkarakenteiden vaatimukset 42 Omistajapolitiikkaa terävöitettävä 45 Jätelakityöryhmä loppusuoralla 47 HSY:n jätteen synnyn ehkäisytyö on EU:n mallihanke 48 Biojäte pois kaatopaikoilta 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Uusimaa 2010 19 Kolumni/Mette Granberg: Poispilatun puheenvuoro 41 Uutisia 52 Palveluja 58 Kuntatekniikka 2/2010 3
kedm.fi valinnat! Suosimalla suomalaista tuet työllisyyttä ja pidät pyörät pyörimässä. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi Puh. 029 006 160 www.lining.fi Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi
lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Jukka Sandelin laskeutuu Akaan vesijohtoverkoston paineenkorotusasemalle 2 /2010 Ellen Matsenjwa arvostaa yhteistyötä Salon kanssa Mbabanen kehittämisessä. sivu sivulla 36 26 Tekstari varoittaa rankkasateesta sivu 14 Espoon uusin jäähalli on energiapihi sivu 20 Kajaani sai vanhan teollisuusalueen kukoistamaan sivu 29 Kaatopaikan remontti paransi pintavesiä sivu 38 VEDET HALLINNASSA TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1238-125X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY sivu 6 Kannen kuva: Merja Ojala PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Roskasodan ratkaisutaistelut Televisiossa näytetään kuorosotaa. Aiemmin on nähty ainakin kokkisota. Talvisodan päättymisestä tulee pian kuluneeksi 70 vuotta. Varsinkin Helsingin starat (stadin rakentamispalvelun työntekijät) ja yksityiset urakoitsijat, mutta myös muiden etelän kaupunkien kunnossapitotyöntekijät puolestaan ovat käyneet poikkeuksellisen ankaraa lumisotaa. Aika ajoin sotaisiakin piirteitä saanut eturyhmien mielipiteiden vaihto jätehuollon tulevaisuudesta on toivottavasti lähellä ratkaisua. Jätelainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän esitys uudeksi jätelaiksi on valmistumassa. Työryhmä esittää muun muassa täsmennyksiä jätteen määrittelyyn ja yhdyskuntajätehuollon järjestämisvastuisiin. Myös pakkausjätteen tuottajavastuuseen esitetään laajennusta ja jätehuollon valvontaan muutoksia. Työryhmän ehdotus lähtee lausuntokierrokselle maaliskuussa. Matka uuden jätelain voimantuloon on vielä kiemurainen, ja ratkaisutaistelut käytäneen vasta eduskunnassa. Sen verran toisistaan poikkeavia näkemyksiä esimerkiksi jätteen kuljetusjärjestelmistä on esitetty. Lopputuloksen tulisi olla kaikkien kannalta nykylakia parempi. Siihen kuuluvat jätteiden vähentämistä ja uusiokäyttöä koskevat kannustimet. Mutta se ei kuitenkaan salli palvelutuottajien kermankuorintaa valitsemalla asiakkaita maantieteen tai jätejakeiden perusteella. Jätelainsäädännön kokonaisuudistuksen ohella biohajoavien jätteiden joutumista kaatopaikoille yritetään toden teolla suitsia. Asiaa pohtinut työryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Toivottavasti siinä onnistutaan. Vaikka myös jätteenpoltto saa enemmän jalansijaa, kaatopaikkojakin tarvitaan. Kerromme tässä lehdessä kaatopaikkarakentamisesta Suomessa ja kurkistamme ohimennen kaatopaikalle myös Swazimaassa. Eroja löytyy. Kuntien olympialaiset Kun talviolympialaisista on selvitty, alkavat mahtaviin mittoihin laajentuneet kuntien olympialaiset päästä täyteen vauhtiin. Tänä vuonna kuntien kilpailukalenteri pursuaa tapahtumia. Kuntatekniikan Kultaiseen Liigaan kuulunevat ainakin Tekesin ja Kuntaliiton kumppaneineen lanseeraama Tulevaisuuden kestävä kunta -innovaatiokilpailu sekä useiden järjestöjen ja ministeriöiden käynnistämä Uusiutuvan energian kunta 2010 -kilpailu. Uponor hakee parasta hajajätevesikuntaa ja Parocin kilpailussa saneerataan elementtikerrostaloja passiivitaloiksi. Kalenteria täyttävät lisäksi vakiomittelöt, kuten Suomen kuntatekniikan yhdistyksen Kuntatekniikan saavutuksen valinta. Riittääkö osallistujia kaikkiin? Tulevien kausien kilpailukalenterit on syytä koordinoida paremmin, jotta kunnille jää aikaa palautumiseenkin. Voisikohan Kilpailuvirasto auttaa? Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 3/2010 24.3. 20.4. Ilmastonmuutos Kiinteistöt Liikenne ja väylät 4/2010 7.5. 1.6. Rakentaminen Asuntomessunumero Maankäytön suunnittelu 5/2010 6.8. 31.8. Ilmastonmuutos Hankinnat 6/2010 3.9. 28.9. Ympäristö Virallinen messunumero Liikenne ja väylät 7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT Vesihuolto 8/2010 12.11. 9.12. Energia Valaistus Turvallisuus
Kaukovalvonta ja nopea reagointi ovat tehonneet Akaassa VERKOSTO HALLINNASSA Veden paineiskuton ajotapa vesijohtoverkostossa ja korjauskohteiden nopea etsintä. Siinä kaksi Akaan tärkeintä keinoa pitää vesijohtoverkostoa kunnossa. Kaupunki käyttää tehokkaasti kaukovalvonta- ja automaatiojärjestelmiä pysyäkseen ajan tasalla verkoston kunnosta ja suunnitellakseen korjausvelan takaisinmaksua. TEKSTI Markku Juusola KUVAT Merja Ojala Toijalan kirjaston edessä on pieni lumen peittämä kumpare, josta törröttää muutaman metrin korkuinen antenni. Vesihuoltoinsinööri Jukka Sandelin ja putkiasentaja Pekka Sakala tarttuvat lumilapioihin ja kaivavat polun auki puolen metrin lumihankeen päästäkseen näyttämään yhtä taajaman neljästä vesijohtoverkoston paineenkorotusasemasta. Aukko maan alle on kapea, ja Sandelin laskeutuu tikkaita pitkin puoliväliin. Lunta on kertynyt, koska paineenkorotusasemalla ei tarvit- Toijalan kirjaston edessä maan alla sijaitsee yksi vesijohtoverkoston paineenkorotusasemista. 6 Kuntatekniikka 2/2010
VESIHUOLTO AKAAN INVESTOINNIT VESIHUOLLON VERKOSTOIHIN 1 200 000 euroa 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2007 2008 2009 verkostojen saneeraus laitokset (puhdistamo ja pumppaamot, kaukovalvonta ja automaatio) suunnittelu ym. yhteensä se käydä kovin usein. Nyt Jukka Sandelin pystyy seuraamaan vesijohto- ja viemäriverkoston tapahtumia näyttöpäätteeltä mukavasti toimistossaan. Hän voi valvoa sekä puhtaan että likaisen veden liikkeitä myös internetin välityksellä mistä tahansa. Akaan vesijohtoverkoston kaukovalvontajärjestelmä uudistettiin 2007 09. Kaukovalvontajärjestelmä ja siihen liittyvät automaatiohankinnat maksoivat noin 400 000 euroa. Kokonaishinta muodostuu useista komponenteista. Avoimelle ClearScada -alustalle viritetty kaukovalvonta on hankittu Mipro Oy:sta, Sandelin kertoo. Etäjärjestelmää voi käyttää vedenpuhdistamon päävalvomosta ja sivuvalvomoista internetin välityksellä. Järjestelmä hyödyntää kohteissa olevien laitteiden automatiikkaa. Verkostosta voidaan seurata pumppujen tilatietoja, painetta ja hälytysjärjestelmän, kuten murto- ja viestiliikennehälytysten, toimivuutta. Ylläpito etenee kahdella rintamalla Sandelinin mukaan Akaassa vesijohtoverkoston ylläpito etenee kahdella rintamalla rinnakkain. Toisaalta saneerataan kokonaisia alueita. Tänä vuonna on vuorossa Pätsiniemen omakotitaloalue 1950-luvulta. Samassa saneera- Vesi-insinööri Jukka Sandelin ja putkiasentaja Pekka Sakala avasivat tien paineenkorotusasemalle. Kaukovalvonnan avulla voidaan näyttöpäätteeltä seurata pumppujen tilatietoja, painetta ja hälytysjärjestelmän toimivuutta. Kuntatekniikka 2/2010 7
FAKTAA AKAAN VESIHUOLLOSTA Vesijohdot (määrät laaduittain 31.12.2009) teräs 6,1 km valurauta 69,9 km muovi 91,2 km asbesti-sementti 2,2 km yhteensä 169,4 km Jätevesiviemärit betoni 41,1 km muovi 134,4 km yhteensä175,5 km Hulevesiviemärit betoni 21 km muovi 22,3 km yhteensä 43,3 km Talousveden laskuttamaton osuus 2007 22,3 % 2008 26,7 % 2009 19,6 % Akaalla on uudistettu myös viemäriverkoston pumppuasemia. Putkiasentaja Pekka Sakala (vas.) ja vesihuoltoinsinööri Jukka Sandelin varmistavat, että ohjaukset ovat kohdallaan. uksessa uusitaan vesijohto- ja viemäriverkosto ja rakennetaan kokonaan uusi hulevesiverkosto. Toisaalta tehdään vahingon sattuessa täsmäkorjauksia. Järjestelmät ovat auttaneet Akaan kokonaistilanteen kartoitusta, koska ne keräävät ajantasaista tietoa ja auttavat sen havainnollistamista ja välillisesti tarvittavien määrärahojen saamista. Kaupungissa valmistui 2009 alussa selvitys, joka kartoitti tärkeimmät saneerauskohteet. Määrärahojen tarve piti osata perustella päättäjille, Sandelin sanoo. Nyt Akaa on saavuttamassa hyvän tason saneerausten rahoituksessa. Vesimaksut nousevat reilusti Sandelin ei halua ennustaa tarkkoja lukuja mm. siksi, että neuvottelut mahdollisesta liitoksesta Kylmäkosken kanssa ovat kesken. Hän pitää varmana, että vesimaksut nousevat ja paljon, koska korjausvelkaa on paljon myös Akaassa, kuten koko maassa. Pitää kuitenkin muistaa, että vesi on Suomessa erittäin halpaa. Akaan vesi maksaa kuluttajalle 0,35 senttiä litralta. Sandelin harmittelee, ettei vie- Hule- ja vuotovesimäärä puhdistamolle johdetusta vesimäärästä 2007 64 % 2008 67 % 2009 60 % Vesijohtoverkoston saneeraukset 2007 1,2 km 2008 1,7 km 2009 1,6 km vuodelle 2010 saneerausta suunniteltu yli 2 km Vuototapahtumia vesijohtoverkostossa 2007 09 keskimäärin 20 25 vuodessa. Liikelaitostuminen helpotti saneerauksia Kouvolassa Kouvolassa vesijohtoverkoston kunnostukset helpottuivat, kun liikelaitos Kouvolan Vesi syntyi vuonna 2002. Saamme vesi- ja viemärimaksut omaan käyttöömme, verkostomestari Esko Romppanen kertoo. Viime vuoden alussa Elimäen, Kouvolan, Kuusankosken, Jaalan ja Valkealan vesihuoltolaitokset yhdistyivät Liikelaitos Kouvolan Vedeksi. Saneerauksia on suunniteltu usean vuoden tähtäimellä yhteistyössä katu- ja puistolaitoksen kanssa, mutta aina se ei ole onnistunut. Tarkoituksena on ollut kunnostaa alue kerrallaan, mutta välillä puistoja ja katuja on kunnostettu eri tahdissa. Myös Kouvolassa käytetään korjaushistoriaa saneerausten suunnittelussa. Vanhan Kouvolan alueelta on olemassa kartta, jossa korjaukset näkyvät 1970-luvun puolivälistä asti, Esko Romppanen kertoo. Akaan tapaan ääniloggerit kuuntelevat johtoja öisin löytääkseen vuotoja. Saneerauksista suurin osa tehdään kaivamalla. Sujutus saattaa tulla kyseeseen, jos johdot ovat riittävän hyvässä kunnossa tai jos kaivaminen on kohtuuttoman hankalaa esimerkiksi junaratojen kohdalla. Romppasen kokemusten mukaan Kouvolan vesi- ja viemäriverkoston kunto vaihtelee suuresti iästä riippumatta. 1960- ja 1970-luvuilta löytyy huonoja putkia. Silloin taisi olla kiirettä. Toisaalta 30-luvulla rakennetut viemärit saattavat olla hyvässä kunnossa, verkostomestari arvioi. 8 Kuntatekniikka 2/2010
Akaan kaupunki kedm.fi valinta! Akaan Koivistontien saneerauskohteessa viime syksynä korvattiin vanhoja valurautaputkia uusilla PE-muoviputkilla. lä ole olemassa kunnollista saneeraustarpeiden arviointimenetelmää. Vanhan Toijalan alueella vesijohtoverkoston korjausvelkaa on tämän vuoden alussa 13 kilometriä. Niin paljon on korjaamatonta, yli 40 vuotta vanhaa verkostoa. Yksi keino korjaustarpeen arviointiin on laskea, kuinka paljon laskuttamatonta vettä vesijohdoissa lorisee vuoden aikana. Viime vuonna sen prosenttiosuus putosi Akaassa hieman, 26:sta 20:een. Sandelin arvelee, että uusi valvontajärjestelmä olisi auttanut säästämään vettä sen verran. Saneeraukset suunnitellaan Akaassa kolmen vuoden tähtäimellä. Suunnitelmia tehdään ja päivitetään yhteistyössä kaupungin muiden rakentamisesta ja katuverkosta vastaavien yksiköiden kanssa. Kiireisintä korjausta vaativat alueet ovat tiedossa, mutta niiden toteutusjärjestys saattaa vaihdella vuosittain. Sandelin pitää hulevesien viemäröintiä laitoksensa suurimpana haasteena. Akaan vesilaitoksen saneerausrahoihin on tulossa hiukan nousua vuosittain vuoteen 2012 asti. Sen avulla korjausvelkaa saadaan hieman pienennettyä. Loggerit ja korrelaattorit etsivät vuotoja Kaukovalvontajärjestelmä paljastaa äkilliset häiriöt vesijohtoverkostossa, jolloin vesilaitos lähtee palokuntamaisen nopeasti korjaamaan viat. Seurattavia mittauspisteitä on kymmenen. Häiriöt tulevat ilmi parissa minuutissa. Jos vika aiheuttaa katkoksen veden jakelussa tai paine muutoin laskee, ei enää tarvitse pelätä paineiskujen aiheuttamia vaurioita. Vesi saadaan nykyään uudelleen kiertämään siten, että paine kasvaa hitaasti sopivalle tasolle. Normaali paine vesijohtoverkostossa on 5 6 baaria. Putkiston pitäisi kestää 10 baaria, mutta paineisku nostaa paineen jopa 30 baariin. Haastattelupäivän aamulla Niemisen Valimon kansistoissa on kaikki kohdallaan. Laatu, turvallisuus, kotimaisuus ja kuljetusetäisyydet. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi Puh. 029 006 160 www.lining.fi Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi Kuntatekniikka 2/2010 9
Paineisku on vanhan verkon pahin vihollinen. Sandelin huomasi kaukovalvonnan näytöltä, että yhden pumppaamon veden pinta oli liian alhaalla. Iltapäivään mennessä huoltomies oli korjannut tilanteen. Kaukovalvonnan avulla veden painetta voidaan säädellä säännöllisesti vuorokauden mittaan kulutuksen mukaan. Akaan vesijohtoverkostossa on siis hieman erilainen paine aamulla, iltapäivällä ja yöllä. Järjestelmä auttaa myös suurten kaupunginosan kokoluokan saneerauskohteiden valinnassa ja tärkeysjärjestykseen laittamisessa. Huoltotapahtumat tallentuvat järjestelmään, samoin vuotojen paikannukset. Näiden tietojen avulla voidaan paikantaa ongelma-alueita. Akaan vesilaitos tutkii ongelma-alueita tarkemmin esimerkiksi äänikorrelaattoreiden avulla. Äänikorrelaattoreita käytettäessä kaksi mikrofonia kuuntelee virran muutosten ääniä yleensä venttiilien lähistöllä. Ja vuodot löytyvät. Akaaseen on tulossa myös parikymmentä vuotoääniloggeria. Ne kuuntelevat veden virtaaman ääniä epäilyttävässä paikassa esimerkiksi vuorokauden ajan. Lisääntynyt, mutta selittämätön, jatkuva virtaama kielii yleensä vuodosta. Etenkin nk. piilovuotoja paljastuu näillä laitteilla. Hulevesiviemärit saneerausten yhteydessä Laitteet ja valvontajärjestelmät sekä aktiivinen piilovuotojen etsintä eivät vielä riitä korjaus- ja saneeraustarpeiden selvittämiseen ja ennakoimiseen. Jukka Sandelin korostaa, että hyvän vesilaitoksen peruspakettiin kuuluu lisäksi osaava ja motivoitunut työntekijäkaarti. Vesijohtoverkoston korjaushistoriaa Akaassa on tallessa vuodesta 1962 asti. Käytännössä se tarkoittaa työnjohtajan kirjanpitoa ja siitä syntynyttä arkistoa. Aktiivisessa käytössä ovat lähinnä tämän vuosituhannen tiedot. Itse saneerauksessa Akaassa käytetään sekä aukikaivamista että sukkasujutusta. Saneerauksissa tehdään samalla hulevesiviemärit vanhoihin kaupunginosiin, joissa niitä ei ole aiemmin ollut, joten valtaosa saneerauksista vaatii kaivannon kaivamista. Pienessä kaupungissa auki kaivaminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin suurissa. Täällä selvitään kymmenesosalla Helsingin hinnoista, arvioi Sandelin. Ei ole liikenneongelmia eikä sekavia putki- ja johtoviidakoita katujen alla. Akaassa on usein havaittu uusien vuotojen tihentymiä vasta valmistuneiden saneerausten lähellä. Sandelinin mukaan se saattaa johtua korjausten jälkeisestä paineiskusta, kun vesi syöksyy uudelleen verkostoon, tai siitä, että korjattu kohta paljastaa lähialueilla syntymässä olevan ongelmakohdan. Paineisku on vanhan verkon pahin vihollinen. Nykyiset halli UUSIA SÄV TEKSTI Markku Juusola Nykyään suuri osa vesijohtoverkostojen hallintajärjestelmien ominaisuuksista jää kunnissa hyödyntämättä. Siksi kaikki laitteiden toimittajat eivät ole kovin halukkaita kehittämään järjestelmiään, vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala arvioi. Vahalan mukaan asiakkaiden eli vesilaitosten osaaminen tällä saralla vaihtelee paljon. Hän uskoo, että laitoskokojen kasvattaminen auttaisi hyödyntämään järjestelmiä tehokkaammin. Sävel luo alustan hyville hallintajärjestelmille Vahala vetää Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun ja useiden kumppanien yhteistä Sävel-hanketta, jonka päätavoitteena on luoda uudenlaiset edellytykset reaaliaikaisen vesijohtoverkoston hallintajärjestelmän kehittämiselle. Sävelessä esimerkiksi määritellään vesijohtoverkoston hallintaan tarvittavien mittarien minimimääriä. Koekohde on Hämeenlinna, minne on asennettu pari sataa etälu- RYM etsii uusia liiketoimintam RYM Oy työstää parhaillaan Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen ja sen jäsenvesilaitosten kanssa projektisuunnitelmaa, joka lähtee nimenomaan tarpeesta vauhdittaa vesihuollon ja erityisesti sen verkostojen saneerausta uusien toimintamallien avulla. Tänä vuonna käynnistyvässä hankkeessa tutkitaan julkisen ja yksityisen sektorin uusia mahdollisia rooleja ja tehtävien jakoa vesiverkoston ylläpidossa ja saneerauksessa. Hanke on osa RYM:n Energiatehokkaat yhdyskuntakonseptit -tutkimusohjelmaa. Uusia kuvioita yksityisen ja julkisen sektorin työnjaolle Hanke pyrkii edistämään ja pilotoimaan vesihuoltolaitosten ja yksityisen sektorin toimijoiden kumppanuutta ja yhteistyötä saneerausinvestointien priorisoinnissa, suunnittelussa, toteuttamisessa, rahoittamisessa ja kokonaisvaltaisessa omaisuuden hallinnassa, RYM:n tutkimusjohtaja Anssi Salonen sanoo. 10 Kuntatekniikka 2/2010
VESIHUOLTO ntajärjestelmät vajaakäytössä LIÄ vesijohtoverkostojen hallintaan Professori Riku Vahala suosittelee vesilaitosten koon kasvattamista ja suunnittelee nykyistä parempaa alustaa vesijohtoverkostojen hallintajärjestelmille. Seppo Haavisto ettavaa mittaria, jotka laskevat veden virtausta. Sävel luo alustan, jota hankkeeseen osallistuvat ohjelmistotuoteyritykset voivat hyödyntää tuotekehityksessään. Lähtökohtana on se, että nykyisin vesijohtoverkoston häiriötilanteita ei havaita ajoissa. Ääriesimerkki oli Nokian vesikriisi vuonna 2007. Hitauden taustalla on monia rinnakkaisia ilmiöitä. Verkoston hallintaan liittyvät järjestelmät kuten kaukokäyttö-, asiakastieto- ja verkkojärjestelmät ovat liiaksi eriytyneet toisistaan. Verkkotietojärjestelmiä käytetään lähes yksinomaan paikka- ja kuntotietojen säilyttämiseen. Monilla laitoksilla paikkatietojen digitalisointi on vasta alkuvaiheessa. Sävel-hanke luo pohjaa sille, että esimerkiksi asiakastieto- ja kaukokäyttöjärjestelmien valmistajat löytäisivät ohjelmilleen yhteisiä rajapintoja. Verkostojen hydraulisten ja vedenlaatumallien käyttö on rajoittunut suunnittelutoimistojen työkaluksi. Niiden käyttöä ei ole jalkautettu vesilaitosten operatiivisiksi työkaluiksi saati osaksi hallintajärjestelmiä. Vahala arvioi, että jatkuva veden laadun seuranta verkostoissa on vähäistä. Uusia mahdollisuuksia tuovat puolestaan mittaus- ja tietojärjestelmien sekä kaukoluennan nopea kehitys. Veden laadun mittausanturit ovat entistä halvempia ja luotettavampia. Tavoitteena sähköverkoston hallinnan taso Luotava järjestelmä havaitsisi poikkeamat veden laadussa ja verkoston toiminnassa hyödyntäen reaaliaikaista mittaustietoa, kulutusennusteita ja ennustavaa verkostomallia. Häiriöistä aiheutuvien vesikatkosten sekä veden laatuongelmien pitäisi vähetä. Tavoitteena on myös on parantaa verkostoihin sitoutuneen omaisuuden hallintaa. Vuodot havaittaisiin nykyistä tehokkaammin. Verkoston osien kunnon arviointi ja saneeraustarpeiden kohdennus helpottuisivat. Riku Vahala vertaa tavoitetta nykyiseen sähköverkkoon, jossa kulutusta pystytään arvioimaan etukäteen ja häiriöt tulevat nopeasti esiin. Hanke maksaa noin 1,5 miljoonaa euroa ja jatkuu ensi vuoden loppuun. Mukana on kymmenen yritystä ja 21 vesi- ja energialaitosta sekä mm. sosiaali- ja terveysministeriö. Kymmenen vuoden sisällä voidaan odottaa kansainvälisille markkinoille kilpailukykyistä tuotetta, mikäli yritykset saavuttavat tavoitteensa. alleja vesijohtoverkostojen ylläpitoon Tutkimusjohtaja Anssi Salonen kutsuu vesilaitoksia osallistumaan RYM:n tutkimusohjelmiin. Vesijohtoverkostot ovat mukana myös Tietomallipohjaiset liiketoimintaprosessit -ohjelmassa. Verkostot voidaan mallintaa tietomallien avulla, samalla tavalla kuin esimerkiksi talojen toimintaa mallinnetaan. Tuloksena saadaan näyttöruudulle näkyviin toiminnan simulaatio tai kolmiulotteinen mallinnus. Vesijohtoverkostoihin kohdistuvia toimia on huomattavasti edullisempaa ja helpompaa simuloida ensin tietomallilla kuin todellisissa kenttäolosuhteissa, Salonen korostaa. Muutoksiin liittyvä päätöksenteko helpottuu, kun verkosto voidaan visualisoida ja esittää erilaisia vaihtoehtoja vaikutuksineen. Näen tietomallit lähinnä välineenä, joka tukee päätöksentekoa ja toimintaa. Tutkimusohjelmissa syntyneet tulokset ovat kaikkien osallistuneiden kesken käytettävissä ja hyödynnettävissä. Vesilaitoksia mahtuu vielä mukaan, Anssi Salonen kutsuu ja rohkaisee ottamaan yhteyttä. RYM on rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymä, joka perustettiin 2009 alussa. Huippuosaamisen keskittymien (SHOK) avulla halutaan parantaa yhteiskunnan ja yritysten kansainvälistä kilpailukykyä sekä kehittää maailmanlaajuisestikin kilpailukykyisiä suomalaisia tuotteita, järjestelmiä ja palveluja. anssi.salonen@rym.fi www.rym.fi Kuntatekniikka 2/2010 11
VESIHUOLTO Vesijohtojärjestelyistä ei löytynyt uhkaavia puut HSY Vesi kartoitti maanalaisten julki Helsingin Pelastuslaitos kikohteissa vesijohtovuodon tapahtuessa on saada vedenjakelu suljettua kohteen ympäristössä, kunnes vuotokohta on paikallistettu ja suljettu alue voidaan pienentää minimiin. Tällä pyritään estämään veden pääsy maanalaisiin tiloihin. Tarkastelun lähtökohdaksi otettiin, että erityisen riskin aiheuttavat muuten kuin maavaraisesti rakennetut vesijohdot, sillä erikoisrakenteista vesi ei välttämättä ohjaudu vuototilanteessa suoraan maanpinnalle kuten yleensä maahan asennetuista putkista. Rautatieaseman suurvuodossa 8.11.2009 tulviva vesi vahingoitti Kompassitason liiketiloja. Helsingin maanalaisten julkisten tilojen vesijohtojärjestelyistä ei onneksi löydetty vakavia puutteita, ainoastaan nippu pieniä vikoja. HSY Veden riskikartoituksen kohteina olivat erityisesti metroasemat. Vikojen korjaustyöt on jo aloitettu. Reetta Kuronen suunnitteluinsinööri HSY Vesi reetta.kuronen@hsy.fi Helsingin rautatieaseman edustalla viime marraskuussa tapahtuneessa vesijohtovuodossa vuotovesi pääsi purkautumaan betonirakenteessa olleista rei istä Asematunneliin ja siitä edelleen alas Rautatientorin metroasemalle ja metrotunneliin. Tästä aiheutui huomattavia aineellisia vahinkoja. Betonikanaali, johon rikkoutunut halkaisijaltaan 400-millimetrinen vesijohto oli sijoitettu, oli suunniteltu purkamaan vuotovesi ylivuotokaivoista kadulle, mutta vesi pääsi Asematunneliin suunnitelmien vastaisista rei istä. Jotta vastaavilta suurvuodoilta vältyttäisiin tulevaisuudessa, HSY Vesi (entinen Helsingin Vesi) käynnisti riskikartoituksen julkisista maanalaisista tiloista, joihin vesi voisi mahdollisesti tulvia vesijohtovuototilanteessa. Riskikartoitustyöryhmän raportti valmistui aikataulun mukaisesti tammikuun lopussa. Mitään vakavuudeltaan Asematunnelin betonikanaalin reikien tasoisia puutteita ei havaittu. Riskeille alttiit erikoisrakenteet Riskikartoituksessa rajauduttiin tarkastelemaan yleistä vesijohtoverkostoa ja siihen liittyviä riskejä kohteissa, joissa vesijohtovuodosta voisi aiheutua henkilövahinkoja. Kartoituksessa selvitettiin vesijohtojärjestelyt maanalaisten metroasemien läheisyydessä. Lisäksi valittiin joitakin muita riskialttiiksi nähtyjä julkisia maanalaisia tiloja, kuten Kampin keskus, missä sijaitsevat lähi- ja kaukoliikenteen bussiterminaalit, ja Sokos Forum Lasipalatsi -jalankulkuyhdystunnelit, joissa kulkee valtava määrä ihmisiä päivittäin. Kiinteistöjen sisäisiin vesihuoltojärjestelyihin ei pääsääntöisesti puututtu. Tarkastelussa varmistettiin kuitenkin, että riskikohteiden kiinteistövesijohtojen liitoskohdat löytyvät vesijohtokartalta, jotta vedenjakelu saadaan tarvittaessa suljettua nopeasti kadulla sijaitsevasta tonttiventtiilistä vuodon tapahtuessa kiinteistön sisäisessä vesijohtojärjestelmässä. Pääperiaatteena kaikissa ris- HSY Vesi HSY Vesi Tietopaketit auttavat vuototilanteissa Riskikartoitustyön aluksi määriteltiin tarkasteltavat riskikohteet ja käytiin tarkasti läpi niiden vesijohtojärjestelyt. Kaikista riskikohteista laadittiin kohdekartat, Asematunnelin betonikanaalin reikä on peitetty teräslevyllä, kunnes se tukitaan lopullisesti tämän kevään aikana. Vesijohdon suojakanaalissa etualalla oleva talotekninen putki on viety seinän läpi tiivistämättä aukkoa. Valurautainen 400-millimetrinen vesijohto kuvan ylälaidassa. 12 Kuntatekniikka 2/2010
teita sten tilojen riskit joihin merkittiin sulkuventtiilit, joilla vedenjakelu kohdealueella voidaan katkaista. Riskikohteiden läheisyydessä olevista tavanomaisesta poikkeavista vesijohtorakenteista etsittiin suunnitelmapiirustukset. Samalla saatiin päivitettyä verkkotietojärjestelmä riskikohteiden osalta. Kohdekartat ja niiden yhteyteen kootut suunnitelmapiirustukset tullaan kokoamaan tietopaketiksi vesilaitoksen päivystäjille. Ne ovat apuna vesijohtovuototilanteessa ja nopeuttavat vedenjakelun sulkemista. Kaikille päivystäjille järjestetään myös tutustumiskäynnit haastavimpiin kohteisiin. Kaikkien kohdekartoille merkittyjen sulkuventtiilien toiminta ja vesijohtoihin liittyvien erikoisrakenteiden, kuten betonikanaalien, kunto päätettiin tarkastaa. Suurin osa tarkastuksista on jo tehty. Kohteiden kunto tullaan tarkastamaan jatkossa säännöllisin aikavälein. Puutteet korjataan nopealla aikataululla Tarkastuksissa löydettiin muutamia katupäällysteen alle jääneitä tai toimimattomia sulkuventtiileitä. Joidenkin sulkuventtiilien suojaputket olivat täyttyneet maa-aineksesta ja ne imuroitiin tyhjiksi. Yhden metroaseman läheisyydessä todettiin sulkuventtiilien välimatka liian pitkäksi, joten sinne päätettiin asentaa uusi sulkuventtiili. Sulkuventtiileissä havaitut puutteet korjataan lähitulevaisuudessa heti pääkaupungin poikkeuksellisen lumitilanteen helpottaessa. Kaikki tutkitut betonikanaalit rajautuvat yksityisiin tai liikennelaitoksen hallinnoimiin kiinteistöihin. Betonikanaaleista löydettiin joitakin tiivistämättä jääneitä aukkoja, joista muut toimijat ovat vieneet läpi putkia ja kaapeleita. Näistä useat liittyvät kiinteistöjen talotekniikkaan. HSY Vesi on ollut yhteydessä kaikkiin näiden kiinteistöjen edustajiin ja huolehtii, että läpiviennit tiivistetään välittömästi asianmukaisesti. Lisäksi kahden vesijohtoosuuden saneeraus päätettiin nostaa saneerauskohteiden prioriteettilistan yläpäähän, koska ne sijaitsevat riskikohteiden välittömässä läheisyydessä. Toimijoiden yhteistyö välttämätöntä HSY Vesi tulee käymään riskikartoituksen tulokset ja tarvittavat jatkotoimenpiteet läpi Helsingin pelastuslaitoksen ja liikennelaitoksen kanssa, sekä tarpeen mukaan muiden riskikohteiden, esimerkiksi Kampin keskuksen, vastuuhenkilöiden kanssa. Riskikohteiden havainnoiminen ja arviointi jatkuu kiinteänä osana HSY Veden päivittäistä työtä. Asematunnelin suurvuodon kaltaisten tapahtumien estämiseksi olennaista on toimiva yhteistyö muiden kaupungin toimijoiden, kuten pelastuslaitoksen, liikennelaitoksen ja rakennusvalvonnan, kanssa. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla vesijohtoihin liittyviin rakenteisiin kajoavilla on riittävä ymmärrys siitä, kuinka kriittisten asioiden kanssa ollaan tekemisissä. Vastaava riskikartoitus voisi olla paikallaan muissakin kunnissa, vaikka Helsingissä metrotunnelin ja tiiviin kaupunkirakenteen vuoksi maanalaisia julkisia riskikohteita ehkä eniten onkin. Myös useissa suurissa yksityisissä kiinteistöissä, joissa maanalaisiin tiloihin on sijoitettu esimerkiksi liiketiloja tai pysäköintihalleja, rakenteiden tiiviyden ja sisäisten vesijohtojärjestelyjen kunnon tarkastelu voisi olla tarpeen. Kuntatekniikka 2/2010 13
VTT:n Smart Alarm -hanke kehittää kiinteistöille hälytysjärjestelmää, jonka avulla rankkasateiden aiheuttamia tulvavahinkoja voidaan ehkäistä ennalta. Ainutlaatuisella hankkeella on suuri vientipotentiaali Eurooppaan ja Aasiaan. Smart Alarm -hankkeella suuri vientipotentiaali KAUPUNKITULVILLE kehitteillä TEKSTIT Sanna Pyysalo Ilmastonmuutos lisää rankkasateita, ja niistä aiheutuvat tulvavahingot kaupunkialueilla voivat nousta miljooniin euroihin. Rankkasadetulvien ennakoimiseksi ollaan luomassa alueellista, reaaliaikaista hälytysjärjestelmää. VTT:n kehittämä Smart Alarm -varoitusjärjestelmä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen hanke, jossa lähtökohtana on kiinteistöjen näkökulma. Rankkasateissa koko kaupunki ei kärsi, vaan tuhojen laajuus riippuu kiinteistön sijainnista ja alueen pinnanmuodostuksesta. Tavoitteena on luoda kiinteistönomistajille paremmat valmiudet varautua poikkeuksellisiin rankkasadetulviin, hankkeen vetäjä, johtava tutkija Juhani Korkealaakso VTT:ltä kertoo. Idea varoitusjärjestelmän kehittämisestä lähti liikkeelle yhteistyöstä Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksen kanssa. Berkeleyn rinnakkaishankkeessa San Franciscon vesilaitokselle kehitetään rankkasateiden ennakointija arviointijärjestelmää vuoristorinteissä tehtyjen veden kiertokulkututkimusten pohjalta. Meillä lähtökohtana on kaupunkiympäristö. Vesistötulvia on Suomessa tutkittu runsaasti, ja lainsäädäntö on siltä osin kunnossa. Sen sijaan kaupunkitulviin liittyvää tutkimusta ei ole paljon ja valmista varoitusjärjestelmää ei löydy maailmaltakaan, joten näimme tässä erittäin hyvän sovellus- ja tutkimusalueen, Korkealaakso toteaa. Helsingin ydinkeskusta toimii koealueena VTT:n Smart Alarm -hankkeessa kehitetään alueellisen hälytysjärjestelmän prototyyppi Helsingin ydinkeskustaan. Hankkeen kiinteistöpilotteina toimivat rauta- SMART ALARM VTT:n hanke käynnistyi syksyllä 2009 ja jatkuu syksyyn 2011. Pöyry vastaa hälytysjärjestelmän integroinnista ja alueellisesta näkökulmasta. Ramboll keskittyy kiinteistökohtaiseen hälytysjärjestelmään ja sen laajentamiseen. Kone haluaa kytkeä hissit mukaan hälytysjärjestelmään. Aalto-yliopiston Teknillisestä korkeakoulusta ovat mukana Laskentatekniikan ja Vesihuoltotekniikan laboratoriot. Pienempiä toimijoita: Water- Hope, Solibri ja AquaFence. Finanssialan keskusliitto edustaa tulvavakuutus- ja ennakkovarautumisnäkökulmaa. Päärahoittaja on Tekesin Turvallisuus-ohjelma. 14 Kuntatekniikka 2/2010
VESIHUOLTO Säätutkan mittaama sateen hetkellinen intensiteettikartta (mm/h) Helsingissä ja Espoossa 13.6.2009 klo 20.55. Rankkasadealue on juuri saapunut mereltä etelärannikolle ja iskee esimerkiksi Espoossa Ison Omenan kauppakeskukseen, jossa hulevesivahingot olivat suuret. Paikallisen valumaalueen analyysi Porissa satoi 12.8.2007 muutamassa tunnissa paikoin 100 125 mm. Tulvan aiheuttamat vahingot olivat arviolta 20 miljoonaa euroa. Janne Lumme Kaupunkitulvien varoitusjärjestelmä riskialueella oleville kiinteistöille (hankkeen rakenne) koealueena Helsingin ydinkeskusta reaaliaikainen varoitusjärjestelmä tieasema ja Rautatientorin metroasema sekä WTC:n, Kaivokatu 10:n ja Makkaratalona tunnetun CityCenterin kiinteistöt. Johtava tutkija Juhani Korkealaakso, VTT Järjestelmän lähtökohtana oli Helsinki Testbed, joka on Ilmatieteen laitoksen ja Vaisala Oy:n paikallissään ja rankkasateiden ennustejärjestelmien tutkimusympäristö. Nyt yhteistyö keskittyy Ilmatieteen laitoksen käynnissä olevaan RAVAKE-hankkeeseen, jossa kehitetään reaaliaikaista rankkasateiden varoitusjärjestelmää. Koealueille tehdään ennusteparvia, joiden perusteella ennakoidaan, miten iso sademäärä kussakin paikassa voi aiheuttaa vahinkoa. Pelkkä sateen määrä ei ole merkitsevää, vaan valumaalue ratkaisee sen, millaisia vaikutuksia rankkasateella on, Korkealaakso selvittää. Valmiiksi laskettujen sadantaja valumaennusteiden avulla järjestelmä laskee tulvaennusteen, jonka perusteella puolestaan kiinteistölle annetaan tarvittaessa varoitus. Sademäärän ja valuman perusteella varoitukset jaetaan kolmeen eri vakavuusluokkaan. Kiinteistöjen lisäksi varoitus lähtee samanaikaisesti muillekin tietoa tarvitseville tahoille, kuten liikekeskusten valvomoille, vartijoille, kiinteistöpalveluille, pelastuslaitokselle, HSY Vedelle, poliisille ja kaupungin rakennusvirastolle. Varoitus täytyy saada lähtemään minuuteissa, sillä rankkasade voi saada tuhoja aikaan jo 15 minuutissa, Korkealaakso huomauttaa. Tunnetuimpia esimerkkejä rankkasateen aiheuttamista tulvatuhoista Suomessa on Porin tapaus kesältä 2007. Tuolloin yli kolmen tunnin yhtämittainen sade aiheutti kiinteistöille kaikkiaan noin 20 miljoonan euron tulvavahingot. Kiinteistönomistajat ovat itse vastuullisia tulvien aiheuttamista vahingoista. Tulvavahinkotyöryhmän raportin mukaan tulvavakuutuksen tulisi korvata poikkeukselliset tulvat, mutta asiasta ei ole vielä lakiehdotusta. Jos työryhmän suosituksia noudatetaan, kunnat ovat todennäköisesti tulevaisuudessa vastuussa hulevesitulvien hoitamisesta. Vastuiden olisi oltava selkeitä, Korkealaakso sanoo. Tulvavahinkojen vastuita tulisi selkeyttää Uudistuvan vesihuoltolain toivotaan selkiyttävän myös rankkasateista aiheutuvien kaupunkitulvien vastuita. Vastuukysymykset ovat vaikeita, eikä aina ole selvää, mikä kuuluu vesilaitokselle, mikä kunnalle ja mikä kiinteistöille. Vastuualueet tulisi jakaa nykyistä selkeämmin. Uuden vesihuoltolain ansiosta tähän tullee muutoksia, HSY Veden verkko-osaston johtaja Ari Melakari sanoo. Kehittämisen varaa on edelleen, vaikka esimerkiksi Helsin- Kuntatekniikka 2/2010 15
gissä 2007 valmiiksi saatu hulevesistrategia on edistänyt hulevesien hallintaa. Hulevesien hallinta otetaan uusien asuinalueiden kaavoituksessa ja suunnittelussa entistä painokkaammin esille, Melakari toteaa. Ongelmia isoissa kaupungeissa Melakarin mukaan rankkasateet aiheuttavat nykyään paljon ongelmia. Sateet ovat rankempia kuin aiemmin. Ongelmia syntyy varsinkin isoissa kaupungeissa, missä rakennetaan paljon uutta ja asvalttipinta-alaa on entistä enemmän. Siellä sateet eivät pääse imeytymään maahan. Kehitteillä olevat rankkasateiden ja viemäritulvien varoitusjärjestelmät ovat Melakarin mukaan askel oikeaan suuntaan. On hyvä, että näitä asioita tutkitaan. Varoitusjärjestelmät eivät kuitenkaan yksin auta ongelmien ratkaisussa, vaan tarvitaan myös ennakointia ja varautumista, Melakari huomauttaa. Mahdollisia tulvaongelmia voi ennaltaehkäistä alueiden kaavoituksella ja suunnittelulla. Olennainen tekijä tulvavahinkojen ehkäisyssä on myös tiedottaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen, Melakari lisää. Tähtäimessä tuotteistaminen Helsingin keskusta kiinteistöineen toimii hyvänä koealueena Smart Alarm -hankkeelle. Suurimmat rankkasateiden aiheuttamat tulvaongelmat ovat kuitenkin ulkomailla. Niinpä varoitusjärjestelmän vientipotentiaali on erittäin suuri. Markkinoita on etenkin Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Aasiassa. Tämän vuoden aikana prototyyppi pyritään saamaan perusvalmiuteen. Kevään 2011 aikana hanke arvioidaan ja tehdään yhdessä yritysten kanssa hyödyntämissuunnitelma, jonka pohjalta hälytysjärjestelmää voidaan lähteä tuotteistamaan, Juhani Korkealaakso kertoo. Tekstari varoittaa rankkasateesta Erikoistutkija Jarmo Koistinen, Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos kehittää parhaillaan rankkasadevaroitusjärjestelmää. RAVAKEhankkeessa sateiden ennustamiseen käytetään ilmakehämalleja ja säätutkahavaintoja. Uusi järjestelmä käyttää hyväkseen kaukokartoitushavaintoja, joita saadaan koko Suomen kattavasta säätutkaverkostosta. Palvelun käyttäjät eli esimerkiksi yksityiset ja julkiset kiinteistönomistajat voivat määritellä sopivan riskiprofiilin sen mukaan, miten iso sademäärä saattaa aiheuttaa vahinkoa. Varoitukset voidaan välittää esimerkiksi matkapuhelimeen. Tavoitteena on kehittää tosiaikainen varoitusjärjestelmä, jonka avulla voitaisiin kaupunginosan tarkkuudella ennustaa, missä sataa lähitunteina ja kuinka paljon, hankkeen vetäjä, erikoistutkija Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta kertoo. RAVAKE-hanke käynnistyi syyskuussa 2009 ja kestää kesän 2012 loppuun saakka. Hankkeessa on mukana kymmenkunta yritystä ja yhteistyökumppania. Hanke saa rahoitusta Tekesin Vesi-ohjelmasta, jonka tavoitteena on saada vesiala uudistumaan ja kansainvälistymään. Reaaliaikaiselle rankkasadevaroitusjärjestelmälle on suurta tarvetta, sillä ilmastonmuutos tulee osaltaan lisäämään voimakkaita sääilmiöitä. Toisaalta kaupungeissa on yhä enemmän rakennettua ympäristöä, mikä lisää rankkasateiden aiheuttamia ongelmia, koska vesi ei pääse imeytymään maaperään. Hankkeella on myös paljon vientipotentiaalia, Koistinen toteaa.
VESIHUOLTO VVY:n tunnuslukuraportti: Lietteen laatu parantunut, sadevedet valuvat viemäreihin, talous vakaa Vesi- ja viemärilaitosyhdistys julkaisi syksyllä 2009 kolmannen vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin. Tunnusluvut perustuvat laitoksilta kerättyihin vuoden 2008 toimintaa kuvaaviin tietoihin, joita on saatu yhteensä 34:ltä vesihuoltolaitokselta. % LIETTEEN YLEINEN KÄYTTÖKELPOISUUS, % TEKSTI Paavo Taipale Veden laatu niin talousveden kuin vesistöön johdetun puhdistetun jäteveden osalta on yleisesti ottaen säilynyt aiemmalla hyvällä tasolla. Vesistöön johdetut purkuvedet ovat keskimäärin olleet jopa hiukan aiempaa puhtaampia. Varsin sateinen vuosi 2008 kuitenkin lisäsi monien laitosten ohijuoksutuksia. Tämä näkyi lupaehtojen aiempaa jonkin verran heikompana täyttymisenä. Tunnuslukujärjestelmässä mukana olevista laitoksista vajaat puolet ei kyennyt aina täyttämään lupaehtoja, kun niitä vuotta aiemmin oli runsas neljännes. Lupaehdot täytettiin kuitenkin keskimäärin 94-prosenttisesti. Lietteiden raskasmetallipitoisuudet pienentyneet Puhdistamolietteen käyttökelpoisuus maatalouden tarpeisiin näyttäisi keskimäärin parantuneen. Käyttökelpoisuutta on arvioitu lannoitevalmistelain mukaisten lietteen elohopea-, kadmium- ja lyijypitoisuuksien rajaarvojen avulla. Käyttökelpoisuuden keskiarvo on noussut edellisen vuoden 68 prosentista 76 prosenttiin. Yhtenä syynä voi olla viemäriin tulevien teollisuusjätevesien tarkempi valvonta ja tehokkaampi esikäsittely. Lietenäytteiden vaihteleva käsittely tosin vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Laitos 2006 2007 2008 Keskiarvo: vuosi 2006: 67, vuosi 2007: 68, vuosi 2008: 76 * Vesihuoltolaitoksen lietteen yleinen käyttökelpoisuus on ollut jonain vuonna 0 %. Lähde Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Viemärit vuotavat Vesijohtoverkostojen toimintakyky näyttäisi pysyneen vuonna 2008 vakaana. Laskuttamattoman veden osuus ja putkirikkojen määrä olivat pysyneet keskimäärin edellisvuoden tasolla. Viemäriverkoston vuotovesimäärä lisääntyi edellisvuodesta yhdeksän prosenttia. Suuri osa lisääntyneistä vuotovesistä voi selittyä vuoden 2008 suurilla sademäärillä. Järjestelmässä mukana olevista laitoksista puolet oli sellaisia, joiden viemäreissä virtaavasta vedestä yli puolet oli vuotovesiä. Eräiden vesihuoltolaitosten sekaviemäröityjen alueiden hulevedet voivat vääristää tuloksia. Kustannukset nousussa, talous vakaa Kotitalouksien veden ominaiskulutus on keskimäärin laskenut kuutisen prosenttia ja oli 131 l/ as./vrk. Vesihuoltolaitosten käyttökustannukset puolestaan nousivat vuodesta 2007 vuoteen 2008 peräti 13 prosenttia. Käyttökustannukset vaihtelivat välillä 0,63 2,21 /m 3 ja olivat keskimäärin 1,36 /m 3. Pienenevästä vedenkulutuksesta ja kohoavista käyttökustannuksista huolimatta vesihuoltolaitosten liikeylijäämä ja omavaraisuus ovat pysyneet vakaina ja hyvällä tasolla. Liikeylijäämä oli keskimäärin 19,8 prosenttia liikevaihdosta. On kuitenkin hyvä huomata, että tunnuslukujärjestelmässä ei juuri ole mukana pienempiä heikosti kannattavia vesihuoltolaitoksia. Omavaraisuus puolestaan oli keskimäärin 68,1 prosenttia, mutta vaihteli huomattavasti laitoksen taserakenteiden eroavuuksien vuoksi. Tunnuslukujärjestelmän käyttäjiksi on tärkeää saada lisää vesihuoltolaitoksia, jotta järjestelmästä saatava hyöty paranee. Hämmästyttävää on, että säännöllisten käyttäjien joukosta puuttuu edelleen joitakin maamme merkittävimpiä vesihuoltolaitoksia ja muutamat näistä ovat luopuneet siitä. Tunnuslukujärjestelmä soveltuu hyvin laitoksen johtamisen apuvälineeksi, mutta myös omistajien käyttöön omistajaohjauksen työkaluksi. Kuntatekniikka 2/2010 17
VESIHUOLTO VESIHUOLLON YLIKUNNALLISET sopimukset lisääntymässä Sopimuspohjainen yhteistyö vesihuoltolaitosten välillä on Suomessa yleisimmin käytössä oleva ylikunnallinen yhteistyömuoto. Sopimusten määrä on kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Ylikunnallinen yhteistyö lisääntynee jatkossakin. Vuokko Kurki, diplomi-insinööri Tampereen teknillinen yliopisto CADWES-tutkijaryhmä Ensimmäinen veden myyntiä koskeva kuntien välinen sopimus solmittiin 1959 Espoon ja Kauniaisten välille. Jätevesien vastaanotto sopimuspohjaisesti alkoi 1961, jolloin Vantaa alkoi johtaa jätevesiään Helsinkiin puhdistettavaksi. Yhteistyön muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät. Perinteiseksi syyksi on esitetty hyvälaatuisen raakaveden tarve tai jätevesien osalta purkuvesistön tilan parantaminen. Yhtenä määräävänä tekijänä ovat taloudelliset syyt. Toimintaympäristön ja kuntarakenteen muutos asettaa myös paineita vesihuollon keskittämiselle. Sopimusten määrä yli kolminkertaistunut Sopimusten kokonaismäärä on Sopimusten lukumäärät 1975 ja 2006 sekä suunniteltuja sopimuksia Sopimuksen kategoria 1975 (n=291) yli kolminkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana. KUVENE:n 1975 teettämän tutkimuksen mukaan sopimuksia oli yhteensä 89 (vastanneiden laitosten määrä: n=291), kun vuonna 2006 niitä oli 288 (n=233). Vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan sopimusten määrä näyttäisi tulevaisuudessakin kasvavan etenkin jätevesien käsittelyn osalta (ks. taulukko). Sopimuspohjaiselle yhteistyölle on ominaista, että sopimuksia voidaan tehdä useampien kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Yhdellä vesihuoltolaitoksella voi olla käytössä jopa kymmenen sopimusta. Huomionarvoista on, että sopimuspohjaisesti ostetun veden osuus omasta tuotannosta on useimmiten joko hyvin vähäinen tai erittäin suuri. Sama ilmiö on nähtävissä jätevesien osalta: puhdistettavaksi toiselle paikkakunnalle johdetaan joko hyvin pieniä tai suuria määriä jätevesistä. 2006 (n=233) Tulevia suunnitelmia (2006) } 24 Veden myynti/osto 39 138 Tilapäinen veden myynti/osto 10 68 Yhteiset vedenottamot 7 1 0 JV yhteiskäsittely 33 81 59 Yhteensä 89 288 83 Askel kohti kuntaliitosta Sopimuspohjainen yhteistyö on usein ensimmäinen askel kohti kiinteämpää ylikunnallista yhteistyötä. Tulevaisuuden yhteistyösuunnitelmia oli kyselyyn vastanneista 117 vesihuoltolaitoksella, joista 17:llä oli suunnitteilla sopimuspohjaista tiiviimpää yhteistyötä. Näistä suurin osa (10 kpl) koski alueellista vesihuoltoyhtiötä. Lisäksi suunnitteilla on kolme alueellista jätevesiyhtiötä, kaksi vedenhankintayhtiötä, yksi kuntayhtymä ja yksi vielä varmistumaton yhteistyömuoto. Myös kuntaliitosten arvioitiin tuovan merkittäviä muutoksia ja edistävän vesihuollon keskittämistä. Joskus vesihuollon ylikunnallinen yhteistyö on edistänyt kuntaliitoksen syntymistä. Hyvin harkittu sopimus takaa sujuvan yhteistyön Sopimuspohjaista yhteistyötä on perinteisesti pidetty helppona ja kevyenä yhteistyön muotona. Eri yhteyksissä on kuitenkin esitetty yhteistyön olevan hankalaa etenkin, jos sopimuksia on useita. Tutkimuksen yhdeksästä haastateltavasta vain kaksi totesi sopimuspohjaisen yhteistyön olevan hankalaa tai raskasta. Hankaluuksia aiheuttivat laskutus, hintojen määritys ja sopimusten pysyvyys. Pääasiassa yhteistyö oli kuitenkin toiminut moitteetta. Tarkasti määritellyt ja yksityiskohtaiset sopimukset, joiden muuttaminen on kuitenkin mahdollista, koettiin parhaaksi vaihtoehdoksi. Sopimuspohjaisen yhteistyön yksi haastavin vaihe on sopimuksen laadinta. Hyvin harkittu sopimus takaa usein sujuvan ja mutkattoman yhteistyön. Lähde: Kurki, V. 2010. Vesihuollon ylikunnallinen sopimuspohjainen yhteistyö. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere. 74 s. Tutkimukseen sisältyi 2008 lähetetty kysely, johon vastasi 233 vesihuoltolaitosta. Lisäksi tehtiin yhdeksän teemahaastattelua. Hanketta rahoittivat Helsingin Vesi ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry. 18 Kuntatekniikka 2/2010
Uusimaa 2010 Heikki von Hertzen teetti vuosina 1965 66 provokatiivisen Uusimaa 2010 -suunnitelman. Kun ohjevuosi on täyttynyt, on mukava katsoa, miten oikeasti kävi. Heikin unelma Porkkalan merikaupungista tyssäsi Martinlaakson rataan ja Vuosaaren satamaan. Seitsemän kaupungin idea Viipurin poika Heikki von Hertzen toi lämminhenkisestä synnyinkaupungistaan paljon hyviä ideoita, joita sovelsi lännempänä (ks. Kuntatekniikka 4/2007). Näyttävin aikaansaannos on kohta kuusikymppinen Tapiola Garden City. Heikki jatkoi länteen Espoonlahdelle ja olisi jatkanut pidemmällekin. Siuntion Störsvikistä oli jo ostettu Asuntosäätiölle kartano, ja Porkkalan merikaupunki siinsi tavoitteissa. Uusimaa 2010 katsoi, miten Porkkala City sopisi kokonaisuuteen. Tiimiä pyörittivät Lassi Iharvaara ja Matti Tausti, ja olipa tiimissä kolumnisti Rytiläkin kulkulaitosten asiantuntijana. Visio ilmestyi 1967 notkeana kirjana, jonka typografia on äskettäin poismenneen Tapani Aartomaan laatutyötä. Siihen aikaan tehtiin suuria suunnitelmia, kuten Smith & Polvisen nimeä kantava Pääkaupungin liikennesuunnitelma sekä Merenkurkun ja Ahvenanmaan tieyhteydet. Luoja ei suonut eivätkä viskaalit sallineet Heikin rakentaa lisää kaupunkeja. Itse asiassa tuli vastareaktiona lainmuutos, joilla moinen aloitteellisuus estettiin kuntien kaavoitusmonopolilla. Uudenmaan liitto silloin seutukaavaliitto oli erikoisen äkeissään. Mutta yhdestä asiasta myös Otto Flodin oli samaa mieltä Hertzenin kanssa. Väestö virtaa etelään. Kilpikonnakin lähtee kulkemaan etelään, jos sen laskee maahan, tiesi Flodin kertoa. Noin kaavailtiin näin kävi Suunnitelma otaksui Suomen väkiluvuksi 5,63 miljoonaa vuonna 2010. Oikeasti on 5,33 miljoonaa. Uudellamaalla piti oleman väkeä 1,75 ja oikeasti on 1,55. Autotiheydeksi arvattiin 500 henkilöautoa tuhatta asukasta, mutta meillä on jo 517. Yleisesti ottaen ennusteet olivat melko oikeita. Vesihuolto arvattiin oikein, raakavesi Päijänteestä ja puhdistetut jätevedet tunneleilla avomerelle. Myös pääkaupunkiseudun sisäinen rakenne on noudattanut 1960-luvun kaavailuja, paitsi Martinlaakson ratakäytävä. Se taas syntyi, kun Teuvo Aura ja Esko Rekola tekivät 1960-luvun lopussa diilin, että rakenna sinä metro niin minä laitan kaupunkiradan. Martinlaakson rata valmistui puolessa ajassa ja puoleen hintaan metroon verrattuna. Vantaan kaupunki laittoi ympärille paljon maankäyttöä. Sinne upposi Heikin unelma Porkkalan merikaupungista. Porkkalan viimeinen suuri mahdollisuus meni satamasta päätettäessä. Helsinki tutki Pikkalanlahtea vakavissaan ja hankki sieltä jo maitakin. Karjaa Karkkila Lohja Mutta uusi suursatama ankkuroi Vuosaareen. Visiointikyky ei riittänyt toisten kuntien maille rakentamiseen ennen kuin vasta nyttemmin Leppävaarassa. Mihin raiteet vievät Jo 1965 tiedettiin, että kaupunki matkustaa sinne, mihin raiteet vievät. Niinpä Etelä-Espoon metro oli mukana kaavailuissa. Uusimaa 2010 arvasi oikein senkin, että metro typistyy rannikon suuntaiseksi heiluriksi. Sen sijaan suunnitelmassa ei ollut Martinlaakson rataa puhumattakaan kehäradasta, joka on myöhäisempi hieno innovaatio. Kaupunkijunapalvelu osattiin myös ennakoida jo 1960-luvulla, mikä ilmeni mm. Lohja-Karkkilan, Hyvinkää-Riihimäen ja Porvoo-Loviisan mitoituksissa kunnon tytärkaupungeiksi. Seitsemän kaupunkia tarkoitti näiden lisäksi myös Raaseporia, Porkkalaa, Keski-Uuttamaata ja itse Helsinkiä. Parhaiten Uusimaa 2010 onnistui kuntarakenteen hahmottamisessa. Nähtiin selvästi tarve kasvattaa kuntakokoa ja muodostaa vahvempia yksiköitä. Pisimmällä ovat Raasepori, jolla on suunnitelman nimikin, sekä Lohja ja Porvoo. Porkkala Riihimäki Hyvinkää Espoo Helsinki Järvenpää Kerava Pekka Rytilä on 71-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Loviisa Porvoo Seitsemän kaupungin systeemi Uusimaa 2010:n mukaan. Hanko Tammisaari Kuntatekniikka 2/2010 19
Kun jäähalli valmistui viime joulukuussa, kaikki käyttäjävuorot varattiin heti. Tällä kertaa jäällä ovat muodostelmaluistelijat. Kaupunki lainoitti energiapihin harjoitteluhallin ESPOON UUSIN JÄÄHALLI Leppävaaran harjoitusjäähalli on rakennettu urheilupuiston itälaidalle. Espoon uusin jäähalli Reebok-Areena valmistui viime joulukuussa Leppävaaraan. Ensi sijassa jääkiekkoilijoita ja taitoluistelijoita palveleva kaksiratainen harjoitushalli on energiapihi. Kylmäkoneiden lauhdelämpöä hyödynnetään käyttöveden ja tilojen lämmityksessä. Myös rakennusautomaatiojärjestelmä säästää energiaa. Kuuden miljoonan euron hallin rakentamisessa yllätyssuuri kuluerä tuli kallion louhinnasta. 20 Kuntatekniikka 2/2010