1 Johdanto Toiminnan tarkoitus ja tavoite Yhteiskunnallinen vaikuttaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin... 5

2 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Toiminnan tarkoitus ja tavoite... 4 3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin... 5 4 Jäsenjärjestöjen yhteistoiminnan edistäminen... 6 5 Järjestö-kuntakumppanuuden edistäminen... 8 6 Kehittäminen... 9 7 Viestintä... 13 8 Hallinto ja talous... 13 8.1 Luottamuselimet ja johtaminen... 13 8.2 Talous... 14 8.3 Perhetalo Heidekenin kiinteistö... 16 8.4 Henkilöstö... 16 9 Tulevaisuuden näkymät, lähiajan riskit ja epävarmuudet... 17 Liitteet Liite 1. Jäsenjärjestöt, henkilökunta, hallitus, toimikunnat, työryhmät Liite 2. Henkilöstötilinpäätös 2015

3 1 JOHDANTO Toimintaympäristössä tapahtui valtakunnallisella tasolla vuonna 2015 muutoksia, jotka vaikuttivat järjestön toimintaan. Sosiaali- ja terveysuudistus kariutui ja järjestöjen toimintaedellytyksiin vaikuttavat rahapelifuusio ja hankintalakiuudistus vaativat tiivistä seuraamista. Lisäksi lapsia, nuoria ja perheitä koskevat lakiuudistusten tuomat muutokset järjestöjen työhön edellyttivät tiedon tuottamista eri verkostoihin ja työryhmiin. Yleinen tiukentunut taloustilanne vaikutti Perhetalon vuokraustoimintaan ja väritti myös muita kumppanuuskeskusteluja. Säännölliset tapaamiset kuntajohdon kanssa kirkastivat entisestään yhteistä ymmärrystä kumppanuudesta. Uudenlaisten resurssiviisaiden arvoketjujen luomista kunta-järjestötoimijoiden välillä aloitettiin, kuten myös oppilaitosyhteistyön muotojen kehittämistä. Perhetalo Heidekenin toiminnan kehittämistä lastensuojelun osaamis- ja kehittämiskeskuksena jatkettiin järjestämällä Perhetalon yhteisiä tapahtumia sekä Linkki-toiminnan myötä. Vaikuttamistyötä toteutettiin edellisen vuoden tapaan, mutta taloushallintouudistus, Perhetalo Heidekenin kunnostus ja ylläpito, sisäinen muutosprosessi sekä arvioinnin ja seurannan kehittäminen veivät resursseja toivotulta vaikuttamistyön tehostamiselta. Medianäkyvyydessä onnistuttiin ja jäsenjärjestöiltä saadun palautteen mukaan järjestön tiedottamista sekä tapahtumien ja materiaalien tuotantoa pidettiin onnistuneina. Järjestön strategian mukaista perustoimintaa toteutettiin RAY:n myöntämän kohdennetun toimintaavustuksen turvin. Vuonna 2015 laadittiin yleisavustushakemus järjestön rahoituksen ja toiminnan turvaamiseksi. Raha-automaattiyhdistys teki myönteisen yleisavustusehdotuksen vuodelle 2016. Lisäksi kehitettiin järjestön seurantaa ja arviointia. Syksyllä 2015 aloitettiin järjestön uuden strategiaprosessin työstäminen, joka jatkuu vuonna 2016. Järjestökiertue tuotti arvokasta tietoa jäsenjärjestöjen toiminnasta ja ymmärrystä yhteisestä tekemisestä ja tulevaisuudesta. Linkki-toiminta tavoitti edellistä vuotta suuremman määrän nuoria ja vanhempia. Toiminnan kehittäminen jatkui aktiivisena kumppaneiden kanssa. Päättyvän hankerahoituksen vuoksi laadittiin rahoitushakemus toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja käytiin jäsenjärjestö- ja kuntakumppanuusneuvotteluita. Rahoitushakemuksessa ja kumppanuusneuvotteluissa onnistuttiin hyvin; kuntakumppaneita saatiin toimintaan lisää kolme vuodelle 2016 ja Raha-automaattiyhdistys teki myönteisen Ak-avustusehdotuksen vuodelle 2016. Järjestössä toteutettiin taloushallintouudistus taloushallinnon turvallisen järjestämisen ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja henkilöstöresurssien vapauttamiseksi sisällölliseen työhön. Tämä uudistus oli merkittävä ja järjestöä kuormittava. Taloushallintouudistuksessa onnistuttiin ja se loi hyvän pohjan taloushallinnon kehittämiselle ja tehostamiselle. Kassavirtabudjetointiin saatiin sähköisessä taloushallinto-ohjelmassa työkalu. Työkalun käyttöönotto siirtyi osittain alkuvuoteen 2016. Rekrytoinnit, aliresursointi ja perehdytykset kuormittivat järjestöä. Linkki-toiminnassa työskenneltiin rekrytointiprosessien vuoksi aliresursoituna alkuvuosi. Uuden toiminnanjohtajan ja alkuvuodesta palkattujen työntekijöiden perehdytys kulutti resursseja. Lisäksi valtion palkkatukien loppumisen vuoksi järjestössä toimi vajaan vuoden yksi aula- ja kokousemäntä. Aiempina vuosina aula- ja kokousemäntiä on ollut työsuhteessa kaksi. Perhetalon pitkäaikaisissa vuokralaissuhteissa tapahtui muutoksia. Toimistotilojen käyttöasteen turvaaminen oli haasteellista kesken vuotta. Myös Perhetalo Heidekenin kiinteistöä kunnostettiin. Kunnostukset toteutettiin RAY:n investointiavustuksen ja Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet rs:ltä saadun lahjoituksen turvin. Kunnostukset työllistivät Kiinteistöosakeyhtiön hallitusta ja järjestöä. Lisäksi kiinteistön kellaritiloissa havaittiin kosteutta kesken vuotta. Kolme uutta järjestöä, Hope - Yhdessä & Yhteisesti ry, Lounais-Suomen Martat ry ja Turun 4H yhdistys ry, liittyivät jäseniksi vuonna 2015. Näin ollen jäsenmäärä kasvoi 29 järjestöön. Järjestöissä työskentelee yhteensä yli 650 ammattilaista ja 2 200 vapaaehtoista. Alueellisesti järjestö on yhä merkittävämpi toimija jäsenistönsä kautta. Kaiken kaikkiaan vuosi 2015 oli järjestölle kriittinen ja vaativa, mutta siinä onnistuttiin hyvin. Vuosi tuotti kestävän pohjan järjestön sisällöllisen työn jatkolle, mutta kiinteistön osalta vuosi tuotti myös isoja haasteita vuodelle 2016.

4 2 TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITE Järjestö on sosiaali- ja terveysalalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työtä tekevien järjestöjen asiantuntija-, kumppanuus- ja vaikuttajajärjestö. Mukana olevat 29 jäsenjärjestöä toteuttavat monipuolista ammatillista työtä, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä ja täysin vapaaehtoistoimintaan liittyvää työtä lastensuojelun, mielenterveystyön ja päihdetyön alueilla. Järjestö kanavoi oman asiantuntijuutensa, jäsenjärjestöjen parhaan osaamisen sekä yhteisen kehittämistoiminnan tulokset lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen Varsinais-Suomessa. Toiminnassa keskeistä on jäsenjärjestöjen keskinäinen yhteistoiminta ja kumppanuus julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Järjestö: VAIKUTTAA lasten ja nuorten oikeuksiin ja hyvinvointiin. jäsenjärjestöjen toiminnan tunnettavuuteen. jäsenjärjestöjen vapaaehtoistyön ja ammatillisen työn huomioon ottamiseen ja hyödyntämiseen lasten ja nuorten palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa. TUKEE JÄSENJÄRJESTÖJENSÄ TOIMINTAA tekemällä tunnetuksi ja markkinoimalla niiden toimintaa ja palveluja. levittämällä järjestöjen hyviä käytäntöjä yhteistyöverkostoissa ja yhteishankkeissa. antamalla kehittämistyöhön ja arviointiin liittyvää tukea, tietoa ja konsultaatiota. tuottamalla järjestöjen laadunhallintaan yhtenäisiä periaatteita. EDISTÄÄ KUNTIEN JA JÄSENJÄRJESTÖJENSÄ YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA toimimalla yhteistyöverkostoissa ja foorumeissa. koordinoimalla yhteistyöverkostoja, edistämällä kuntien ja järjestöjen keskinäistä verkostoitumista sekä nostamalla esiin järjestö- ja asiakasnäkökulmaa. toteuttamalla järjestö-kuntakumppanuuteen perustuvia kehittämishankkeita. KEHITTÄÄ JA KOKEILEE kokoamalla hankeideat ja kehittämisteemat yhteisissä hankefoorumeissa. kehittämällä asiakkaiden tarpeista nousevaa toimintaa ja toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää jäsenjärjestöissä ja kuntien toiminnassa. TOIMII PERHETALO HEIDEKENILLÄ edistämällä talossa toimivien järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. kehittämällä perhetaloa ehkäisevän työn osaamis- ja kehittämiskeskuksena yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. tarjoamalla keskitettyjä toimitila- ja tukipalveluja jäsenjärjestöille. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toimintaympäristönä ovat Varsinais-Suomen maakunnassa sijaitsevat 27 kuntaa, alueella toimivat paikalliset ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sekä alueella asuvat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Vuonna 2015 järjestön toiminnan painopiste oli niissä kunnissa, jotka osallistuivat järjestön kehittämishankkeeseen. Jäsenjärjestöistä keskeisiä kumppaneita olivat ehkäisevää työtä tekevät ja varhaista tukea antavat järjestöt. Kuntakumppaneita olivat Turku, Raisio, Kaarina ja Salo. Yhteinen nimittäjä kuntayhteistyölle oli, että kunnilla oli tavoitteena kehittää lapsi- ja perhepalveluja ja muuttaa lastensuojelun painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen.

5 3 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN Vaikuttamistyö Vaikuttamistoiminnan tavoitteena on nostaa esiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkea ja kiinnittää huomiota lasten ja nuorten oikeuksiin ja asemaan sekä päätöksenteon vaikutuksiin heidän elämässään. Perinteinen Lapsen oikeuksien päivän varhaisaamiais- ja tiedotustilaisuus järjestettiin 20.11.2015. Teemana oli lapsiperheköyhyys. Tilaisuudella saatiin alueellisesti ja valtakunnallisesti kiinnitettyä huomioita lasten kokemuksiin köyhyydestä ja eriarvoistumisen tuomiin seuraamuksiin. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä ja se sai hyvin medianäkyvyyttä. Järjestö aloitti yhteistyön suunnittelun yhdessä Me säätiön ja Turun palloseuran kanssa. Tavoitteena on mahdollistaa sellaisten lasten liikuntaharrastus, joilla ei ole siihen mahdollisuutta, mutta jotka siitä erityisesti hyötyisivät. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry otti myös kantaa lapsen asemaan humanitaarisessa kriisissä ja pakolaistilanteessa. Järjestö vetosi kannanotossa, että kaikkia Suomessa oleskelevia lapsia kohdellaan yhtäläisesti ja heidän ihmisoikeuksiaan kunnioittaen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Maakunnan kansanedustajat kutsuttiin lokakuussa 2015 Perhetalo Heidekenille keskustelemaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilanteesta sekä järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisesta hankintalakija soteuudistuksessa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä vieraili Perhetalo Heidekenillä keskustelemassa samoista teemoista. Toiminnanjohtaja osallistui Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman valtakunnallisen Lastensuojelun toimeenpanon neuvottelukunnan työskentelyyn. Neuvottelukunnassa käsitellään lapsen oikeuksien ja edun näkökulmaa mm. kunta- ja soteuudistuksen yhteydessä. Neuvottelukunnassa saatua tietoa hyödynnetään oman alueen järjestö-kuntayhteistyössä. Nuorten syrjäytyminen työelämästä Paikka auki -ohjelma Järjestössä työskenteli RAY:n Paikka auki avustusohjelman tuella kaksi järjestötyöntekijää. Järjestöön vuonna 2014 palkatun Paikka auki -nuoren työsuhde jatkui maaliskuun 2015 loppuun ja lisäksi vuodelle 2015 saatiin rahoitus toiselle Paikka auki -nuorelle. Avustusohjelman päämääränä on edistää vaikeasti työllistyvien nuorten työelämävalmiuksia ja mahdollisuuksia päästä työelämään. Järjestö tarjosi ammattiin valmistuneelle nuorelle mahdollisuuden saada työkokemusta ja rakentaa yhteistyöverkostoja. Nuoren rekrytoinnissa tehtiin yhteistyötä MLL:n Varsinais-Suomen piirin Työllisty järjestöön hankkeen kanssa. Nuoret toimivat toiminnanjohtajan assistenttina sekä vastasivat tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta ja Perhetalon asiakasohjauksesta. Nuorten työajasta 10 % ohjautui Murkkuneuvola-hankkeen viestintään. Lisäksi nuoret toimivat kaikkien jäsenjärjestöjen yhteisenä apuna. Nuorten ohjauksesta ja mentoroinnista vastasi toiminnanjohtaja. Hän seurasi ja arvioi nuorten työvalmiuksien ja osaamisen kehittymistä. Myös Työllisty järjestöön -hanke antoi työllistymistä edistävää ohjausta. Vuoden 2015 keskeisimmät tulokset Lapsiperheköyhyyden näkyvyys mediassa Päättäjien ymmärryksen lisääntyminen järjestöjen työstä ja toimintaedellytyksistä Vuonna 2014-2015 järjestössä työskennelleen nuoren nopea jatkotyöllistyminen Nuoren verkostoituminen, työelämävalmiuksien ja osaamisen kehittyminen

6 4 JÄSENJÄRJESTÖJEN YHTEISTOIMINNAN EDISTÄMINEN Tavoitteena on tukea jäsenjärjestöjä niiden toiminnan näkyväksi ja tunnetuksi tekemisessä. Tavoitteena on myös edistää jäsenjärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa, verkostoitumista ja vuorovaikutusta. Keskeisinä keinoina ovat tiedon tuottaminen jäsenjärjestöjen toiminnasta, järjestöjen yhteen saattaminen sekä keskinäisten verkostojen luominen ja koordinointi. Tiedon tuottaminen jäsenjärjestöjen palveluista Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n vuosittainen tiedonkeruu jäsenjärjestöjen palveluista (järjestökysely) toteutettiin keväällä 2015. Kyselyllä kerättiin toimintatietoja järjestöjen palvelujen tarjonnasta ja käytöstä, kohderyhmistä sekä järjestöjen tekemästä vapaaehtoistyöstä vuodelta 2014. Kyselyyn vastasi 27 järjestöä. Raportti toimitettiin sähköisesti jäsenjärjestöjen, kuntien ja sidosryhmien käyttöön. Keväällä 2015 toteutettiin myös kuntatyöntekijöille suunnattu kysely (kuntakysely), jossa tarkasteltiin kuntatoimijoiden käsityksiä lastensuojelujärjestöjen palveluista. Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn kysymykset koskivat järjestöjen tuottamia ehkäisevän työn palveluja, järjestöjen ja palvelujen tunnettuutta, kuntien palvelutarvetta, kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä järjestöjen palvelujen käytön edellytyksiä ja esteitä. Kyselyyn vastasi 188 kuntatyöntekijää. Vastauksista koottiin raportti Lastensuojelujärjestöjen palvelut osana kunnan palvelutarjontaa. Tiedonhakutyökalujen markkinointi ja ylläpito Toimintavuoden aikana päivitettiin ja painettiin Vertaisryhmätoiminnan palvelukartta, josta löytyy tiedot vertaisryhmätoimintaa tarjoavien jäsenjärjestöjen palveluista. Kaikki jäsenjärjestöt sisältävästä Isosta palvelukartasta otettiin lisäpainos. Vuoden 2014 alussa käyttöönotetun sähköisen hakupalvelu Hakulaari.fi:n markkinointia jatkettiin. Verkkosivuston markkinointiin sekä jäsenjärjestöjen ja sidosryhmien sitouttamiseen hakupalvelun käyttämisessä panostettiin. Verkkosivusto tukee järjestön ja jäsenjärjestöjen toiminnan tunnetuksi tekemistä sekä auttaa lastensuojelun ammattilaista löytämään asiakkaalleen sopivan palvelun lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien järjestöjen tarjoamista toiminnoista ja palveluista Varsinais-Suomen alueella. Yksittäisiä käyttäjiä oli sivustolla 4907 (v.2014: 1355). Lastensuojelujärjestöjen työmuotojen näkyväksi tekeminen Lastensuojelun järjestömessut järjestettiin marraskuussa Perhetalo Heidekenillä otsikolla Järjestöt välittäjinä. Seitsemättä kertaa järjestetyille messuille osallistui näytteilleasettajina 23 jäsenjärjestöä ja kävijöitä oli noin 500 henkilöä. Sekä näytteilleasettajien luku- että kävijämäärä kasvoivat edellisestä vuodesta. Järjestön, jäsenjärjestöjen sekä Perhetalo Heidekenin palveluja ja toimintaa esiteltiin ammattilaisille ja opiskelijoille Perhetalolla järjestetyissä infotilaisuuksissa. Lisäksi järjestöjen toimintaa esiteltiin muiden järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tilaisuuksissa. Yhteensä näihin tilaisuuksiin osallistui yli 720 henkilöä. Myös ulkomaalaisia vierailijoita Perhetalo Heidekenin konsepti kiinnosti. Jäsenjärjestöjen tukeminen kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry oli mukana Ilo auttaa -kampanjassa, jolla etsittiin lisää vapaaehtoisia lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukemiseen. Tammi-helmikuussa käynnissä olleeseen kampanjaan osallistui VSLJ ry:n lisäksi viisi järjestöä: Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry/turun Kriisikeskus, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry, Pelastakaa Lapset ry, Turun Kaupunkilähetys ry/tuas-toiminta ja Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset FinFami ry. Uusia vapaaehtoisia saatiin n. 80. Järjestö osallistui MLL:n Varsinais-Suomen piirin koordinoiman Perheiden Taiteiden yö -tapahtuman suunnitteluun ja järjestämiseen. Tapahtumaan osallistui n. 1300 kävijää. Järjestö ylläpiti ja päivitti yhdessä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa Perhetalo Heidekenin verkkosivuja, joilla informoitiin kävijöitä ja asiakaskuntaa Perhetalolla toteutettavista tilaisuuksista ja tapahtumista. Tapahtumalla pyritään

7 tekemään Perhetalo Heidekeniä tunnetummaksi sekä tuottamaan hyvinvointia ja osallistumisen paikkoja lapsiperheille. Järjestöjen välisen dialogisuuden ja osaamisen lisääminen Toimintavuoden aikana toteutettiin järjestökiertue, jonka aikana vierailtiin melkein kaikissa Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöissä. Järjestöyhteistyön tiivistämiseksi tehtyjen vierailujen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä toisistamme sekä dialogisuutta jäsenjärjestöjen ja VSLJ ry:n välillä. Perhetalo Heidekenillä sijaitsevien jäsenjärjestöjen keskinäistä vuorovaikutusta, viestintää ja verkostoitumista edistettiin aikaisempien vuosien tapaan talokokousten avulla. Koko talon henkilökunnalle suunnattuja talokokouksia pidettiin viisi kertaa. Niissä oli osallistujia keskimäärin 15 henkilöä/kerta. Toiminnanjohtajien aamukahvitilaisuuksia järjestettiin neljä kertaa. Aamukahvitilaisuus toimii vertaistuellisena foorumina jäsenjärjestöjen johtajille. Tilaisuuksien teemat liittyvät niin lastensuojelutyöhön, järjestöjen rahoitukseen, järjestöjohtamiseen kuin kumppanuuksien rakentamiseen. Tämän vuoden toiminnanjohtajien aamukahvitilaisuuksien keskustelun pohjalta lähdettiin kartoittamaan EU -rahoitusinstrumentteja yksinäisyyteen liittyen. Osana omaa seurannan ja arvioinnin kehittämisen tulosta järjestettiin joulukuussa jäsenjärjestöille yhteistyössä RAY:n kanssa arvioinnin ja seurannan koulutustilaisuus Perhetalo Heidekenillä. Tavoitteena oli tukea jäsenten arviointi- ja seurantaosaamista ja mahdollistaa vertaistuellinen kehittäminen; muuttuvassa toimintaympäristössä rahoituksen turvaamisen ja toiminnan kehittämisen kannalta lastensuojelujärjestöjen seurannan ja arvioinnin osaaminen on keskeistä. Perhetalo Heidekenin tilapalvelu Järjestö vuokrasi kuudelle jäsenjärjestölle toimistotiloja Perhetalo Heidekenillä ja ylläpiti yhteistä tietoliikenneverkostoa, keskitettyä kopiointia ja siivousta. Tilapalvelu keventää toimistotiloja vuokraavien jäsenjärjestöjen työtä. Lisäksi järjestö vuokrasi kokous- ja koulutustiloja monille jäsenjärjestöilleen. Perhetalo Heideken mahdollistaa paikan jäsenjärjestöjen verkottumiselle ja tiedonvaihdolle. Perhetalo Heidekenillä sijaitsi seuraavien järjestöjen toimitilat: KOTA- Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Pelastakaa Lapset ry, Etelä-Suomen aluetoimisto, Turun toimipiste (30.6.2015 asti) Suomen Uusperheiden Liitto ry Turun ensi- ja turvakoti ry:n Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilari ja Jussityö Turun Seudun Yksinhuoltajat ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kaarinan SOS -Lapsikylä (1.7.2015 alkaen) Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Vuoden 2015 keskeisimmät tulokset Dialogisuuden syventyminen järjestön ja jäsenjärjestöjen välillä Jäsenjärjestöjen vapaaehtoisten määrän kasvu Hakulaari.fi-sivujen käyttäjämäärän kasvu Monikanavaisen tiedon tuottaminen järjestöjen palveluista sidosryhmille Seurannan ja arvioinnin osaamisen kehittyminen järjestössä ja jäsenjärjestöissä Perhetalo Heidekenin tunnettavuuden lisääntyminen

8 5 JÄRJESTÖ-KUNTAKUMPPANUUDEN EDISTÄMINEN Tavoitteena on vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen kunnissa niin, että niissä huomioidaan järjestötoimijoiden asiantuntemus ja hyödynnetään järjestöjen tuottama ammatillinen työ ja vapaaehtoistoiminta. Uudenlaisten arvoketjujen luominen Järjestön tehtävänä oli edistää ja lisätä jäsenjärjestöjen ja kuntien yhteistyötä ja strategista kumppanuutta lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen ja palvelujärjestelmien kehittämisessä. Loppuvuodesta 2014 järjestetyn Innostamo-tilaisuuden seurauksena jatkettiin yhteistyötä 2015 Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hankkeen kanssa. Maaliskuussa Hyla-hankkeen kanssa yhteistyössä toteutetun Aivomyrsky-päivän tarkoituksena oli suunnitella konkreettisia lapsiperheiden hyvinvointia lisääviä toimintatapoja ja ideoida miten lapsiperheiden tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin kolmella kohdealueella. Alueina olivat Varppee-Friisilä (Raisio), Hovirinta (Kaarina) ja Paattinen (Turku). Tilaisuuden jälkeen järjestöjen ja kaupunkien yhteistyön kehittäminen jalkautui alueille. Paattisilla järjestettiin osallisuusilta asukkaille, Kaarinassa yhteistyö poiki mm. erilaisia ryhmätoimintoja lapsiperheille ja Raisiossa käynnistyi jo syksyllä 2015 monikulttuurinen Perhekeskus Satelliitti. Toimijoiden yhteen saattaminen tuotti uudenlaisia arvoketjuja kuntien ja järjestöjen välillä. Esimerkkinä uudenlaisesta syntyneestä arvoketjusta toimii Kaarinan SOS Lapsikylän tiloissa järjestettävä Turun seudun yksinhuoltajien vertaistukiryhmä, johon jalkautuivat Kaarinan kaupungin sosiaalipuolen työntekijät. SOS Lapsikylä tuotti toimintaa lapsille vertaistukiryhmän aikana. Kehittämistyötä tehtiin edellisten vuosien tapaan järjestön koordinoimassa Murkkuneuvola hankkeessa. Perustoiminnan tehtävänä oli edesauttaa verkostoitumista, tiedonkulkua, tulosten juurruttamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä järjestön, jäsenjärjestöjen ja kuntien välille. Turun ammattikorkeakoulun kanssa kehitettiin malli, jossa järjestöt voivat tarjota lyhytkestoisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia opiskelijoille osaksi opintoja. Lisäksi osallistuttiin Turun AMK:n Resme - hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn ja hankkeen tulosten levittämiseen sijaishuollon ja mielenterveyspalvelujen työntekijöille järjestö- ja kuntasektorilla. Lisäksi järjestöä lähestyi yksityisen sektorin toimija idealla sovelluksesta, jolla voi lahjoittaa tavaroita niitä tarvitseville. Yksityisen sektorin toimija toteuttaa sovelluksen maksutta osana yrityksen yhteiskuntavastuuta. Järjestön aloitteesta mukaan kehittämiseen kutsuttiin jäsenjärjestöjä, kaupungin edustaja, yksityinen sektori ja seurakunta. Verkostotyö ja työryhmätyöskentely Järjestö vaikutti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin sekä hyvinvointipalvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon kunnissa yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Järjestön tavoitteena on lisätä molemminpuolista ymmärrystä kumppanuuden esteistä ja mahdollisuuksista lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi, sekä edistää järjestöjen palveluiden kokonaisvaltaista ja resurssiviisasta käyttöä kuntapalveluiden rinnalla. Tätä työtä tehtiin aluetasolla osallistumalla mm. Turun kaupungin kokonaisvaltaisen lastensuojelun uudistamisen työryhmään, Turun lakisääteiseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin työryhmään, johon liittyi UNICEF lapsiystävällisen kuntamallin käyttöönotto. Lisäksi osallistuttiin Kumppanuuden kehittäminen 3. sektorin toimijoiden kanssa Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla ohjausryhmään. Kaupungin ja kolmannen sektorin kumppanuuksien kehittäminen on osa Turku 2029 strategian Hyvinvointi- ja aktiivisuus ohjelman toimeenpanoa. Lisäksi osallistuttiin KASTE II ohjelman Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. Järjestöjen roolia ja asiantuntemusta lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioissa nostettiin esiin paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa yhteistyöelimissä ja verkostoissa Näissä foorumeissa korostettiin myös lapsinäkökulmaa sekä lasten etuja ja oikeuksia palvelujen kehittämisessä. Ammattilaisille jaettiin järjestön hankkeissa tuotettuja palvelukarttoja. Palvelukartat sisältävät ajantasaista tietoa jäsenjärjestöjen toiminnoista, palveluista, ammattilais- ja vapaaehtoistoiminnasta ja toimipaikoista. Vuoden 2015 aikana järjestö oli mukana mm. seuraavissa yhteisöissä ja työryhmissä, joissa kehitettiin lasten ja nuorten palveluja ja palvelurakenteita ja kunta-järjestöyhteistyötä:

9 KASTE II- ohjelman Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen (Hyla) ohjausryhmä Nuoret -verkosto Valikko -verkosto Turun Ammattikorkeakoulun Resme projektin ohjausryhmä Turun kaupunki, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen työryhmä Turun kaupungin kokonaisvaltaisen lastensuojelun uudistamisen työryhmä Kumppanuuden kehittäminen 3. sektorin toimijoiden kanssa Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla ohjausryhmä Päihteitä käyttävän nuoren hoitoreitit ryhmä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n Perhekeskustoiminnan ohjausryhmä Toimintamuodot ovat tukeneet järjestöjen ja kuntien palvelujen yhteensovittamista ja tuottaneet tietoa järjestöjen palveluista, hyvistä käytännöistä, resursseista sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tavoitteena on ollut vaikuttaa olemassa oleviin palvelurakenteisiin ja toimintamalleihin niin, että lapset, nuoret ja aikuiset tulevat huomioiduiksi ja saavat tarpeidensa mukaista tukea riittävän ajoissa. Vuoden 2015 keskeisimmät tulokset Uudet järjestö-kuntatoimijoiden arvoketjut Raisiossa ja Kaarinassa Kuntayhteistyön tiivistyminen Turun kaupungin kanssa Palvelunohjauksen parantuminen järjestöjen palveluihin Uudenlainen vapaaehtoistyömalli ammattikorkeakoulun kanssa 6 KEHITTÄMINEN Järjestön tavoitteena on toteuttaa lapsille, nuorille ja vanhemmille suunnattuja kehittämishankkeita, jotka liittyvät kunta-järjestökumppaneiden omiin strategioihin ja suunnitelmiin ja joiden sisällöt perustuvat yhteisiin näkemyksiin lasten ja nuorten palvelujen kehittämistarpeista. Toisaalta tavoitteena on toteuttaa myös kehittämishankkeita, joiden avulla parannetaan järjestöjen toimintaedellytyksiä tuottaa toimintaa ja palveluja lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Strategiakaudella 2013-2015 järjestö koordinoi ja hallinnoi Yhdessä enemmän -hanketta ja Murkkuneuvola-hanketta. Näistä hankkeista Murkkuneuvola hankkeen toteuttaminen jatkui vuoteen 2015. Murkkuneuvola hanke 2011 2015 Murkkuneuvola-hankkeessa vuosi 2015 oli viimeinen projektirahoitusvuosi. Kevään aikana käytiin neuvotteluja sekä nykyisten että uusien hankekumppaneiden kanssa toiminnan jatkosta projektin päättymisen jälkeen. Yhteistyösopimukset tehtiin kuuden kunnan (Turku, Raisio, Salo, uusina: Kaarina, Lieto, Paimio), 10 järjestön (Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, MLL Varsinais-Suomen piiri ry, Suomen Uusperheiden Liitto ry, Turun ensi- ja turvakoti ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, uusina: Auralan Nuoret ry, Sateenkaari Koto ry, Turun Seudun Yksinhuoltajat ry, Helsingin diakonissalaitos Vamos Turku) sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa. Toukokuussa RAY:lle jätettiin Linkki-toiminnan kohdennettu avustushakemus (Ak). Joulukuussa RAY esitti toiminnalle 100 000 Ak-avustusta vuodelle 2016. Vuoden 2015 keskeisimmät tulokset Henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen asiakasmäärän kasvu Murkkufoorumi -vanhempien vertaisryhmien leviäminen ja osallistujamäärän kasvu Uudet yhteistyösopimukset, kuntien ehdolliset avustukset vuodelle 2016 RAY:n esitys kohdennetusta Ak-avustuksesta joulukuussa

10 Henkilökohtainen tuki ja ohjaus Vuonna 2015 henkilökohtaisen tuen (ohjaus, neuvonta, keskusteluapu) asiakasmäärä oli 382 kasvaen edelleen edellisvuodesta (kuvio 1). Suurin osa asiakkaista (254) oli Turusta. Yleisimpiä yhteydenoton syitä ja käsiteltyjä aiheita olivat nuoren elämänhallinta, mieliala ja vointi sekä erilaiset perhesuhteiden ongelmat (esim. vanhempien ero) ja vanhemmuuden tukeminen. Myös koulunkäyntiin, opiskeluun, kaverisuhteisiin ja vapaa-aikaan liittyvät haasteet olivat yleisiä keskustelunaiheita. 400 382 350 300 250 200 150 100 50 0 293 254 254 208 178 111 83 83 60 64 68 71 55 36 25 22 21 1 5 Raisio Salo Turku Muu kunta Yhteensä v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 Kuvio 1. Henkilökohtainen tuki ja ohjaus vuosina 2012-2015 Nuorten määrä asiakkaina kasvoi edelleen vuonna 2015 kuten aikaisempinakin vuosina (kuvio 2.). Myös vanhempia oli asiakkaina jonkin verran edellisvuotta enemmän. Ammattilaisten konsultaatiota ja palveluohjausta asiakasta koskevissa asioissa oli 75 kertaa.

11 200 180 184 160 150 140 120 100 80 60 40 82 120 111 73 110 124 40 77 39 75 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 20 0 Nuori Vanhempi Ammattilainen Kuvio 2. Henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen asiakkaat vuosina 2012-2015 Ryhmämuotoinen tuki vanhemmille Ryhmämuotoista tukea vanhemmille tarjottiin Murkkufoorumi -vertaisryhmissä ja Eväitä vanhemmuuteen -luento- ja keskustelutilaisuuksissa (taulukko 1). Murkkufoorumeita toteutettiin edellisvuotta enemmän ja niiden osallistujamäärä kasvoi huomattavasti (v. 2014 osallistujia 90, v. 2015 osallistujia 196). Kasvu johtui uusien Murkkufoorumi-ohjaajien kouluttamisesta, minkä myötä ryhmien toteuttamiseen saatiin mukaan lisää ammattilaisia kunnista ja järjestöistä. Ryhmiä toteutettiin Turussa, Raisiossa, Salossa, Paimiossa ja Sauvossa. Jäsenjärjestöistä Murkkufoorumien toteutukseen osallistuivat Ehjä ry, MLL Varsinais-Suomen piiri, Sateenkaari Koto ry ja Turun ensi- ja turvakoti. Sateenkaari Kodon Opetuskoti Mustikassa toteutettiin oma ryhmä maahanmuuttajaäideille. Uusia yhteistyökokeiluja Murkkufoorumien käynnistämisessä tehtiin myös Turun Seudun Yksinhuoltajien ja Vamos Turun kanssa. Turussa koulukuraattorit käynnistivät ryhmiä omien koulujensa vanhemmille. KM Anne-Elina Salon Murkkufoorumeita koskeva pro gradu -tutkimus valmistui keväällä. Tutkimuksen mukaan Murkkufoorumi on hyvä tapa tukea vanhemmuuden minäpystyvyyttä. Haastatellut vanhemmat (n=8) kertoivat saaneensa ryhmästä muun muassa kannustusta ja rohkaisua, vahvistusta kykyynsä toimia vanhempana, lisää työkaluja arkeensa ja helpotusta syyllisyyden ja yksinäisyyden tunteisiin. Murkkufoorumi sai vuoden aikana valtakunnallista näkyvyyttä, kun se valittiin ehdolle Innokylän jakaman Innopalkinnon saajaksi. Taulukko 1. Ryhmämuotoinen tuki vanhemmille vuonna 2015 Toimintamuoto Lukumäärä Kokoontumiskerrat Osallistujia Murkkufoorumi vanhempien vertaisryhmät 12 38 196 Eväitä vanhemmuuteen illat 8 8 130 Yhteensä 20 46 326 Eväitä vanhemmuuteen iltoja toteutettiin kahdeksan: viisi Turussa ja kolme Salossa. Osallistujia oli yhteensä 130. Yhteistyökumppaneina iltojen toteutuksessa olivat Turun ensi- ja turvakoti ry, MLL Varsinais-Suomen piiri ry, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Kasvatusasiain keskus sekä poliisi. Osallistujapalautteen mukaan iltojen asiantuntijoita pidettiin hyvinä (ka 3,6 asteikolla 1-4) ja luennot arvioitiin hyväksi tavaksi tukea vanhemmuutta (ka 3,7). Suurin osa koki saaneensa lisää eväitä vanhemmuuteen ja jaksamiseen (ka 3,3).

12 Ryhmämuotoinen tuki nuorille Vuoden aikana toteutettiin viisi vertaisryhmää, joihin osallistui yhteensä 46 nuorta (taulukko 2). Kokoontumiskertoja oli kaikkiaan 45. RennoX-hyvinvointiryhmiä toteutettiin lukiolaisille Salossa ja Raisiossa yhteistyössä Kota ry:n kanssa. RennoX-ryhmiin osallistuneille nuorille tehtiin keväällä haastattelututkimus (n=5). Haastattelujen perusteella RennoX-ryhmään osallistuneet nuoret kokivat saaneensa ryhmästä monenlaista hyötyä, kuten tukea omien tunteiden tunnistamiseen ja itsensä parempaan ymmärtämiseen, hallintakeinoja stressiin ja jännitykseen, varmuutta omaan kykyyn selviytyä haastavista tilanteista sekä kykyä ottaa itselleen aikaa ja huolehtia omasta hyvinvoinnista. Kota ry toteutti Salon pilottikoulussa keväällä yhdelle 7-luokalle toiminnallisen intervention, jonka tavoitteena oli puuttua luokan ilmapiiriongelmiin ja häiriökäyttäytymiseen. Ehjä ry käynnisti Raisiossa maahanmuuttajanuorille suunnatun hyvinvointiryhmän, joka jatkuu edelleen vuonna 2016. Loppuvuodesta toteutettiin Vetskari-ryhmä eroperheiden nuorille yhteistyössä Helsingin diakonissalaitoksen Vamos Turun kanssa. Taulukko 2. Ryhmämuotoinen tuki nuorille vuonna 2015 Toimintamuoto Lukumäärä Kokoontumiskerrat Osallistujia Nuorten vertaisryhmät 5 45 46 Kaikille kaveri oppitunnit rippileiriläisille 16 16 363 Yhteensä 21 61 409 Uutena toimintamuotona toteutettiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa kesän aikana rippikoululaisille Kaikille kaveri oppitunteja, joiden teemoja olivat kaveritaidot sekä kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisy. Oppitunteja pidettiin kaikkiaan 16 ja niihin osallistui yhteensä 363 nuorta. Ammattilaisten koulutus, verkostot ja yhteistyö Yhteistyötä tehtiin vuoden aikana laajan ammattilaisverkoston kanssa. Murkkufoorumin ohjaajakoulutuksia järjestettiin neljä ja niihin osallistui yhteensä 54 ammattilaista järjestöistä ja kunnista. Koulutusten myötä Murkkufoorumin toimintamallia saatiin levitettyä eteenpäin uusille toimijoille ja uusiin kuntiin. Hankkeen työntekijät olivat mukana useissa toiminta-alueen verkostoissa ja työryhmissä. Näitä olivat Nuoret-verkosto, Eroauttaja-verkosto, Poikien talo-työryhmä ja pilottikoulujen oppilashuoltoryhmät. Projektipäällikkö oli jäsenenä Hyla-hankkeen ohjausryhmässä, Vamos Turun ohjausryhmässä sekä Turun kaupungin U2 uudistamisohjelman työryhmässä. Hankkeen omista verkostoista Turun Omin jaloin -verkosto ja Linkki-rukkanen työryhmä yhdistettiin Linkki-verkostoksi. Raisiossa jatkettiin nuorten parissa toimivien ammattilaisten RaNu-verkoston koordinointia, joka jatkossa siirtyy kunnan toimijoiden vastuulle. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Tiedottaminen Tiedottamiseen liittyvät tunnusluvut on kuvattu taulukossa 3. Erilaisissa tapahtumissa, tilaisuuksissa ja vierailukäynneillä toimintaa esiteltiin vuoden aikana yli 4000 henkilölle. Lukumäärässä on mukana sekä nuorille ja vanhemmille suunnattuja tapahtumia, kuten erilaisia koulujen hyvinvointi- ja yhteistyöpäiviä, että ammattilaisille suunnattuja tilaisuuksia. Sähköisen tiedottamisen kautta tavoitettiin edellisvuotta suurempi määrä ihmisiä. Sekä uutiskirjeen tilaajamäärä, Linkin FB-sivujen seuraajamäärä, että verkkosivujen kävijämäärä lisääntyivät vuoden aikana. Taulukko 3. Toiminnasta tiedottaminen v. 2015 Tiedottaminen v. 2015 Lukumäärä Info- ja esittelytilaisuudet, tapahtumat 21, 3901 osallistujaa Koululaisten ja opiskelijoiden vierailut 10, 186 osallistujaa Lehtiartikkelit ja -ilmoitukset, radiohaastattelut 12 Sähköiset uutiskirjeet 11, 1160 tilaajaa Linkin Facebook-sivut 293 seuraajaa Yksittäisten kävijöiden määrä www.linkkitoiminta.fi -sivustolla 3115 kävijää

13 7 VIESTINTÄ Järjestön viestintä tukee järjestön yhteiskunnallista vaikuttamistyötä sekä tuo näkyväksi jäsenjärjestöissä tehtävää työtä. Viestinnällä edistetään järjestön ja jäsenjärjestöjen tunnettuutta, medianäkyvyyttä, yhteiskunnallista vaikuttamista, jäsenjärjestöjen yhteistyötä ja kunta-järjestökumppanuutta. Vuonna 2015 järjestön viestintää tehtiin perustoiminnassa ja järjestön hankkeessa verkostoitumisen ja monikanavaisuuden painotuksin. Sosiaalisen median kanavista oli käytössä Facebook. Järjestölehti Yhdessä enemmän on sähköinen julkaisu, jonka sisällöt tuotettiin yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Järjestölehti ilmestyi vuoden 2015 aikana kerran. Lehden teemana oli sijais- ja jälkihuolto. Järjestölehdestä toteutettiin kysely lehden jakeluverkostoon kuuluville. Vastauksista ilmeni, että lehden sisältö koettiin kiinnostavaksi ja että lehti tekee näkyvämmäksi jäsenjärjestöjen palveluja ja toimintaa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyneillä uutiskirjeillä informoitiin jäsenjärjestöjä, julkisen sektorin toimijoita sekä yhteistyökumppaneita järjestön perustoiminnan ja kehittämishankkeiden ajankohtaisista asioista. Mahdollisesti vuonna 2016 toteutettavan verkkosivujen uudistamisprosessin myötä tulee mahdolliseksi siirtyä käyttämään blogipalstaa, sosiaalisen median kanavia sekä uutiskirjeen osalta tehokkaampaa verkkotyökalua. Näiden uusien työkalujen käyttöönotto riippuu tarvittavan rahoituksen järjestymisestä. Aiempien vuosien tapaan järjestön ja jäsenjärjestöjen palveluista ja toiminnoista tiedotettiin lisäksi järjestön esitteissä, verkkosivuilla ja palvelukartoissa sekä henkilökohtaisesti yhteistyöfoorumeissa. Palvelukarttoja jaettiin laajasti kuntien ja järjestöjen toimijoille. Jäsenjärjestöjen välistä viestintää edistettiin myös välittämällä lukuisia eri jäsenjärjestöiltä tulleita sähköpostiviestejä tapahtumista ja koulutuksista edelleen muille jäsenjärjestöille, yhteistyötahoille ja julkisen sektorin työntekijöille. Järjestö myös ylläpiti ja päivitti Perhetalon omia verkkosivuja yhteistyössä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa Hallituksen kokouspöytäkirjoista lähetettiin tiivistykset sähköpostitse kaikkiin jäsenjärjestöihin. Niiden avulla jäsenjärjestöjohdolla oli mahdollisuus seurata asioiden valmistelua ja päätöksentekoa järjestössä. Hallituksen jäsenille ylläpidettiin verkkosivuilla suljettua työhuonetta hallitustyöskentelyä varten. Vuoden 2015 aikana järjestö on saanut medianäkyvyyttä paikallislehdistössä ja -radiokanavilla haastatteluissa ja uutisjutuissa, jotka käsittelivät järjestöjen yhdessä tärkeinä pitämiä asioita. Lehdistö: 8 kpl / Radio: 3 kpl / TV: 1 kpl Yleinen postituslista (jäsenjärjestöt, kuntasektori, yhteistyökumpp.): keskimäärin 1600 osoitetta Välitetyt jäsenjärjestöjen spostiviestit: n. 450 kpl Kotisivut: Istunnot 10 074 kpl / Käyttäjät: 6349 kpl Facebook: tykkäykset 31.12.2014 = 170 kpl -> 31.12.2015 = 236 kpl Jaetut järjestön esitteet: noin 500 kpl. Jaetut palvelukartat arviolta: Iso palvelukartta 500 Vertaisryhmätoiminta 150 Keskusteluapu 200 Tukihenkilötoiminta 200 Järjestön esitteitä välitetty sähköpostilla arviolta 100 150 kpl. 8 HALLINTO JA TALOUS 8.1 Luottamuselimet ja johtaminen Hallitus kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Maija Perho ja varapuheenjohtajana Elina Heikkilä. Hallituksen tukena työskenteli työvaliokunta, johon kuului hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen valitsemana jäsenenä Regina Strandberg ja esittelijänä toiminnanjohtaja. Työvaliokunta kokoontui 6 kertaa.

14 Kevätkokous pidettiin 18.5.2015. Kevätkokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös 2014 ja vuosikertomus 2014. Kevätkokouksessa oli läsnä 12 virallista edustajaa ja lisäksi 6 muuta osallistujaa. Syyskokous pidettiin 12.11.2015. Syyskokouksessa oli läsnä 15 virallista edustajaa, joilla yhteensä 17 ääntä ja lisäksi 3 muuta osallistujaa. Syyskokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 ja valittiin puheenjohtaja, kolme uutta jäsentä hallitukseen erovuoroisten tilalle, heidän varajäsenensä ja yksi varajäsen eronneen tilalle. Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin hallitus kokoontui kolme kertaa ja yhtiökokous kaksi kertaa. KOY Heidekenin hallituksen järjestöedustajat ilmenevät liitteestä 1. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry oli vuonna 2015 jäsenenä tai osakkaana seuraavissa yhteisöissä: Lastensuojelun Keskusliitto Sosiaalialan osaamiskeskus Ab Vasso Oy Sosiaalialan Työnantajat ry Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin Vuoden 2015 lopussa järjestössä oli 29 järjestöjäsentä. Jäsenjärjestöt on lueteltu liitteessä 1. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenenä voi olla rekisteröity yhdistys, säätiö tai yhteisö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa. 8.2 Talous Tilikauden 2015 tulos oli positiivinen + 8 580,06. Järjestön suurin rahoittaja oli Raha-automaattiyhdistys. RAY myönsi järjestön perustoimintaan vuodelle 2015 avustusmäärärahaa 190 000. Siirtyvää avustusta 10 427. Murkkuneuvola-hankkeelle myönnettiin avustusta ohjeellisen suunnitelman mukaisesti 250 000. Hankkeelta siirtyi lisäksi edellisen vuoden rahoitusta 41 382,97 käytettäväksi vuoden 2015 aikana. Nuoren palkkaamiseen järjestötyötehtäviin saatiin 34 000, sekä siirtyvää Paikka auki avustusta edelliseltä vuodelta 6 068. Investointiavustusta myönnettiin 35 000. Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet rs myönsi järjestölle 18 000 rahoituksen kiinteistön kunnostukseen. Turun kaupunki myönsi järjestölle toiminta-avustusta 1 900 yhdistyksille jaettavasta toiminta-avustusmäärärahasta. Määräraha mahdollisti osaltaan perustoiminnan tuen yhteistyöhankkeiden kehittämiselle. Lisäksi Turun kaupunki myönsi 2 000 kohdennettua avustusta Linkkitoimintaan. Muista rahoituslähteistä suurimmat tuotot tulivat Perhetalo Heidekenin toimitilojen tilapalvelu- ja vuokratoiminnasta 63 435. Varainhankinta oli 2 660 ja muut tuotot 510. Kuvio 2. Järjestön rahoituslähteet vuonna 2015. RAY toiminta-avustus RAY projektiavustus RAY Paikka auki -avustus RAY investointiavustus Säätiön avustus Kunta-avustukset Vuokratuotot Varainhankinta/muut tuotot Taulukko 5. Myönnetyt RAY-avustukset vuodelle 2015 ja ohjeelliset avustukset vuosille 2016-2017

15 Avustuskohde 2014 2015 2016 2017 AK 3 Kohdennettu toiminta-avustus -hallinto ja YE- hankkeen (2009-2013) jälkeinen toiminta 165 00 0 190 000 190 00 0 C 4 (Ci) Murkkuneuvola hanke (2011-2015) 250 00 0 250 000 C 5 (Ck) Työttömän nuoren palkkaaminen 34 000 29 000 järjestöön B4 Investointiavustus 30 000 5000 Yhteensä 444 000 504 000 195 000 190 000 190 000 Taulukko 6. Järjestön tuotot vuonna 2015 Tuotot 2015 RAY- avustus 392 789 RAY siirtyvä osuus 57 896 RAY investointiavustus 35 000 Kunta-avustukset 3900 Vuokratuotot (tilapalvelu ym.) 63 436 Säätiön avustus 16 102 Varainhankinta 2660 Palkkatuki 11 156 Muut tuotot 510 Tuotot yhteensä 583 449 Vuoden 2015 säätiön käyttämätön osuus avustuksesta on kirjattu taseeseen. Taulukko 7. Järjestön kulut vuosina 2015 Kulut 2015 Henkilöstökulut 313 617 Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut 9747 Tilakustannukset 23 983 Kiinteistön peruskorjaukset 53 673 Toimintamenot 37535 Hallinto- ja toimistokulut (sisältää ositetut yleiskulut) 76 455 Hankinnat 4085 Poistot 683 Vuokrakulut ja lainan rahoituskulut (tilapalvelu ym.) 55091 Kulut yhteensä 574 869 Tilikauden yli-/alijäämä + 8580 Varainhankinnalla sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnalla katettiin järjestön hallinnon ja perustoiminnan kuluja yhteensä 1 108, mitä osuutta toiminnasta RAY:n hallinnollinen toiminta-avustus ei riittänyt kattamaan. Vuonna 2015 järjestön varainhankinta muodostui jäsenmaksutuloista, jotka olivat yhteensä 2 660. Lähes kaikki järjestön ulosvuokrattavat toimistotilat olivat vuoden aikana käytössä. Kokous- ja koulutustilojen vuokratuottojen tavoitetta laskettiin tarkistetussa talousarviossa ennakoiden supistuvaa käyttöastetta. Kokous- ja koulutustilojen tuotot olivat 7 090 ja toimistotilavuokratuotot 46 252. Toimistotilavuokra-aste jäi hieman arviota alhaisemmaksi kahden vuokralaisen vuokrasuhteen irtisanomisen vuoksi kesken tilikauden. Kokoustilavuokratuotot ovat olleet useamman vuoden voimakkaasti supistuvia. Toimistotilojen ja kokous- ja koulutustilojen vuokrauksella rahoitetaan järjestön lainanhoitokuluja. Vuoden aikana lyhennykset ja korot hoidettiin suunnitelman mukaisesti.

16 Perhetalo Heidekenin kiinteistön ja tontin ostoa varten otettiin lainaa vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 285 000, laina-ajan ollessa 20 vuotta. Osa lainasta (220 000 ) otettiin kiinteäkorkoisena lainana 10 vuoden ajaksi ja osa (65 000 ) sidottiin markkinakorkoiseen 12 kk:n euriboriin. Vuoden 2015 lopussa järjestöllä oli kiinteistöstä rahalaitoslainaa jäljellä 165 484. Lainaa lyhennettiin vuosisuunnitelman mukaisesti 14 252. Lainan korkokulut olivat 8 576. Luotollista 15 000 tiliä ei käytetty vuonna 2015. Hallitukselle raportoitiin järjestön taloudesta 8 kertaa kuluraporttien ja neljännesvuosittaisten tuloslaskelmien avulla. 8.3 Perhetalo Heidekenin kiinteistö Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toimitilat sijaitsevat Perhetalo Heidekenillä. Järjestön omistuksessa on 54,29% Perhetalo Heidekenin kiinteistön osakkeista ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n omistuksessa 45,71%. Osakkeenomistajat perustivat joulukuussa 2007 Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin, joka omistaa ja hallitsee Perhetalo Heidekenin kiinteistöä. Kiinteistöosakeyhtiö Heideken pihapiirissä sijaitseva puurakennus (68 m²) oli vuoden 2015 vuokrattuna Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirille. Järjestö toteutti yhdessä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa perhetalon ikkunoiden huoltomaalauksen ja paloilmoittimien uusimisen vuonna 2015. Kustannukset jaettiin osakkuuksien mukaisesti. RAY myönsi järjestölle 35 000 investointiavustusta ja Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet rs 18 000, josta 16 101,90 yllä oleviin investointeihin. Säätiön loppuavustus on myönnetty peltikaton maalaamiseen, joka toteutetaan vuonna 2016. Näiden avustusten jälkeen järjestölle jäi investoinneista maksettavaa yhteensä 2571. Lisäksi kiinteistön kellaritilassa havaittiin kosteutta, jonka korjaustarvetta selvitettiin syksyn 2015 aikana. Arviota korjaustarpeen laajuudesta tai kustannuksista ei ollut vuoden 2015 lopulla tiedossa. Perhetalo Heidekenin isännöinnistä vastasi Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy ja kiinteistön huollosta Kiinteistöhuolto J. Rusanen Oy. 8.4 Henkilöstö Vuonna 2015 aikana järjestössä työskenteli seitsemän kokopäiväisessä työsuhteessa olevaa työntekijää. Yhdistyksen henkilöstöön kuului toiminnanjohtaja, järjestösihteeri, koordinaattori, Murkkuneuvolahankkeen projektipäällikkö, kaksi Linkki-toiminnan koordinaattoria ja järjestötyöntekijä Paikka auki - avustuksella. Lisäksi järjestössä työskenteli osa-aikainen työntekijä työllistämistuella. Henkilöstön viikkopalaverien sekä Linkki -toiminnan ja perustoiminnan palaverien avulla on järjestetty toimivat rakenteet. Lisäksi perustoiminnassa otettiin käyttöön henkilökohtaiset toimintasuunnitelmasta johdetut vuosisuunnitelmat arvioinnin ja seurannan tueksi. Kehittämiskeskustelut käytiin työntekijöiden kanssa suunnitelman mukaisesti. Osana työhyvinvointia henkilökunnalle jaettiin kulttuuri/ liikuntasetelit ja järjestettiin kaksi tyky-päivää. Muutosvaiheessa järjestettiin koko työyhteisön työnohjausta, aloitettiin perustoiminnan työnohjaus sekä toiminnanjohtajalle ja Linkki -toiminnan uudelle koordinaattorille järjestettiin yksilötyönohjausta. Lisäksi henkilöstöä kehitettiin useilla eri koulutuksilla. Aluehallintovirasto suoritti joulukuussa 2015 tarkastuksen Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:ssä. Henkilöstöä koskevat tunnusluvut kerrotaan tarkemmin henkilöstötilinpäätöksessä (Liite 2).

17 9 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT, LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUDET Järjestö sai RAY:ltä vuodelle 2016 ehdotuksen Linkki -toiminnan kohdennetusta avustuksesta. Tämä turvaa hankkeessa kehitetyn säilyttämisen, laajentamisen ja jatkokehittämisen. Lisäksi ehdotus perustoiminnan siirtymisestä yleisavustuksen piiriin ja perusrahoituksen tuntuva korotus yksinkertaistavat taloushallintoa ja turvaavat järjestön henkilöstöresurssit. Järjestön toiminnassa merkittävimmät riskit liittyvät Perhetalo Heidekenin toimistotilojen ja kokous- ja ryhmätilojen vuokraustoiminnan onnistumiseen, kiinteistön lainojen hoitoon ja kiinteistön kunnossapitoon. Vuokratuottojen tulisi kattaa lainanhoitokulut sekä se osa perustoiminnan kuluista, joita ei RAY:n avustuksella pystytä kattamaan. Perhetalo Heidekenin ostosta syntyneet lainanhoitokulut, vuositasolla n. 24 000, rasittavat vuosittain järjestön taloudenhoitoa. Lainanhoitokulut ovat vuoteen 2018 asti hyvin ennustettavissa, sillä suurin osa lainasta sidottiin kymmeneksi vuodeksi kiinteään korkoon. Tulevien vuosien vuokratuotto-odotukset perustuvat suurelta osin arvioon hyvästä kokoustilojen käyttöasteesta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että järjestöt käyttävät edelleen aktiivisesti tiloja omiin koulutuksiinsa ja ryhmien pitämiseen sekä sitä, että myös muut yleishyödylliset toimijat vuokraavat kokoustiloja. Kokous- ja ryhmätilojen tehostettua markkinointia on tärkeää toteuttaa käyttöasteen ja vuokratuottojen varmistamiseksi. Riskinä nähdään järjestöjen ja yleishyödyllisten toimijoiden supistuvat taloudelliset resurssit. Haasteeksi saattaa myös muodostua muiden toimijoiden ylläpitämien järjestöille ilmaisten ja vuokrattavien tilojen lisääntyminen toimintaympäristössä. Nämä seikat huomioiden on tulevina vuosina rakennettava entistä vahvempaa ja houkuttelevampaa lastensuojelujärjestöjen osaamiskeskusta ja aktiivisesti kehitettävä erityisesti jäsenjärjestöille tarjottavaa tilapalvelua. Avainasemaan nousee myös jäsenjärjestöjen sitoutuminen Perhetalon käyttöön. Lisäksi maksuvalmiuden tiukkuus asettaa haasteita. Perhetalo Heidekenin osalta haasteena on kiinteistön kunnossapidosta huolehtiminen ja tarvittavien kunnostustarpeiden rahoittaminen. Kiinteistön hankkimisen yhteydessä syksyllä 2007 talosta teetettiin kuntokartoitus. Vuonna 2015 toteutettiin investointeja RAY:n ja Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet rs:n tuella. Kiinteistön kunnossapito tulee vaatimaan lähivuosina isoja korjauksia kuten ulkoseinien kunnostuksen. Suurimpana lähiajan haasteena nähdään kuitenkin kellaritiloissa olevan kosteuden syiden korjaaminen. Korjaaminen vaatii merkittäviä taloudellisia resursseja ja osaamista historiallisen rakennuksen korjausrakentamisen kilpailuttamisesta. Kiinteistön kestävä hoitaminen, rahoituksen turvaaminen ja kunnostuksen toteuttaminen tulee kuormittamaan aiempaa enemmän järjestön johtoa.

18 LIITE 1 JÄSENJÄRJESTÖT, HENKILÖKUNTA, HALLITUS, TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT Jäsenjärjestöt vuonna 2015 (jäsenjärjestöjä yhteensä 29) Auralan Nuoret ry Erityishuoltojärjestöjen Liitto EHJÄ ry Folkhälsans Förbund rf Hope - Yhdessä & Yhteisesti ry KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Martat ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun Kriisikeskus Lounais-Suomen - SYLI ry Länsi-Suomen etävanhemmat ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Nuorten Perhetuki ja tiedotusyhdistys Raide ry Nuorten Ystävät Operaatio Toivo ry Pelastakaa Lapset ry Perhekuntoutuskeskus Lauste Sateenkaari Koto ry SOS-Lapsikylä Suomen Punainen Risti, Turun Nuorten turvatalo Suomen Uusperheiden Liitto ry Turun ensi- ja turvakoti ry Turun Kaupunkilähetys ry Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry Turun 4H-yhdistys ry Turun NMKY ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset - FinFami ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Varsinais-Suomen Sijoituslasten vanhemmat ry Yhteiset Lapsemme All our children ry Hallitus vuonna 2015 Puheenjohtaja Maija Perho, sosiaalineuvos Jäsenet Heikkilä Elina, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, varapuheenjohtaja varajäsen Haataja-Nurminen Raija, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry (18.5.2015 asti) varajäsen Salmi Taina, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry (18.5.2015 alkaen) Ketonen Jussi, Perhekuntoutuskeskus Lauste varajäsen, Vierikko Esa, SOS-Lapsikylä, Kaarina (12.11.2015 asti) varajäsen, Carlsson Sari SOS-Lapsikylä, Kaarina (12.11.2015 alkaen) Strandberg Regina, Folkhälsans Förbund rf varajäsen, Koskinen Samuli, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Ylönen Oona, Turun ensi- ja turvakoti ry varajäsen, Lehtinen Jari, Suomen Uusperheiden Liitto ry Luoto Sami, Pelastakaa Lapset ry varajäsen, Virtanen Harri, Turun Seudun Yksinhuoltajat ry

19 Tolonen Anja, SPR Turun Nuorten turvatalo (18.5.2015 asti) Suominen Katja, Turun Kaupunkilähetys ry (18.5.2015 alkaen) varajäsen, Kari Karanko, Länsi-Suomen etävanhemmat ry Miia Hänninen, toiminnanjohtaja, hallituksen sihteeri Syrjänen Johanna, projektipäällikkö, Murkkuneuvola-hanke, henkilöstöedustaja Työvaliokunta vuonna 2015 Heikkilä Elina, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Hänninen Miia, toiminnanjohtaja Perho Maija, puheenjohtaja Strandberg Regina, Folkhälsans Förbund rf Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n henkilökunta Hänninen Miia, toiminnanjohtaja Karhu Eveliina, järjestötyöntekijä (18.3.2015 alkaen) Lehti, Ann-Mari, koordinaattori Lindeman Marianna, järjestötyöntekijä (29.3.2015 asti) Nurmi Anu, koordinaattori, Murkkuneuvola-hanke (19.1.2015 asti) Rosten Kirsi, koordinaattori, Murkkuneuvola-hanke Smiley Soile, järjestösihteeri Syrjänen Johanna, projektipäällikkö, Murkkuneuvola-hanke Vihanto-Hietanen Tiina, kokous-/aulaemäntä (19.10.2015 alkaen) Ylinen Marianne, koordinaattori, Murkkuneuvola-hanke (9.3.2015 alkaen) Murkkuneuvola-hankkeen ohjausryhmä Haapanen Mari, Salon kaupunki Heikkilä Elina, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, puheenjohtaja Hulkkonen Mikko, Raision kaupunki (varajäsen: Elo-Kuru Hannele) Kallio Hannele, Turun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Karppinen Tiina, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Kiviluoma Tea, Turun kaupunki, kasvatus- ja opetustoimi Rippstein Katja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Rosten Kirsi, Murkkuneuvola-hanke Syrjänen Johanna, Murkkuneuvola-hanke af Ursin Piia, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Ylinen Marianne, Murkkuneuvola-hanke Kiinteistöosakeyhtiö Heideken Oy:n hallitus Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n edustajat: Hänninen Miia, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry varajäsen, Heikkilä Elina, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Suomi Hannele, Turun ensi- ja turvakoti ry varajäsen Strandberg Regina, Folkhälsans Förbund rf Larkela Pekka, Suomen Uusperheiden Liitto ry varajäsen Lehtinen Jari, Suomen Uusperheiden Liitto ry Perhetalo Heidekenin talokokous Hänninen Miia, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Talossa toimivat työntekijät Perhetalo Heidekenin johtoryhmä Hänninen Miia, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Andersson Janina, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry