power 3 12 ABB Oy:n asiakaslehti Hyvä muotoilu parantaa käytettävyyttä Tanskassa yli 25 prosenttia sähköstä tuotetaan tuulella 7 Tuulimyllyjen maassa merellä pyörii yli 350 tuuliturbiinia Itsekorjaava sähköverkko on pian totta 16 ABB:n ja Fortumin pilottihanke paikantaa maasulun Masalassa Pohjoinen jääreitti avautuu Azipodilla 20 Konttialukset kulkevat 1,7 metrin jäässä perä edellä
Pääkirjoitus 05 07 Hanasaaressa onnistuttiin energiansäästössä Energiatehokkuuden arviointi johti onnistuneisiin moottoriuudistuksiin. Tanska kehittyy tuulen voimalla Tanskan tavoitteena on nostaa tuulivoiman osuus 50 prosenttiin. power 3 12 Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy Suotuisia tuulia Tanska pitää hallussaan maailmanennätystä: maassa tuotetusta sähköstä yli neljännes saadaan tuulesta. Tuulimyllyjen maan tavoitteena on nostaa osuus 50 prosenttiin tulevien reilun kymmenen vuoden aikana. Myös Suomessa riittää tuulivoiman tuotantoon sopivia alueita, mutta maailmanennätyksen rikkomiseksi on melkoinen takamatka kirittäväksi. Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuuliturbiinia, jotka tuottavat noin 0,7 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Suomessakin ollaan viemässä energiantuotantoa uusiutuvan energian suuntaan. Olemme sitoutuneet EU:n asettamiin tavoitteisiin uusiutuvan energian lisäämisestä. Myös tuulivoiman osalta mahdollisuuksia on, samoin on kotimaista osaamista ja teknologiaa. Lähes kaikissa Tanskan merituuliturbiineissa on ABB:n toimittama generaattori, joka on kehitetty Suomessa. Toki Suomessakin ylletään maailmanluokan tekoihin. Vastikään Fortum on ottanut koekäyttöön Kirkkonummella ABB:n toteuttaman maailman edistyneimmän älykkään verkon ratkaisun, joka paikantaa sähköverkkojen maasulun. Suoritus, jota aiemmin pidettiin mahdottomana. Vielä merkittävämmäksi onnistumisen tekee se, että tällä hetkellä noin 70 prosenttia verkon häiriöistä on juuri maasulkujen aiheuttamia. Asiantuntija-artikkelissamme sivulla 14 avaamme ABB:n pehmeämpää puolta. Tyypillisesti meidät tunnetaan teollisuuden ja energia-alan laite- ja järjestelmätoimittajana, mutta ABB on muutakin. Suomessa meillä työskentelee paljon myös ohjelmistoosaajia, jotka ovat olleet kehittämässä maailmanluokan ohjelmistoratkaisuja muun muassa prosessiteollisuuden energianhallintaan. Suomessa arviolta neljäsosaa kaikesta sähkönkäytöstä hallitaan ABB:n energianhallintajärjestelmän avulla. Näillä järjestelmillä on merkittävä rooli energiatehokkuuden edistämisessä ja ne ovat omalta osaltaan hillitsemässä myös ilmastonmuutosta. Olemme myös tukemassa teekkaripurjehtijoiden ekovenehanketta, jossa etsitään ja on löydetty Itämerta säästäviä innovaatioita purjehdukseen. Tuulta purjeisiin! power 3 12 ABB:n asiakaslehti 29. vuosikerta Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com Toimituskunta: Anders Gästgifvars, Marja Hawas, Jonna Helenius, Aki Kulmala, Taina Lahtinen, Miia Lintunen, Leena Munde, Irene Saarnio, Matti Vaattovaara, Kristiina Vikström Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 23123 Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Maggie Oy Paino: SP-Paino, 2012 Painosmäärä: 11 300 ISSN: 1799-5213 2 ABB power 3 12
Sisältö 16 20 Kohti itsekorjaavaa sähköverkkoa Masalan pilottihankkeessa onnistuttiin paikantamaan maasulku. Pohjoinen jääreitti Azipodien avulla konttilaivat purjehtivat läpi Pohjoisen jääreitin, ilman jäänmurtajien apua. Uutiset 4 Paavo Tammisto näköalapaikalle Domestic Sales -yksikkö sai uuden vetäjän 4 ACS880-tarjonta laajenee Käytettävyys parantunut entisestään 4 ABB:ltä UPS-tuotteita Nyt myös modulaarisia varmistetun sähkönsyötön ratkaisuja Asiantuntija 14 Ohjelmisto-osaamisen kärkikastia Tuotekehitysjohtaja Simo Säynevirta tietää, miten hyvin integroitu ohjelmisto-osaaminen parantaa tuotantoa. Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa, osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lisäksi -merkillä varustetut jutut löytyvät pdf:nä osoitteesta scribd.com/abbsuomi ja slidesharemerkillä merkityt jutut esityksinä osoitteesta slideshare.net/abbsuomi. Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut. Mitä ihmettä 23 Purjevene sähkömoottorilla Teekkaripurjehtijoiden ekovene varusteltiin tehokkaalla sähkömoottorilla. ABB power 3 12
Tuoteuutisia LED-säädin Jussi- ja Impressivoasennus kalustesarjoihin 360 asteen näköalapaikka Paavo Tammisto on nimitetty ABB Oy:n Domestic Sales -yksikön johtajaksi. Tammistolla on vahva tausta sähköurakointi- ja tukkukaupan puolella sekä kiinteistöautomaatiossa. Hän siirtyi ABB:n palvelukseen vuonna 2009 Ensto Buch Jaeger -liiketoimintakaupan myötä ja on toiminut ABB:n Wiring Accessories -liiketoimintayksikön johtajana. Tammiston mukaan myynnin tehtävä on perehtyä asiakkaan haasteisiin ja tarjota heille tehokkuutta ja lisäarvoa helposti käsiteltävänä kokonaisuutena. ABB:n kotimaan myynti on kasvu-uralla ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Ala on positiivisessa murroksessa kestävän kehityksen haasteiden edessä. Meillä on takanamme ABB:n globaali tehdasverkosto sekä erinomaisen vahvat kotimaiset yksiköt, jotka kehittävät jatkuvasti uusia tuotteita, palveluja ja järjestelmiä asiakkaiden tarpeisiin, Tammisto sanoo Tukevat saappaat tässä täytyy olla, sillä tältä paikalta avautuu 360 asteen näkymät ABB:n suomalaiseen asiakaskuntaan. Jussi- ja Impressivo-asennuskalusteet täydentyvät RL- ja RLC-tyyppisillä säätimillä, jotka on kehitetty yhteistyössä Philipsin kanssa. Säätimiä on saatavis sa kahta eri tyyppiä, kiertonupilla ja painikesääti mellä. Kiertonuppisäädin on 2-johdinsäädin R- ja L-kuormille ilman N-johdinta. Painikesäädin on 3-johdinyleissäädin R-, L- ja C-kuormille. Sivuohjaus on mahdollista erillisillä painikkeilla. Säätimien tehoalue on 2 100 VA. Asennuskalusteet ovat saatavilla sekä Jussi- että Impressivo-sarjoihin. Impressivon värivaihtoehdot ovat valkoinen, alumiini, antrasiitti ja teräs. Lisätietoja: Kari Pulkkinen, p. 050 33 57542 Hyödyt + Säätimiä kahta eri tyyppiä. + Sivuohjaus on mahdollinen erillisellä painikkeella. ACS880-taajuusmuuttajien tarjonta laajenee ABB:n uusi ACS880-taajuusmuuttajaperhe kasvaa. Suomalaisen tuotekehityksen avulla innovoituun sarjaan liittyvät nyt kaapitetut ACS880-07-taajuusmuuttajat 250 kilowattiin asti ja pienitehoiset linjakäytöt. Uuden malliston taajuusmuuttajien käytettävyyttä ja energiatehokkuutta on edelleen parannettu ja tehotiheyttä lisätty. Toiminnallisuudet laajenevat esimerkiksi turvatoiminnoilla. Moottorisäätö (DTC) on yhä markkinoiden johtava ja luotettavuus on ACS800-sarjasta tuttua korkeaa tasoa. Tulevaisuudessa ACS880-taajuusmuuttajat toimivat saumattomasti yhdessä ABB:n logiikan kanssa: molemmissa on CoDeSys-ohjelmoitavuus ja yhteiset ohjelmointityökalut. Näin automaation ja taajuusmuuttajan raja häviää ja paketti skaalautuu erilaisiin sovelluksiin. ACS880-taajuusmuuttajat mahdollistavat aiempaa monipuolisemman käytön ja joustavamman toiminnan eri sovelluksissa. Erityisesti koneenrakentajat voivat tehdä sovelluksia, joissa älyä ja erilaisia toiminnallisuuksia on integroitu taajuusmuuttajaan. Näin ei aina tarvita perinteistä ohjelmoitavaa logiikkaa tai ulkoisia turvakomponentteja. Lisätietoja: Aki Kulmala, p. 050 33 23718 Hyödyt + Käytettävyyttä ja energiatehokkuutta parannettu ja tehotiheyttä lisätty. + Mahdollistaa aiempaa monipuolisemman käytön ja joustavamman toiminnan eri sovelluksissa. 4 ABB power 3 12
Teksti Matti Valli Kuva Cartina Finland Hanasaari B: Energiansäästöä jopa Figure ENERGIATEHOKKUUDEN ARVIOINTI KESKITTYY OLEELLISEEN ABB:n energiatehokkuuden arviointipalvelu on isoille teollisuus- ja voimalaitoksille tarjottava pelkistetty palvelu energiatehokkuuden arviointiin ilman kustannuksia. Kohteeksi valitaan enintään kolmesta viiteen isoa moottorikäyttöä, joissa taajuusmuuttajan käyttöönotto ja mahdollinen moottorinvaihto säästäisi energiaa. ABB:n tarjonnasta löytyy myös laajempia energiatehokkuuden arviointipalveluita. Helsingin Energian Hanasaari B -voimalaitoksella suoritettiin vuonna 2009 energiatehokkuutta koskeva arviointi. ABB:n asiantuntijat arvioivat, miten paljon sähkömoottoreiden uusiminen ja taajuusmuuttajien käyttöönotto vähentäisi laitoksen sähkönkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä ja mikä olisi niiden takaisinmaksuaika. Laskelmien mukaan tietyillä taajuusmuuttaja- ja moottori-investoinneilla energiaa säästyisi tarkastelluissa kohteissa vuodessa jopa 20 30 prosenttia olosuhteista riippuen. Investoinnit maksaisivat itsensä takaisin 1 4 vuoden kuluessa, myyntipäällikkö Veikko Ruohonen ABB:ltä sanoo. Laskelmat johtivat käytännön toimiin. Kahden kaukolämpöpumpun ja kahdeksan ilmapuhaltimen moottorit uusittiin ja niiden kuristussäädöt korvattiin taajuusmuuttajilla. Helsingin Energian mukaan energian säästölle asetetut tavoitteet on saavutettu. Lämmityskauden olosuhteet vaihtelevat kuitenkin vuosittain, joten tarkkoja mittaustuloksia on vaikea esittää. Laskelmassa ja jälkimittauksissa ei tosin huomioitu sitä, että kuristussäädön lämpöenergia päätyy pitkälti takaisin prosessiin eli kaukolämpöveteen. Esiselvityksestä on hyötyä investointipäätöksiä tehtäessä ja todennäköisesti suoritamme vastaavanlaisia laskelmia muissakin kohteissamme. Energiaa koskevat säästömahdollisuudet eivät aina ole yhtä selvästi nähtävissä kuin Hanasaaren kaukolämpöpumppujen tapauksessa, ryhmäpäällikkö Ossi Liukko HelenEngineeringiltä sanoo. Kaukolämpöpumpun energiankulutusta koskevia mittauksia on tehty sekä ennen asennusta että sen jälkeen. Tutkija Juha Viholainen LUT Energiasta on paneutunut laskelmiin ja verrannut niitä toisiinsa. Käytössä on ollut myös Helsingin Energian keräämä data toteutuneesta pumppauksesta. Laskelmien mukaan tarkasteltavan pumpun energiankulutus suhteessa pumpattavaan tilavuuteen on pienentynyt selvästi siirryttäessä venttiilisäädöstä pyörimisnopeussäätöön. Tarkastelu osoitti, että juuri tämä kohde soveltuu erittäin hyvin pyörimisnopeussäätöön, ja että ratkaisun edut verrattuna venttiilisäätöön ovat selkeästi havaittavissa, Viholainen sanoo. ABB power 3 12 5
Uutiset Mekaaniset voimansiirtokomponentit ABB:n valikoimaan ABB:n tuotevalikoima on kasvanut korkealaatuisilla mekaanisen voimansiirron ratkaisuilla. Euroopan keskusvarastosta Mendenistä on saatavana hyllytavarana suurin osa tuotevalikoimasta sisältäen kytkimiä sähkömoottoreihin, laajan valikoiman erilaisia vaihteita sekä laakeripesiä ja -yksiköitä. Valikoiman laajenemisen taustalla on ABB:n viime vuonna toteuttama yritysosto, jossa ABB osti amerikkalaisen mekaanisten voimansiirtokomponenttien valmistajan Dodgen. Kaupan myötä ABB tarjoaa myös laajempia kokonaisuuksia, kuten sähkömoottorin, jossa on valmiina kytkin. ABB:n mekaanisen voimansiirron asiantuntijat auttavat teknisissä kysymyksissä. Lisätietoja: Kimmo Kalaja, p. 050 33 29357 ABB palaa UPS-markkinoille Vuodenvaihteessa toteutuneen Newave-yrityskaupan myötä ABB:n tuotetarjonta on kasvanut modulaarisilla varmistetun sähkönsyötön ratkaisuilla. Edistykselliset järjestelmät takaavat häiriöttömän sähkönsyötön kriittisille kuormille. Asiakas voi hankkia varmistustehoa joustavasti 10, 20, 30, 40, 50 tai jopa 100 kilovolttiampeerin (kva) yksiköissä, joita asennetaan kehikkoon tarpeen mukaan. Saatavilla on myös 1 500 kva:n tehoisia yksittäisiä UPS-laitteita. Molemmat vaihtoehdot ovat hyötysuhteeltaan markkinoiden kärkeä. ABB:llä on tarjota konesalien sähkönsyöttöön kattava valikoima ratkaisuja, joiden taustalla ovat omat laitteet ja oma tehdas. Osaavalla Suomen tuki- ja huolto-organisaatiolla on kokemusta UPS-laitteista jo vuosikymmenien ajalta. Hyödyt + Järjestelmät takaavat häiriöttömän sähkönsyötön kriittisille kuormille. + Hyötysuhde maailman kärkeä Energianhallinnan innovaatio LKAB:n kaivoksille Ruotsiin ABB toimittaa ruotsalaiselle kaivosyhtiö LKAB:lle energiahallintajärjestelmän, joka kattaa Kiirunan, Malmbergetin ja Svappavaaran kaivosten energianhallinnan. Suomen ABB:n innovaatio- ja tuotekehitystyön tuloksena syntynyt energianhallintajärjestelmä edistää kaivostoimintojen energiatehokkuutta, pienentää hiilijalanjälkeä ja laskee energiakustannuksia. Energianhallintajärjestelmän ydin on Suomen ABB:llä kehitetty tietojenkäsittelyalusta, jota sovelletaan jo useilla eri teollisuudenaloilla, kuten paperi-, sellu-, metalli-, kaivos- ja meriteollisuudessa. Energianhallintajärjestelmän avulla toiminnan energiankulutuksesta ja kustannuksista saadaan luotettavaa mittaustietoa. Näin voidaan paikantaa prosessin potentiaaliset parannuskohteet samoin kuin energiatehokkaasti toimivat prosessin osat. Tieto toimii pohjana tulevaisuuden energiansäästötoimille. 6 ABB power 3 12
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta. Osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Tanska on tuulivoiman kärkimaa ABB:n generaattorit jauhavat sähköä merellä Teksti Heini Kettunen Kuvat Philip Elberling Tuuliturbiinit piirtävät valkoisen nauhan Kööpenhaminan edustan merimaisemaan, kun lentokone kaartaa kohti Kastrupin lentokenttää. Purjeveneet kiitävät turbiinien välissä, sillä Tanskan salmissa tuulee usein. Tuuli on täällä ehtymätön luonnonvara. Sähköstä yli 25 prosenttia tuotetaan tuulella. Prosenttiosuus on jo nyt maailman suurin ja tavoitteena on nostaa se yli 50 prosenttiin kaikesta sähköntuotannosta vuoteen 2025 mennessä. Tanska on hyödyntänyt tuulivoimaa monella tapaa kautta historian: jo viikingit purjehtivat Atlantin tuulien avulla mahdollisesti Amerikkaan saakka viinimaahan, kuten he uutta mannerta kutsuivat. Viikingit elivät klassisten alkuaineiden ehdoilla: maan, tulen, veden ja tuulen. Meriteollisuus ja laivanvarustamot ovat edelleen tärkeitä Tanskan taloudelle. Maatalousmaassa tuulimyllyt ovat aikanaan jauhaneet jyviä, nykyisin lavat pyörittävät energiaa. Tuulivoiman hyödyntäminen on Tanskassa luontevaa, koska maasto on tasaista ja mereltä tuulee usein. Öljykriisi 1970-luvulla antoi sykäyksen vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Ruohonjuuriliikkeenä alkanut tuulivoiman kehitys lähti liikkeelle, kun tavalliset tanskalaiset alkoivat rakentaa tuuliturbiineita. Esimerkiksi maanviljelijät ja konepajayrittäjät kehittelivät yhdessä pieniä tuulimyllyjä maatilojen käyttöön. ABB power 3 12 7
Tuulivoima Pohjoismailla erilaiset energiaratkaisut 1980-luvun alussa Tanskassa toimi 20 30 tuuliturbiinien valmistajaa. Nykyisin Tanskassa on yli 6 000 tuuliturbiinia. Konsultti Anders Dalegaard Tanskan tuulivoimayhdistyksestä (Danish Wind Industry Association,DWIA) kertoo, että tanskalaiset ovat ylpeitä tuulivoimastaan. Tanskalla on riittävästi tuuliresursseja ja maa on tuulivoiman kehittäjänä edelläkävijä, Dalegaard selittää tuulivoiman suosion syitä. Juutinrauman silta yhdistää kaksi energiapolitiikaltaan erilaista Pohjoismaata. Tanskan tuulimyllyjen takana voi nähdä Ruotsin puolella Barsebäckin ydinvoimalan. Suomi on Ruotsin tapaan hyödyntänyt ydinsähköä. ABB:llä merituulipuistojen vaatimaa erityisosaamista Tuulen ja veden elementit yhdistyvät Middelgrundenin merituulipuistossa, joka sijaitsee Kööpenhaminan edustalla. Puistossa on 20 tuuliturbiinia, joiden yhteisteho on maksimissaan 40 MW. Osuuskunta omistaa osan Middelgrundenista. Helteisellä säällä valkoiset myllyt piirtyvät kirkkaansinistä taivaanrantaa vasten. Syksyllä harmaat myrskyt pyörittävät sähköä entistä kiivaammin. Tuulen nopeuden tulee olla 12 metriä sekunnissa, jotta maksimiteho saavutetaan. Toisin on silloin, kun tuulipuistoa rakennetaan. Silloin sään pitää olla tyyni, jotta osat saadaan laskettua turvallisesti mereen. Huolto meriolosuhteissa on aina hankalampaa ja siitä syystä kalliimpaa. Tämän takia tuotteiden laatu ja eri komponenttien yhteensopivuus on äärimmäisen tärkeää. ABB kokeneena laite- ja järjestelmätoimittajana pystyy edesauttamaan, että tuulivoimalat toimivat moitteitta ja tuottavat maksimimäärän sähköä kaikissa olosuhteissa, kertoo tuulivoimaliiketoiminnan kehitysjohtaja Teijo Kärnä ABB:ltä. Tuulivoiman tuotantoa säädellään tuulien mukaan, ja sähköä viedään tai tuodaan tarpeen vaatiessa. Tanskan hallituksen suunnitelman mukaan Tanska vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tanska piti energia-asioita esillä EU-puheenjohtajuuskaudellaan alkuvuonna 2012, ja ilmasto- ja energiaministeri Martin Lidegaardin mukaan energiatehokkuutta ja uusiutuvia energiamuotoja kehitetäänkin edelleen. Tanskassa tuulivoima on siis lupaava tuotannonala, ja ABB on kehittänyt komponentteja ja järjestelmiä johtavien tuuliturbiinivalmistajien kanssa. Yhtiö on ollut mukana toimittamassa komponentteja ja järjestelmiä kaikkiin Tanskassa toimiviin merituulipuistoihin. Tanskassa on asennettuna yli 350 merellä olevaa tuuliturbiinia, joissa lähes kaikissa on ABB:n toimittama Tanskalla on riittävästi tuuliresursseja ja maa on tuulivoiman kehittäjänä edelläkävijä. Anders Dalegaard Konsultti, Danish Wind Industry Association 8 ABB power 3 12
Tuulivoima generaattori, joka on kehitetty Suomessa. Tanskassa asennetaan edelleen uusia tuulipuistoja. Ensi vuonna otetaan käyttöön uusi merituulipuisto, jossa on toistasataa ABB:n toimittamaa 3,6 MW:n generaattoria. Tanskassa lupa- ja kaavoitusasiat järjestyvät nopeammin kuin Suomessa, Kärnä sanoo. Tanskassa on asennettuna yli 350 merellä olevaa tuuliturbiinia, joissa lähes kaikissa on ABB:n toimittama generaattori, joka on kehitetty Suomessa Kulttuurierot vaikuttavat energiavalintoihin Kun Suomi on elänyt metsästä, Tanska on tullut toimeen tuulesta. Historian ja kulttuurin erot saattavat osittain selittää maiden erilaista suhtautumista tuulivoimaan. Tanskalaisille tuuli on ollut hyvä renki jo viikinkiajoista lähtien. Suomessa puolestaan luonto on tärkeä, ja osa suomalaisista katsoo, että tuuliturbiinit pilaavat maiseman. Tanskassa myös ekologisuus on monille tärkeä arvo. Tuulivoiman lisäksi tanskalaiset ovat esimerkiksi ahkeria pyöräilijöitä. Biking Viking -tekstillä varustetut trendikkäät t-paidat kiteyttävät ajattelun: tuulen tuiverruksesta huolimatta rohkeasti eteenpäin. Yritteliäisyys ja ennakkoluulottomuus näkyy myös tuulivoima-alan teknologian kehityksessä. Uudet materiaalit, kuten kestomagneetit generaattoreissa, yhdistettynä nykyaikaiseen tehoelektroniikkaan lisäävät tuuliturbiinien tuottoa ja vähentävät verkkohäiriöitä. Tällä alalla ABB on maailman johtavin toimija. Etäämpänä rannikosta sijaitsevissa merituulipuistoissa käytetään sähköenergian siirtämiseen HVDC-teknologiaa, jossa ABB on uranuurtaja. ABB on mukana yhteistyössä, jossa uuden mittausteknologian avulla voidaan mitata tuulen nopeus ja sen muutokset ennen turbiinia. Tällä tavoin voidaan säätää turbiinin lapoja ja optimoida tuulesta irtiotettava energia. Kaikki nämä alentavat tuulivoiman tuotantohintaa, Kärnä valottaa teknologian kehitystä. Tuuli saa lavat ja turbiiniakselin pyörimään, jolloin turbiiniakseliin liitetty generaattori tuottaa sähköä. Tuulivoimaturbiinin periaate on hämmästyttävän samanlainen kuin vanhanaikaisen polkupyörän dynamon. Aivan kuin tanskalainen maisema: valkoiset tuulimyllyt pyörivät vehreän pellon reunassa ja iloinen pyöräilijä kiitää punaiset hiukset hulmuten tasaista tietä eteen päin. Ahvenanmaan tuulta vientiin? Alle 28 000 asukkaan Ahvenanmaalla tuulivoimalla tuotetaan 23 prosenttia sähkönkulutuksesta, sillä itsehallintoalueella on Suomen parhaat tuuliolosuhteet. Ahvenanmaan mantereella ja saaristossa on tällä hetkellä yli 20 tuulimyllyä, joista 10 on liitetty kantaverkkoon. Maakunta koostuu lähes 6 800 saaresta. ABB on maailman johtava tuulivoiman komponenttitoimittaja. ABB on tullut mukaan kuvioihin yleensä siinä vaiheessa, kun mietitään tuulivoimaprojektin liityntää kantaverkkoon, kertoo vanhempi insinööri Antti Ranta ABB:lta. Kantaverkkoyhtiönä Ahvenanmaalla toimii Kraftnät Åland AB, joka on ABB:n asiakas. Maakunnasta on suunnitteilla HVDC-yhteys Manner-Suomen puolelle Naantaliin, jolloin tuulivoimaa voitaisiin siirtää myös suuressa mittakaavassa Manner-Suomen puolelle. Jos esimerkiksi läntiseen osaan Ahvenanmaata suunniteltu noin 50 MW:n tuulivoimapuisto toteutuu, Ahvenanmaan sähköstä tuotettaisiin tuulella 70 80 prosenttia. Tässä vaiheessa tulisi tuulivoimasta todellinen vientituote. Jo nykyisin sähköä siirretään Ahvenanmaalta Ruotsiin ja Brändöstä Kustaviin muutama tunti vuodessa. Näin tehdään silloin, kun tuulee voimakkaasti ja energiankulutus on samaan aikaan pieni, kuten kesäisenä viikonloppuna aamuyöstä. Ensimmäinen tuulimylly tuli Ahvenanmaalle Sottungaan vuonna 1991. Tällä hetkellä tuulivoimaan ei saa mitään tukiaisia Ahvenanmaalla. Ahvenanmaa kuului syöttötariffin valmisteluvaiheessa vielä siihen, mutta ei enää lopulliseen versioon. Tällä hetkellä tuulivoiman käytännön rakentaminen on jäissä, koska keskusteluja syöttötariffin piiriin kuulumisesta jatketaan Suomen valtion kanssa, Ranta valottaa tilannetta. ABB power 3 12 9
Design 10 ABB power 3 12
Design Tämä juttu löytyy Scribd. -palvelusta osoitteesta scribd.com/abbsuomi Teollinen muotoilija on käyttäjän kaveri Nojatuoli on äärettömän mukava istuin, mutta hirveän epäkäytännöllinen keittiönpöydän ääressä. Asiakaslähtöiset ja tarkoituksenmukaiset tuotteet ovat teollisen muotoilun lähtökohtia. Käyttäjä on teollisen muotoilijan kaveri, jota ei jätetä. Teksti Pertti Suvanto Kuvat Janne Lehtinen Helsingin Kaapelitehtaan HI Design 2012 -näyttelyssä ABB:n uuden sukupolven taajuusmuuttajat, taloautomaation ohjaama aurinkosähköinvertteri sekä ruoripotkurilaite keräävät loppukesän arkipäivänäkin ympärilleen runsaasti yleisöä. Esimerkillinen teollinen muotoilu ja teknologiadesign tuntuvat kiinnostavan. Hyvä tuote tai palvelu vastaa käyttäjän tarpeisiin, erottuu muista ja tarjoaa elämyksiä. Tuotepäällikkö ja teollinen muotoilija Marjukka Mäkelä ABB:ltä, mekaniikkatiimin suunnittelupäällikkö Jarmo Sukanen sekä ED-Design Oy:n teollinen muotoilija Kimmo Ollikainen sanovat, että hyvän teollisen muotoilun ytimessä ovat asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet ja niiden tuominen osaksi tuotteen suunnittelua. Esimerkiksi helppokäyttöisyys on jatkuva ilon aihe ja se näkyy näyttelyssäkin. Teollista muotoilua on kaikkialla aina vetoketjuista valtamerilaivoihin. Siitä on Suomessa kasvanut merkittävä erottautumis- ja kilpailutekijä. Muotoilu ei kuitenkaan ole vain viimeisen ulkonäöllisen silauksen antamista tuotteelle kulmien pyöristämistä vaan sillä on paljon syvällisempiä ulottuvuuksia. Näitä ovat vaikkapa tuotteen tarkoituksenmukaisuus, toiminnan ja käyttöarvon kohottaminen ja turvallisuus. Olen käyttänyt tuolivertausta. Nojatuoli on äärettömän mukava istuin, mutta hirveän epäkäytännöllinen keittiönpöydän ääressä. On siis merkityksellistä, että tuote suunnitellaan juuri oikean käyttöympäristön vaatimuksiin. Muutoin teknisesti toimiva laite ei välttämättä ole käytettävä, Sukanen sanoo. ABB power 3 12 11
Design Muotoilijan tavoitteena on suunnitella tuotteita, joissa yhdistyvät käyttäjälähtöiset, tuotannolliset ja taloudelliset arvot. Marjukka Mäkelä teollinen muotoilija, ABB Mäkelän mukaan käytettävyyden lisäksi teollisessa muotoilussa on kyse valmistettavuudesta ja kokonaisuuden hahmottamisesta. Teollinen muotoilija pyrkii vähentämään tuotteen tai tuoteperheen komponenttimäärää ja saamaan näin tuotanto- ja logistiikkakustannukset alenemaan. Nämä kaikki näkökulmat Ollikainen allekirjoittaa. Muotoilijan tavoitteena on suunnitella tuotteita, joissa yhdistyvät käyttäjälähtöiset, tuotannolliset ja taloudelliset arvot. Muotoilija mukaan alusta loppuun Marjukka Mäkelä, Jarmo Sukanen ja Kimmo Ollikainen ovat pitkän ajan yhteistyökumppaneita. He ovat olleet mukana kehittämässä ABB:n uuden sukupolven. ACS880-01-taajuusmuuttajaa ja ACS-APohjauspaneelia, jotka voittivat kunniamaininnan Fennia Prize -muotoilukilpailussa. Erityisesti prosessiteollisuuden vaativiin tarpeisiin kehitetyssä taajuusmuuttajassa ja ohjauspaneelissa muotoiluosaaminen on parantanut tuotteiden asennettavuutta ja käytettävyyttä. Muotoiluosaaminen on ollut mukana tuotekehityksessä jo alusta lähtien, konseptointivaiheessa. Ohjauspaneelissa on panostettu joustavuuteen ja ymmärrettävyyteen. Intuitiivinen paneeli ohjaa käyttäjää ja toimii kaikkien ACS880- sarjan taajuusmuuttajien lisäksi kaikissa uusissa ABB:n taajuusmuuttajissa. Aiempien vuosien helmasynti teollisuudessa oli, että muotoilijat kutsuttiin projektiin mukaan, kun tuotteen tekniset speksit olivat jo valmiina. Näin ajauduttiin viivästyksiin ja hätäisiin kompromisseihin. Teollisten muotoilijoiden ikimantra onkin ollut, että heidät tulisi ottaa mukaan jo tuotekehityksen alkumetreillä. Sukanen myöntää, että paras hyöty saadaan, kun muotoilijat otetaan mukaan jo ideointivaiheessa. ABB:llä tehdään teknisesti briljanttia työtä. Mutta muotoilija katsoo jo koulutuksensakin puolesta asioita asiakkaan ja käyttäjän näkövinkkelistä. Usein muotoilijan vastaus meille on: kyllä, mutta Usein asia ei vain yksinkertaisesti ole tullut insinöörien mieleen. Ollikaisen mukaan monimutkaisten tuotteiden suunnittelussa muotoilu ja mekaniikkasuunnittelu kulkevat käsi kädessä. Suunnittelun edetessä painopiste siirtyy vähitellen käytettävyydestä ja esteettisistä arvoista mekaanisiin vaatimuksiin ja valmistuksellisiin näkökohtiin. Huonoin lähtökohta on, jos tuote on jo suunniteltu ja sitten sanotaan, että tästä tuli vähän ruma, voitko fiksata. Isoissa projekteissa on tärkeää myös projektin välituotosten yhteenveto ja visualisointi kaikkien osapuolien ymmärtämään muotoon. Päätöksenteon tueksi tarvitaan vaihtoehtoisia konsepteja, joissa kiteytyy projektin senhetkinen viisaus. Mäkelä kiittää, että muotoilijat osataan ottaa jo hyvin mukaan projektien alkuvaiheessa. Häntä kuitenkin huolestuttavat loppumetrit. Muotoilija tulee pitää mukana loppuun asti. Voi käydä niin, että projekti jatkuu, kiire painaa päälle, eikä muotoilijaa enää muisteta. Punainen lanka katoaa ja pakka lähtee leviämään. Muotoilijan rooli on olla huolissaan kokonaisuudesta. Huonoin lähtökohta on, jos tuote on jo suunniteltu ja sitten sanotaan, että tästä tuli vähän ruma, voitko fiksata. Kimmo Ollikainen teollinen muotoilija, ED-Design Muotoilu on vallannut uusia alueita Design Forum Finlandin toimitusjohtaja Mikko Kalhama arvioi suomalaisen teollisen muotoilun merkityksen suureksi. Syy tähän on yksinkertainen. Globaalin talouden rakennemuutos ajaa mekaanisen, vähän osaamista vaativan valmistuksen halvempiin maihin. Kun teolliselle tuotannolle etsitään korkeampaa jalostusastetta, teollinen muotoilu on usein vahvasti mukana. Kalhama kuvaa Suomen teollista muotoilua jatkuvasti ylöspäin nousevana suorahkona viivana, jonka alkujuuret ovat 1950 60-lukujen taitteessa. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana teollinen muotoilu on laajentunut voimakkaasti immateriaalialueille palveluiden, viestinnän, yrityskuvan, brändien ja digitaalisten ympäristöjen piiriin sekä toisaalta konseptuaaliseen ymmärtämiseen, jossa pyritään rakentamaan kokonaisia ekosysteemejä. 2000-luvun kuluessa myös Suomessa on ymmärretty, että teknologiakärjellä ei voi lähestyä ihmisiä kovinkaan menestyksekkäästi. Siihen tarvitaan tulkiksi metodiikka, joka tekee asiat inhimillisessä mielessä ymmärrettäviksi. Kalhama kuitenkin myöntää, että paljon on vielä Suomessakin tehtävää. Tutkimusten perusteella tiedämme, että vasta noin puolet suomalaisista yrityksistä käyttää muotoilupalveluita. Toinen puoli ei käytä tai ei ainakaan miellä käyttävänsä niitä lainkaan. 12 ABB power 3 12
Design Muotoilija on vahtikoira ja poliisi Mäkelä muistuttaa, että vaikka teollinen muotoilu ei ole vain sitä, miltä tuote näyttää, ulkonäöllä on silti väliä, sillä se sitoo tuoteperheitä yhteen ja tuo näkyväksi brändiin liittyviä arvoja. Jos tuotteet on ainoastaan insinöörinäkökulmasta suunniteltu, näiden asioiden pohtiminen on jäänyt tekemättä. Perinteisesti nähdään, että teollinen muotoilu on sitä pintaa ja ulkonäköä, mutta toisaalta ajatellaan, että mitä väliä, nämähän ovat Loppukäyttäjä tunnistaa hyvän muotoilun siitä, että hän saa tuotteen tai palvelun, joka miellyttää. Se on helppo ja vaivaton käyttää. Jarmo Sukanen mekaniikkatiimin suunnittelupäällikkö, ABB vain teollisuustuotteita. Se on myös tarina, jota yritämme murtaa. ABB:llä on muotoilun lisähaasteena, että tuotteet ovat pääasiassa investointituotteita, eivätkä kulutustavaroita. Loppukäyttäjät tekevät harvoin ostopäätöstä. Meidän tulee vedota myös muihin sidosryhmiin ja pyrkiä siihen, että myös ostopäätöksen tekijä vakuuttuu. Tähän auttaa vahva brändiarvo ja siihen pääsee yhtenäisellä tuotteistolla. Vaikka reaalimaailmassa ABB:n eri tuotteet eivät koskaan olisikaan rinnakkain, niin messuilla, katalogeissa ja netissä ne ovat esillä perhekunnittain. Markkinointiviestintä käyttää tuoteulkonäköä. Päätökset tehdään tunteella ja perusteellaan järjellä, Ollikainen sanoo. Muotoilija toimii siis eräänlaisena vahtikoirana tai muotoilupoliisina, niinpä sosiaalinen lahjakkuus ei ole haitaksi. On pakko osata viestiä erilaisten ihmisten kanssa. Muotoilija jakaa informaatiota ja panee asioita yhteen. Isoissa projekteissa hänen roolinsa korostuu, Sukanen sanoo. Hyvin muotoiltu palvelu sitouttaa Teollisia muotoilijoita on Suomessa koulutettu jo 60-luvulta lähtien. Isoimmilla yrityksillä on in house -muotoilijoita ja jopa muotoiluosastoja. ABB:llä suurin osa ammattitaidosta ostetaan kuitenkin ulkoa teolliseen muotoiluun erikoistuneilta toimistoilta. Muotoilu on strateginen kilpailutekijä. Mäkelä näkee muotoilun toimivan tekniikan ja talouden välimaastossa, eräänlaisena humaanina liimana. Jo vuosia tätä liimaa on levitetty myös palveluiden suunnitteluun ja tämä trendi on edelleen voimistumassa. Rakentamalla hyvä palvelu asiakas voidaan sitouttaa pitkäjänteisesti liiketoimintaan. Niin meillä kuin muissakin yrityksissä erityisesti huoltobisnekseen kiinnitetään huomiota. Siellä on nähtävissä paljon kasvua. Sillä alueella käyttäjälähtöiset palvelut korostuvat, siksi muotoilijoita on entistä enemmän mukana suunnittelussa. Palveluja ei ole aiemmin suunniteltu kokonaisvaltaisesti ja niihin liittyy aina monia osa-alueita. Nyt on herätty organisoimaan palvelujen muotoilua pysyvästi, Mäkelä sanoo. Palveludesign on tullut tuotedesignin jäljessä. Meidän ympärillämme on valtavasti palveluja, joita ei ole käyttäjälähtöisesti suunniteltu. Tämän huomaa vaikkapa kauppojen kassajonoissa, Ollikainen jatkaa. Sukanen sanoo, että loppukäyttäjä tunnistaa hyvän muotoilun siitä, että hän saa tuotteen tai palvelun, joka miellyttää. Se on vaivaton ja helppo käyttää ja sitouttaa käyttäjän itseensä. Samaa sanovat Ollikainen ja Mäkelä. Hyvän muotoilun tunnistaa käyttömukavuudesta, varmuudesta, virheiden vähenemisestä, käyttöönoton nopeutumisesta ja luotettavuudesta. Tulee hyvä tunne, kun tuote toimii. Taajuusmuuttajasta voi tuntea samanlaista käyttämisen ja omistamisen iloa kuin vaikkapa henkilöautosta, Ollikainen tiivistää. Muotoilu on strateginen kilpailutekijä. Se toimii tekniikan ja talouden välimaastossa eräänlaisena humaanina liimana. ABB power 3 12 13
Tämä juttu löytyy Scribd. -palvelusta osoitteesta scribd.com/abbsuomi Teollisuudessa ja sähkönjakelussa automaatiojärjestelmät, kunnonvalvonta ja liiketoimintaprosessien ohjausjärjestelmät on nykyisin yhdistettävissä toisiinsa ajantasaisesti. Yhdistäminen auttaa tuotannon tehostamista ympäristöä kunnioittavalla tavalla. Tuotekehitysjohtaja Simo Säynevirta ABB:ltä selvittää tämän muutoksen taustoja ja mahdollisuuksia. Teksti Vesa Tompuri Kuva Junnu Lusa Älykäs ohjelma niputtaa tiedon yhteen Mikä on ABB:n rooli tehokkuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä yhdistävien tietojärjestelmäkokonaisuuksien kehittämisessä? ABB haluaa olla tällaisen integraation edelläkävijä. Yhtiö on vahva reaaliaikaisten automaatiojärjestelmien ohjelmistotoimittajana. Haluamme tuoda tätä osaamista myös liiketoiminnan ohjaukseen. Millaista ohjelmisto-osaamista ABB tarjoaa asiakkailleen? Teknisen perustan ohjelmistopalveluillemme muodostaa Suomen ABB:llä kehittämämme ohjelmistoalusta. Se toimii reaaliaikaisena alustana muille ohjelmistotuotteillemme, esimerkiksi Energy Manager -energianhallintajärjestelmälle ja meriteollisuuden tarpeisiin kehitetylle EMMAlle. Mitä lisäarvoa ABB:n kehittämä ohjelmistoalusta tuo asiakkaalle? Sen avulla asiakas voi integroida omat järjestelmänsä keskenään, mikä auttaa optimoimaan energiankäytön sekä laitteiden ja järjestelmien käytettävyyden. Lisäksi prosessin säätöjärjestelmät ja liiketoimintajärjestelmät ovat yhdistettävissä. Millä tavalla ratkaisut poikkeavat aiemmista käytännöistä? Ne keräävät kaiken reaaliaikaisen mittaustiedon yhteen, mikä olisi hyvin haastavaa perinteisillä menetelmillä. Näin asiakkaalle avautuu kerralla kaikki tuotanto- ja liiketoimintaprosessit yhdistävä ajantasainen näkymä. Mille toimialoille ABB:llä on ohjelmisto-osaamista tarjottavanaan? Prosessi- ja energiateollisuus ovat perinteisesti vahvoja alueitamme. Lisäksi ohjelmistoratkaisuistamme on hyviä näyttöjä myös esimerkiksi meri- ja kaivosteollisuudessa. Esimerkiksi meriteollisuuteen kehittämällämme EMMA-energianhallintajärjestelmällä voi optimoida laivan energiankäyttöä ja kulkuasentoa, mikä vähentää sekä polttoainekuluja että päästöjä noin viisi prosenttia. Kaivosteollisuuden cpmplus Expert Optimizer -järjestelmää käyttävässä Tytyrin kaivoksessa kalkkiuunin tuottavuus on parantunut kymmenellä prosentilla. Sellu- ja paperiteollisuuteen suunnatulla ratkaisulla voidaan tuotantoon sitoutunutta pääomaa pienentää useilla kymmenillä prosenteilla. Millainen markkinatilanne on tällä hetkellä ja mitkä seikat siihen vaikuttavat? Energia-alan ohjelmistoratkaisuja ABB on kehittänyt jo 1990-luvulla. Tälläkin hetkellä ratkaisujemme kysyntä on kova. Tähän vaikuttavia syitä ovat asiakkaiden panostaminen vaihtoehtoisiin energialähteisiin, älykkäiden sähkömittausten yleistyminen ja ennen kaikkea energiatehokkuuden merkityksen voimakas kasvu. Mitkä toimialat ovat mahdollisesti vielä odottavalla kannalla? Ei ole kokonaisia toimialoja, joilla informaation merkitystä ei olisi tunnistettu, mutta myös kasvualueilla on vielä paljon tekemistä. Jos esimerkiksi tuotanto on kiinnostunut vain tuotannon tehokkuudesta, energia osasto sähkön tuottamisesta käyttöön ja kunnossapito laitteiden korjaamisesta, kokonaisuus ei ole vielä optimaalinen. 14 ABB power 3 12
ABB:n Asiantuntija ABB osti Ventyxin ja Mincomin Ohjelmisto-osaaminen on nykyisin keskeinen osa ABB:n liiketoimintastrategiaa. Viime aikoina osaamista on vahvistettu yritysostoin. Atlantassa Georgiassa toimiva Ventyx siirtyi ABB:n omistukseen toukokuussa 2010. Kaupan motiivina oli ABB:n halu vahvistaa asemaansa energianhallinnan ja älyverkkojen liiketoiminta-alueella. Ventyx toimittaa muun muassa omaisuuden ja riskien hallintaan sekä energian tarpeen suunnitteluun ja ennakointiin kehittämiään ohjelmistoja maailmanlaajuisesti voimantuottajille, energia yhtiöille ja teollisuudelle. Mincom on globaalisti vahva kaivosyhtiöiden ohjelmistotoimittaja, jolla on myyntiverkostoa 19 maassa ja asiakassuhde 17:ään maailman 20 suurimmasta kaivoksesta. Mincomin ratkaisujen myötä ABB:lla on tarjolla huippuratkaisut ja markkinajohtajuus kaivosteollisuuden ohjelmisto-osaamiseen. ABB power 3 12 15
Ratkaisu 01 16 ABB power 3 12
Ratkaisu Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta. Osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Kohti itsekorjaavaa sähköverkkoa ABB:n ja Fortumin Masalan kenttätestien onnistuminen oli merkittävä askel kohti itsekorjaavaa verkkoa. Järjestelmä on nyt koekäytössä ja pitkän tähtäimen tavoitteena on, että tulevaisuudessa järjestelmä automaattisesti erottaa vikapaikat ja palauttaa sähköt. Teksti Pertti Suvanto Kuvat Jarmo Teinilä 01 Antti Kostiainen kytkee keinotekoisesti vikaa katkaisijan liityntäpisteeseen vikakärryssä. 02 Antti Kostiainen, Mika Tausa, Matias Kurula ja Tarmo Korhonen vaihtavat vikavastusta vikakärryllä. Fortum on ottanut koekäyttöön Kirkkonummella Masalan alueen sähköverkossa uudenlaisen älykkään verkon ratkaisun. ABB:n toteuttaman verkosto- ja sähköasema-automaatioratkaisun avulla jopa 85 prosenttia verkon kaikista vioista kyetään paikantamaan, vika-alue erottamaan ja sähköt palauttamaan kaukokäytön avulla nopeasti terveelle verkon osalle. Tämä älyverkkoratkaisu on iso askel kohti itsekorjaavaa sähköverkkoa, eikä tällaista askelta muualla maailmassa ole vielä otettu, kehityspäällikkö Antti Kostiainen ABB:ltä sanoo. Aiemmin maasulkuja ei ole kyetty paikantamaan käytännössä lainkaan, vaan ne on haarukoitu yritys-erehdys -periaatteella. Uusi järjestelmä löytää kenttätestien mukaan viat lähes 100-prosenttisesti, liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä sanoo. Noin 70 prosenttia verkon häiriöistä on juuri maasulkujen aiheuttamia. Räpsyt kuriin Ilmajohtolinjojen maasulku on esimerkiksi kaatuneen puun, eläinten tai salaman sähköjohdoista maahan aiheuttama sähköpurkaus tai valokaari. Maasulku siis syntyy, kun sähköjohto joutuu kosketuksiin maan kanssa. Ainutlaatuista Kronmanin mukaan on myös se, ABB:n ratkaisu paikantaa lyhyet ohimenevät katkot, niin sanotut räpsyt, jotka yleisimmin aiheutuvat linjalle pudonneesta tai tuulessa linjaan koskettavasta oksasta. Niiden aiheuttama hetkellinen maasulku herättää sähköverkon automatiikan, sähkö katkeaa vajaaksi puoleksi sekunniksi ja kytkeytyy taas uudestaan päälle. Sähkö- ja tietoteknisten laitteiden kyllästämässä yhteiskunnassa ne aiheuttavat paljon kiusaa ja vahinkoa. Räpsyjä on aiemmin ollut erittäin vaikea paikantaa ja toistuessaan ne yleensä aiheuttavat pysyviä vikoja. Ne ovat myös 02 huonontaneet sähkön laatua. Vika voidaan ihannetapauksessa havaita jo ennen kuin kuluttajalta sähköt katkeavat tai kuluttaja ehtii havaita edes räpsyä. Myös pysyviä vikoja pystytään tehokkaasti ennakoimaan, Kronman sanoo. Mittavat kenttätestit Fortumin Masalan alueen sähköasematoteutus hyödyntää koekäytössä ABB:n uusinta tekniikkaa ja sovelluksia. Aseman suojaus ja automaatiojärjestelmä on uusittu täysin. Lisäksi vyöhykkeiksi jaettu sähköverkko on automatisoitu ja siinä hyödynnetään Viola Systemsin langatonta tiedonsiirtoa. Uuden ratkaisun toimivuutta testattiin kesäkuussa toteutetuilla mittavilla kenttätesteillä, joissa Masalan alueen verkkoon aiheutettiin 100 erityyppistä vikaa, joista 97 prosenttia oli maasulkuja. Niitä tehtiin neljässä paikassa: lähellä sähköasemaa, puolessa välissä verkkoa ja verkon hännillä. ABB power 3 12 17
Ratkaisu 01 01 Ari Wahlroos ja Janne Aaltonen analysoivat häiriödataa sähköasemalla. Kun aiemmin paikannuksen tarkkuus oli 50 kilometriä, nyt vikapaikka pystytään paikantamaan 1 2 kilometrin tarkkuudella, joka riittää verkkoyhtiöille oikean erotinvälin löytämiseen, Kostiainen sanoo. Porkkalanniemen alue Kirkkonummella on sähkönjakelulle haastava: alue on tuulinen ja myrskyille altis, eikä kallioiseen maastoon ole helppo asentaa maakaapelia. Fortumin ja ABB:n tavoitteena on parantaa sähkönlaatua merkittävästi nykytilanteeseen nähden. Tutkimuksesta tuotteeksi Dick Kronmanin mukaan Masalan kenttätestien onnistuminen on merkittävä askel kohti itsekorjaavaa verkkoa ja osoitus älykkään verkon etenemisestä. Järjestelmä on nyt koekäytössä ja pitkän tähtäimen tavoitteena on, että järjestelmä automaattisesti erottaa vikapaikat ja palauttaa sähköt. IEC61850-standardin mukainen pilotti toteutettiin maasta erotetussa verkossa, jossa ei ole maasulun kompensointia. Seuraavaksi ABB aikoo pilotoida Fortumin kanssa ratkaisun myös kompensoidussa verkossa. Älykästä sähköverkkoa kehitetään Suomessa energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) CLEEN Oy:n viisivuotisella Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat (SGEM) -tutkimusohjelmalla. Masalan älyverkkoratkaisu on yksi tutkimusohjelman käytännön demonstraatioista. Tutkimusprojektin kenttätesti osoitti, että järjestelmä ja algoritmit todella toimivat. ABB on päättänyt tuotteistaa pilotissa käytettyä teknologiaa. Jatkossa meiltä on saatavana ne kaupallisina tuotteina, joiden avulla verkkoratkaisuja voidaan selkeästi parantaa, Kronman lupaa. Yhteiskunnan paineet sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseksi ovatkin jatkuvasti kasvaneet. Viranomaiset ovat kehittämässä malleja, jotka kannustavat verkkoyhtiöitä parantamaan toimitusvarmuutta. Itsekorjaava verkko Sellaista magiaa, että verkko korjaisi itse itsensä, ei ole vielä löydetty. Itsekorjautuvuudella tarkoitetaan nimenomaan sähkönjakelun korjaamista. Itsekorjaava verkko löytää vikapaikan, eristää sen terveestä verkosta avaamalla lähellä olevat erottimet ja palauttaa sähkönsyötön muualle verkkoon. Tämän edellytyksenä on verkon rakenne eli varasyöttö, verkostoautomaatio, täsmällinen vikojen paikannus ja älyä kaikkien näiden tietojen yhdistämiseen sekä päättelyn tekemiseen. 18 ABB power 3 12
Tämä juttu löytyy Scribd. -palvelusta osoitteesta scribd.com/abbsuomi Kestävä kehitys Makea vesi on elinehto ABB pumppaa uutta toivoa intialaisille Teksti Joanna Sinclair ABB toimittaa sähkövoima- ja automaatiotekniikkaa kuivuuden vaivaamaan Kaakkois-Intiaan turvaamaan maanviljelyksen vedensaannin. Keinokasteluprojekteissa kerätään monsuuniajan tulvavesi talteen ABB:n tehokkaiden pumppumoottorien avulla. Tulvavesi pumpataan joesta kuivien alueiden padottuihin kastelualtaisiin jopa satojen kilometrien päähän, mistä vesi ohjataan tarpeen mukaan viljelyksille. Intiassa ratkaisu on herättänyt toivoa etenkin Andhra Pradeshin osavaltiossa, missä pohjaveden määrä on laskenut ja maanviljelijöitä uhkaa elinkeinon menetys kuivuuden tehtyä alueella tuhojaan usean vuoden ajan. Komean rantasaunan kokoinen pumppumoottori Sana tehokas ei riitä kuvaamaan ABB:n vedenpumppausratkaisun moottoreita ja koko ratkaisun sisältöä. Pienimmät moottorit ovat neljän megawatin pikkujättiläisiä ja ne painavat noin 52 000 kiloa. Suurin tähänastinen tilaus sisälsi viisi 30 megawatin ja yli 150 tonnin painoista pumppumoottoria, kooltaan suomalaisen rantasaunan mittaluokkaa. Kyse on fyysisesti isoista pystypumppumoottoreista, jotka pystyvät pumppaamaan valtavia määriä vettä kuiville alueille. Veden virtausmäärä vaihtelee alueen tarpeesta ja tilatun ratkaisun koosta riippuen, viimeksi toimitettu ratkaisu tuotti kolmella pumppumoottorilla 75 kuutiometriä, eli 75 000 litraa makeaa vettä sekunnissa, Jari Lindström ABB:ltä kertoo. Moottorit puretaan kuljetusta varten osiin ja asennusmiehet lähtevät paikan päälle valvomaan myös Suomen ABB:n asiantuntija intialaisten ABB:n asiantuntijoiden tueksi. Projektien työllistämisvaikutus ei ole vähäpätöinen tuhannet ihmiset ovat saaneet niiden ansiosta työtä. Merkittävin etu on kuitenkin maanviljelijöiden elinkeinon turvaaminen. Keinokasteluprojekteissa on aina kyse tasapainon löytämisestä. Mikä ratkaisu kuormittaa ympäristöä vähiten, mikä parantaa ihmisten elämänlaatua eniten tai jopa pelastaa ihmishenkiä? Monsuunikauden tulvavesi, joka nyt voidaan pumpata talteen ja hyödyntää maanviljelyksessä, on aiemmin valunut suoraan muun muassa Bengalinlahteen ja näin luonnonmukaisesti puhdistanut sitä, Lindström muistuttaa. Paikallisten viranomaisten tehtävä ei ole helppo, kun punnitaan eri vaihtoehtoja ja niiden kokonaisvaikutuksia. Andhra Pradeshissa makean veden saannin turvaaminen on pelastanut niin mittaamattoman monen ihmisen elinkeinon, että uskon keinokastelun olevan paras ratkaisu. Sitä iloa, mikä näkyy maanviljelijöiden kasvoilla vedentulon alkaessa, sanat eivät oikein riitä kuvaamaan, Lindström kertoo. Fakta: Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) mukaan ilmastonmuutos lisää kuivuusjaksojen yleisyyttä, niiden voimakkuutta ja kestoa. Kuivuus vaikuttaa ruuantuotantoon, vesivarastoihin, terveyteen ja energiantuotantoon. Tänä kesänä kuivuus on riivannut myös Intiaa. Veden säästämisen lisäksi WMO suosittelee sadevesien keräämistä. ABB:n moottorit Tyyppi: tahtimoottori pystyyn asennettuna Toimitukset: 2008 Tarkoitus: Keinokasteluprojektit Intiassa Jäähdytys: ilma-vesi-jäähdytys Ominaispiirteet: korkean hyötysuhteen tahtimoottoreita, joita voidaan käyttää myös loistehon kompensaatioon. ABB power 3 12 19
Pohjoinen jääreitti Läpi pohjoisen jään Teksti Thomas Freundlich Kuvat ABB Norilsk Nickelin konttialukset uivat keula edellä avovedessä ja perä edellä paksussa ja vaikeakulkuisessa jäässä. Ne kykenevät murtamaan 1,7 metrin paksuista jäätä ja läpäisemään yli 10 metrin paksuisia jäävalleja pienemmällä koneteholla (13 megawattia) ja polttoaineenkulutuksella kuin samankokoiset tavanomaiset dieselalukset vastaavalla runkorakenteella. Kaiken takana on ABB:n Azipod -tekniikka ja Aker Arcticin DAS-laivakonsepti. Ne avaavat Koillisväylän merireitin kaupalliselle liikenteelle ilman jäänmurtajia. Samalla matkan kesto lyhenee kolmannekseen. Monchegorsk on yksi Norilsk Nickelin viidestä jääluokitellusta konttialuksesta, ja se on kulkenut Koillisväylän useita kertoja. Pohjoinen merireitti kestää noin 20 päivää, kun vaihtoehtoinen reitti Suezin kanavan kautta vie 65 päivää. Lyhyempi matka säästää aikaa, polttoainetta ja laivan käyttökustannuksia sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Suomalaista osaamista Monchegorsk-aluksen historiallinen saavutus perustuu ABB:n sähköisen Azipodpropulsiojärjestelmän ja Aker Arcticin Double Acting Ship (DAS) -laivakonseptin yhdistelmään, mikä mahdollistaa aluksen tehokkaan jäänmurron. Azipod-konsepti tuo aivan uudet mahdollisuudet pohjoisen merireitin hyödyntämiseen, koska sen avulla laivat eivät jää missään olosuhteissa kiinni jäihin, kertoo myyntipäällikkö Samuli Hänninen ABB:ltä. ABB:n Azipod-propulsiojärjestelmä edistää muun muassa risteilijöiden, jäänmurtajien, ro-ro-aluksien ja tankkereiden polttoainetaloudellisuutta, energiatehokkuutta ja ajettavuutta. Järjestelmällä varustettu alus säästää polttoainetta jopa 20 prosenttia pe- 20 ABB power 3 12
Pohjoinen jääreitti rinteisiin potkureihin verrattuna. Polttoainesäästö perustuu häiriöttömään veden virtaukseen potkureissa. 360 astetta kääntyvän ohjausyksikön ansiosta Azipod-aluksella on parempi ohjailukyky, se on hiljaisempi ja myös tilankäyttö laivan sisällä on tehokkaampaa. Azipod-potkurijärjestelmän tarina alkaa vuodesta 1987, jolloin Merenkulkulaitos, Wärtsilä Marine ja ABB käynnistivät yhteisen hankkeen. Yhteistyöaloitteen teki Merenkulkulaitos, joka tarvitsi jäänmurtajakäyttöön mekaanisesti lujan ja yksinkertaisen potkurilaitteen. Lisäksi tavoiteltiin parempia ohjailuominaisuuksia kuin perinteisellä akseli-peräsin-yhdistelmällä. Ensimmäinen Azipod-järjestelmä asennettiin matkustaja-aluksiin vuonna 1998. Kaikkiaan käytössä olevien Azipod-ruoripotkurijärjestelmien käyttötuntimäärä ylittää 7 miljoonaa tuntia. Koillisväylä Euroopan ja Aasian pohjoispuolelta kulkeva Koillisväylä on suorin Pohjois-Euroopan ja Kaukoidän välinen meritie. Reitti on suuren osan vuodesta paksun jään peitossa, joten ne harvat laivat, jotka ovat reittiä käyttäneet, ovat aiemmin joutuneet kulkemaan jäänmurtajien johtamissa saattueissa. ABB:n sähköisen Azipod-propulsiojärjestelmän ja Aker Arcticin DAS-laivakonseptin ansiosta rahtialukset voivat kulkea koko reitin ilman jäänmurtajien avustusta. Koillisväylän purjehti ensimmäisenä läpi suomalaissyntyinen A.E. Nordenskiöld vuosina 1878 1879. Nordenskiöld kulki reitin läpi lännestä itään. Hänen Vega-aluksensa juuttui syyskuussa 1878 jäihin aivan Beringinsalmen lähellä, minkä vuoksi matkaa päästiin jatkamaan vasta seuraavana kesänä. ABB power 3 12 21
Pohjoinen jääreitti Kääntyvällä Azipod-yksiköllä on mahdollista suunnata potkurin työntövoima niin, että jäissä voidaan edetä. Aker Arcticin DAS -konseptissa alus kulkee jäissä perä edellä. Tämä säästää tarvittavaa konetehoa, vähentää polttoaineenkulutusta ja mahdollistaa aluksen keulan muodon optimoimisen avovedessä kulkemiseen. Ratkaisu on täydellinen jäänmurtajille ja jäätä murtaville aluksille, koska Azipod-laitetta voidaan kääntää 360 astetta ja ohjata potkurivirtaus ja täysi työntö joka suuntaan. ABB ja Aker Arctic yhdistivät konseptin kymmenen vuotta sitten Tempera- ja Mastera-tankkereihin. Ne olivat maailman ensimmäisiä DAS-aluksia, jotka pystyivät murtamaan jäätä. Nyt ABB ja Aker Arctic ovat onnistuneet hyödyntämään konseptia myös Norilsk Nickelin aluksissa. Uusia uria Tulevaisuudessa Azipod-tekniikka ja DAS-konsepti avaavat entistä laajemmat mahdollisuudet Koillisväylän ympärivuotiseen meriliikenteeseen. Norilsk Nickelin kanssa tehty yhteistyö on ollut erittäin onnistunut, ja siitä saatuja kokemuksia voidaan jatkossa hyödyntää myös isommissa aluksissa. Kokeilu on antanut erinomaisen pohjan Koillisväylän merireitin laajempaan kaupalliseen käyttöönottoon, kertoo Hänninen. Azipod vie jättimurtajaa Koillisväylän lisäksi Azipod-tekniikalle on vahva tilaus myös muilla pohjoisilla merialueilla. Pietarin Baltic Shipyard -telakalla on rakenteilla uuden sukupolven arktisten merialueiden jäänmurtaja, joka varustetaan ABB:n Azipod-propulsiojärjestelmällä. Tämä 25 megawatin dieselsähköinen alus on valmistuessaan vuonna 2015 yksi maailman suurimmista jäänmurtajista. Arktisiin olosuhteisiin rakennettavat Azipod-yksiköt rakennetaan astetta järeämmäksi ja varustetaan isommilla sähkömoottoreilla. Kysyntää riittää: ABB:n Helsingin Vuosaaressa sijaitsevalla Azipod-tehtaalla on tällä hetkellä rakenteilla peräti kuusi Azipod-yksikköä, jotka on tilattu venäläisiin jäänmurtajiin. Norilsk Nickel Norilsk Nickel on tytäryhtiöineen johtava venäläinen kaivos- ja metalliyhtiö. Yhtiö on maailman suurin palladiumin ja nikkelin tuottaja, yksi johtavista platinan tuottajista ja kymmenen suurimman kuparintuottajan joukossa. Sivutuotteita ovat muun muassa koboltti, rodium, hopea ja kulta. Norilsk Nickelin tuotantolaitokset Venäjällä sijaitsevat Taimyrin niemimaalla Länsi-Siperian pohjoisosassa sekä Kuolan niemimaalla Murmanskin alueella. 22 ABB power 3 12
Mitä ihmettä? Teksti Inka Töyrylä Kuva Teekkaripurjehtijat Sähkö vie vesillä Teekkaripurjehtijoiden elokuussa kastettu ekovene vastaa ulkoisesti ja purjehdusominaisuuksiltaan tavallista purjevenettä, mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Kun teekkareille jälleen kerran syntyi heille ominaiseen tapaan halu testata jotain uutta, päätyivät he hankkimaan alkuperäiskuntoisen FinnExpress 83 -purjeveneen. Sellaisenaan sen kanssa ei kuitenkaan vesille lähdetty. Teekkariporukka alkoi miettiä, miten veneilystä voisi tehdä mahdollisimman ekologista. Pääosa tarvittavasta tekniikasta ja euroista saatiin tukijoilta, joista suurin on ABB. Kaikki työt ja asennukset tehtiin Teekkaripurjehtijoiden omalla talkootyöllä. Aikaa kului lähes 2000 miestyötuntia. Lopputulos on hieno. Perinteisen dieselmoottorin sijaan veneessä on huoltovapaa ja lähes äänetön sähkömoottori, mikä lisää matkustusmukavuutta ja päästötöntä matkantekoa. Pakokaasujen katkusta ei ole tietoakaan. Moottorin tehokapasiteetti riittää 8,3-metriselle purjeveneelle paremmin kuin hyvin. Pohjan myrkkymaalit on korvattu ultraäänieliönestolla. Valaistus, mittaristot ja jääkaappi saavat virtansa auringosta, jonka säteet otetaan hyötykäyttöön puomipeittoon integroidulla ohutkalvoaurinkopaneelilla. Paneeli tuottaa aurinkoisella säällä laitteille riittävästi sähköä, eikä akkua tarvitse ladata satamassa niin usein, teekkaripurjehtijoiden kommodori Simo Skogberg sanoo. Skogberg on hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Sähkömoottorin toimintaa on testattu muun muassa köydenvetokilpailulla, jossa vastapuolena oli vastaava, mutta dieselmoottorilla varustettu FinnExpress 83. Köydenveto päättyi eveneen selvään voittoon, eikä dieselmoottorille jätetty mitään mahdollisuuksia. Kisa osoitti, että sähkömoottori on huomattavasti dieselmoottoria kätevämpi silloin, kun tarvitaan nopeasti paljon tehoa ja kierroksia. Tästä on hyötyä ahtaissa satamissa ja laiturimanöövereissä, Skogberg kertoo. Pientä kehitettävääkin veneessä vielä on. Olemme suunnitelleet, että mastoon voisi lisätä toisen ohutkalvopaneelin. Lisäksi aiomme asentaa veneeseen harmaavesitankin, jolloin viimeinenkin päästölähde mereen estetään, kun tiskivedetkin saadaan talteen, Skogberg kertoo. Tekniikka Sähkömoottori on 8,6 kilowatin kestomagneetti-acmoottori, joka on kytketty S-vetolaitteeseen ja 15-tuumaiseen taittolapapotkuriin. Sähkömoottori saa virtansa neljästä lithium-akusta, joiden yhteiskapasiteetti 10,8 kwh tarjoaa tyynehköllä säällä noin 40 meripeninkulman toimintasäteen 4 solmun nopeudella ajettaessa. Akkujen yhteispaino on 96 kg ja ne on sijoitettu veneen keskiosaan kölin kohdalle veneen painopisteen optimoimiseksi, mikä parantaa myös purjehdusominaisuuksia. Akut ladataan satamassa maasähköllä, tarvittava latausaika tyhjille akuille on noin 9 tuntia Ohutkalvoaurinkopaneeli lataa aurinkoenergialla veneen 12-voltin hupi akkua, joka on virtalähteenä sähkömoottoria lukuun ottamatta kaikille sähkölaitteille, kuten valaistukselle, mittareille, radioille ja jääkaapille. ABB power 3 12 23