PÄÄTÖS Nro 18/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.2.2013 ASIA Ympäristölupapäätös toiminnan olennaisesta muuttamisesta koskien Tampereen Infran jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa sekä kallion louhintaa ja murskausta, kiinteää asfalttiasemaa sekä romuajoneuvojen esikäsittelyä ja varastointia, Tarastenjärven varastoalue, Tampere. HAKIJA Tampereen Infra PL 487 33101 Tampere TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee seuraavia Tarastenjärven varastoalueen toimintoja: asfaltin valmistus kiinteällä asfalttiasemalla (useita eri asfalttityyppejä, myös uusioasfalttia) asfalttijätteen vastaanotto, välivarastointi ja murskaus romuajoneuvojen esikäsittely ja välivarastointi sadevesikaivojen pohjahiekan käsittely maa- ja kiviainesten välivarastointi ja hyödyntäminen betonijätteen vastaanotto, murskaus, välivarastointi tiilien ja kantojen vastaanotto, käsittely ja välivarastointi Toiminnan muutoshakemus koskee olemassa olevien toimintojen tuotantomäärien lisäystä (asfalttijätteen vastaanotto, murskaus ja hyödyntäminen, maa- ja kiviainesten välivarastointi ja hyödyntäminen) tai käsittelyaluetta (sadekaivojen pohjahiekan käsittely). Jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen uusia toimintoja ovat betoni- ja tiilijätteen sekä kantojen vastaanotto- ja murskaus. Edellä mainitun lisäksi alueella harjoitetaan toimintoja, jotka eivät ole ympäristölupaa edellyttäviä (reunakivien valmistus, erilaisten rakennusmateriaalien välivarastointi) Toiminta sijaitsee Tampereen kaupungin Nurmin kylässä tilalla Kiviniitynmetsä, RN:o 3:25 ja tilalla Kovapäinen, RN:o 2:31. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE 2 Ympäristönsuojelulain 28 2 mom 4) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentti 7 c), 7e) ja 7f) kohdat Ympäristönsuojelulain 28 3 mom mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Samalla toiminta-alueella sijaitsevan romuajoneuvojen esikäsittely- ja välivarastointitoiminnan päällystettyjen piha-alueiden hulevedet johdetaan Tarastenjärven varastoalueen sadevesiviemäriin käsiteltäväksi. Sen vuoksi Tarastenjärven varastoalueella ja romuajoneuvojen esikäsittely- ja välivarastointitoiminnalla on sellainen ympäristönsuojelulain 35 4 mom tarkoitettu tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 mom 13 g) kohdan perusteella jätteen ammattimaista käsittelyä ja hyödyntämistä koskevan lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos käsiteltävän tai hyödynnettävän jätteen määrä on vähintään 10 000 tonnia vuodessa. Asfalttiaseman, kivilouhinnan ja murskaamon ympäristöluvan ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 7 1 momentin 7 a), 7 b) ja 7c) kohtien perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelulain 31 3 mom nojalla aluehallintovirasto ratkaisee 35 4 mom nojalla eri toimintojen lupa-asian, jos yhdenkin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jäljempänä Pirkanmaan ELY keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 18.3.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristölupahakemuksessa tarkoitetutulla laitosalueella olevia toimintoja koskevat seuraavat luvat Taulukko 1. Lupatilanne Lupaviranomainen Pirkanmaan ympäristökeskus 6.5.2008 (PIR-2006-Y-242-111) Pirkanmaan ympäristökeskus 1.12.2009 (PIR-2009-Y-136-111) Tampereen kaupungin rakennus- ja ympäristölau- Toiminnot kiinteä asfalttiasema siirrettävä uusioasfalttiasema kivenlouhimo siirrettävä murskaamo jäteasfaltin käsittely ja hyödyntäminen lentotuhkan vastaanotto Romuajoneuvojen esikäsittely- ja välivarastointitoiminta 1) Lasijätteen hyödyntäminen maarakenteissa (YPA:6967/643/2006 ja
3 takunta Tampereen kaupungin ympäristölautakunta YVI:5847/643/2003) 2) Sadevesikaivojen pohjahiekan käsittely (YPA:6323/643/2005) 3) Varasto- ja korjaamotilojen lupa 4) Rakennusvalvonnan toimenpidelupa 5) Maa-ainesten ottamislupa YVI:8589/632/2002, voimassa 28.2.2013 saakka Kaavoitustilanne Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava, jossa alue on merkinnällä T- teollisuus ja varastoalueet. Alueelle ollaan laatimassa Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoja. Hankealue on Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksessa (ollut nähtävillä 17.12.2009 5.2.2010) osoitettu pääosin merkinnällä T-7, jolla osoitetaan teollisuus- ja varastoalueet ja pohjoisosa M-3 merkinnällä, jolla osoitetaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Tammervoima Oy:n suunniteltu hyötyvoimalalaitoshanke sijoittuu hankealueen pohjoispuolelle. Tätä hanketta koskeva asemakaava (nro 8440) on hyväksytty lupahakemuksen vireilläolon aikana (kaupunginvaltuusto 20.8.2012). Tammervoima Oy:n hankkeen sijoittaminen Tarastenjärven alueelle edellyttää Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksen tarkistamista ja asettamista uudelleen nähtäville. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tarastenjärven varastoalue sijaitsee noin 13 kilometriä Tampereen kaupungin keskustasta itään päin Jyväskylään johtavan valtatie 9 pohjoispuolella. Kulku alueelle on valtatieltä 9 Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Hankealue on valtaosin rakennettua laitos- ja kenttäaluetta. Rakentamatonta ja luontaisen kasvillisuuden peittämä alue on vain reunamiltaan eli pohjoisosan suojavyöhykkeellä. Laitosalueen läheisyydessä on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, 400 ja 110 kv:n voimalinjat, puhtaan puun varastointi ja myynti yritys sekä kuitulieteen ja puhtaan maan jätteenkäsittelykenttä. Etelän suunnassa on valtatie 9, joka sijoittuu laitosalueen ja lähimmän asutuksen väliin. Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnontila Hankealueen maaperä koostuu moreenista, joka alueellisen maaperäkartoituksen mukaan on vähäkivistä hiekkamoreenia. Hankealueen eteläreunassa on kalliovaltaisempia kohtia. Alueen pohjoisosassa tavataan lohkareisia moreenikumpuja. Hankealueen ja sen ympäristön kallioperässä esiintyy tyypillisenä pääkivilajina Tampereen liuskejakson voimakkaasti liuskerakenteisia kiviä, kiilleliuskeita ja gneissejä. Alueen kallioperä on vahvasti suuntautunutta (itä-länsi- suuntaus) ja vallitseva päärakoilusuunta on pystyrakoilu
Pintavesien laatu 4 Hankealue sijoittuu Sorilanjoen suurvaluma-alueeseen ja siellä Nurmin ja Juoponlahden pienvaluma-alueiden rajapintaan. Hankealue voidaan jakaa kolmeen osavaluma-alueeseen. Pohjoisesta vedet ohjautuvat Nurmin pienvaluma-alueelle ja edelleen Aitolahden Merjanlahteen. Kaakosta ja luoteesta vedet ohjautuvat Juoponlahden pienvaluma-alueelle, josta edelleen Aitolahden Juoponlahteen. Lähimmät muut järvet ovat hankealueen itäpuolella noin 780 metrin etäisyydellä sijaitseva Tarasjärvi ja kaakkoispuolella noin 820 m etäisyydellä sijaitseva Matkajärvi. Hankealueelta ei valu pintavesiä näihin järviin. Ilman laatu Nykyisestä toiminnasta aiheutuu mm. hiukkaspäästöjä. Pohjaveden tila Alue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat Kangasalla noin 5,4 ja 5,8 kilometrin etäisyydellä. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähin asutus sijaitsee hankealueen rajasta länteen noin 400 m:n etäisyydellä Lintukalliontien varrella ja noin 420 m:n etäisyydellä etelään. Etelän suunnassa hankealueen ja lähimmän asutuksen väliin sijoittuu valtatie 9. Lähimmät muinaismuistot ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet ovat tervanpolttoon käytetty rännirata ja tummaverkkoperhosen esiintymisniityt luoteis-pohjoispuolella. Lisäksi lähialueilla on hevostiloja ja virkistysreitti sekä laidun- ja viljelypeltoja. Hankealueen läheisyydessä merkittävin luontoarvo ovat sen pohjoispuolella sijaitsevat tummaverkkoperhosniityt. Muita luontoarvoja ovat alueen länsipuolinen puro ja soistuneet painanteet (metsäluonnon muu arvokas elinympäristö) sekä hankealueen pohjoispuolinen puro (metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö). Hankealueen länsipuolella sijaitsee rehevä korpi eli ruohoinen sarakorpi, joka on mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Kasvilajeista on mainittu korpialvejuuri, joka kasvaa ruohoisessa sarakorvessa. Ketotyräruohoa kasvaa voimajohtoalueella. Molemmat lajit ovat alueellisesti harvinaisia. Lähin uhanalaisen kasvilajien kasvupaikka on noin 500 m hankealueen rajalta länteen sijaitseva alueellisesti uhanalaisen pussikämmekän kasvupaikka. Lepakoista alueella on todettu esiintyvän viiksisiippaa/isosiippaa, pohjanlepakkoa ja korvayökköä, jotka ovat yleisimpiä Tampereen ympäristössä tavattavia lepakkolajeja. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat löytyvät selvityksen mukaan todennäköisesti Tarastenjärven osayleiskaava-alueen ulkopuolelta.
5 Hankealueen lähiympäristöön ei sijoitu liito-oravan jätöshavaintoja eikä todennettua pesintää. Hankealueen länsipuolinen metsäinen alue on osittain liito-oravan elinympäristöksi välttävästi soveltuvaa aluetta ja pieneltä osin hyvin soveltuvaa aluetta. Luonnonolosuhteiltaan hankealuetta lähinnä on hankkeen länsipuolinen Peräniityn arvokas osakokonaisuus. Ekologisia yhteyksiä sijoittuu hankealueen pohjoispuolelle Näätäsuon alueelle sekä Peräniityn eteläpuolelle valtatien 9 suuntaisesti ja valtatien yli. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Alueen merkittävin melulähde on valtatie 9, jonka 55 db:n päiväaikainen melualue yltää noin 200 m etäisyydelle tiestä. Yöaikaan 50 db:n melualue yltää noin 300 m etäisyydelle tiestä. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Hankkeen ympäristövaikutuksia on arvioitu YVA menettelyssä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 6 :n jätehuollon 11 b) kohdan (jätteiden käsittely) perusteella. Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut lausuntonsa arviointiohjelmasta 16.7.2009 ja arviointiselostuksesta 8.10.2010. Lupahakemus, jota hakija on tarkentanut täydennyksessä 17.1.2012, vastaa laajuudeltaan YVA:n vaihtoehtoa VE1, jossa mukana olleiden toimintojen kapasiteetit olivat: Taulukko 2. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyt Tarastenjärven varastoalueen toimintojen kapasiteetti (YVAn VE1) Toiminto Keskimäärin t/v Enintään t/v Asfaltin, pehmeän asfalttibetonin 40 000 80 000 ja öljysoran sekä uusioasfaltin valmistaminen Asfalttijätteen vastaanotto, murskaus 45 000 ja hyödyntäminen Kallion louhinta ja murskaus 60 000 80 000 Romuajoneuvojen välivarastointi 400-500 autoa vuodessa Sadevesikaivojen pohjahiekan 2 000 käsittely Kiviaineksen vastaanotto ja hyödyntäminen 48 000 100 000 Erilaisten rakennusmateriaalien Tilantarve 4 ha vuodessa välivarastointi Katu- ja vihertuotannon kasvihuoneet Tilantarve 3 000 m 2 Maa- ja kiviainesten välivarastointi 100 000 Betonijätteen vastaanotto ja 50 000 murskaus Tiilien ja kantojen välivarastointi 5 000 Reunakivien valmistus noin 10 000 m vuodessa
6 Yhteysviranomainen toteaa 8.10.2010 antamassaan lausunnossa arviointiselostuksesta, että siinä on kuvattu pääosin riittävästi hankkeen eri vaihtoehdot ja niihin liittyvät toiminnot, joilla on ympäristövaikutuksia. Arviointiselostuksessa on tunnistettu ja arvioitu merkittävät hankkeesta aiheutuvat vaikutukset ja niiden lieventämistoimia. Selostuksessa on kuitenkin joitain puutteita luontovaikutusten, haittaaineiden, melun ja hiukkaspitoisuuksien sekä yhteisvaikutusten arvioinnissa ja merkittävyyden tarkastelussa. Puutteet eivät ole yksistään tai yhdessä kuitenkaan sellaisia, että arviointiselostus olisi olennaisesti puutteellinen. Arviointiselostuksessa todetut puutteet tulee korjata. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Hankealueen rajaus Hakemuksen täydennyksessä (3.4.2012) on otettu huomioon hyötyvoimalaitoksen (Tammervoima Oy) hanketta koskeva asemakaava (nro 8440). Hakemuksessa 18.3.2011 esitetty hankealue supistuu pohjoisosastaan siten, että Tarastenjärven varastoalueen toiminnot sijoittuvat asemakaavan mukaisen Hyötyvoimakadun eteläpuolelle. Tällöin myös tummaverkkoperhosesiintymän suojavyöhykkeeksi tarkoitettu pohjoisosan puustoinen suoja-alue jää hyötyvoimalaitoksen alueelle. Asemakaavassa nro 8440 suoja-alue on osoitettu merkinnällä EV (Suojaviheralue) ja alueella on voimassa hulevesien johtamista koskeva erityismääräys. Myös hulevesien johtamiseen käytetty lasimurskesalaoja jää hyötyvoimalaitoksen alueelle. Hyötyvoimalaitoksen alueelle rakennetaan uusi hulevesiviemäri, jonne myös Tarastenjärven varastoalueen sadevesiviemäristä tulevat hulevedet johdetaan. Hakemuksen täydennykseen 8.1.2013 on liitetty päivitetty asemapiirros, josta ilmenee Tarastenjärven varastoalueelle sijoittuvien toimintojen ja varastokasojen sijainti. Pysyväisluonteiset meluesteinä toimivat varastokasat ovat, korkeudeltaan vähintään 8 m. Pysyväisluonteisten varastokasojen pinta-alat vaihtelevat 2 000-2 500 m 2 (kalliomurske ja louhe, asfalttimurske), maa- ja kiviaines 1 000 1 500 m 2, betoni 350-400 m 2. Alueella väliaikaisesti varastoitavien kanto- ja risukasojen pinta-alat ovat 200 400 m 2. Tampereen Infran varastoalueen ulkopuolelle, sen pohjoispuolella olevat hulevesien käsittelyyn liittyvät lasimurskesalaoja kokonaan ja suojavyöhyke osittain sijoittuvat Tammervoima Oy:n tontille. Yleiskuvaus toiminnasta Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen ja laajentaminen. Alueella on toimintaa arkisin klo 5.00 22.00. Lisäksi asfalttiasema voi toimia poikkeuksellisesti klo 02.00-05.00 enintään 30 vrk vuodessa. Alueella harjoitetaan voimassa olevien ympäristölupien mukaan seuraavia ympäristöluvanvaraisia toimintoja:
7 asfaltin valmistus (useita eri asfalttityyppejä kiinteällä asfalttiasemalla ja uusioasfalttia joko siirrettävällä tai kiinteällä asfalttiasemalla) jätteiden hyödyntäminen ja käsittely asfalttijätteen välivarastointi, murskaus sekä hyödyntäminen uusioasfaltin valmistuksessa lentotuhkan vastaanotto ja hyödyntäminen alueella sijaitsevan kallion louhinta louheen murskaus romuajoneuvojen esikäsittely ja välivarastointi (toiminta pysyy ennallaan käsitellään tämän luvan yhteydessä hulevesien yhteiskäsittelyn takia) Toiminnan muutokset Alueella on tarkoitus ottaa vastaan useampia jätelaatuja hyödynnettäväksi ja/tai käsiteltäväksi ja lisätä jo nyt vastaanotettavien jätelaatujen määrää vuositasolla. Kallion louhinnan ja louheen murskauksen toiminta-aikoihin esitetään muutoksia. Taulukoissa 3, 4 ja 5 on esitetty haetut muutokset voimassa oleviin lupiin: Taulukko 3. Asfaltin ja uusioasfaltin tuotanto Asfaltin ja uusioasfaltin Voimassa oleva lupa tuotanto vuodelta 2008 Tuotanto Enintään 80 000 t/a, (asfalttia keskimäärin 200 t/vrk ja uusioasfalttia keskimäärin 450 t/vrk) Toiminta-ajat Arkisin ma-pe klo 5-21, muina aikoina poikkeuksellisesti enintään 30 vrk vuodessa Lupahakemus Kiviaineksen kulutus 100 000 t/a 100 000 t/a Enintään 80 000 t/a (asfalttia keskimäärin 200 t/vrk ja uusioasfalttia keskimäärin 450 t/vrk) Arkisin ma-pe klo 5-22, poikkeuksellisesti klo 02-05 enintään 30 kertaa vuodessa pääasiallisesti sulan maan aikaan. Taulukko 4. Kallion louhinta ja murskaus Kallion louhinta ja Voimassa oleva lupa Lupahakemus murskaus vuodelta 2008 Tuotanto Enintään 80 000 t/a Enintään 80 000 t/a (enintään 29600 k-m 3 tr/a). Toiminta-ajat Louhinta ja murskaus Arkisin ma-pe klo 7-22 1.9 30.4 välisenä aikana. Murskausaseman käynnis- Hakemuksen täydennyksen (8.1.2013) mukaan alueella olevasta kalliosta louhitaan 18 500 k-m 3 tr vuodessa. Lisäksi murskataan muualta tuotavaa kiviainesta siten, että kiviaineksen murskausmäärä on hakemuksessa ilmoitetun mukaisesti enintään 29600 k-m 3 tr/a eli noin 80 000 tn/a. Louhinta ja murskaus Arkisin ma-pe klo 7-22. Murskausaseman käynnistämiseen liittyviä, ei-meluavia
8 tämiseen liittyviä, ei-meluavia toimintoja voidaan tehdä klo 5-7 Räjäytykset ma-pe klo 8-18 Muut rajoitukset Louhittavan kalliopinnan puhdistusta ei ajalla 1.4-31.8 toimintoja voidaan tehdä klo 5-7 Räjäytykset ma-pe klo 8-18 Ei louhittavan kalliopinnan puhdistusta, koska kalliopinta on puhdistettu jo aiemmin. Taulukko 5. Jätteiden hyödyntäminen ja käsittely (määrät tonnia vuodessa) Jätteiden hyödyntäminen Voimassa oleva lupa Lupahakemus ja käsittely vuodelta 2008 t/a Asfalttijätteen vastaanotto, Enintään 25 000 t/a Enintään 45 000 t/a murskaus ja hyödyntäminen Kiviaineksen ja lentotuhkan vastaanotto Lentotuhkaa enintään 2 500 tn/v ja hyödyntäminen. Maa- ja kiviainesten Keskimäärin 100 000 t/a välivarastointi Betonijätteen vastaanotto Keskimäärin 50 000 t/a ja murskaus Tiilien ja kantojen Enintään 5 000 t/a välivarastointi ja (arviolta 4 500 t/a kantoja ja murskaus 500 t/a tiiliä) Sadevesikaivojen Enintään 2 000 t/a pohjahiekan käsittely Muut toiminnot alueella erilaisten rakennusmateriaalien välivarastointi, reunakivien valmistus (toiminnasta ei oleteta aiheutuvan melua) alueelle tuodaan valmista mursketta enintään 100 000 t/a asfaltinvalmistusta varten Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus Louhinta Hankealueella on 225 000 k-m 3 kiintokallioainesta, josta hakemuksen täydennyksen (8.1.2013) mukaan jäljellä on 185 000 k-m 3. Kallion korkein taso on noin +136 mpy ja ottoalueen lounaiskulmassa noin +120 mpy. Kallioaineksen ottamissuunta on lännestä itään päin. Kalliolouhinnan työvaiheita ovat poraus, räjäyttäminen ja rikotus. Louhintaa tapahtuu arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 22.00 välisenä aikana noin 4-6 kuukautta vuodessa vaihtelevina aikoina. Kallion poraus tehdään hydraulisella porakalustolla. Louhintaan liittyvät räjäytykset tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 8.00 18.00 välisenä aikana. Louheen rikotus tapahtuu tarvittaessa iskuvasaralla. Kalliokiviaineksen murskaus Kalliota louhitaan ja murskataan enintään 80 000 tonnia vuodessa. Hankealueella sijaitsevan 225 000 m 3 kiintokallioaineksesta saatavan louheen ja
9 murskeen vuosituotannot ovat keskimäärin yhteensä 22 200 m 3 vuodessa sekä enintään 29 600 m 3 vuodessa. Murskausta tapahtuu arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 22.00 välisenä aikana 4-6 kuukautta vuodessa vaihtelevina aikoina. Murskausaseman käynnistämiseen liittyviä toimia, jotka eivät aiheuta melua laitosalueen ulkopuolelle, tehdään aamuisin klo 5.00 7.00 välisenä aikana. Kiviaines rikotaan murskauslaitoksen esimurskaimessa, josta kiviaines siirtyy väli- ja jälkimurskaimeen, jonka jälkeen se seulotaan kaksi- tai kolmitasoseulalla. Murskauslaitoksen sähköntuotantoon voidaan käyttää tarvittaessa aggregaattia tai tarvittava sähkö otetaan verkosta. Paikalla voidaan käyttää myös tela-alustaista murskainta, joka koostuu edellä mainituista yksiköistä. Kallion ja betonin murskauksessa käytettävän murskauslaitteiston arvioitu korkeusasema on +119,5 m (N2000). Muualta tuotavan louheen murskaus Hakemuksen täydennyksien (13.11.2012 ja 8.1.2013) mukaan alueella on tarkoitus myös murskata muualta tuotua louhetta. Alueelta otettavan sekä muualta tuotavan kiviaineksen murskausmäärä on yhteensä enintään 29 600 k-m 3 vuodessa, josta muualta tuotua kiviainesta on enintään 11 100 k-m 3. Asfaltin ja uusioasfaltin valmistus Kiinteä asfalttiasema Asfalttiasema on toiminnassa päällystyskauden aikana huhtikuusta joulukuuhun arkisin klo 5.00 22.00. Lisäksi asfalttia voidaan poikkeuksellisesti valmistaa myös klo 2.00 5.00 välisenä aikana vaativista asfaltointikohteista johtuen. Yötyövuoroja laitoksella on keskimäärin 15 ja enintään 30 kertaa vuoden aikana. Yötyövuorot ajoittuvat pääasiallisesti sulan maan aikaan. Kiinteällä asfalttiasemalla valmistetaan eri asfalttityyppejä (asfalttibetoni, pehmeä asfalttibetoni, kivimastiksiasfaltti, avoin asfaltti, valuasfaltti ja uusioasfaltti) enintään 80 000 tonnia vuodessa (asfalttia keskimäärin 200 tonnia/vrk ja uusioasfalttia keskimäärin noin 450 tonnia/vrk). Taulukko 6. Asfalttimassojen valmistuksen raaka-aineet. Raaka-aine Enintään tonnia vuodessa Bitumi 5 300 Täytejauhe (kalkkifilleri) 2 500 Kiviaines 100 000 Asfaltin valmistuksessa käytettävä kiviaines tuodaan muualta alueelle valmiiksi murskattuna, mutta tulevaisuudessa on myös mahdollista hyödyntää soveltuvin osin viereistä kallioaluetta. Tarastenjärven kivenlouhimon kiviaines ei kuitenkaan täytä tiettyjen asfalttilaatujen valmistuksessa käytettävälle kivelle asetettuja laatuvaatimuksia. Tämän vuoksi alueelle tuodaan valmista mursketta keskimääri 48 000 tonnia vuodessa ja enintään 100 000 tonnia vuodessa.
10 Uusioasfaltti Uusioasfaltin valmistus tapahtuu joko erillisellä siirrettävällä uusioasfalttiasemalla tai kiinteällä asfalttiasemalla kaksoisrumpumenetelmällä. Laitoksen toiminta-ajat ovat samat kuin valmistettaessa asfalttimassaa kiinteällä asfalttiasemalla. Erillinen siirrettävä asfalttiasema käyttää toiminnassaan asfalttimursketta keskimäärin noin 70 %, kun taas kaksoisrumpuasema käyttää asfalttimursketta keskimäärin noin 40 70 % tarvittavasta kiviaineksesta. Kaksoisrumpuasemalla asfalttirouhe kuumennetaan öljypolttimella, jonka polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Jätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistoiminnot Asfalttijätteen vastaanotto, murskaus ja hyödyntäminen Asfalttijätteen vastaanotto Uusiokäyttöön soveltuvaa asfalttijätettä otetaan vastaan enintään 45 000 tonnia vuodessa. Jäteasfalttia syntyy kunnallisteknisten töiden yhteydessä asfalttia poistettaessa tai katujen kunnossapidon yhteydessä asfalttia jyrsittäessä. Vastaanotettavasta jäteasfaltista pieni osa tulee jyrsintärouheena, joka soveltuu sellaisenaan esimerkiksi pehmeän asfalttibetonin tilalle. Suurin osa jäteasfaltista tulee palasina. Asfaltin murskaus Palasina alueelle tuotu jäteasfaltti murskataan ennen hyödyntämistä. Jäteasfalttia murskataan kerran vuodessa joulukuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Murskaus kestää 15 päivää/ kerta. Murskausjaksolla päivittäinen työaika on arkisin maanantaista perjantaihin klo 5.00 22.00 välisenä aikana Asfaltin hyödyntäminen Syntyneestä asfalttimurskeesta noin 50 % hyödynnetään uusioasfaltin valmistuksessa ja 50 % teiden, katujen ja kunnallisteknisten teiden rakentamisessa. Maa- ja kiviaineksen vastaanotto, välivarastointi ja hyödyntäminen Alueelle otetaan vastaan lähinnä kaupungin omilta työmailta välivarastoitavaksi vain puhtaita maa- ja kiviaineksia enintään 100 000 tonnia vuodessa. Ainekset hyödynnetään edelleen maanrakennuksessa penkereisiin, suodatinja jakaviin kerroksiin. Maa- ja kiviaineksista pidetään kirjaa siten, että tulevat kuormat lasketaan kuormina ja lähtevät kuormat punnitaan. Betoni- ja tiilijätteen vastaanotto ja murskaus Alueella otetaan vastaan betoni- ja tiilijätettä, joka koostuu suurimmaksi osaksi kaukolämmön suojakansista sekä katu- ja vihertuotannon omilta työmailta tulevista vanhoista betonikaivoista ja viemäreistä. Vastaanotettava betonijätteen määrä on enintään 50 000 tonnia vuodessa. Betoni- ja tiilijäte varastoidaan samalla varastointipaikalla, joka sijaitsee kallionlouhinta-alueen eteläpuolella. Betonijäte ja tiilijäte murskataan ja murske välivarastoidaan alueelle käytettäväksi katurakentamisessa. Betonijätteen murskausta tehdään keskimäärin
11 10 15 päivää vuodessa. Päivittäinen työaika on arkisin klo 7.00 22.00 välillä. Murskauksessa tullaan käyttämään iskupalkki- tai leukamurskainta. Kantojen välivarastointi ja murskaus Alueella vastaanotetaan kantoja, jotka ovat suurimmaksi osaksi peräisin Tampereen Infran omilta työmailta. Kantojen murskaus tapahtuu tapauskohtaisesta erillisen suunnitelman mukaan joko alueella ulkopuolisen toimijan tekemänä tai Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa. Mahdollista kantojen murskausta alueella tullaan tekemään noin 5-10 päivää vuodessa ja päivittäinen työaika on arkisin klo 7.00 22.00 välillä. Hakemuksen mukaan tiiliä ja kantoja välivarastoidaan alueella enintään 5 000 tonnia vuodessa. Sadevesikaivojen pohjahiekan käsittely Alueelle rakennetulle tiivispohjaiselle (Lemdence ja ABK) viettävälle 1 700 2 000 m 2 laajuiselle asfalttikentälle läjitetään sadevesikaivojen pohjahiekkaa. Pohjahiekkoja kerätään vuosittain noin 1 500 tonnia ja käsittelyalue on mitoitettu 2 000 tonnin määrälle. Toiminta on vilkkaimmillaan keväällä, kun sadevesikaivojen pohjahiekkaa kerätään. Aines tuodaan kentälle imuautoilla ja sitä siirretään maansiirtokoneella. Sadevesikaivojen hiekkojen esikäsittely perustuu vesipitoisuuden alentamiseen. Vesi johdetaan suotopenkereeseen, josta edelleen salaojaputkiston kautta hiekan- ja öljynerotuskaivoihin. Erotuskaivoista vesi johdetaan lasimurskesalaojaan. Tämän jälkeen hiekat toimitetaan kaatopaikalle pilaantuneen maana tai mikäli aineksen haitta-ainepitoisuudet ovat alle Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjen kynnys- tai ohjearvojen, voidaan aines uusiokäyttää tai toimittaa ylijäämämaan vastaanottopaikkaan. Jos sadevesikaivojen hiekkoja kuljetetaan muualle kuin kaatopaikalle, näytteitä otetaan noin 300 500 tonnin välein tai tarvittaessa, jos on syytä epäillä normaalia korkeampia haitta-ainepitoisuuksia. Varastointimäärät Taulukko 7. Alueella välivarastoitavien jätteiden suurimmat kertavarastointimäärät ovat Jätelaji Suurin kertavarastointimäärä tonnia Asfalttijäte 45 000 Sadevesikaivojen pohjahiekat 2 000 Puhdas maa- ja kiviaines 100 000 Muualta tuotu murskattavaksi tarkoitettu 30 000 louhe Betonijäte 50 000 Tiilet 500 Kannot 4 500
12 Romuajoneuvojen välivarastointi Hankealueella sijaitsee Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen romuajoneuvojen välivarastointialue. Tampereen kaupunki on ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain (828/2008) nojalla velvollinen huolehtimaan alueellaan hylätyistä ja ympäristöön jätetyistä ajoneuvoista. Lain mukaan hylätyt ajoneuvot on siirrettävä niille varatulle alueelle ja niitä on säilytettävä vähintään 30 päivää ennen esi- ja jatkokäsittelyä. Ajoneuvojen varastosiirrot tekee katutilavalvonta joko hylätyksi toteamisen, kunnossapitoa ja puhtaanapitoa haittaavan ja väärin pysäköinnin perusteella. Näiden lisäksi tiehallinto, poliisi ja tulli ottavat ajoneuvoja haltuunsa. Alueelle otetaan välivarastoitavaksi myös ympäristökunnista tulevia ajoneuvoja. Alueelle tuodaan vuosittain 400 500 ajoneuvoa. Hylätyt tai takavarikoidut ajoneuvot tuodaan alueelle hinausautolla ja haetaan esi- tai jatkokäsittelyyn kuorma-autolla. Alueen sisällä ajoneuvot siirretään trukilla välivarastoon niille varatuille paikoille. Toimintaa harjoitetaan pääosin arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 16.00, mutta viranomaiset voivat tuoda alueelle ajoneuvoja myös muina aikoina. Välivarastointialue koostuu 1,2 ha:n suuruisesta asfaltoidusta kentästä, joka on aidattu ja varustettu lukittavalla portilla. Alueella on lisäksi videovalvonta sekä automaattinen kaukohälytyslaite. Esikäsittely Ajoneuvojen esikäsittely tehdään alueen vastaanottopisteessä tai vaihtoehtoisesti akreditoitujen alihankkijoiden toimesta. Lopullisen poiston ja jatkokäsittelyn suorittavat akreditoidut alihankkijat. Alueelle tuotujen ajoneuvojen nesteiden, renkaiden ja akkujen poistamista varten on rakennettu halli, jossa on betonilattia ja hiekan- ja öljynerottimella varustettu lattiakaivo. Tilan yhteydessä on erillinen tila akkujen ja poistettujen nesteiden lyhytaikaiselle välivarastoinnille. Tilasta ei ole yhteyttä lattiakaivoon. Hulevedet Välivarastointikentän hulevedet johdetaan sadevesikaivojen kautta hiekan- ja öljynerotuskaivoihin, joista hulevedet johdetaan edelleen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivojen kautta maastoon. Öljyn- ja hiekanerotuskaivot on varustettu hälyttimillä ja ne sekä tyhjennetään että huolletaan vuosittain. Muut toiminnot Muualta tuodun valmiiksi murskatun kiviaineksen vastaanotto Alueelle tuodaan muualta valmiiksi murskattua kiviainesta keskimäärin 48 000 t/a ja enintään 100 000 t/a ja se käytetään asfaltin valmistuksessa.
13 Erilaisten rakennusmateriaalien välivarastointi Varastokentillä välivarastoidaan sekä käytettyjä että uusia rakennustarvikkeita kuten katujen reunakiviä, luonnonkiviä, pihakiviä ja laattoja, teräs- ja muoviputkia sekä betonituotteita kuten betonielementtejä. Reunakivien valmistus Reunakivien valmistetaan noin 10 000 metriä vuodessa ja kivenhakkuun ja sen varastoinnin tarvitsema maa-alue on noin 1 hehtaari. Toimintaa harjoitetaan arkisin klo 7.00 15.30. Reunakivet valmistetaan raakakivistä ja niistä valmistetaan käyttäen kiviporia, kiiloja sekä muita kivityökaluja reunakiviä. Kivihakkurit tekevät työnsä kevytrakenteisissa katoksissa. Osa käytettävistä reunakivistä ostetaan valmiina tuotteina yksityisiltä toiminnanharjoittajilta ja varastoidaan oman tuotannon kanssa samassa varastossa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Hakemuksen täydennyksen (13.11.2012) mukaan louhinta-alueelta on kuorittu pintamaat jo 2000 luvun alussa eikä alueella enää synny kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa tarkoitettuja jätteitä. Kemikaalit ja polttoaineet Öljytuotteet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, joiden ympärillä on törmäyssuojat sekä valuma-altaat. Alueella käytetään raskasta polttoöljyä enintään 490 tonnia vuodessa, kevyttä polttoöljyä enintään 40 tonnia vuodessa ja voiteluöljyjä 0,25 tonnia vuodessa. Bitumia käytetään enintään 5 300 tonnia vuodessa. Toiminnassa käytetään räjähdysaineita enintään 17 tonnia vuodessa. Räjähdysaineita ei säilytetä alueella. Vedenhankinta Romuajoneuvojen käsittelyalueen sosiaalitilojen ja vastaanottopisteen jätevedet ohjataan Tampereen veden omistuksessa olevan jätevesiviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle. Muiden toimintojen osalta sosiaalitiloissa käytettävä vesi tuodaan säiliöautolla maanalaiseen, noin 3 m 3 :n säiliöön kahdesta kolmeen kertaan vuodessa. Sosiaalitilojen lisäksi vettä tarvitaan mahdolliseen pölyämisen torjuntaan. Muu alueella käytettävä vesi (noin 30 m 3 vuodessa) otetaan porakaivosta. Energian käyttö ja energiatehokkuus Kiviaineksen kuivaus ja kuumennus kiviainesrummussa tapahtuu öljy- tai biokaasupolttimella. Asfaltin valmistuksessa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tuottama biokaasu kattaa noin 30 50 % polttoaineen tarpeesta. Kaasun kulutus on arviolta enintään 500 000 m 3 vuodessa. Tarvittava sähkö (noin 80 000 kwh/v) otetaan verkosta, mutta murskauslaitoksen sähköntuotantoon voidaan tarvittaessa käyttää aggregaattia.
14 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hakijalla ei ole käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Liikenne Asfaltointikaudella (touko-marraskuussa) kokonaisliikennemäärä on 200 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Talvikaudella (joulu-huhtikuussa) liikenne on huomattavasti vähäisempää. Nykytilanteeseen verrattuna lisäys on noin 20 kuormaa/ vrk. Asfaltointikaudella massa-autoja käy alueella päivittäin keskimäärin 45 ja kiviaineskuljetuksia on yhdistelmäautolla päivittäin keskimäärin 10 kuormaa. Purettua asfalttia tuodaan vuositasolla noin 2 500 kuormaa, josta toukomarraskuussa 1 500-2 000. Asfalttimurskeena alueelta viedään sulan maan aikaan yhteensä noin 2 000 kuormaa. Bitumia tuodaan yhteensä noin 50 kuormaa kauden aikana. Muita kuorma-autoja alueella käy päivittäin enintään viisi. Asfalttiaseman alueella työskentelee lisäksi yksi pyöräkuormaaja asfalttikauden ajan ja alakentällä yksi pyöräkuormaaja lähes ympärivuotisesti. alueella liikennöi 10-20 henkilöautoa päivittäin. Alueen ympäristön liikenneverkko on toteutettu ottaen huomioon raskas liikenne, mikä tukee myös turvallista liikenneympäristöä. Hankkeen aiheuttama liikenne suuntautuu suoraan hankealueelta Tarastenjärven eritasoliittymän kautta valtatielle 9 ja sieltä edelleen Tampereen kaupungin eri alueille. Tulevaisuudessa hankealueelta tulee uusi katuyhteys Nurmi-Sorilan alueelle, jota käyttäisi lähinnä Nurmi-Sorilaan kulkeva ja sieltä tuleva liikenne. Suurin osa liikenteestä kulkisi edelleen Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Nykytilanteeseen verrattuna hankkeen aiheuttama liikenteen lisäys Tarastenjärventiellä on arvioitu olevan noin 10 % ja valtatiellä 9 Tarastenjärven ja Aitolahden eritasoliittymien välillä kokonaisuutena noin 0,2-0,4 %. Raskaan liikenteen määrä lisääntyy noin 3 %. Vuoden 2030 ennustetilanteessa hankkeen liikenteen suhteellinen osuus valtatie 9 liikenteestä vähenee selvästi, sillä tien liikennemäärä kasvaa voimakkaasti alueen muun maankäytön kehittymisen takia. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) soveltamisesta Toiminnassa käytettävät asfalttiasemat ovat alalla yleisesti käytössä olevaa teknologiaa. Alueella nykyisin oleva asfalttiasema on ns. A-luokan asfalttiasema eli se on varustettu suodatinpölynpoistolaitoksella ja puretun asfaltin murskauslaitoksella pölyn leviämistä estetään mm. koteloinnein (ns. B-luokan asema). Muussa toiminnassa käytettävän kaluston voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioon ottaen. Jäteasfaltin käyttö asfaltin raaka-aineena vähentää neitseellisen kiviaineksen ja bitumin käyttötarvetta. Myös betonijätteen käyttö murskeena katu- ja tierakenteissa vähentää neitseellisen kiviaineksen käyttöä. Toiminnan käytännöt ovat yleisesti käytössä vastaavassa toiminnassa.
15 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Jätevedet johdetaan viemäriin ja tilapäistoimintojen (mm. murskaus) ajaksi tuodaan alueelle siirrettävät sosiaalitilat, joiden vedet kerätään umpisäiliöön. Hulevesien käsittely Hankkeesta aiheutuvia pintavesivaikutuksia voivat olla sameuden, kiintoainespitoisuuden ja typpipitoisuuden kasvaminen alapuolisessa ojastossa. Sadevesikaivojen pohjahiekoissa saattaa olla öljy- ja metallipitoisuuksia. Romuajoneuvojen esikäsittely- ja välivarastointialue, asfalttiaseman toimintaalue ja sadevesikaivojen pohjahiekkojen käsittelykenttä on sadevesiviemäröity ja sadevesiviemäröidyn alueen pinta-ala on noin 5 ha. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelman mukaan (FCG 25.2.2011, muutos 11.1.2012) romuajoneuvojen esikäsittely- ja välivarastointikentän, asfalttiaseman sekä sadevesikaivojen pohjahiekkojen käsittelykentän hulevedet johdetaan laitosalueen pohjoispäässä sijaitsevan hiekan ja öljynerottimen kautta lasimurskesalaojaan. Romuajoneuvojen esikäsittely- ja välivarastointialueella sijaitsevan hallirakennuksen kattovesiä varten on oma sadevesiviemäri, josta tulevia vesiä ei johdeta öljynerottimelle. Tämän sadevesiviemärin vedet johdetaan hyötyvoimalaitoksen tontin kautta edelleen Näätäsuonojaan. Hulevesien hallinta on tarkoitus toteuttaa keskitetyillä eli alueellisilla hulevesien hallintamenetelmillä. Hulevesien alueellista hallintaa on esitetty kahteen kohtaan siten, että 1) piha-alueen sadevesiviemärit purkautuvat öljynerotuskaivon kautta lasimurskesalaojaan ja sitä kautta maastoon ja 2) viivytysallas sijoitetaan hakijan omistamalle maalle kallionlouhinta-alueen länsipuolelle. Hakemusasiakirjoihin liitetyn Tarastenjärven varastoalueen hulevesiselvityksessä (laatinut FCG 11.1.2012) on hulevesien viivytysjärjestelmät suunniteltu Nurmi-Sorilan osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti. Hulevesiselvityksessä hulevesiä esitetään johdettavaksi kahteen suuntaan 1) pohjoinen valuma-alue ja 2) lounainen valuma-alue. Pohjoinen valuma-alue (valuma-alue 1) Pohjoinen valuma-alue sijaitsee Nurmin valuma-alueella ja sen hulevedet on suunniteltu johdettavan alueen keskellä olevan sadevesiviemärin kautta. Sadevesiviemäröidyn alueen pinta-ala on noin 5 ha ja sillä sijaitsevat mm. romuajoneuvojen vastaanotto- ja varastointialueet, asfalttijätteen vastaanotto, murskaus ja murskeen varastointikenttä, asfalttiasema, sadevesikaivojen pohjahiekan käsittelykenttä. Hulevesien hallintamenetelmänä on hulevettä viivyttävä toteutettu lasimurskeella täytetty salaojarakenne. Mitoituslaskelman mukaan tavanomaisten sateiden (20 min, toistuvuus kerran kahdessa, viidessä ja kymmenessä vuodessa) aiheuttamat hulevedet voidaan johtaa hallintajärjestelmän läpi. Mallinnuslaskelmien mukaan lasisalaojarakenne on riittävä myös pidempikestoiselle rankkasateelle (60 min, toistuvuus kerran kahdessa vuodessa). Lasimurskesalaojarakenteella on myös hulevesien laatua parantava vaikutus, mikä perustuu pääosin kiintoaineen pidättymiseen erilaisten mekanismien kautta. Näistä mekanismeista siivilöityminen on merkittävin. Viivytysjärjestel-
16 mään tulevan huleveden laadulla on merkittävä vaikutus järjestelmän käyttöikään. Lasimurskeen ominaisuuksista riippuen on olemassa teoreettinen riski järjestelmän tukkeutumiselle. Laadullisen hallinnan kannalta suositellaan, että ennen hulevesien johtamista viivytysjärjestelmään ne tulisi käsitellä öljyn- ja hiekanerotuksella. Lisäksi on varauduttava rakentamaan tulvareitti sellaisten rankkasateiden varalta, jotka aiheuttavat veden padottumista lasimurskesalaojassa. Lounainen valuma-alue (valuma-alue 2) Lounainen valuma-alue sijoittuu Juoponlahden valuma-alueelle. Lounaisen osavaluma-alueen mitoitusvirtaamat ovat huomattavasti pienempiä verrattuna pohjoiseen osavaluma-alueeseen. Alueella ei ole juurikaan vettä läpäisemättömiä pintoja. Muutoksia lounaisen osavaluma-alueen ominaisuuksiin aiheuttaa louhittavan alueen muutokset. Valuma-alueella 2 hulevedet on suunniteltu johdettavaksi niskaojalla viivytysaltaaseen kiintoaineskuormituksen vähentämiseksi. Viivytysaltaan päätarkoituksena on kuitenkin tasata rankkasateista aiheutuvia virtaamahuippuja pidemmälle aikajaksolle. Viivytysaltaan tilavuus on 70 m 3 (syvyys 0,7 m ja pohjan ala keskimäärin 100 m 2 ). Viivytysallas voidaan toteuttaa myös pohjastaan suodattavina rakenteina. Allas täyttyy mitoitussateella (20 min, toistuvuus kerran viidessä vuodessa) hieman yli puoliväliin ja pidempikestoisella rankkasateella (60 min, toistuvuus kerran kahdessa vuodessa) täyteen. Allas tyhjenee alapuoliseen ojaan noin 3-4 tunnissa (poistovirtaama 10 l/s). Muutokset pohjoisen alueen hulevesien käsittelyjärjestelmään Lasimurskesalaojaa tullaan käyttämään hulevesien hallintaan siihen asti, kunnes Tarastenjärven varastoalueen pohjoispuolinen tontti otetaan asemakaavan mukaiseen käyttöön. Sen jälkeen hulevedet tullaan käsittelemään asemakaavan nro 8440 hulevesiä koskevien asemakaavamääräyksien mukaisesti. Öljyn- ja hiekanerottimia joudutaan mahdollisesti siirtämään tulevaisuudessa katualueen alta. Hakemusasiakirjoihin on liitetty alustava suunnitelma liitekarttoineen (Tarastenjärven asemakaavan nro 8440 hulevesiselvitys, päivätty 30.3.2012). Sen suunnitelman mukaan nyt sadevesiviemäröidyn alueen (pohjoinen valuma-alue) hulevedet johdetaan normaalitilanteessa hulevesiviemärillä pohjoispuoliseen viivytyspainannejärjestelmään. Tällä taataan riittävä virtaama Näätäsuolle myös pienemmillä sateilla. Lisäksi tulvatilanteisiin on varauduttu Hyötyvoimankadun tulvareiteillä, joista hulevedet johdetaan joko Hyötyvoimakadun kosteikon suuntaan tai Hyötyvoimankadun eteläiseen hulevesikosteikkoon. Hakija on ilmoittanut täydennyksessään (8.1.2013), että lasimurskesalaoja puretaan vasta, kuin uusi hulevesien käsittelyjärjestelmä on valmis. Päästöt ilmaan Pölypäästöjä aiheutuu murskaustoiminnoista (kiviaines ja betoni), louhinnasta ja asfaltin valmistuksesta. Pölymallinnuksen mukaan pölypäästö jää pääosin laitosalueelle eikä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) raja-arvo ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Asfalttiaseman hajuhaitat aiheutuvat lämmitetystä bitumista. Hankkeen aiheuttaman liikenteen päästövaikutukset
17 kohdistuvat voimakkaimmin hankealueen ja valtatie 9 ympäristöön Tarastenjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien välillä. Taulukko 8. Liikenteestä aiheutuvat päästöt Liikenne Päästöt kg/v Lisäys nykyiseen kg/v SO 2 4,6 1,7 1,6 NO x 5900 2100 2,3 N 2 O 20 7,3 1,6 NH 3 5,6 2,6 0,1 CO 2 740 000 270 000 1,4 CO 640 280 0,3 HC 220 90 0,9 CH 4 11 4,2 1,0 PM 100 36 2,4 Suhteellinen lisäys (%) hankealueen ja valtatie 9 ympäristöön Tarastenjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien välillä % Taulukko 9. Työkoneista aiheutuvat päästöt Työkoneet (kaivinkone, Päästöt kg/v kauhakuormaaja, trukki) SO 2 0 NO x 1,2 N 2 O 0,02 CO 2 893,1 CO 3,0 HC 1,1 CH 4 0,05 PM 0,5 Taulukko 10. Asfalttiaseman päästöt Asfalttiaseman päästöt Päästöt kg/v maksimituotannol- la SO 2 9 800 NO x 4 000 CO 2 1 566 300 VOC 400 Hiukkaset 600 Pölypäästöjen pienentäminen Murskauksen aiheuttamaa pölypäästöä voidaan pienentää pääasiassa laitteiden koteloinnilla ja kuljettimien pudotuskorkeuden oikealla säätämisellä. Poravaunu on varustettu pölynpoistolaitteilla. Asfalttiasema on varustettu leijuvan pölyn poistamiseksi suodatinpölynpoistolaitteistolla, jonka erotuskyky on yli 99 %.
18 Sorateiden ja varastokasojen ym. vastaavien pölypäästöä voidaan vähentää kuivina aikoina kastelulla ja/tai suolauksella. Melu Melulähteitä ovat asfalttiasema, asfaltin murskain, kalliolouheen murskain, kallioporaus, rikotin, betonijätteen murskaus ja työkoneet (mm. kauhakuormaajat) eri toiminnoissa. Tarastenjärven varastoalueen ympäristössä ilman hankkeen aiheuttamaa melua alueen muiden melulähteiden 35 db:n melu yltää noin 2,5 km etäisyydelle valtatie 9:stä päiväaikaan ja yöaikaan noin 1 km:n etäisyydelle. Hankkeen melu, ilman meluntorjuntaa, levittää 35 db:n aluetta noin 0,5 1 km. Hankkeen yöaikainen 45 db:n melualue yltää pohjoisessa Kantapartalontielle. Lännessä 45 db:n melualue yhtyy Mt 388 45 db:n melualueeseen. Hanke ilman meluntorjuntatoimenpiteitä ei rajoita muuta maankäytön suunnittelua. Hankkeen meluvaikutukset eivät leviä hankealueelta itään, jossa suunnassa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelytoiminnot. Meluvaikutukset ovat myös vähäisiä vt 9 eteläpuolella. YVA- selvityksen melumallinnuksessa (Raportti: Tarastenjärven varastoalueen melu- ja pölyselvitys, 15.3..2010) on todettu, että louhittaessa lännen suunnasta ohjearvo 55 db L Aeq, klo 7-22 ylittyy hankealueesta lounaaseen sijaitsevien kiinteistöjen kohdalla Lintukalliontien varressa. Muualla ohjearvo ei ylity. Melumallinnuksessa on myös tarkasteltu meluntorjuntatoimenpiteinä erikorkuisia meluvalleja ja niiden sijoittamista. Louhinnan tapahtuessa lännen suunasta keskiäänitaso L Aeq, klo 7-22 päivällä jää alle ohjearvojen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, kun asfaltin ja betonin murskaimien ympärille on sijoitettu 7 m korkeat meluvallit ja kalliokiviaineksen ympärille 10 m korkeat meluvallit. Yöaikaan lähimmissä häiriintyvissä kohteissa lännessä ja lounaassa ohjearvo ylittyy. Melumallinnuksen mukaan toiminnassa tulee ottaa huomioon mm se, että kaikki meluavat toiminnot tulee suorittaa klo 7.00 22.00 välisenä aikana, jolloin mallinnetuilla tilanteilla esitetyn meluntorjunnan kera hankkeen aiheuttama melu ei ylitä päiväajan ohjearvoja. Lisäksi jos kaikki kiviaineksen käsittely tehdään idästä länteen päin edeten tai pohjoisesta etelään, voidaan murskain, pora ja rikotin sijoittaa muodostuvien rintausten itäpuolelle. Tämä estää melun leviämistä tehokkaasti rintausten suuntaan. Lupahakemuksen mukaan meluntorjuntaan tarkoitettujen meluvallien rakenteesta ja sijoittelusta neuvotellaan vielä Tampereen kaupungin kaavoitusosaston kanssa. Tarastenjärven varastoalueen meluselvityksen päivitys Hakija on 8.1.2013 toimittanut päivitetyn meluselvityksen, koska melulähteiden paikat ovat osin muuttuneet ja meluesteiden mahdollisiin sijoituspaikkoihin on tullut tarkennuksia suunnittelun edetessä siitä, mitä ne olivat lupahakemuksen alkuvaiheessa. Lisäksi melulähteeksi on lisätty kantojen murskaus perävaunualustaisella biomurskaimella (Vermeer HG6000). Puunmurskauk-
19 sen melupäästöarvot perustuvat mittaustuloksiin, jotka meluselvityksen laatinut konsultti on mitannut toisessa kohteessa puunmurskauksen aikana. Louhintaa on tarkastelu vain lännestä. Melulähteiden sijoituspaikat ovat 8.1.2013 toimitetun asemapiirroksen mukaiset. Laskennassa olivat mukana kaikki toiminnot yhtäaikaisina ja jatkuvina ja myös liikenne oli mukana. Melumallinnuksessa laitoksen toiminta-aika on klo 07-22 ja lasketut tulokset edustavat myös meluisimman tunnin tilannetta. Ainoastaan liikenteen huipputuntina äänitaso voi teoriassa olla tätä tasoa korkeampi. Käytännössä todellinen yhdenkin päivän keskiäänitaso on yleensä alempi, koska osa melulähteistä ei ole yhtäaikaisesti toiminnassa. Päivitetyssä meluselvityksessä on muutoin käytetty alkuperäisten selvitysten kanssa yhteneviä menetelmiä ja lähtötietoja, joten raportissa on esitetty vain muuttuneet tiedot. Melumallinnuksessa on selvitetty meluntorjuntakeinoja erikorkuisin meluestein ja eri sijoitusvaihtoehdoin. Meluesteet voidaan rakentaa käsiteltävistä raaka-aineista tai niistä saatavista tuotteista. Mallinnuksessa todettiin, että yhtenäinen melueste alueen länsipuolelle ja sen lisäksi eteläpuolelle tulee huomattavan korkeaksi (12 15 m). Sen vuoksi on mallinnettu myös vaihtoehto, jossa jokaisen murskauspaikan (asfaltin murskaus, kallio- ja kiviaineksen murskaus, kallion poraus, kantojen murskaus ja betonin murskaus) rakennetaan melueste, jonka korkeus on 8 m maasta. Näiden teho pienemmästä korkeudesta huolimatta on jopa hieman parempi kuin alueen länsi- ja eteläpuolella olevan yhtenäisen korkean meluesteen. Toiminta-alueesta länsiluoteen suunnassa olevalla Lintukallion alueella lähimpänä toimintapaikkaa olevan asuinkiinteistön alueella ja myös vt 9 eteläpuolella toimintapaikasta etelän suuntaan olevalla asuinkiinteistöllä päiväaikainen keskiäänitaso on 55 60 db ilman meluntorjuntaa ja muualla Lintukallion alueella melutaso on pääosin 50 55 db (L Aeq, klo 7-22). Lintukallion alueen melutasoihin vaikuttavat myös liikennemelu joko vt 9 tai maantie 338 (Kaitavedentien) suunnasta ja melutaso on muutamilla asuinkiinteistöillä maantie 338 varrella 55 60 db (L Aeq, klo 7-22). Lintukalliontien varrella olevan asutuksen melun päiväaikainen keskiäänimelutaso on 50 55 db(l Aeq, klo 7-22), kun meluntorjunta perustuu pieniin meluesteisiin melulähteiden luona tai kun toiminta-alueen laidassa länsipuolella ja etelässä on korkea melueste. Alueen lähimmillä kiinteistöillä on myös liikennemelua. Mallinnuksen laatija katsoo, että iskumaisuudesta tuleva 5 db:n korotus olisi lisättävä melualuekartoissa esitettyihin laskentatuloksiin vain paikoissa, jossa liikenne ja muun ei iskumaisen melun vaikutusta ei ole ja jotka sijaitsevat alle 1 km etäisyydellä louhintapaikasta. Merkittävin yksittäinen melulähde on louhinta ja kiviaineksen murskaus, joita tehdään kuitenkin kampanjamaisesti vain muutama viikko kerrallaan. Siten äänitaso on yleensä selvästi mallinnettua alempi ja myös koko vuoden päiväajan keskiäänitaso jää melualuekartoissa esitettyä alemmaksi. Hakijan mielestä melumallinnuksen päivityksen kohdassa 3.4 esitetyt jokaisen murskauspaikan ympärille rakennettavat meluesteet ovat alueella toteuttamiskelpoisin vaihtoehto.
20 Asfalttiaseman melumittaukset 29.3.2011 Mittaustulosten mukaan asfaltin murskauksen aiheuttama päiväaikainen keskiäänitaso sekä työajan keskiäänitaso lähimpien asuinkiinteistöjen oleskelualueilla alittivat voimassa olevassa ympäristöluvassa asetetun raja-arvon. Lähimmät kiinteistöt sijaitsivat noin 1,0 km:n päässä toimintapaikasta pohjoisen suuntaan. Tärinä Tärinää aiheutuu louhinnan räjäytyksistä. Tärinävaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Maaperä laitosalueen ja 400 m päässä sijaitsevan asutuksen välillä on pääosin moreenia. Kalliokiviaineksen arseenipitoisuus Louhittavasta kalliokiviaineksesta kolmesta eri kairauspisteestä (syvyys 0-5 m) otetuissa kivinäytteissä ei todettu arseenia (Raportti: Tarastenjärven varastoalueen YVA:n kalliokiviaineksen arseenipitoisuus, 22.10.2010). Murskauksen yhteydessä syntyvä pölyaines ei sisällä arseenia, koska murskattavassa kiviaineksessa ei todettu arseenia. Liukoisuustestin perusteella arseenin alhainen liukoisuus (alle 0,2 mg/kg) ei aiheuta toimenpidetarpeita. Kiviaineksen laadun suuresti vaihtuessa arseenipitoisuus voi muuttua niin, että tutkitut näytteet eivät edusta muuttunutta kiviainesta parhaalla mahdollisella tavalla. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Alueella on erillinen vaarallisille jätteille tarkoitettu kaksoispohjallinen katettu ja suljettu varastokontti, johon varastoidaan jäteöljyt sekä muut nesteet, öljynsuodattimet ja kiinteät öljyiset jätteet. Asfalttiaseman ja varastoalueen jätehuolto ja jätehuollon kirjanpito on järjestetty yhdessä hylättyjen ajoneuvojen välivaraston ja korjaamon kanssa. vaarallisten jätteiden kuljetukset on järjestetty kerran kuussa tai tarvittaessa. Vaaralliset jätteet toimitetaan paikkaan, jolla ympäristölupa ottaa vastaan vaarallisia jätteitä. Taulukko 11. Jätemäärät ja toimituspaikat Jätelaji Määrä vuodessa Toimituspaikka (t/a) Romuajoneuvot* 400 kpl Stena recycling Oy Akkuromu* 4 Stena recycling Oy Jäteöljy* 3 Lassila & Tikanoja Polttoaineet (bensiini, 1 Lassila & Tikanoja dieselöljy)* Vanneromu 6 Stena recycling Oy Renkaat 8 Suomen rengaskierrätys Oy Jäähdytinneste* 0,7 Lassila & Tikanoja Öljynsuodattimet* 0,15 Lassila & Tikanoja Sekajäte 2,1 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus Rautaromu 2,5 Hyödynnettäväksi *vaarallinen jäte (ongelmajäte)
21 Omassa toiminnassa hyödynnetään asfaltin ja uusioasfaltin valmistuksessa kiviaineksen kuivauksessa syntyvästä pölystä suurin osa prosessissa täytejauheena ja loppuosa maanrakennuksessa. Päästöt maaperään (estäminen) Kalliolouhinnassa räjäytyksissä käytettävät aineet voivat kulkeutua pohjaveteen ja se voi lisätä kokonaistyppikuormitusta. Hankealueen valumavesiä voi päästä kalliorakoilun kautta pohjaveteen. Asfaltin valmistuksessa käytettävää bitumia voi päästä maaperään kuljetusten ja säiliörikkojen yhteydessä. Alueella muodostuu vain vähän pohjavettä ja alueen pintarakenteiden tiivistäminen pienentää pohjaveden muodostumista. Alueella varastoitava bitumi säilytetään kaksoisvaipallisessa säiliössä. Sadevesikaivojen pohjahiekan käsittelykenttä varustetaan tiiviillä pohjalla ja öljynerotuskaivolla. Romuajoneuvojen käsittely tapahtuu hiekan- ja öljynerottimin varustetussa betonipohjaisessa hallissa. VTT:n testien mukaan betonimurskasta voi liueta sulfaatin ja kloridin lisäksi pieniä määriä kromia, kuparia ja alumiinia. Betonijätteen vastaanottoa, välivarastointia, murskausta ja murskeen välivarastointia varten rakennetaan oma kenttä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Hankkeen vaikutukset ihmisiin ovat melko vähäisiä. Melulle ja pölylle erityisen herkät ihmiset saattavat saada toiminnasta oireita. Asfaltin valmistuksesta aiheutuva hajuhaitta ei leviä lähialueen talouksiin saakka. Vallitsevien tuulensuuntien ansiosta (etelä-lounaasta) tuulen mukana kulkeutuva pöly ja haju lähialueen talouksiin on vain ajoittaista. Hankealueen länsireunaan on linjattu seudullinen ulkoilureitti, joka etelässä johtaa Tampereen ja Kangasalan taajamiin (Kaarinanpolku) ja pohjoisessa Kintulammen retkeilyalueelle. Alue on Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa osoitettu pohjois-eteläsuuntaisena viheraluevarauksena (MU, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta). Hankealueen länsipuoliset ratsastusreitit voidaan säilyttää ja linjata tarvittavilta osin vähäisesti uudelleen. Murskausmelu voi säikäyttää hevosia ja aiheuttaa ratsastukseen vaaratilanteita. Näätäsuontien varteen tulevaisuudessa myöhemmin rakennettava seudullinen kevyen liikenteen yhteys parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Hankkeen läheisyydessä sijaitsevia arvokkaita luontokohteita ovat purot, soistuneet painanteet ja rehevä korpi sekä tummaverkkoperhosen elinalueet.