KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Samankaltaiset tiedostot
Terveyden edistämisen laatusuositus

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Arjen turvaa kunnissa

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Hyvän elämän edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

04/2019. ENERGIAA JA HYVINVOINTIA MONIMUOTOISUUDESTA kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ( )

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Yksi elämä -terveystalkoot

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

KAUPUNKISTRATEGIA

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

Toimintasuunnitelma 2018

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

JAKE-hankkeen mahdollisuudet ja Kylähyvinvoinnin teemojen jatkotyöstäminen

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Maakuntastrategiatyöpaja. Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p

AIKAA LAPSELLE. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Asunto ensin -periaate

1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Lähidemokratian vahvistaminen

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mukana ihmisten arjessa

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Lataa Green Care - hyvinvointia pohjoisen luonnosta. Lataa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke

Vetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Elämää elinvoimaisella alueella

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan

Kulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Vaikutusten ostaminen maakuntien strategisen johtamisen ytimessä

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Hartolan kuntastrategia

Miten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

Transkriptio:

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin osa-alueet ainoana Suomessa Kolme kärkeä: hyvinvointiyhteiskunta ja hyvinvointipalvelut sosiaali-ja terveyspalvelujen asiakkuus, organisointi ja johtaminen sosiaali-ja terveysjärjestelmien kompleksisten ongelmien ymmärtäminen ja hallinta Tutkimuksen osalta ks. http://www.uwasa.fi/citizensvoice/english/ http://www.uwasa.fi/tutkimus/tutkimusryhmat/hymy/

TEOKSEN TAVOITE Pohjalainen hyvinvointi on tilastotarkasteluna keskimääräistä korkeammalla tasolla kuin Suomessa yleensä Halusimme mennä tilastojen taakse ja pohtia pohjalaista hyvinvointia syvällisemmin Siksi teos pyrkii ymmärtämään ja konkretisoimaan Pohjanmaan maakunnan hyvinvoinnin tasoa ja ominaispiirteitä 18 artikkelin ja 28 kirjoittajan voimin tavoitteena on monipuolisuus ja monitieteisyys

TEOKSEN SISÄLTÖ Mitä on hyvinvointi? Hyvinvointia koskeva tutkimus on monipuolista päätöksentekoa varten tarvitaan entistä konkreettisempaa tietoa Hyvinvointia edistäviä tekijöitä ovat mm. demokratia, oikeudenmukaisuus, toimeentulo, sosiaaliset suhteet, terveys ja turvallisuus keskeistä hyvinvoinnissa on yksilön oma kokemus Kansalaisten ja asiakkaiden osallistumista korostavia toimintamalleja tarvitaan lisää ihmisillä on oikeus osallistua suomalaisen hyvinvointi-ja palvelujärjestelmän kehittämiseen

TEOKSEN SISÄLTÖ Otteita Pohjanmaan hyvinvoinnin tekijöistä Monikulttuurisuus ja historiallinen perinne ovat vahvoja Tuotannolliset tekijät ja työllisyys hyvällä tasolla Sosiaalisen pääoma on tunnistettu ja tunnustettu hyvinvoinnin lähde -vastuu, turvallisuus ja yhteisöllisyys kuvaavat hyvinvointia Terveyden-ja vanhustenhuollon palvelujen tarjonta ylittää hieman maan keskitason palveluilla on myös vaikuttavuutta Järjestöjen ja yksityisen palvelutuotannon rooli on kasvanut ja kasvaa edelleen Väestön koulutustaso jää alle maan keskitason

TEOKSEN SISÄLTÖ Pohjalaisia kokemuksia ja käytäntöjä Nuorten kokemuksissa ja asenteissa näkyy hyvinvointiyhteiskunnan arvostus Ikäihmisten elämänlaatua kuvaavia mittareita ovat esimerkiksi terveys, sosiaalinen kanssakäyminen, talous ja turvallisuus. Kyseisillä kriteereillä näyttävät pohjalaiset miehet voivan naisia hivenen paremmin. Maahanmuuttajien työllistyminen on osa hyvinvoinnin ja kotouttamisen keskeisiä elementtejä kotouttamisen onnistuminen vaatii laaja toiminnallista ja sisällöllistä yhteistyötä Järjestökenttä antaa laajan tuen Pohjanmaan hyvinvoinnin edistämiselle

TEOKSEN SISÄLTÖ Otteita tulevaisuuden haasteista ja kehityssuunnista Tulevaisuudessakin alueen hyvinvoinnin taustatekijöinä ovat tuotanto ja talous sekä väestön sosiokulttuuriset tekijät Ikäihmisten hyvinvoinnissa on tulevaisuudessa entistä suurempi sija sillä, että huolehditaan turvallisesta kotona pärjäämisestä tämä vaatii yhteistyötä ja ymmärrystä Entä pitäisikö tulevaisuudessa vahvemmin tähdätä kaikki kielirajat ylittävään yhteistoimintaan myös yhteisöllisyyden näkökulmasta? Myös pahoinvoinnin elementit, kuten eriarvoistuminen, terveydentilan erot, sosiaalisen huono-osaisuuden kasvu tai toimeentulon ongelmat, ovat asioita, joihin Pohjanmaallakin on syytä vakavasti tarttua Yksilöiden ja perheiden motivointi oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen vaatii toimenpiteitä

Kuntalaisten, asiakkaiden ja potilaiden aktiivinen rooli ja osallistumisen mahdollisuudet Sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Rakenteellisesti tarkoituksenmukaiset ratkaisut, monikanavarahoituksenvaltakunnallisten ongelmien poistaminen, väestön tarpeiden mukaisuus, ladun ja tehokkuuden arviointi, kannusteet Pohjanmaan hyvinvoinnin sosiaalisesti kestävä tulevaisuus Enemmän valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ennalta ehkäisy, motivointi oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen Palvelujär- jestelmän toimivuuden takaaminen